Kiihtelysvaara-Seura käynnisti vuoden alussa kirkkokeräyksen uuden kirkon hyväksi. Maaliskuun loppuun mennessä kirkkokeräystilille oli kertynyt jo 70 000 euroa.
Kiihtelysvaara-Seura käynnisti vuoden alussa kirkkokeräyksen uuden kirkon hyväksi. Maaliskuun loppuun mennessä kirkkokeräystilille oli kertynyt jo 70 000 euroa. Tämä on seitsemäsosa keräykselle asetetusta mittavasta puolen miljoonan euron tavoitteesta.
Varoja on kerätty mm. järjestämällä konsertteja ja muita tilaisuuksia. Yhdistyksen kirkkokeräys on myös saanut lahjoituksia. Esimerkiksi maaliskuussa Osuuskunta Viesimo lahjoitti uuden kirkon rakentamiseen ja tarpeiston hankintaan 20 000 euroa.
Kesällä 2021 Joensuussa pidetään pitkän tauon jälkeen suuret herättäjäjuhlat. Vaikka tapahtumaan on aikaa vielä reilut kaksi vuotta, on juhlien järjestelyt jo hyvässä vauhdissa.
Kesällä 2021 Joensuussa pidetään pitkän tauon jälkeen suuret herättäjäjuhlat. Vaikka tapahtumaan on aikaa vielä reilut kaksi vuotta, on juhlien järjestelyt jo hyvässä vauhdissa.
Edellisen kerran herättäjäjuhlat pidettiin Joensuussa kesällä 1995. Tuolloin Laulurinne täyttyi juhlaväestä. Kuva: Kimmo Penttinen/ Karjalaisen arkisto
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti helmikuun kokouksessaan, että Joensuun herättäjäjuhlat pidetään Kerubi Stadionilla ja Joensuu Areenassa sekä niiden ympäristössä. Toisena vaihtoehtona juhlapaikaksi pohdittiin Joensuun Laulurinnettä. Edellisen kerran herättäjäjuhlat järjestettiin Joensuussa vuonna 1995. Tuolloin juhlapaikkana toimi Laulurinne. Viereiset kentät, ravirata ja leirintäalue palvelivat huolto-, majoitus- ja paikoitusalueina.
Juhlapaikkaa pohtinut työryhmä katsoi, että Kerubi Stadionin ja Joensuu Areenan etuina ovat mm. keskeinen ja hyvä sijainti, valmiit katsomo- ja äänentoistorakenteet sekä valmiudet ruokailu- ja kokoustilojen järjestämiseen. Lisäksi molemmissa paikoissa on katettuja tiloja, jotka mahdollistavat herättäjäjuhlien järjestelyt säästä riippumatta.
Tapahtumaan odotetaan 20 000 osallistujaa
Herättäjäjuhlat ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiseksi suurimman herätysliikkeen körttiläisyyden eli herännäisyyden suurin vuosittainen tapahtuma. Tapahtumaan odotetaan yli 20 000 vierasta. Suurtapahtuman järjestäminen ei käy hetkessä. Jo viime vuoden puolella tapahtuman pääjärjestäjät Herättäjä-Yhdistys ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä tekivät juhlien järjestämisestä sopimuksen Joensuun kaupungin kanssa.
Helmikuussa Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä nimesi juhlatoimikunnan, joka vastaa juhlien organisoinnista. Juhlatoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Rantakylän seurakunnan kirkkoherran Ari Autio ja pääsihteeriksi Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen. Kuluvan vuoden aikana on jo monta tehtävää hoidettavana.
– Aivan ensimmäisiä valmisteluasioita on ollut tilavaraukset ja toimikuntien puheenjohtajien nimeäminen. Seuraavia valmisteltavia asioita on juhlatunnuksen suunnittelu. Tätä varten tulemme järjestämään kilpailun ja juhlatunnusta pääsevät kaikki halukkaat ehdottamaan, Joensuun herättäjäjuhlien pääsihteeri Noora Kähkönen sanoo.
– Avainhenkilöiden suositellaan tekevän tutustumismatkan kesän 2019 herättäjäjuhlille Nivalaan. Joensuun kaupungin kanssa valmistellaan palvelusopimus. Juhlia varten tehdään paikkakunnalla varainhankintaa, järjestetään erilaisia tempauksia ja pidetään paljon seuroja. Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen jatkaa listaa kuluvan vuoden tehtävistä.
