mielessä – Sivu 3

5Xmielessä: Vähemmän paineita nuorille

Pandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin näkyvät myös Joensuussa, sanoo Joensuun yhteiskoulun lukion terveydenhoitaja Tiina-Riitta Korhonen.

Pandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin näkyvät myös Joensuussa, sanoo Joensuun yhteiskoulun lukion terveydenhoitaja Tiina-Riitta Korhonen.

Tummahiuksinen nainen seisoo käytävällä. — Kouluterveydenhoitaja Tiina-Riitta Korhonen painottaa ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.
”Nuoret elävät hetkessä. Olisi tärkeää, että silloin kun nuorella on se hetki, että nyt haluan puhua, siihen pystyttäisiin tarttumaan”, sanoo Korhonen.
Kuva: Virpi Hyvärinen

HUOLI. Kouluterveyskysely 2021 osoitti, että pandemialla on ollut heikentäviä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin. Tulokset huolestuttavat ja harmittavat, mutta eivät yllättäneet. Kyselyssä nousivat esiin erityisesti yksinäisyys, kaverisuhteiden puuttuminen ja väheneminen sekä etenkin tyttöjen sosiaalinen ahdistuneisuus. Nämä näkyvät myös vastaanotollani.
PAINEET. Nuorilla on nykyisin paljon paineita, ja he ovat usein myös todella vaativia itseään kohtaan. Koulussa tavoitellaan kympin arvosanoja ja sosiaalinen media ruokkii muutenkin vahvoja ulkonäköpaineita. Meillä Jykissä osa nuorista tavoittelee huippumenestystä myös urheilijoina. Osa nuorista jännittää sosiaalisia tilanteita, tunneilla esiintymistä ja ruokailuja, ja kouluun palaaminen on ollut osalle heistä pandemian jälkeen entistä vaikeampaa.
ENNALTAEHKÄISY. Nuorten kohdalla tulisi ehdottomasti satsata ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tavoitamme oireilevat nuoret, sitä lyhytaikaisempaa hoitoa tarvitaan. On harmillista, että kouluterveydenhoitajia siirrettiin pandemiatyöhön, kun nuoret siirtyivät etäopintoihin. Tuttu terkkari on monille nuorille tärkeä.
TUKI. Kouluilla nuorten tukena on terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori sekä koko oppilashuollon tiimi. Teemme yhteistyötä myös esimerkiksi Nuorten tiimin, kaupungin nuorisotyön ja toisinaan seurakunnankin kanssa. Iloitsen siitä, että Siun sote on kouluttanut viime aikoina meitä kouluterveydenhoitajia IPC-menetelmän käyttöön. Menetelmä on tarkoitettu lievästi ja keskivaikeasti masentuneiden nuorten hoitoon, ja se vähentää tutkitusti erikoissairaanhoidon tarvetta.
ARMOLLISUUS. Kunpa jokainen nuori näkisi itsessään hyviä asioita, oppisi arvostamaan itseään ja ymmärtäisi, että jokainen on arvokas sellaisena kuin on. Nuoret tarvitsevat nyt armollisuutta itseään kohtaan. Me ammattilaiset olemme täällä ja haluamme auttaa, kun nuori vain ilmaisee halunsa ja ottaa apua vastaan. Suurimmat ilon hetket liittyvät siihen, kun nuori on saanut avun ja tulee siitä jälkeenpäin kiittämään.

Virpi Hyvärinen

5xmielessä: Työttömän tukena

Työttömien neuvojana työskentelevä Taina BenDaoud lähtee tarvittaessa asiakkaan tueksi esimerkiksi virastokäynnille. BenDaoud tietää, että isona esteenä työllistymiselle voi olla velkaantuminen.

Työttömien neuvojana työskentelevä Taina BenDaoud lähtee tarvittaessa asiakkaan tueksi esimerkiksi virastokäynnille. BenDaoud tietää, että isona esteenä työllistymiselle voi olla velkaantuminen.

Silmälasipäinen vaalea nainen hymyilee kameralle. — Taina BenDaoud iloitsee kun asiakkaan kanssa saadaan asiat selviteltyä. – Neuvonnan ja kannustuksen aikaansaama asiakkaan voimaantuminen omien asioidensa itsenäiseen hoitamiseen on työssäni parasta. Kuva: Anu Lehikoinen

1 TYYNE. Työskentelen Työttömien neuvontapalvelu TYYNEssä nyt kuudetta vuotta. Neuvon työttömiä elämänhallinnan ja toimeentulon kysymyksissä ja ohjaan heitä oikeiden palvelujen piiriin. Lähden myös mukaan virastokäynnille tukihenkilöksi. Tähän työhön päädyin halusta auttaa työttömiä ja antaa heille toivoa asioiden järjestymisestä. Olen itsekin ollut pitkäaikaistyöttömänä yrittäjyyden jälkeen ja päässyt takaisin työelämään palkkatukityön kautta.

