Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä yhteistyökumppaneineen käynnistää 15–25 -vuotiaille suunnatun moottoripajatoiminnan. Toiminta alkaa Kuurnankadulla sijaitsevassa pajassa lokakuun alussa.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä yhteistyökumppaneineen käynnistää 15–25 -vuotiaille suunnatun moottoripajatoiminnan. Toiminta alkaa Kuurnankadulla sijaitsevassa pajassa lokakuun alussa. Pajalle voi tulla laittamaan ja korjaamaan ohjatusti omaa moottoroitua kulkupeliään. Toiminnan vakiintuessa tavoitteena on tehdä myös yhteisiä projekteja ja osallistua moottoripajojen valtakunnallisiin tapahtumiin.
Moottoripaja toimii kerran viikossa torstai-iltaisin klo 16–20. Pajalla on osaavaa ohjausta moottoroitujen kulkupelien laittamiseen sekä nuorisotyöntekijöitä juttelemassa. Pajalla tulee olemaan myös liikennekasvatusta sekä vierailijoita.
Pajaan ja sen toimintaan on mahdollista tutustua ennakkoon pidettävässä tutustumispäivässä torstaina 19.9. klo 16–20. Tutustumispäivä pidetään pajalla osoitteessa Kuurnankatu 40. Paja toimii valtakunnallisen moottoripajatoiminnan periaattein. Moottoripajatoimintaan voi tutustua osoitteessa moottoripaja.fi.
yksyn ensimmäisessä kokouksessa päätettiin mm. kahden perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävän auki julistamisesta sekä Kirkon mediasäätiön tukemisesta.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto käynnisti syyskauden kokoukset tiistaina 27.8.2019. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa päätettiin mm. kahden perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävän auki julistamisesta sekä Kirkon mediasäätiön tukemisesta.
Yhteinen kirkkoneuvosto julisti haettavaksi perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvojan viran ja vastaanottosihteerin osa-aikaisen (52 %) tehtävän. Perheneuvojan tehtävänä on mm. huolehtia asiakastyöstä, jonka tavoitteena on perheeseen ja parisuhteeseen liittyvien ongelmien ja ristiriitatilanteiden selvittäminen sekä huolehtia perhekasvatus-, työnohjaus-, konsultointi- ja työyhteisöjen kehittämispalveluista. Perheneuvojan virka avautuu 1.10.2019.
Osa-aikaisen vastaanottosihteerin tehtäviin kuuluvat mm. perheasiain neuvottelukeskuksen toimintaan ja hallintoon liittyvät toimistotehtävät. Tehtävä pyritään täyttämään 1.11.2019 alkaen.
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti myös jatkaa Kirkon mediasäätiön tukemista vuosittain 4 500 eurolla vuosien 2020–2022 ajan. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä on yksi vuonna 2005 perustetun säätiön perustajajäsenistä.
Heinäkuussa kurssikeskuksen kalenterista löytyi ainoastaan yksi päivä, jolle ei oltu merkitty varausta.
Kesä on Joensuun seurakuntayhtymän hallinnoimalle Vaivion kurssikeskukselle sesonkiaikaa. Heinäkuussa kurssikeskuksen kalenterista löytyi ainoastaan yksi päivä, jolle ei oltu merkitty varausta. Kuluvana vuonna Joensuun ev. lut. seurakuntien yhdeksästätoista rippikoulujen leirijaksosta neljätoista järjestettiin Vaiviossa. Suurin osa leireistä on pidetty niin sanottuina tuplaleireinä, mikä tarkoittaa, että Vaiviossa on ollut yhtä aikaa paikalla kaksi eri ryhmää. Rippikoulun käy vuosittain noin 500 joensuulaista nuorta, mikä on 90 prosenttia ikäluokasta.
Leirit alkavat Vaiviossa keväällä koulujen loputtua ja päättyvät elokuussa juuri ennen koulujen alkua. Kurssikeskuksen henkilöstömäärä tuplaantuu kesän ajaksi. Rippikoulujen ohella Vaiviossa järjestetään myös viikonloppuleirejä, sukukokouksia sekä eläkeläisten retkipäiviä.