Viestikapula siirtyy Joensuuhun Kauhavalta
Kesällä 2020 herättäjäjuhlat järjestetään Kauhavalla ja näiden juhlien päätteeksi viestikapula siirtyy Joensuulle. Tästä alkaa juhlien järjestelyjen loppukiri. Yli 20 000 osallistujan tapahtuman järjestäminen on iso ponnistus Joensuun seurakuntien työntekijöille ja vapaaehtoisille.
– Herättäjä-Yhdistyksellä on pitkä kokemus herättäjäjuhlien järjestämisestä, mutta jokaisella paikkakunnalla juhlaorganisaatio aloittaa työnsä alusta. Juhlaorganisaatiossa on 11 toimikuntaa, joissa jokaisessa on 7-15 jäsentä. Juhlien aikaan talkoolaisia tarvitaan työvuoroihin noin 1500. Toivomme, että Joensuun herättäjäjuhlat olisivat koko maakunnan tapahtuma ja ympäristön seurakuntien väki osallistuisi runsaasti juhlien tekemiseen, Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen sanoo.
Herättäjäjuhlien pääohjelma koostuu juhlakentällä pidettävistä seuroista ja tilaisuuksista. Lisäksi ohjelmassa on muun muassa konsertteja, nuorten tilaisuuksia ja erilaisia tapaamisia. Ohjelman valmistelun lisäksi suuri yleisötapahtuma teettää paljon muitakin töitä. Juhlaorganisaation toimikunnat vastaavat myös mm. liikenteen ohjauksesta, majoituksesta, juhlaravintolan toiminnasta, viestinnästä ja turvallisuudesta.
– Juhlille osallistuu varmasti paljon paikkakuntalaisia ja lähialueiden asukkaita, mutta runsaasti väkeä tulee aivan ympäri Suomea. Siksi tarvitsemme myös runsaasti majoitustiloja. Median edustajia on herättäjäjuhlilla hyvinkin 50–90 henkilöä ja he yhdessä meidän organisaation kanssa mahdollistavat juhlien kuuntelemisen ja seuraamisen aivan maailmanlaajuisesti, pääsihteeri Noora Kähkönen toteaa.
Karjalainen ilo näkyviin
Toiminnanjohtaja Simo Juntunen muistaa vuoden 1995 Joensuun herättäjäjuhlat hyvin, sillä hän osallistui juhlille ensimmäistä kertaa Herättäjä-Yhdistyksen työntekijänä.
– Joensuu herättää myönteisiä ajatuksia ja muistoja juhlapaikkana. Ne juhlat jäivät mieliin väkirikkaina juhlina, joissa juhlakansan yhteinen veisuu oli voimallista, henki lämmin ja rohkaiseva. On mukava valmistella herättäjäjuhlia Joensuuhun.
Herättäjäjuhlien organisaatiossa ensimmäistä kertaa työskentelevä Noora Kähkönen toivoo, että karjalaisuus näkyy kesän 2021 juhlissa.
– Odotan työskentelyä innostuneiden ihmisten parissa. Juhlat ovat todella merkitykselliset monelle joensuulaiselle ja on upeaa saada olla tässä mukana oppimassa ja kokemassa yhteisöllisyyttä. Haluan, että Joensuun juhlissa näkyy karjalainen ilo ja vieraanvaraisuus, perinteiden kunnioittaminen, mutta myös rohkeasti eteenpäin katsominen.
Joensuun seurakunnat ovat käynnistäneet ostaripäivystyksen keskustan kauppakeskuksissa. Ostaripäivystys toteutetaan seurakuntien työntekijöiden voimin kerran viikossa.
Joensuun seurakunnat ovat käynnistäneet ostaripäivystyksen keskustan kauppakeskuksissa.
Erityisnuorisotyön- ohjaaja Matti Nevalainen ja nuorisotyöntekijä Delila Myyry aloittivat ostaripäivystyksen viime perjantaina kauppakeskus Iso Myyssä. Kuva: Sari Jormanainen
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön tarkoituksena on välittää toivoa vaikeuksiin joutuneiden nuorten keskuudessa sekä ennalta ehkäistä nuoria ajautumasta ongelmiin. Tämän tehtävän hoitaminen edellyttää liikkumista nuorten maailmassa ja nuorten luottamuksen ansaitsemista.