2 ASIAKKAAT. Jokaisella asiakkaallani on oma elämäntilanteensa, eikä tyypillistä asiakasta ole. Yhdistävänä tekijänä voi kuitenkin pitää pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä aiheutuvaa ongelmien kertautumista. Erityisesti asiakkaat tarvitsevat tukea velkojen selvittelyyn, hakemusten tekoon ja viranomaispäätösten tulkkaukseen. Apua tarvitaan myös viranomaispäätösten oikaisuvaatimusten kirjoittamisessa.

3 VELAT. Olen kokenut, että erityisen hankalaa työttömälle voi olla oman velkatilanteen selvittäminen. Talous- ja velkaneuvonnasta saa toki apua, mutta velkatiedot ja -saldot on selvitettävä omatoimisesti perintätoimistoista ja ulosotosta. Yhtenäistä rekisteriä veloista ei ole olemassa. Jos työtön haluaa hakeutua velkajärjestelyyn, on hänen itse koottava asiakirjat ja kirjoitettava velkaantumishistoria. Juuri velkaantuminen voi olla suuri este työllistymiselle.

4 TYÖELÄMÄ. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä samaan aikaan pula osaavasta työvoimasta ja paljon työttömiä työnhakijoita. Työelämän vaatimukset tulevat tulevaisuudessa kovenemaan entisestään, jolloin työntekijöiden muutosvalmiuden tarve korostuu. Työttömällä olisi oltava voimavaroja ja halua päivittää osaamistaan työelämään päästäkseen ja työssä jaksaakseen.

5 PANDEMIA. Koronapandemia on vaikuttanut myös TYYNEn toimintaan. Infotuokioita on peruttu, eikä asiakkaita ole tavattu kasvokkain. Onneksi olen voinut jatkaa neuvontapalvelun tarjoamista ajanvarauksella esimerkiksi puhelimitse ja sähköpostitse. Asiakasmäärä on ehkä hieman pienentynyt. Osa asiakkaista on siirtänyt asioidensa selvittelyä myöhemmäksi ja osa on sulkeutunut täysin kotikaranteeniin.

Anu Lehikoinen

5xmielessä: ”Ilman raittiutta miulla ei olisi mitään”

Vuonna 2012 Teemu Vepsä oli mielisairaalan suljetulla osastolla takanaan 27 vuoden päihdeongelma. Päästyään päihdekuntoutukseen ja vertaistuen piiriin Vepsä raitistui ja toimii nykyään häntä auttaneen Helppi-yhteisön toiminnanjohtajana.

Mustatakkinen mies katsoo kameraan. — – Minua kiinnostaa vieläkin kaikkien vuosien jälkeen toipuminen ja oman itseni koodaaminen uudelleen. Olen saanut puhua kaiken ja menneisyys on tavallaan pyyhkiytynyt pois elämästä. En enää roiku menneisyydessä, vaan elän tässä hetkessä, kertoo itsekin kuntoutuksen läpikäynyt Helppi-yhteisön toiminnanjohtaja Teemu Vepsä. Kuvaaja: Kirsi Taskinen

1 PÄIHTEET. Olin henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti ihan loppu 37-vuotiaana. Olin käyttänyt päihteitä 10-vuotiaasta asti päivittäin. Asuin kadulla melkein 20 viimeistä vuotta. Olin tosi yksin, ympärillä ei ollut ketään. Muut päihteidenkäyttäjätkään eivät halunneet olla miun seurassa, koska olin väkivaltainen ja varastin. Olin ollut katkolla kymmeniä kertoja, mutta vasta Helppi-yhteisö oli ensimmäinen oikea päihdekuntoutus elämäni aikana.

2 VERTAISTUKI. Kuntoutuksessa ajattelin aluksi, että en pysty lopettamaan päihteiden käyttöä. Onneksi ihmiset siinä ympärillä kantoivat minua ensimmäiset kaksi vuotta. Ja puitteet olivat hyvät: raittiita ihmisiä ympärillä, hyvä ruoka ja tekemistä koko ajan. Olen ollut Helpissä kuntoutuksesta asti. Sieltä sain opintojen jälkeen ensimmäisen työpaikkani. Niistä ihmisistä, jotka olivat silloin miulle esimerkkinä, on tullut läheisiä ystäviä. Ja nyt olen itse esimerkkinä.

