Kategoria: ajassa

Kirkon yhteiskuntapäivät 2023: Eteenpäin iskuista huolimatta!

Pohjois-Karjalalla menee olosuhteisiin nähden hyvin, ja tulevaisuus on meille valoisa. Tummat pilvet tulee tunnistaa, mutta niitä ei voi jäädä pelkäämään.

Pohjois-Karjalalla on ollut paljon vastaiskuja viime vuosina. Ensin iski korona. Seuraavaksi lentoliikennettä uhkasi lopettaminen. Seuraavaksi Venäjä aloitti brutaalin sodan Euroopassa, ja viimeisimmäksi meille tärkeä junasilta uhkaa mennä kiinni. Iskuja on riittänyt, mutta maakunta on selvinnyt niistä kaikista. Aktiivisten toimijoiden yhteistyö ja usko tulevaisuuteen on luonut meille tilanteen, jossa haluamme menestyä. Emme pärjäillä tai tulla toimeen, vaan menestyä.

Tilastokeskuksen tuoreet suhdannetiedot kertovat Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon kasvun jatkuneen vuoden 2022 jälkipuoliskolla, liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia. Vuonna 2021 ja alkuvuonna 2022 kasvu oli vieläkin kovempaa, ja erityisesti iloa tuotti koko Pielisen Karjalan menestyminen perinteisen kestomenestyjän, Joensuun, rinnalla. Meillä vahvat toimialat, kuten metsäbiotalous, metalliteollisuus, kiviteollisuus ja elintarviketeollisuus, kasvavat ja kehittävät toimintaansa maakuntaan uskoen.

Kriisien keskellä negatiivinen puhe ja uutisointi luonnollisesti lisääntyvät, mutta tämän hälyn alla moderni maakunta porskuttaa eteenpäin vahvan tutkimuksen, koulutuksen ja tuotekehityksen avulla. Vahvojen teollisuusalueiden lisäksi uudet teknologiat kuten fotoniikka ja vetyteknologiat ovat lähellä suurta läpimurtoa, ja matkailu kasvaa voimakkaasti luontomatkailun arvostuksen myötä.

Maailma tulee kohtaamaan valtavia muutoksia seuraavien vuosien aikana. Ilmastonmuutos näyttää etenevän, ja epävarmuus maailmanpolitiikassa kasvaa. Ukrainan sodan päättymistä ei ole näköpiirissä ihan lähellä, ja Venäjän hallinnon epävakaus haastaa meidän toimintaympäristöämme vielä kauan. Tässä tilanteessa meidän kaikkien on välttämätöntä suunnata katseet vahvaan yhteistyöhön keskenämme ja demokraattiseen maailmaan.

Suomi on liian pieni maa keskinäiseen kiistelyyn, ja Eurooppa on vahva vain yhdessä tekemällä. Tässä Pohjois-Karjala haluaa olla edelläkävijä. Me voimme tuottaa jo nyt ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan osaamisen ja teknologian kautta, ja yrityksemme ovat varmasti jatkossa vahvasti mukana rakentamassa uutta Ukrainaa samalla innolla kuin olemme auttaneet Ukrainaa tämän vaikean sodan aikana.

Pohjois-Karjalalla menee olosuhteisiin nähden hyvin, ja tulevaisuus on meille valoisa. Tummat pilvet tulee tunnistaa, mutta niitä ei voi jäädä pelkäämään. Esimerkiksi hallitusohjelman tulevia toimenpiteitä linjattaessa on muistettava, että tulevaisuuteen ja kasvun eväisiin on panostettava myös vaikeina aikoina. Erityisesti vaikeina aikoina.

 

Markus Hirvonen
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja

 

Lisää maakuntajohtaja Markus Hirvosen ajatuksia kuulet kirkon yhteiskuntapäivillä 21.–22.9.2023. Ilmoittaudu mukaan: www.kirkonyhteiskuntapaivat.fi

Uusi kirkkolaki voimaan heinäkuussa

Uusi kirkkolainsäädäntö tulee voimaan heinäkuun alussa.

Uusi kirkkolainsäädäntö tulee voimaan heinäkuun alussa. Muutosten myötä kirkon hallinnosta poistuvat alistusmenettelyt ja seurakuntarakenteiden muutoksia ja seurakuntayhtymän perustamista koskeva sääntely selkeytyy.

Seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet paranevat. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan edistää järjestämällä seurakuntalaisille keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ennen päätöksentekoa.

Nuorten vaikuttajaryhmistä tulee pakollisia seurakunnissa. Valittavien tulee olla konfirmoituja alle 29-vuotiaita seurakunnan jäseniä. Vaikuttajaryhmien tehtävänä on vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä osallistua seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Uudessa kirkkolaissa vaatimus siitä, että työntekijän tulee olla kirkon jäsen, rajataan tiettyihin tehtäviin, kun sitä on aiemmin vaadittu kaikilta viranhaltijoilta. Päätös kirkon jäsenyyden ja konfirmaation edellyttämisestä tulee perustella. Vaatimukset ulottuvat koskemaan myös työsopimussuhteisia.