Ehkä tunnetuin ja näkyvin erityisnuorisotyön työmuoto on Palveluoperaatio Saapas -toiminta. Saapas-ryhmän toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Käytännössä koulutetut vapaaehtoiset ihmiset päivystävät viikonloppuiltaisin kaupungilla, netissä ja festareilla keskustelemassa nuorten kanssa.
Saapas-toiminta on kuitenkin vain yksi erityisnuorisotyön toimintamuoto. Maaliskuun puolivälissä Joensuun erityisnuorisotyö käynnisti yhdessä seurakuntien työntekijöiden kanssa ostaripäivystykset. Ostaripäivystys toteutetaan seurakuntien työntekijöiden voimin kerran viikossa. Joka toinen viikko kauppakeskuksissa päivystetään keskiviikkoisin ja joka toinen viikkoa torstaisin klo 14–16 välisenä aikana.
– Ostaripäivystys on tarpeellinen lisä Saapas-ryhmän perjantain ilta- ja yöpäivystykselle. Vapaaehtoiset päivystäjät eivät voi töiden ja opiskelujen vuoksi olla liikkeellä arki-iltapäivisin. Koulun jälkeen kauppakeskuksissa liikkuu kuitenkin paljon nuoria ja päivystykselle on tarvetta, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalainen sanoo.
Kauppakeskuksissa tarvetta päivystykselle
Seurakuntien työntekijöiden ostaripäivystystä tehdään Joensuun keskustan kauppakeskuksissa. Aika ajoin julkisuudessakin on käsitelty sitä, että nuoret viettävät aikaa kauppakeskuksissa ja toisinaan aiheuttavat häiriötä muille keskuksessa asioiville.
– Huumeiden, muiden päihteiden käyttö ja epämääräiseen oleskeluun liittyvät isommat ja pienemmät ongelmat ovat johtaneet siihen, että läsnäolo ja nuorten kohtaaminen ostoskeskuksissa iltapäivisin on nuorisotyötä tekevien mielestä tarpeellista, erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalainen sanoo.
Nevalaisen mukaan Palveluoperaatio Saapas alkaa olla jo tuttu toimintamuoto Joensuun keskustassa liikkuvien nuorten parissa. Ostaripäivystyksessä työntekijät eivät liiku Saapas-tunnusten alla, vaan heidät tunnistaa Joensuun seurakuntien logosta.
– Marraskuusta 2017 lähtien Joensuun keskustassa päivystänyt Saapas-toiminta tunnetaan jo hyvin ja monet nuoret tulevat heti juttusille, kun tunnukset näkyvät. Nyt uudet aikuiset saattavat aiheuttaa nuorissa varautuneisuutta, mutta ajan kanssa hekin tulevat tutuiksi. Tavoite on, että saisimme toimintaan kaikkiaan kymmenkunta työntekijää, jolloin yhdellä kerralla liikkeellä voisi olla 2-4 työntekijää.
Mopopajaan kaivataan ohjaajia
Ostaripäivystyksen ja Saapas-toiminnan lisäksi erityisnuorisotyöllä on viritteillä mopopaja, johon etsitään parhaillaan ohjaajia. Ohjaajien tehtävänä on auttaa nuoria mopojen teknisissä asioissa. Ohjaajan lisäksi pajassa on paikalla seurakunnan työntekijöitä, joiden kanssa voi jutella kaikesta maan ja taivaan välillä.
– Idea mopopajassa on, että mahdollistetaan nuorille turvallinen paikka rassata mopoaan. Siinä saa samalla teknistä ja sosiaalista tekemistä. Tavoite on, että saisimme pajan pyörimään keväällä huhti-toukokuun ajan ja sitten uudestaan syksyllä.
Mopopajassa kiinnitetään huomiota myös kasvatukselliseen puoleen. Siellä ei viritetä mopoja vaan kunnostetaan niitä lain mukaisesti, Nevalainen huomauttaa.
Erityisnuorisotyön toimialaan kuuluu myös vankilatyö. Joensuun seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön ohjaaja Matti Nevalainen vierailee Pyhäselän vankilassa kaksi kertaa kuukaudessa.