3 VIEROITUSOIREET. Raitistuin Helppi-yhteisöön tultuani kerta laakista. Fyysiset vieroitusoireet oli nopeasti käyty läpi, mutta henkiset oireet olivat vaikeat. Kaikki häpeä, pelot, oma arvottomuuden tunne, tehdyt teot ja tekemättä jättämiset puskivat päälle. Poppakonstia ei ole, tämä on puhumalla ratkaistavissa oleva asia. Jos haluaa, raitistuminen onnistuu keneltä vaan. Raittius on miun elämän ykkösasia. Rakkaat läheiset tulevat sen jälkeen.

4 HELPPI-YHTEISÖ. Asiakkaamme ovat päihdeongelmaisia miehiä joka puolelta Suomea. Reittejä asiakkaaksi on monia, osa tulee kaupungin päihdepalveluiden kautta ja osa työnantajan lähettämänä tai muualta. Hoitojaksojen pituus on yleensä yhdestä kuuteen kuukautta riippuen asiakkaan taustasta. Meiltä ei laiteta ketään kadulle, asunto järjestetään kaikille, jotka käyvät hoidon ja näyttävät motivaation raittiuteen.

5 JUURISYY. Hoitojakso on psyykkinen ja fyysinen ja sisältää paljon yksilökeskusteluja. Niiden avulla etsitään sitä juurisyytä, miksi on turvauduttu päihteisiin. Yritetään ratkaista se kaikista perimmäisin syy. Puhutaan ja kuunnellaan. Ja uskotaan täyspäihteettömyyteen. Kannustan hakemaan apua, koska sitä on saatavilla paljon. Toivon ja välillä jopa rukoilen, että ihmiset ottaisi sen ensimmäisen askeleen, ennen kuin henki ehtii mennä. Miun mielestä tämä on kokeilemisen arvoista.

Kirsi Taskinen

5xmielessä: Laatua yöuniin avannosta

Avantoon pulahtaminen tekee hyvää keholle ja mielelle, sanoo Joensuun Jääkarhujen talonmies-isännöitsijä Pasi Mikkonen.

Avantoon pulahtaminen tekee hyvää keholle ja mielelle, sanoo Joensuun Jääkarhujen talonmies-isännöitsijä Pasi Mikkonen.

Mies nousemassa portailla avannosta. — Joensuun Uimaseurassa aiemmin kilpaa uinut Pasi Mikkonen on ollut pitkään mukana Joensuun Jääkarhuissa, ensin hallinnossa, nyt myös työntekijänä.
– Oma talviuinti on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Aikoinaan kävin avannossa joka ilta, ja jossakin vaiheessa treenasin kylmänsietoa niin, että pystyin uimaan kisoissa 450 metrin matkan, kertoo Mikkonen. Kuva: Virpi Hyvärinen

1 JÄÄKARHUT. Joensuun Jääkarhut on yksi Suomen suurimmista talviuintiseuroista. Kiivaimpina aikoina meillä on ollut 165 000 käyntiä vuodessa, tällä hetkellä kävijöitä on noin 500 päivässä. Nykyiset tilat rakennettiin viitisentoista vuotta sitten Vehkalahteen Pyhäselän rannalle. Paikka on pitkään ollut avoinna kesät talvet klo 8–23. Tilat ovat kovalla käytöllä, mutta jäsenistö pitää omastaan hyvää huolta.

2 AVANTO. Talviuinti on ollut jo pitkään nosteessa Suomessa. Perustavaa laatua oleva juttu talviuinnissa on kylmäaltistus, joka tekee hyvää niin kropalle kuin mielellekin. Tämän ovat ihmiset huomanneet. Itse jäin aikanaan koukkuun talviuintiin niin, että ensimmäisenä talvena piti joka ilta päästä uimaan. Keho tottui kylmään ja alkoi tarvita sitä. Erityisesti unen laatu parani avannossa käynnin jälkeen.

3 SAUNA. Monelle tärkeä osa avantouintia on sen sosiaalinen puoli. Saunassa ei tarvitse koskaan olla yksin. Jollekin tämä voi olla ainoa paikka, jossa pääsee juttelemaan ihmisten kanssa. Täällä käy monenlaista väkeä: suomalaisia ja ulkomaalaisia, vanhoja ja nuoria. Lauteilla kaikki ovat samalla viivalla, ansiomerkit on riisuttu pois. Se on hieno piirre suomalaisessa saunassa.

4 TALKOOHENKI. Jääkarhuille on ominaista yhteisöllisyys ja talkoohenki. Etenkin rakennusaikana talkootyöllä oli suuri merkitys. Otimme suut ja silmät täyteen velkaa, mutta töitä hoidettiin paljon myös talkoilla. Tänä päivänä seura on velaton. Osin talkoiden vuoksi olemme pystyneet pitämään seuran jäsenmaksun edullisena niin, ettei harrastuksen tarvitsisi jäädä rahasta kiinni. Kunnostamme yhä talkoovoimin esimerkiksi saunojen lauteet joka kesä.