Kirkkoherra Jukka Reinikainen toivoo uusien tilojen synnyttävän paikkakunnalla uusia avauksia ja yhteisöllisyyttä. Rakentamiskulut katetaan mm. 2,5 miljoonan euron lainalla, metsätuloilla ja asuntojen myynnillä.
Kirkkoherra Jukka Reinikainen toivoo uusien tilojen synnyttävän paikkakunnalla uusia avauksia ja yhteisöllisyyttä.
Seurakuntasalin katseenvangitsijoina toimivat rimakatto ja näyttävät valaisimet. Ikkunoista avautuu näkymä toisaalta Kontiolahden kirkolle, toisaalta Höytiäiselle. Kirkkoherra Jukka Reinikainen tarkasteli salin kalustuksen tilannetta heinäkuun lopussa lomalta palattuaan.
Kontiolahden uusi seurakuntakeskus on viimeistelyä vaille valmis. Työntekijät siirtyvät seurakuntakeskukseen elokuun loppuun mennessä, ja toiminta käynnistyy uusissa tiloissa koko volyymillään syyskuun alussa.
– Tilat ovat valmiit lukuun ottamatta joitakin huonekaluja ja viimeistelevää sisustus-ta. Seurakuntasalin tuolit ja alttarirakenteet tulivat vast’ikään, flyygelin saimme viime viikolla. Seurakuntakeskukseen tuleva taide on asia, jota mietimme vielä erikseen, kertoo kirkkoherra Jukka Reinikainen.
Uuden seurakuntakeskuksen sydän on seurakuntasali, joka on tarpeen mukaan jaet-tavissa väliseinällä isoon ja pieneen saliin. Ominaisuuksiltaan nykyaikainen keittiö ja eteisaulan yhteyteen järjestetty tarjoilutila mahdollistavat suuremmankin väen ravitsemisen. Seurakuntakeskuksesta löytyy myös yhteisötila erilaisia ryhmäkokoontumisia varten, lasten kerhotila sekä vastaanottohuone esimerkiksi diakonian asiakastapaamisia ja toimituskeskusteluja varten.
– Heti seurakuntakeskuksen pääovesta si-sään tultaessa vasemmalla on vastassa kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto. Lisäksi seurakuntakeskuksessa on työntekijöiden toimistotilat ja kirjastotila, kertoo Reinikainen.
Juhlatilat tulevat tarpeeseen – myös yhteisöllisyys otettu huomioon suunnittelussa
Seurakuntakeskuksen valmistumista on Reinikaisen mukaan jo kovasti odotettu.
– Erityisesti juhlatilat tulevat tarpeeseen. Niiden puuttuminen on kuormittanut paikkakunnan muita juhlatiloja aika lailla. Työntekijöiden kannalta on helpottavaa, että pääsemme vihdoin useista eri paikoista saman katon alle, vaikka Lehmoon toki jääkin viiden työntekijän työpisteet. Tärkeimpiä asioita on tietenkin uuden rakennuksen puhdas sisäilma, toteaa Reinikainen.
Reinikainen toivoo uuden seurakuntakeskuksen aloittavan uuden vaiheen seurakunnan toiminnassa. Yhteisöllisyyttä lähdettiin hakemaan tilalta jo suunnitteluvaiheessa, ja toiveena onkin, että seurakuntakeskuksesta tulisi monien eri tahojen kohtaamispaikka. Esimerkiksi keittiö on rakennettu niin, että siellä mahtuu pitämään hyvin piirakkatalkoita, ja suunnitteilla on myös kirkkoherran pitämä sushi-kurssi.
– Tämä on yhteisölle tarkoitettu tila. Se mahdollistaa koko kirkonkylän ja kunnan erilaisten toimijoiden yhteentulemista, kun vain sovitaan pelisäännöistä. Toivon kovasti uusia aloitteita, kokeiluja ja palautetta, Reinikainen sanoo.
Talousarvio 3,5 miljoonaa euroa – katetaan mm. lainalla, metsätuloilla ja asuntojen myynnillä
Kontiolahden seurakuntakeskuksen rakentamisurakka käynnistyi maaliskuussa 2018 vanhan rakennuksen purkamisella. Vanhan seurakuntakeskuksen toiminnot siirrettiin rakennusurakan ajaksi pääosin Lehmon seurakuntakodille ja pappilaan. Uuden keskuksen rakentaminen alkoi vuosi sitten kesäkuussa.