Rantakylän seurakuntaneuvosto päätti 13.3.2019, että seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Helena Hulmi toimii kokousten puheenjohtajana toimikaudella 2019–2020.
Rantakylän seurakunnassa kokeillaan uudenlaista käytäntöä seurakuntaneuvoston kokouksissa. Seurakuntaneuvosto päätti 13.3.2019, että seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Helena Hulmi toimii kokousten puheenjohtajana toimikaudella 2019–2020.
Kirkkoherra Ari Autio on kuitenkin edelleen virkansa vuoksi seurakuntaneuvoston puheenjohtaja, mutta hän ei johda puhetta kokouksissa. Varapuheenjohtajan toimiessa kokouksen puheenjohtajana hänen äänensä ratkaisee mahdolliset tasan menevät äänestystilanteet. Kokouksen puheenjohtaja myös päättää, mitä pöytäkirjaan kirjataan.
Kirkkoherra toimii seurakuntaneuvoston kokousten kokoonkutsujana ja kokousasioiden esittelijänä. Kirkkoherralla on myös äänivalta kokouksessa.
Vastaanvanlaista käytäntöä, että seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja toimisi kokousten puheenjohtajana, ei ole Joensuun seurakunnissa aiemmin kokeiltu. Etelä-Suomessa malli on käytössä seurakuntayhtymiin kuuluvissa Haagan ja Espoolahden seurakunnissa sekä Keravan seurakunnassa, josta Ari Autio siirtyi Rantakylän kirkkoherraksi helmikuussa 2019.
– Keravalla viime töikseni esitin kirkkoneuvostolle, että varapuheenjohtaja toimisi kokousten puheenjohtajana ja näin sovittiin. Keravan seurakunta ei ole osa yhtymää, joten varapuheenjohtaja johtaa siellä kirkkoneuvostoa.
– En pidä seurakuntahallinnon peruskuviota parhaana mahdollisena tapana toimia. Ongelma on mielestäni se, että puheenjohtajana kirkkoherra toimii asioiden esittelijänä, päättävän elimen puheenjohtajana ja kokouksen jälkeen päätöksen toimeenpanevana tahona. Systeemi on turhan suljettu ja mielestäni ei kyllin demokraattinen, Ari Autio pohtii.
Autio kertoo myös, että kirkko- ja seurakuntaneuvostojen puheenjohtajuuden siirtäminen maallikoille on ollut aika ajoin esillä myös kirkolliskokouksessa, mutta toistaiseksi asiasta ei ole päätöstä tehty. Kirkkojärjestys mahdollistaa kuitenkin sen, että varapuheenjohtaja voi toimia kokousten puheenjohtajana kirkkoherran ja kirkkoneuvoston yhteisellä päätöksellä.
Mutalan kirkon purkaminen on käynnistynyt rakennuksen sisätiloissa irtaimiston ja asbestitöiden osalta.
Mutalan kirkon purkaminen on käynnistynyt. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi urakoitsijaksi edullisimman tarjouksen tehneen Lotus Maskin Transport Oy. Purkutyöt maksavat noin 109 000 euroa.
Purkaminen on käynnistynyt rakennuksen sisätiloissa irtaimiston ja asbestitöiden osalta. Suunnitelmien mukaan ulkoseinien purkutyöt tehdään ensi viikolla. Koko purku-urakan on arvioitu kestävän neljä viikkoa. Mutalan kirkon tontti on parhaillaan myynnissä.
Mutalan kirkon käyttö seurakunnan toiminnassa päättyi 7.1.2018, jolloin kirkossa pidettiin päätösmessu. Nimestään huolimatta Mutalan kirkko ei ole kirkkolain mukainen kirkkorakennus. Kirkkohallituksen rekisterissä Mutalan kirkko on seurakuntakeskus ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän kiinteistöluettelossa rakennus on sijoitettu kerhohuoneistojen luokkaan.
Lähiviikkoina järjestetään useita konsertteja, joiden lipputulot tai kolehti ohjataan Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamiseen.
Uuden kirkon rakentaminen Kiihtelysvaaraan saa aikaan aktiivisuutta niin alueen yhdistyksissä ja järjestöissä kuin vapaaehtoisissa ja muusikoissakin. Lähiviikkoina järjestetään useita konsertteja, joiden lipputulot tai kolehti ohjataan Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamiseen.