5 JOULU. Joulu on Jääkarhuilla vuoden vilkkainta aikaa. Ihmiset ovat tulleet kotiseudulleen viettämään joulua ja tulevat sitten tänne saunomaan, uimaan ja tapaamaan tuttuja. Joillakin näyttää olevan myös tapana tulla joulupukin käynnin jälkeen, jouluyönä, avannolle. Joulu- ja uudenvuodenyönä meillä onkin pidennetyt aukioloajat, Rento-sauna on auki klo 2 saakka yöllä. Itse vietän joulun perhepiirissä, mutta saatan hyvinkin pistäytyä myös täällä saunomassa.

Virpi Hyvärinen

5xmielessä: Ampumahiihtäjästä lajipäälliköksi

Työ Suomen Ampumahiihtoliiton lajipäällikkönä pitää entisen kilpaurheilijan kiireisenä. Kansainvälistä menestystä urallaan saavuttanut Kauppinen kiittelee Kontiolahden harjoittelumahdollisuuksia monipuolisiksi.

Suomen Ampumahiihtoliiton lajipäällikkö ja entinen kilpaurheilija Jarkko Kauppinen kannustaa ihmisiä liikkumaan. – Myös henkistä hyvinvointia voi vahvistaa fyysistä kuntoa kohottamalla. Itselläni kestävyyspainotteiset lajit kuten juoksu ja hiihto ovat edelleen vahvasti mukana. Tykkään myös pelata pallopelejä ja käydä heittämässä frisbeegolfia, jos siihen löytyy aikaa, Kauppinen kertoo. Kuva: Kirsi Taskinen

1 AMMATTI. Nykyinen työnkuvani on laaja, siihen sisältyy mm. henkilöstöasioita, sidosryhmäyhteistyötä sekä kehittämistyötä. Johdan ja ohjaan Ampumahiihtoliiton toimintaa omalla vastuutontillani sovitun strategian ja tavoitteiden mukaisesti. Työhön saan tukea muilta liiton vastuuhenkilöiltä. Lisäksi tärkeä osa työtäni on valmennuksen koordinointi. Suunnittelemme mm. leiritys- ja kilpailukautta lajiliiton huippu-urheilusta ja valmennuksesta vastaavien kanssa.

2 HUIPPU-URHEILU. Mielenkiintoisinta työssäni on huippu-urheilussa mukana oleminen. Pääsen vaikuttamaan siihen, että urheilijamme saavuttaisivat parempia tuloksia. Olisi hienoa olla vielä enemmän mukana valmennuksessa ja nähdä paremmin urheilijoiden päivittäistä tekemistä, mutta siihen ei aina ole muiden kiireiden vuoksi mahdollisuutta. Tällä hetkellä ollaan menossa kohti kilpailukautta ja myös tulevan kauden olympialaiset työllistävät.

3 HARJOITTELU. Kontiolahden ampumahiihtostadionilla on monipuoliset harjoittelumahdollisuudet. Kesällä voi hyödyntää hyvää rullarataa ja lähiympäristön lenkkeilymaastoja. Ensilumenladulla on valtava merkitys kilpaurheilijoille ja muille kestävyysurheilun harrastajille. Lumiharjoittelu ja hiihtotuntuman saaminen ovat tärkeitä kilpailukauden alkuvaiheessa. Lisäksi Kontiolahdella on hyvä ampumapenkka ja ammuntaan voi hakea lisää sykettä mm. seinänousun kautta.

4 KILPAURA. Minusta tuli ampumahiihtäjä monen sattuman kautta. Isä oli hiihtäjä ja harrasti myös ampumahiihtoa, sillä oli varmastikin iso merkitys. Harrastin nuorena myös paljon muita lajeja kuten jalkapalloa, lentopalloa ja yleisurheilua. Erityisesti keihäs oli mieluisa laji. Lopullisen lajivalintani tein noin 16-vuotiaana. Ampumahiihdossa vaaditaan kovaa kuntoa ja hyvää ammuntataitoa. Lajin yllättävyys on kiehtovaa, sillä kovin hiihtäjä ei aina voita kilpailua. Se pitää ihmisen nöyränä.

5 MUISTOT. Kilpaura on jo ohi, mutta joskus kaipaan sitä huippukunnon tunnetta ja erittäin kovia harjoituksia, jotka sain tehtyä onnistuneesti. Parhaimmat muistot ovat kansainvälisistä kisoista, viestialoituksista, joissa tulin kärkiporukassa vaihtoon, sekä onnistuneista henkilökohtaisista kisoista maailmancupissa. Mieleen on jäänyt tietysti myös kilpailu, jossa sijoituin maailmancupissa kymmenen parhaan joukkoon.