Rakennustöiden pääurakoitsijana toimi alun perin Rakennusliike Nuutinen Oy, mutta se asetettiin tammikuun 2019 loppupuolella konkurssiin. Kirkkoneuvoston päätöksellä rakennusurakka tehtiin loppuun seurakunnan omana työnä yhdessä hankkeessa mukana olleiden sivu-urakoitsijoiden kanssa.
Seurakuntakeskuksen rakennushankkeen talousarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Hankkeeseen on otettu ensimmäistä kertaa seurakunnan historiassa lainaa 2,5 miljoonan edestä. Maksuaikaa on 15 vuotta.
– Seurakuntakeskus on rakennettu seurakuntalaisia varten. Sen rakentamiseksi otettava laina maksetaan pääasiassa seurakunnan jäsenten maksamilla kirkollisveroilla. Jonkin verran seurakunta saa säästymään varoja ja resursseja luopumalla vuokratiloista ja kes-kittämällä toimintaa seurakuntakeskukselle, kertoo seurakunnan talouspäällikkö Soile Luukkainen.
– Osa investoinnista voidaan kattaa metsätuloilla. Seurakunta myy myös omakotitalo-tontteja, omakotitalon ja pari asunto-osaketta, toteaa Luukkainen. •
Kontiolahden seurakuntakeskuksen käyttöönottojuhla su 6.10.2019
• Klo 13-15 avoimet ovet, täytekakkukahvit (Martat)
• Klo 15 tilan vihkiminen käyttöön, piispa Jari Jolkkonen
• Puheet: kirkkoherra Jukka Reinikainen, kirkkovaltuuston pj. Anneli Parkkonen, seurakuntalaisen puheenuoro
• Musiikkia
• Juhlassa mukana lapsia ja nuoria
Luomumaitotilaa Niittylahden Kummussa pyörittävä maanviljelijä Mari Kalliomäki tottui maatilan elämänrytmiin jo lapsena.
Luomumaitotilaa Niittylahden Kummussa pyörittävä maanviljelijä Mari Kalliomäki tottui maatilan elämänrytmiin jo lapsena.
Mari Kalliomäki toteaa kesän olleen Niittylahdessa maanviljelijän kannalta loistava: on ollut viileätä, mistä sekä lehmät että lypsäjä ovat tykänneet. Kuva: Virpi Hyvärinen
1. TILA. Meillä on 30 naudan lypsykarjatila, jonka päätuote on l uomumaito. Minä toimin tilan-pitäjänä, miehellä on oma ammatti myyntityön parissa. Ostin tilan vanhemmiltani vuonna 1995, peltoja alettiin siirtää luomuun vuodesta 1996 ja maito on ollut luomua vuodesta 2002. Luomuun erikoistuminen tarjosi mahdollisuuden pitää tila pienenä.
2. ARKI. Teen töitä seitsemänä päivänä viikossa. Työpäiväni alkaa aamulypsyllä kuudelta ja jatkuu kymmenen seutuun. Päivällä teen muita viljelytöitä, illalla menee vielä 3-4 tuntia iltalypsyn parissa. On onni, että olen syntynyt maatilalla ja sopeutunut tällaiseen rytmiin. Toki se välillä nyppii, kun on joku iltameno, jonka jälkeen teen extratyövuoron navetassa, ja lapsetkin kaipaavat iltasatua. Maksutonta lomaa minulla on 26 päivää vuodessa.
3. MOTIVAATIO. Tässä työssä tunnen itseni tarpeelliseksi – minähän ruokin ihmisiä. Me teemme pohjoismaissa maailman laadukkainta maitoa. Hygieniataso on loistava ja Suomessa on palkitsemisjärjestelmät, johon kaikki meijerit ovat sitoutuneet. Minunkin tilallani on tullut täyteen 30 vuotta erinomaisen laatumaidon tuottamista. Vanhempani aloittivat työn ja minä olen sitä jatkanut. Siitä olen ylpeä.