Arja Korisevan tukikonsertti Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamiseksi järjestetään sunnuntaina 31.3.2019 klo 15 Kiihtelysvaaran liikuntasalilla.
Kiihtelysvaaran pitäjän järjestöt tempaisevat uuden kirkon hyväksi järjestämällä Arja Korisevan tukikonsertin Kiihtelysvaaran liikuntasalilla sunnuntaina 31.3. klo 15. Laulajaa säestää Minna Lintukangas, joka toimii Korisevan kapellimestarina ja assistenttina konserttikiertueiden osalta.
Kiihtelysvaaraan Arja Koriseva ”löydettiin” seurakuntavaalien yhteydessä, kun kävi ilmi, että hän on seurakuntavaaliehdokkaana ja seurakunta-asiat kiinnostavat häntä. Kiihtelyksen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eevi Väistö otti yhteyttä nyttemmin Toivakan kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimivaan Korisevaan ja pyysi häntä kirkkotalkoisiin.
Koriseva ilmaisi heti kiinnostuksensa asiaan ja kertoi Väistölle mieleensä painuneen tapauksen Kiihtelysvaaran kirkon paloa edeltävältä päivältä. Laulaja oli ollut tuolloin esiintymässä, ja eräs kuulija oli tullut kysymään häneltä, milloin hän tulisi laulamaan Kiihtelysvaaran kirkkoon. Koriseva oli vastannut: ”Sitten, kun pyydetään”. Seuraavana aamuna oli tullut tieto Kiihtelysvaaran kirkon tuhoutumisesta.
Arja Korisevan konserttiin osallistuvat myös kirkkokeräyksen suojelija, piispa Jari Jolkkonen sekä kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. Konsertin järjestäjät pyytävät yleisöä saapumaan tilaisuuteen hyvissä ajoin. Autojen pysäköintiä joudutaan ohjaamaan kylän parkkipaikoille, joista on järjestetty bussikuljetus.
Liput Arja Korisevan konserttiin maksavat 30 euroa, ja niitä on myynnissä Kiihtelysvaaran Salessa, palvelupisteellä sekä Eevi Väistöllä. Ennakkovaraukset eevi.vaisto@gmail.com tai puh.050-367 5249. Varaus tulee voimaan, kun varatut liput on maksettu tilille Kiihtelysvaaran kirkkokeräys, FI86 5047 0720 0560 88. Viesti: AK konsertti. Varatut liput saa kirjekuoressa eteismyyjiltä. Lippuja on ollut myynnissä yhteensä 300 kappaletta ja niitä on jäljellä joitakin kymmeniä.
Konserttien kolehteja kirkon hyväksi
Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamisen tueksi konsertoidaan myös Tuupovaaran kirkossa sunnuntaina 24.3. klo 15. Kiihtelysvaara-Seuran ja kirkkokeräyksen vapaaehtoisten järjestämässä konsertissa esiintyvät Majatalokuoro, Leena Suomela (piano), Anja Turunen ja Tanja Ratilainen (laulu), Risto Lätti ja kvartetti, Veli-Matti Vepsäläinen (laulu), Steelpannut Sweet Panic-steelband sekä Henni Laakkonen-Purmonen (laulu). Konserttiin on vapaa pääsy, kolehti kerätään Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamiseen.
Kiihtelysvaara-Seura ja kirkkokeräyksen vapaaehtoiset järjestävät myös sunnuntaina 7.4. klo 14 Minna Raassinan urkukonsertin Joensuussa Rantakylän kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy, ja siinä kerätään kolehti Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamiseksi. Samana sunnuntaina 7.4. klo 18 Joensuun kirkossa järjestettävässä Joensuun seurakunnan orkesterin ja solistien konsertissa on päätetty myös kerätä kolehti Kiihtelysvaaran uudelle kirkolle.
Joensuun ev.lut. seurakunnissa järjestetään useita Kontupohja-teemaisia tilaisuuksia la-su 24.-25.3.
Joensuun ev.lut. seurakunnissa järjestetään useita Kontupohja-teemaisia tilaisuuksia la-su 24.-25.3. Tilaisuuksissa vierailevat Kontupohjan seurakunnan kirkkoherra Vadim Lysenko sekä tiedottaja Oksana Dyba. Tilaisuudet ovat osa Joensuun rovastikunnan ja Kontupohjan seurakunnan ystävyysseurakuntatyötä, ja niiden tuotto ohjataan Kontupohjan seurakunnan hyväksi.