Kirsi Taskinen

5xmielessä: Karvaiset lenkkikaverit

Kultainennoutaja Siiri ja kääpiövillakoira Nella tuntuvat kuuntelevan ja ymmärtävän, eivätkä arvostele isäntäänsä Timo Huurinaista. Myös vieraat saavat osansa koirien iloisesta huomiosta.

Kultainennoutaja Siiri ja kääpiövillakoira Nella tuntuvat kuuntelevan ja ymmärtävän, eivätkä arvostele isäntäänsä Timo Huurinaista. Myös vieraat saavat osansa koirien iloisesta huomiosta.

Mies taluttaa mustaa ja valkoista koiraa järven rannalla. — Timo Huurinaisella oli lemmikkejä jo lapsuudenkodissaan. Nykyiset perheen lemmikit kultainennoutaja Siiri ja kääpiövillakoira Nella tulevat hyvin toimeen keskenään. – Nella pomottaa isompaa Siiriä, ja Siiri ei juuri reagoi Nellan pomotukseen, Huurinainen sanoo hymyillen.
Kuvaaja: Kirsi Taskinen

1 LUONNE. Perheessämme on kaksi koiraa, Siiri ja Nella. Molemmat ovat olleet meillä kymmenisen vuotta. Aiemmat hyvät kokemukset kultaisistanoutajista ja kääpiövillakoirista vaikuttivat aikoinaan rotujen valintaan. Siiri on hyvin sosiaalinen ja ainakin omasta mielestään kaikkien kaveri. Nella on taas energinen ja välkky. Molemmat tulevat hyvin toimeen keskenään: Nella pomottaa isompaa Siiriä, ja Siiri ei juuri reagoi Nellan pomotukseen.

2 ILO. Siiri ja Nella tuovat iloa ja valoa perheemme arkeen erilaisine luonteenpiirteineen. On mukavaa, kun aina saa iloisen vastaanoton kotiin tullessa. Nella on varsinainen pallonpelaaja. Kun katsoin kesällä jalkapallon EM-kisojen pelejä televisiosta, Nella etsi usein oman pallon omia kotipelejään varten. Hauskaa on myös, kun pienissä remonteissa tai puuhasteluissa minulla on ollut aina kaksi apulaista ”työskentelemässä” mukana.

3 HUOLI. Meillä ei onneksi ole ollut kovin paljon huolta lemmikeistä, sillä molemmat ovat olleet hyvin terveitä. Puolitoista vuotta sitten Nellan kimppuun kävi iso koira, josta aiheutui vakavia vammoja ja toipuminen vammoista kesti pitkään. Silloin meillä oli suuri huoli siitä, selviääkö Nella. Lemmikin omistaminen tuo tullessaan omia velvoitteita ja huolehtimista, mutta kyllä lemmikit antavat omistajilleen enemmän kuin ottavat.

4 LENKKEILY. Käymme tavallisesti lenkillä neljä kertaa päivässä. Lenkille tulee lemmikkien vuoksi lähdettyä myös sateisina ja tuulisina aamuina ja päivinä. Sekä Siiri että Nella suhtautuvat uloslähtemiseen innokkaasti, tosin Nella haluaisi joskus sateella jäädä kotiin. Säännöllinen ulkoilu koirien kanssa säästä riippumatta tuo paljon iloa ja hyvää mieltä arkeen.

5 IHMISET. Lenkkeillessä tapaan monesti toisia koiran ulkoiluttajia ja myös ihmisiä, jotka haluavat silitellä koiria ja muistella omia edesmenneitä lemmikkejään. Siiri haluaa aina tervehtiä kaikki vastaantulijat, Nella on hieman varautuneempi. Lenkeillä olen kuullut tarinoita toisista lemmikeistä mutta myös asuinalueeni kehittymisestä ja ihmisistä. Eri aikoihin sijoittuvien tarinoiden perusteella olen saanut kerroksellista kuvaa alueen historiasta.

Kirsi Taskinen

5xmielessä: Enon äiti Camillo

Elokuun lopussa eläkkeelle siirtyvä Enon kirkkoherra Armi Rautavuori aikoo jatkossa nauttia lastenlasten seurasta ja suunnata veljensä kanssa muikkuverkoille Rääkkylään.

Elokuun lopussa eläkkeelle siirtyvä Enon kirkkoherra Armi Rautavuori aikoo jatkossa nauttia lastenlasten seurasta ja suunnata veljensä kanssa muikkuverkoille Rääkkylään.