4. ILMASTONMUUTOS. Nykyisin puhutaan tosi paljon ilmastomuutoksesta ja siitä, kenen toimet ovat oikeita. Kaikkia toimia tietysti tarvitaan, mutta helposti lähdetään etsi-mään syyllisiä, että oma tuska ei olisi niin kamala. Vaikka olenkin itse luomuviljelijä, minulla ei ole mitään syytä syytellä ketään ilman tai maaperän pilaamisesta. Kaikista meistä lähtee jätettä, se pitäisi vain käyttää viisaasti. Minua harmittaa se, että öljyperäiset polttoaineet ovat niin helppoja, ettei metaanin talteenottajia ole alettu vielä kunnolla kehittämään.
5. VARJELUS. Me maanviljelijät olemme koko ajan tekemisissä luonnon kanssa. Se kasvattaa nöyryyttä. Olemme selvästi hoitamassa omaisuutta ja tehtävää, joka on annettua, ei ansaittua. Kyllä näissä kuvioissa varjeluksesta puhutaan. Ehkä sellainen uskon mystiikka myös kasvaa pikkuhiljaa kun vanhenee. Tulee mieleen, että hyvänen aika: jos kaikki ei olekaan pelkkää kemiaa. Osallistun seurakunnan toimintaan enimmäkseen tukemalla etänä. Perinteisiin kuuluvat MTK:n kirkkopyhä syksyisin ja Eläkeliiton järjestämät toukosiunaukset keväisin.
Kokkikerho on yksi seurakunnan kerhotarjonnan ikisuosikeista. Uudempia tulokkaita ovat tietotekniikkaan ja tieteeseen liittyvät kerhot.
Kokkikerho on yksi seurakunnan kerhotarjonnan ikisuosikeista. Uudempia tulokkaita ovat tietotekniikkaan ja tieteeseen liittyvät kerhot.
Talastuvan kokkikerhoa viime keväänä käynyt Tinja Asikainen sai kerhosta inspiraatiota myös kotona leipomiseen. ”Autoimme kerhossa ohjaajia esimerkiksi kananmunien rikkomisessa ja jauhojen mittaamisessa”, kertoo Tinja, jonka suosikkikokkauksia kerhossa olivat kakut. Kuva: Virpi Hyvärinen
Kouluikäisten kerhotoiminta käynnistyy Kirkkotien alueen seurakunnissa syyskuun alussa. Seurakuntien kerhot tarjoavat lapsille mahdollisuuden maksuttomaan, koulutettujen kerhonohjaajien vetämään harrastustoimintaan. Vain poikkeustapauksissa kerhoon saattaa liittyä pieni materiaalimaksu.
Kerhotarjonta vaihtelee seurakunnittain. Esimerkiksi Joensuun seurakunnan tiedekerhossa tutkitaan luonnontieteitä tekemällä limaa, tulivuoria ja rakettiveneitä, välipalakerhossa taas opetellaan tekemään maukkaita välipaloja. Rantakylässä isommat koululaiset pääsevät opiskelemaan kitaran ja ukulelen soiton alkeita tai harjoittelemaan ilmaisutaitoja ja eläytymistä teatterikerhossa. Useimmissa seurakunnissa on lapsille tarjolla joukkuepeleihin liittyviä liikuntakerhoja.
Kerhoon tuleminen ei edellytä seurakunnan jäsenyyttä
Rantakylän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Marko Kähkösen mukaan perinteisistä kerhoista kokkikerho on erityisen suosittu. Kerhossa pystytään huomiomaan tiettyyn rajaan saakka erityisruokavaliot, ja lasten toiveita pyritään kuuntelemaan kautta suunnitellessa.
– Uudemmista kerhoista verkkopelaami-een keskittyvä kerho vetää sekä tyttöjä että poikia, ikähaitari liikkuu 4-luokkalaisista yläkouluun siirtyneisiin. Pelikerhossa ollaan tietokone- ja konsolipelien äärellä, ja lisäksi opetellaan koneiden purkamista ja rakentamista, kertoo Kähkönen.
Kähkösen mukaan seurakunta näkee tärkeänä tarjota seurakuntalaisille toimintaa, jossa he pystyvät osallistumaan seurakunnassa elämiseen ja olemiseen.