Feresejä esiteltiin myös vuonna 2017 järjestetyssä Kontupohja–tilaisuudessa Liperissä. Kuva: Matti Eskelinen
Marianpäivänä 24.3. tilaisuudet alkavat klo 10 messulla Joensuun kirkossa. Messun jälkeen juodaan kirkkokahvit Joensuun seurakuntakeskusella Kontupohjan seurakunnan hyväksi.
Ohjelma jatkuu seurakuntakeskuksella klo 12 Feresien tuulahdus -tilaisuudella. Tapahtumassa esitellään kymmenkunta erilaista karjalaisen naisen kansanpukua eli feresiä. Kansanpuvuista kertoo feresien tuntija Eila Hakkarainen.
Kontupohjan seurakunnan tervehdyksen tilaisuuteen tuo kirkkoherra Vadim Lysenko ja Joensuun seurakunnan tervehdyksen kirkkoherra Petri Rask. Tilaisuuden musiikista vastaavat Esa A Luukkainen ja Arto Tarkkonen.
Kontupohja on esillä myös Rantakylän kirkossa su 24.3 klo 18. Tilaisuudessa ovat mukana Vadim Lysenko ja Odksana Dyba, Rantakylän kirkkoherra Ari Autio, pastori Timo-Ilkka Antikainen, Zorjana-kuoro sekä kanttori Elina Vitri. Tarjolla on iltakahvit.
Lisäksi kontupohjalaiset vierailevat Pyhäselän seurakunnassa maanantaina 25.3., jolloin Pyhäselän seurakuntatalolla vietetään rukousaamiaista klo 10.
– Tilaisuus alkaa kynttilöiden sytytyksellä ja johdatuksella rukoukseen. Laulamme kauniita lauluja ja nautimme aamiaisen, kertoo tapahtuman järjestäjiin kuuluva Armi Eskelinen.
Kontiolahden uuden seurakuntakeskuksen rakentamisessa tuli yllättävä käänne kun pääurakoitsija ajautui konkurssiin. Rakennuksen valmistumisaikataulu ja kustannusarvio pysyvät kuitenkin lähes ennallaan.
Kontiolahden uuden seurakuntakeskuksen rakentamisessa tuli yllättävä käänne kun pääurakoitsija ajautui konkurssiin. Rakennuksen valmistumisaikataulu ja kustannusarvio pysyvät kuitenkin lähes ennallaan.
Kontiolahden uusi seurakuntakeskus rakennettiin vanhan keskuksen paikalle. Kuva: Sari Jormanainen
Kontiolahden seurakunta käynnisti uuden seurakuntakeskuksen rakentamisurakan maaliskuussa 2018 purkamalla pois vanhan rakennuksen. Uuden keskuksen rakentaminen alkoi kesäkuussa. Urakan kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa.
Rakennustyöt etenivät suunnitelmien mukaan aina tammikuun loppupuolelle saakka, jolloin seurakuntakeskushankkeen pääura-koitsija Rakennusliike Nuutinen Oy asetettiin konkurssiin. Konkurssipesä ilmoitti, ettei se ota vastatakseen konkurssiin ajautuneen yhtiön ja seurakunnan välistä pääurakkasopimusta. Tämän vuoksi sopimus pääurakoitsijan kanssa purettiin kirkkoneuvoston päätöksellä 29.1.2019.
Kontiolahden seurakunnan kirkkoneuvosto päätti tiistaina 12.2.2019, että seurakuntakeskuksen rakennusurakka tehdään loppuun seurakunnan omana työnä. Seurakunta ottaa siis pääurakoitsijan tehtävän ja jatkaa sopimuksia niin sanottujen sivu-urakoitsijoiden kanssa. Käytännössä pääurakoitsijaa lukuun ottamatta työntekijät pysyvät ennallaan.
– Työmaalla on paljon paikallisia työntekijöitä, joten toiveena on, että työt saadaan etenemään niin, että konkurssista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaikille. Kun seurakunta jatkaa urakkaa omana työnään, viivästyksiä urakassa ei juuri tule. Uuden pääurakoitsijan kilpailutus olisi viivästyttänyt rakennusurakan valmistumista oleellisesti, talouspäällikkö Soile Luukkainen Kontiolahden seurakunnasta kertoo.