Iloinen henkilökuva Armi Rautavuoresta papin virkapuvussa. — Eläkkeelle siirtyvän Armi Rautavuoren toive on, että entisen Enon seurakuntatalon tontille tulisi jatkossa parkkipaikka ja kirkkopuutarha, jonka ympärille voisi luoda yhteisöllisyyttä.
– Siellä voisi olla hedelmäpuita ja marjapensaita, jonka antimia harrastuspiirit ja kokkikerhot voisivat käyttää toiminnassaan. Kuva: Virpi Hyvärinen

1 LÄSNÄOLO. Olen halunnut olla kirkkoherrana työntekijöiden ja seurakuntalaisten käytettävissä, vaikka jotkut sanovat, että aina ei saisi olla. En ole halunnut olla kuin se sanonnan pappi, joka on kuusi päivää saavuttamaton ja yhden päivän käsittämätön. Toivon, että työntekijöille on jäänyt tunne, että minulta on voinut kysyä, ja seurakuntalaisille kokemus, että olen halunnut olla läsnä heidän ilossaan ja surussaan.

2 HALLINTO. Henkilöstöhallinto on tänä päivänä vaativa tehtävä. Olen iloinnut siitä, että yhtymään saatiin henkilöstöpäällikkö. Enon seurakunnassa ilonani ovat olleet vuosien ajan hyvät, työtä tukevat ja rakentavat luottamushenkilöt. Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet tiiviitä Enon seurakuntatalon rakennushankkeen takia. Iloitsen siitä, että uudet, puhtaat työtilat valmistuivat työtovereille. Heillä on mahdollisuus aloittaa entisen, hyvän toiminnan lisäksi myös aivan uudenlaista toimintaa.

3 TYÖAIKA. Sähköistyvä maailma vie nykyään todella paljon työaikaa. Vaikka se osin helpottaa työtä, tekee se myös sen, että olemme aina tavoitettavissa. Omalla kohdallani tämä liittyy toki siihen, että olen tällainen äiti Camillo -tyyppinen ihminen, enkä ole erottanut työ- ja yksityiselämää tarkasti toisistaan. Olen elänyt keskellä seurakuntaa myös perheeni kanssa siten, että jos mieheni ei ole ollut kirkossa mukana, on joku heti ollut kysymässä, mihin Kari on jäänyt. Myös kotini ovet ovat tarvittaessa olleet avoimet seurakuntalaisille.

4 ARMO. Kristinuskon ydin on minulle siinä, että kaikesta huolimatta Jumala on rakkaus. Kristinuskon lunastus ja pelastus on sitä, että meillä on joka päivä uudestaan alkamisen armo, vaikka se välillä meinaa unohtua. Me ihmiset emme tarvitse enempää syyllisyyttä tai syyllistämistä – elämä itse sen taatusti meille kullekin tavallaan antaa. Siksi haluan korostaa sitä, että taakkoja ei tarvitse kantaa, kun ne voi jättää poiskin. Se on kristinuskon ydin: ilosanoma.

5 VAPAUS. Eläkkeelle jäädessä tunnelmani on vapautunut, on kuin harteiltani riisuttaisiin valjaat. Pappisvihkimyksessä papin harteille asetetaan stola, joka on Kristuksen ies. Se on raskas kantaa, mutta toisaalta kevyt, kun tietää, ettei sitä tarvitse tehdä yksin. Koen vahvasti, että pappisvihkimyksessä annettu siunaus on kantanut. Iloitsen siitä, että nyt minulla on aikaa perheelle ja suvulle sekä harrastuksilleni puutarhalle, kalastukselle, käsitöille ja kirjoittamiselle.

Virpi Hyvärinen

5xmielessä: ”Metsissä riittää töitä”

Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen kaipaa rakentavaa keskustelua metsänkasvatuksesta kärjistävien kommenttien sijaan. Vapaa-ajallaan Leskinen nauttii metsissä liikkumisesta ja erityisesti sienestämisestä.

hymyilevä nainen puisen paneeliseinän edessä — Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskiseen ovat tehneet vaikutuksen itäsuomalaiset metsähautausmaat.
– Olen itse kotoisin Länsi-Suomesta. Minusta on hienoa, että idässä perheenjäsenet voidaan haudata keskelle metsää. Se kertoo jotenkin siitä, mitä metsä suomalaisille merkitsee. Kuva: Kirsi Taskinen

1 SIENESTYS. Metsä on minulle rentoutumisen paikka ja turvapaikka. Metsästä haen rauhaa, jos on liikaa vilskettä pään sisällä. Moni työasia ratkeaa metsässä liikkuessa. Kerään myös marjoja, mutta sienestäminen menee usein överiksi, koska se on niin hauskaa. Hyvät sienipaikat ovat kullanarvoisia ja parhaista paikoista on kova kilpailu. Kerään sienistä peruslajeja. Herkkutatit ovat niin kilpailtuja, että en lähde enää siihen mukaan – pitäisi olla niin aikaisin aamulla liikkeellä, että se menisi työn puolelle.