– Lapselle on hyvin luontevaa tulla harrastamaan jotakin. Seurakunnan kerhoissa on kristillisen kasvatuksen elementtinä mukana pieni hartaushetki, esimerkiksi kokkikerhossa voi olla ruoan siunaami-nen. Seurakunnan kerhoissa käy kuitenkin myös eri katsomuksiin kuuluvia lapsia. Kerhoon tuleminen ei edellytä seurakunnan jäsenyyttä, kertoo Kähkönen.
Kerhojen lisäksi seurakunnat järjestävät kouluikäisille erilaisia teemapäiviä, retkiä ja leirejä. Tarjontaa kannattaa seurata Joensuun ev.lut. seurakuntien osalta osoitteessa http://www.janoa.fi, Kontiolahden osalta tiedot päivittyvät sivulle http://www.kontiolahdenseurakunta.fi.
Koululaisten kerhot syksyllä 2019
• Kerhot alkavat pääsääntöisesti viikolla 36.
• Tiedot kerhotarjonnasta löytyvät verkosta osoitteista http://www.janoa.fi ja http://www.kontiolahdenseurakunta.fi. Osalla seurakunnista tietojen päivittäminen on vielä työn alla.
• Ilmoittautuminen kerhoihin sähköisesti osoitteessa http://www.janoa.fi:
Joensuu alk. 14.8., Pielisensuu alk. 19.8, Rantakylä alk. 24.8., Eno alk. vko 34.
• Pyhäselän, Vaara-Karjalan ja Kontiolahden seurakunnissa kerhoihin ilmoittaudutaan ensimmäisellä kerhokerralla.
Tuhansia kävelijöitä ympäri maailman liikkeelle houkutteleva Kävele naiselle ammatti –tapahtuma viettää kymmenvuotisjuhlavuottaan 6.-15.9. välisenä aikana. Tapahtuman avulla kerätyillä lahjoituksilla tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa.
Tuhansia kävelijöitä ympäri maailman liikkeelle houkutteleva Kävele naiselle ammatti –tapahtuma viettää kymmenvuotisjuhlavuottaan 6.-15.9. välisenä aikana. Tapahtuman avulla kerätyillä lahjoituksilla tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa.
Varat kerätään yhtä ammattia vastaavina 30 euron ilmoittautumislahjoituksina ja kohdennetaan Naisten Pankin työhön Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Naisten työllistymisellä on merkittäviä vai-kutuksia koko perheen hyvinvoinnille: ravitsemus- ja terveystilanne parantuu, lasten koulunkäynti li-sääntyy ja asuinolot kohentuvat.
Naisille kävellään syyskuussa ammatteja myös Joensuussa ja Kontiolahdessa. Joensuussa kävelytapahtuma järjestetään su 15.9. klo 13. Tapahtumassa kävellään Joensuun ev.lut. kirkolta ortodoksiselle kirkolle. Kontiolahden kävelytapahtuma järjestetään uudella seurakuntakeskuksella la 7.9. klo 11.
Ennen kävelytapahtumia sekä Joensuussa että Kontiolahdessa järjestetään kaikille avoimet infotilaisuudet. Joensuun infotilaisuus järjestetään ke 11.9. klo 18 seurakuntakeskuksen isossa salissa. Iltaa emännöivät Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen ja Leila Kontkanen. Kontiolahdessa tilaisuus pidetään to 5.9. klo 18 uudessa seurakuntakeskuksessa.
Infotilaisuuksissa ovat puhumassa Naisten pankin Nepalin yksiköstä Liisa Kapanen Joensuussa ja Reetta Meriläinen Kontiolahdessa, Kontiolahden kirkkoherra Jukka Reinikainen ja naistenpankkilainen Joensuun paikallisryhmästä. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu ja musiikkiohjelmaa.
Jokainen lapsi ansaitsee elämäänsä aikuisia, jotka uskovat häneen. Kiitos kaikille teille, jotka uskotte.