Uusiin tiloihin kesällä
Tämän hetkisten selvitysten mukaan seurakuntakeskuksen valmistuminen näyttääkin pysyvän aikataulussaan. Seurakunnan toiminta on tarkoitus siirtää uusiin tiloihin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kesällä. Piha-alueiden rakentaminen jäänee myöhempään ajankohtaan.
– Hallinto- ja tukitoimet siirtyvät uuteen seurakuntakeskukseen kesällä. Kesän aikana on aikaa perehtyä uuden seurakuntakeskuksen tiloihin ja toimintoihin. Kiinteistöpuolen työntekijöille järjestetään myös koulutusta kesän aikana. Syksyllä sitten olemme valmiit aloittamaan muun toiminnan uusissa tiloissa. Piha- ja viherrakennustyöt kilpailutetaan erikseen, Luukkainen sanoo.
Myös seurakuntakeskuksen kustannukset näyttävät pysyvän talousarvion 3,5 miljoonassa eurossa konkurssin tuomista muutoksista huolimatta.
– Rakennusajan vakuudesta haetaan katetta ylimääräisille kuluille, joita aiheutuu, jos urakoitsija ei pysty suoriutumaan tehtävistään. Urakan taloudellinen loppuselvitys tehdään kuitenkin vasta rakennuksen valmistuttua, Luukkainen toteaa.
Piispa vihkinee seurakuntakeskuksen lokakuussa
Kontiolahden seurakuntakeskuksen rakentaminen on jo pitkällä. Ulkoa rakennus näyttää pitkälti valmiilta, mutta sisätiloissa on vielä paljon tehtävää.
– Käytännössä sisustaminen on vielä tekemättä. Esimerkiksi keittiö ja toimistojen kalusteet puuttuvat. Onneksi rakennuksen katto on ollut niin sanotusti kiinni ja lämmitys on ollut päällä jo viime syksystä lähtien, Luukkainen kertoo.
Vanhan seurakuntakeskuksen toiminnot siirrettiin rakennusurakan ajaksi pääosin Lehmon seurakuntakodille ja pappilaan. Joitakin tilaisuuksia on pidetty myös Kontiolahden yläkoululla ja Hirvirannan leirikeskuksessa.
– Lehmon seurakuntakodilta on tullut jonkin verran palautetta, että siellä on ollut hyvin tiivistä, kun toimintoja on ollut niin paljon. Hyvin sielläkin on kuitenkin pärjätty. Joitakin rippikoulun tunteja on pidetty myös Kontiolahden yläkoululla. Yhteistyö kunnan kanssa on sujunut hyvin, talouspäällikkö Soile Luukkainen sanoo.
Kun mittava rakennusurakka on saatu täysin valmiiksi ja seurakunnan toiminta on saatu asettumaan uusiin tiloihin, on edessä uuden seurakuntakeskuksen vihkiminen. Näillä näkymin piispa Jari Jolkkonen vihkii seurakuntakeskuksen käyttöön lokakuussa.
Joensuussa valmistellaan isoja urakoita
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on edessä lähivuosina isoja rakennushankkeita. Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt rakentaa Kiihtelysvaaraan uuden kirkon ja Enoon uuden seurakuntatalon.
Kiihtelysvaaran kirkko tuhoutui tulipalossa syyskuussa 2018. Uusi kirkko on päätetty rakentaa palaneen kirkon paikalle. Rakennushankkeen suunnittelu käynnistetään kuluvan vuoden aikana. Kirkon rakentaminen ei näy vielä vuoden 2019 investoinneissa. Uuden kirkon rakentamisen aikataulu ja kustannusarvio selviävät suunnittelutyön edetessä.
Enon uuden seurakuntatalon suunnittelutyöhön on varattu kuluvalle vuodelle 40 000 euroa. Rakennushankkeen kustannusarvio on 1,8 miljoonaa euroa. Suunnitelmissa on rakentaa uusi seurakuntatalo Enon kirkon viereiselle tontille. Nykyinen, käytöstä poistettu seurakuntatalo sijaitsee tien toisella puolella olevalla tontilla.