2 YHTEISTYÖ. Metsien parissa riittää töitä. Ne ovat meille tärkeä elinkeinonlähde, työllistäjä ja vapaa-ajan ympäristö. Tehtäväni on auttaa muita ihmisiä ja organisaatioita saamaan hyötyä ja arvoa metsistä. Pyrin edistämään sitä, että eri toimijat tekisivät yhteistyötä ja saisimme yhdessä vietyä asioita samaan suuntaan.

3 SOMEKESKUSTELU. Olen huolissani siitä yhteiskunnallisesta keskustelusta, jota käydään metsiin liittyvistä asioista. Erityisesti somessa asiat kärjistyvät, ja se on rasittavaa. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta olisi hyvä yrittää ymmärtää toisen näkökantaa. Kun puhutaan avohakkuusta, monimuotoisuudesta ja muusta, kaipaisin enemmän rakentavaa keskustelua. Meillä ei ole olemassa yhtä metsänkasvatuksen tapaa, joka olisi kaikilla kriteereillä ylivoimaisesti paras.

4 ILMASTONMUUTOS. Tiedämme, että ilmastonmuutos tuo haasteita: kuumia jaksoja tulee lisää ja toisaalta myös rankkasateet lisääntyvät. Nyt on se hetki, kun pitäisi alkaa miettiä sitä, miten metsää kasvatetaan vähän lämpimämmässä ilmastossa. Meillä on keinoja ja eväitä lähteä ratkomaan tilannetta. Meillä on osaamista ja teknologiaa. Kehitämme parhaillaan ratkaisuja helpottamaan metsäpalojen torjuntaa sekä estämään ravinnevalumia vesistöihin metsänkäsittelyn yhteydessä.

5 OSAAMINEN. Kun suomalainen metsänomistaja käy maksuttomassa metsaan.fi-palvelussa tarkistamassa tiedot omasta metsästään, hän ei välttämättä ymmärrä, miten ainutlaatuinen palvelu se on. Sellaista ei ole missään muualla maailmassa. Se tarjotaan verovaroin ja se kertoo siitä, miten tärkeitä metsät ovat koko yhteiskunnallemme. Suomen osaaminen on näissä asioissa maailman kärkeä, ja se on meidän mahdollisuutemme.

Kirsi Taskinen

5xmielessä: Voimaa uniterveydestä

Uni on tärkeimpiä voimavarojamme sekä työssä että vapaa-ajalla. Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori Päivi Franssila toimi projektipäällikkönä hankkeessa, jossa tutkittiin, miten työhyvinvointi ja unen laatu ovat sidoksissa toisiinsa ja miten niihin pystyy vaikuttamaan.

Päivi Franssila seisoo metsässä puuhun nojaten ja katselee hymyillen sen latvuksiin. — – Pienilläkin muutoksilla voi olla yllättävän myönteisiä vaikutuksia uneen ja päivän aikaiseen vireystilaan. Tärkeintä on aloittaa kevyesti kokeilevalla mielellä ja pitää kiinni hyviksi koetuista toimintatavoista, sanoo Päivi Franssila. Kuva: Markku Kauhanen

1 UNITERVEYS. Kun tarkastellaan uniterveyttä, näkökulma vaihtuu uniongelmista ja unettomuudesta terveyden edistämiseen. Silloin kysytään, miten voimme suojata ja vahvistaa hyvää unta eli uniterveyttä? Samalla tavoin kuin vaikkapa sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistetään ruokailun, liikunnan ja stressinhallinnan avulla, myös hyvän uniterveyden edellytykset syntyvät arkisissa tilanteissa työssä ja vapaa-ajalla.

2 LUONTO. Jokainen voi vaikuttaa omaan uniterveyteensä harrastamalla liikuntaa ja nauttimalla raittiista ilmasta. Metsässä sydämen syke ja verenpaine laskevat ja lihasjännitys vähenee. Luonnossa samoilu vaikuttaa mielialaan, rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista. Metsäretkellä oma peruskunto paranee huomaamatta. Ja mitä parempi kunto, sitä paremmin elimistö osaa käsitellä stressiä.

3 RENTOUTUMINEN. Rentoutuminen on fyysinen ja psyykkinen tapahtuma, jonka aikana mieli rauhoittuu ja elimistön eri toiminnot tasaantuvat. Rentoutuminen palauttaa voimia. Rentoutuminen ei tapahdu kehoa käskemällä, vaan sitä tulee harjoitella. Hyviä rentoutumismenetelmiä voivat olla esimerkiksi saunominen, hieronta, kevyt liikunta tai hengitysharjoitukset. Kokeilemalla ja harjoittelemalla kukin löytää itselleen sopivan tavan rentoutua.