Tässäkin elokuussa moni vanhempi jättää haikein mielin lapsensa hoidettavaksi päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Tämä herättää luonnollisesti monenlaisia tunteita. Äitinä tiedän sen omatunnon äänen, joka sanoo, että vanhemman tulisi olla läsnä pienen lapsen päivissä. Kokeneena varhaiskasvatuksen ammattilaisena olen kuitenkin nähnyt myös asian toisen puolen. Lapset puhuvat päiväkotien työntekijöistä ”opeina”, riippumatta henkilön virallisesta tittelistä, ja tämä julkinen kiitos on tarkoitettu ihan kaikille lasten kanssa työskenteleville.
Varhaiskasvatuksessa työskentelee suuri määrä ihmisiä, jotka laittavat itsensä likoon koko sydämestään. Joka päivä. Nämä opet tarjoavat sylin sitä tarvitsevalle lapselle. Nämä iloiset, herttaiset ja empaattiset opet iloitsevat lapsen onnistumisesta, opettelevat asioita lapsen kanssa yhdessä ja kohtaavat lapsen tunteita päivittäin. Open syliin voi pieni nukahtaa, ja open kanssa voi tutkia maailmaa. Päiväkoti on sananmukaisesti koti, jossa lapsi saa kasvaa ja kehittyä juuri sellaisena kuin on, turvallisten aikuisten ympäröimänä.
Opet saavat olla ylpeitä tärkeästä ja vastuullisesta työstään. Missä muussa työssä saa iloita lapsen ensiaskelista ja irronneista hampaista, leikkiä lapsen toiveleikkiä, kuunnella musiikkia ja tanssia, tehdä metsäretkiä ja lumienkeleitä, pötkötellä lapsen vieressä patjalla silittelemässä, keskustella ruokapöydässä ja vaikka mitä! Lasten energia, ehtymätön uteliaisuus ja oppisen ilo ovat niitä asioita, joista opet saavat nauttia joka päivä. Toki väsyn iskiessä on mahdollista ottaa myös rauhalli-semmin, ja opetella yhdessä myös rauhoittumisen tärkeää taitoa.
Itse olen kokenut, kuinka päiväkotiryhmässä hyväksyvä, rento ja myönteinen ilmapiiri saa lapsen suorastaan puhkeamaan kukkaan. Toki elämään, myös päiväkodissa, kuuluu monenlaiset haasteet ja ristiriidat, mutta avoin keskustelu, molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus auttavat pääsemään näistä yli. Työ lasten kanssa todella on merkityksellistä, ja parhaimmillaan tapa, jolla lapsi kohdataan, vaikuttaa hänen tapaansa ajatella itsestään.
Uusi toimintavuosi saa aikaan uusia kohtaamisia ja mahdollistaa uusia alkuja. Opeilla on tänäkin syksynä mahdollisuus nähdä kaikissa lapsissa hyvää. Jokainen lapsi ansaitsee elämäänsä aikuisia, jotka uskovat häneen. Kiitos kaikille teille, jotka uskotte. Vaikka ope kulkeekin yhden lapsen matkalla kenties vain pienen hetken, yhdessä te voitte tehdä siitä ikimuistoisen ja merkityksellisen. Kiitos! Elina Reentie
Sosionomi (AMK), Varhaiskasvatuksen perheohjaaja
Joensuun kaupunki
elina.reentie@joensuu.fi
Se mitä seinälle ripustetaan, kertoo toivottavasti enemmän siitä, mikä on tärkeää kuin siitä, mikä on muotia. Vielä tärkeämpää on Sananlaskujen kirjan ajatus sydämen taulusta.
Tuleva sunnuntai 18.8. on 10. sunnuntai helluntaista. Päivän aihe on ”Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa”. Tämän sunnuntain tekstit kehottavat hoitamaan Jumalalta saatuja lahjoja uskollisesti ja vastuullisesti. Kuva: Anniina Mikama.
Aika ajoin mielipidekirjoituksissa väitellään tyylikkäästä sisustuksesta. Muoti tulee ja menee, välillä ovat olleet niin sanotusti “in” taulut, joissa lukee joku mietelause, ajatus, muutama sana, joka puhuttelee taulun seinälle ripustajaa. Muut eivät välttämättä mietelauseesta innostu.