Seurakuntatalon uusi rakennuspaikka edellyttää kuitenkin asemakaavan muutosta. Alustavien aikataulujen mukaan uuden seurakuntatalon rakentaminen voisi alkaa Enossa ensi vuoden keväällä.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän vuosien 2019–2021 investointisuunnitelmaan on varattu yhteensä reilut 1,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 aikana tehtävistä investoinneista valtaosa on välttämättömiä perusparannus- ja korjaustöitä.
– Seurakuntien toiminnan kannalta oleellisimpien rakennusten eli kirkkojen ja seurakuntatalojen turvallinen ja terveellinen käyttäminen edellyttää jatkossakin investointien kohdentamista näihin rakennuksiin, Joensuun seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen toteaa.
Kuluvan vuoden merkittävimmät investoinnit ovat Tuupovaaran kirkon vesikaton maalaus sekä Ristinkappelin kylmäsäilytystilojen laajennus ja valaistuksen saneeraus.
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen avustajineen asettaa Ari Aution Rantakylän seurakunnan kirkkoherran virkaan sunnuntaina 24.2.2019. Virkaanasettaminen tapahtuu Rantakylän kirkossa klo 10 alkavassa messussa.
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen avustajineen asettaa Ari Aution Rantakylän seurakunnan kirkkoherran virkaan sunnuntaina 24.2.2019. Virkaanasettaminen tapahtuu Rantakylän kirkossa klo 10 alkavassa messussa.
Messussa liturgina toimii piispa Jari Jolkkonen ja saarnan pitää kirkkoherra Ari Autio. Messun jälkeen on kirkkokahvit.
Rantakylän seurakuntaneuvosto valitsi Ari Aution kirkkoherraksi marraskuussa 2018. Kirkkoherran tehtävät Autio aloitti Rantakylän seurakunnassa 6.2.2019. Autio (56 v.) siirtyi Rantakylään Keravan seurakunnan kirkkoherran virasta, jossa hän toimi vuodesta 2010 lähtien.
Ari Autio on työskennellyt aiemmin myös mm. Rantakylän seurakunnan kappalaisena vuosina 2006–2009 sekä Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtajana (vs.) vuosien 2009 ja 2010 aikana.
Kirkkoherran virka avautui 1.1.2019 kirkkoherra Tuomo Käyhkön siirryttyä eläkkeelle. Rantakylän seurakunta on yksi Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän kuudesta seurakunnasta. Työntekijöitä vuonna 1983 perustetussa seurakunnassa on 24 ja jäseniä seurakuntaan kuuluu noin 10 800.
Mutalan kirkon irtaimistosta järjestettiin huutokauppa lokakuussa 2018. Huutokaupan tuotolla (3295 €) rahoitettiin defibrillaattoreiden eli sydäniskureiden hankintaa.
Mutalan kirkon irtaimistosta järjestettiin huutokauppa lokakuussa 2018. Huutokaupan tuotolla (3295 €) rahoitettiin defibrillaattoreiden eli sydäniskureiden hankintaa. Sydäniskurit hankittiin Rantakylän kirkkoon, Vaivion kurssikeskukseen ja Joensuun seurakuntakeskukseen. Laitteiden hankinnan kokonaiskustannus oli noin 6000 euroa.
Äkillinen sydämenpysähdys voi tapahtua kenelle tahansa. Silloin välitön ensihoito on tärkeää. Sydänpysähdystapauksissa tarvitaan aina painelu-puhalluselvytystä.
Sydäniskuri on laite, jolla sydänpysähdystilanteessa pyritään poistamaan sydämen pysäyttänyt haitallinen rytmihäiriö antamalla elvytettävälle hoitava tasavirtasähköisku. Laite tunnistaa rytmihäiriön luotettavasti ja neuvoo laitteen käyttäjää toimimaan elvytystilanteessa oikein ja turvallisesti. Painelu-puhalluselvytyksen aikana laite analysoi rytmin automaattisesti ja tunnistaa, milloin isku tarvitaan.
Laitteen antamien ohjeiden ansiosta laitetta voi käyttää kuka tahansa paikalla oleva henkilö. Toisin kuin useimmat sydäniskurit, seurakuntien tiloihin hankitut laitteet soveltuvat tarvittaessa myös lapsen elvyttämiseen.
Kirkkotie 