4 JOHTAMINEN. Hyvällä johtamisella voi tutkitusti vaikuttaa työntekijöiden uniterveyteen. Jos esimies havaitsee muutoksia työntekijän työkyvyssä ja syntyy huoli työntekijän uniterveydestä, on hyvä ottaa asia puheeksi viivytyksettä. On tutkittu, että henkilöstön uniterveydellä on yhteys esimerkiksi sisäiseen motivaatioon, työn iloon, sitoutuneisuuteen, työn tuottavuuteen ja sairauspäivien määrään.

5 IDEOINTI. Työpaikalla voidaan ratkaista uniterveyteen liittyviä ongelmia yhteistyössä. Ensin muutetaan tunnistettu ongelma haasteen muotoon. Jos ongelmana on esimerkiksi jatkuva kiire, haasteena on silloin miettiä, millä keinoilla hallinnantunnetta saa lisättyä. Sen jälkeen ideoidaan mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuehdotuksia kyseiseen haasteeseen. Lopuksi valitaan ehdotuksista sekä työntekijän että työyhteisön ja organisaation kannalta paras idea, jota ryhdytään kokeilemaan.

Kirsi Taskinen

5xmielessä: Oma tyyli tuunaamalla

Joensuulainen Topias Pekkanen, 15, tuntee oman tyylinsä. Oman näköiset vaatteet syntyvät tuunaamalla esimerkiksi nettikirpputoreilta löydettyjä farkkuja ja huppareita.

Joensuulainen Topias Pekkanen, 15, tuntee oman tyylinsä. Oman näköiset vaatteet syntyvät tuunaamalla esimerkiksi nettikirpputoreilta löydettyjä farkkuja ja huppareita.

Nuori poika istuu ompelukoneen ääressä ompelemassa farkkukankaista vaatetta, taustalla paljon kankaita ja farkkuja. — ”Kaikkia kankaita voi tuunata, mutta työstän eniten farkkukangasta. Vaatteisiin voi esimerkiksi lisätä kangaspaloja tai tehdä reikiä, jotta niistä tulee oman näköiset”, kertoo joensuulainen Topias Pekkanen. Kuva: Esa Huusari

1 TYYLI. Olen aina ollut kiinnostunut muodista. Omassa tyylissäni tykkään yhdistellä erilaisia vaatteita. Esimerkiksi merkkivaatteita ja vähän kalliimpia kenkiä voi hyvin pitää yhdessä kirpparivaatteiden kanssa. Itselle tulee hyvä mieli, kun näkee itsensä uusissa ja hienoissa vaatteissa. Se on harrastukseni.

2 TUUNAUS. Vaatteiden tuunauksessa parasta on se, kun kaikista vaatteista voi tehdä oman näköisiä. Kaupasta en aina löydä sellaisia vaatteita, joita haluaisin. Saan ideoita tuunaukseen siitä, kun näen jossain hienoja vaatteita. Aloin tuunata vaatteita enemmän noin vuosi sitten. Silloin siirryttiin etäkouluun ja aikaa oli käytössä enemmän kuin aiemmin. Kaikkia kankaita voi tuunata, mutta työstän eniten farkkukangasta. Värjäyksessä käytän klooria ja pesukoneeseen laitettavia värinappeja. Batik-tekniikalla saa hienoja kuvioita.

3 OMPELUKONE. Käytän vaatteiden tuunaamiseen pääasiassa ompelukonetta. Lisäksi tarvitaan tietysti sakset ja lankaa. Aiemmin lainasin mummoni ompelukonetta, mutta nyt minulla on aika uusi oma Singer-ompelukone. Ompelukoneella käsittelen enimmäkseen farkkuja, huppareita ja t-paitoja. Lyhennän liian pitkät farkut ja saatan myös leventää niitä, jotta farkuista tulee siistimmän näköiset ja saan aikaan erilaisia malleja. Välillä lisään vaatteisiin yksityiskohtia tai teen niihin reikiä.

4 NETTIKIRPPUTORIT. Ostan vaatteita enimmäkseen nettikirpputoreilta. Ne ovat yhteisöjä, joissa vaatteista kiinnostuneet ihmiset tapaavat. Monet myyvät nettikirpputoreilla vanhoja vaatteitaan. Itsekin myyn ylimääräisiä vaatteita sitä kautta samalla kun etsin uusia. Uusina vaatteina ostan nuorten suomalaisten suunnittelijoiden tuotteita.

5 KAVERIT. Tyyli yhdistää ihmisiä. Omassa kaveripiirissäni todella monet ovat kiinnostuneita vaatteista ja osa heistä myös tuunaa niitä. On aina kiva löytää ihmisiä, jotka pitävät samoista asioista. Käymme yhdessä kirpputoreilla. Vaihdamme, lainaamme ja myymme vaatteita toisillemme.

Kirsi Taskinen