Eivät nuo seinätaulut mietelmineen mitään uutta ole. Vanha kansa muistanee huoneentaulut. Seinälle kehystetyt kankaat, joihin näppäräsorminen neulankäyttäjä oli taitavasti kirjaillut sellaisia lauseita kuin ”Oma koti kullan kallis”, ”Herran pelko on viisauden alku”, ”Oma koti onneni”, ”Rukoile ja tee työtä”. Aiheet liittyivät usein kotiin, uskontoon ja isänmaahankin. Aikansa voimalauseita, jotka muistuttivat elämän tärkeistä asioista: Ahkeruus, oma koti, isänmaa ja Jumalan kunnioittaminen.
Se mitä seinälle ripustetaan, kertoo toivottavasti enemmän siitä, mikä on tärkeää kuin siitä, mikä on muotia. Vielä tärkeämpää on Sananlaskujen kirjan ajatus sydämen taulusta. Mitä siellä lukee? Ehkei niin muodikas mutta ajattelemisen arvoinen ja vaikka seinälle ripustettava ehdotus Sananlaskujen kirjan kolmannessa luvussa:
”Älä unohda laupeutta,
älä uskollisuutta –
kiedo ne kaulaasi,
kirjoita sydämesi tauluun,
niin saat rakkautta ja kiitosta
sekä Jumalalta että ihmisiltä.
Älä jätä elämääsi
oman ymmärryksesi varaan,
vaan turvaa
koko sydämestäsi Herraan.
Missä kuljetkin,
pidä hänet mielessäsi,
hän viitoittaa sinulle
oikean tien.
Älä luulottele olevasi viisas;
pelkää Herraa ja karta pahaa.”
Kaija Santti
seurakuntapastori, Joensuun seurakunta
Joensuun seurakuntakeskuksessa vietetään kaikille avointa kansainvälisen työn ajankohtaispäivää ke 18.9.2019 klo 9.30-16.
Joensuun seurakuntakeskuksessa vietetään kaikille avointa kansainvälisen työn ajankohtaispäivää ke 18.9.2019 klo 9.30-16. Aamupäivän aikana kuullaan Tiina Taavitsaisen (KUA), Daniel Ardayn (Narrow Way) ja Krasniqin perheen puheenvuorot teemasta ”Uudet mahdollisuudet ja tiet” sekä paneelikeskustelu ”Sinä johdatat meitä maailmaan”. Paneelikeskusteluun osallistuvat Daniel Arday, TT, asiantuntija Kati Kemppainen sekä lähetyssihteeri Arja Ryynänen.
Iltapäivän ohjelmassa on työpajatyöskentelyä, joissa pääsee tutustumaan rytmeihin maailmalta, kuulemaan tarinoita Lähi-idän ihmisten elämästä, kurkistamaan Tansanian työhön tai viivähtämään hengellisen elämän vaalimisen lähteillä.
Päivässä ovat mukana mm. Matias Uusisilta (Kirkon Ulkomaanapu), Iiris Kontra (Suomen Lähetysseu-ra), Ulla Oinonen (Suomen Piplia-seura), Pauliina Kainulainen (Enonkosken luostariyhteisö), sekä Heidi Väyrynen, Jussi-Pekka Heikkilä ja Ulla Rissanen (Joensuun seurakunta). Päivän järjestävät Kuopion hiippakunta ja Joensuun seurakunta. Tilaisuus maksaa 25 €., hinta sisältää tervetulokahvit, lounaan ja päätöskahvit sekä ohjelman. Päivään tulee ilmoittautua sähköisesti viim. 4.9.2019 osoitteessa www. kuopionhiippakunta.fi/kalenteri.
Tässäkin elokuussa moni vanhempi jättää haikein mielin lapsensa hoidettavaksi päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Tämä herättää luonnollisesti monenlaisia tunteita. Äitinä tiedän sen omatunnon äänen, joka sanoo, että vanhemman tulisi olla läsnä pienen lapsen päivissä. Kokeneena varhaiskasvatuksen ammattilaisena olen kuitenkin nähnyt myös asian toisen puolen. Lapset puhuvat päiväkotien työntekijöistä ”opeina”, riippumatta henkilön virallisesta tittelistä, ja tämä julkinen kiitos on tarkoitettu ihan kaikille lasten kanssa työskenteleville.
Kirkkotie 