 

Kirsi Taskinen

 

Keväinen kirkkokierros pitäjiin

Selvitimme, millaisia erikoisuuksia Joensuun maaseutuseurakuntien kirkoista paljastuu.

Nyt on aika tutustua kotiseutuun. Selvitimme, millaisia erikoisuuksia Joensuun maaseutuseurakuntien kirkoista paljastuu.

Lasimaalaus, alttaritaulu ja saarnastuoli.
Pitäjistä löytyy upeita kirkkoja. Pyhäselän kirkon erikoisuus on alttaritaulun virkaa toimittava lasimaalaus (kuva vas.). Hoilolan kirkon kalusto on tuotu rajan taakse jääneistä seurakunnista. Esimerkiksi alttaritaulu on Ruskealasta. Enon kirkon vanhin ja arvokkain osa on vuonna 1757 valmistunut saarnastuoli. Kuvat: Tea Ikonen ja Tiina Partanen

– Tuon järven takana on Venäjä, toteaa Vaara-Karjalan seurakunnan seurakuntamestari Jukka Heikura matkatessamme Joensuun ev.lut. seurakuntien itäisimmälle kirkolle, Hoilolanselän rannalla sijaitsevalle Hoilolan rajaseutukirkolle.

Pienen mäen päällä nököttävän kirkon pihassa on hiljaista. Heikura kertoo, että Hoilolan kirkossa on tilaisuuksia harvakseltaan. Jumalanpalvelus on kerran kuussa, vihkimisiä ja hautajaisia 1–2 kertaa vuodessa.

– Kirkko on auki tilauksesta. Siitä voi sopia Vaara-Karjalan seurakuntasihteerin kanssa.

Kirkkosalin seinässä on taulu, joka kertoo, että kirkko on rakennettu Amerikan luterilaisten seurakuntien rahoitusvaroilla. Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko on valmistunut vuonna 1950, ja se korvasi rajan taakse jääneen kirkon.

Myös kirkon kalusto on tuotu rajan taakse jääneistä seurakunnista. Esimerkiksi kirkon kello on peräisin Suursaaresta, alttaritaulu Ruskealasta ja kynttiläkruunu Koivistosta.

Jumalanpalvelus heinäladossa, sitten etsimään kirkolle paikkaa

Hoilolasta joensuuhun on noin 70 kilometriä. Matkan varrella on Tuupovaara, jonka pääraitin varrella komeilee J.V. Mäkisen suunnittelema, vuonna 1902 valmistunut puinen, päätytornillinen pitkäkirkko.

– Aikoinaan seurakunta oli Koverossa. Kerrotaan, että joku pappi olisi matkallaan Koveroon eksynyt tänne Tuupovaaraan ja suuttunut, että kyllä se kirkko pitää tänne laittaa, Heikura hymähtää.

Tuupovaara todettiinkin lopulta Koveroa paremmaksi paikaksi kirkolle. Heikuran mukaan kirkkoprojekti alkoi vuonna 1897 heinäladossa pidetyllä jumalanpalveluksella lähellä kirkon nykyistä paikkaa. Siitä väki lähti katsomaan, mihin kirkon voisi rakentaa.

Nykyään Tuupovaaran kirkossa pidetään jumalanpalveluksia pari kertaa kuussa. Silloin tällöin on konsertteja, häitä, hautajaisia ja muita tapahtumia. Muina aikoina kirkkoon pääsee tutustumaan sopimalla asiasta Vaara-Karjalan seurakuntasihteerin kanssa.

Kirkkohallitus ei antanut lupaa puukirkon rakentamiselle Pyhäselkään

Pyhäselästä löytyy vuonna 1928 valmistunut funkkishenkinen pitkäkirkko. Kivestä tehdyn kirkon on suunnitellut Yrjö Vaskinen.

– Kirkkohallitus ei antanut rakentaa puukirkkoa, koska silloin reilu sata vuotta sitten oli puukirkkojen sarjapolttoja, ja puukirkon rakentamisen riskit nähtiin jo tuolloin suurena, kertoo Pyhäselän seurakunnan kirkkoherra Ville Ojala.

Toinen erikoisuus on, ettei Pyhäselän kirkossa ole perinteistä alttaritaulua, vaan sen virkaa toimittaa Fritz Hilbertin suunnittelema lasimaalaus, joka on maalattu Salomo Wuorion lasimaalaamossa Helsingissä. Ojalan mukaan teos on hyvin lumoava.

– Se on eri vuodenaikoina hyvin erilainen, kun idästä nouseva aurinko valaisee sen valollaan. Syksyllä ja talvella lasimaalaus on salaperäisen laikukas ja tummansävyinen, keväällä sen voimakkaat värit näkyvät erityisen kirkkaina.

Pyhäselän kirkko on avoinna sunnuntaisin kello 9–11.30. Muulloin kirkkovierailusta on sovittava seurakunnan toimiston kanssa.

Saarnastuoli tuotiin Enoon Kuopion tuomiokirkon tieltä puretusta kirkosta

Enon kirkko on Joensuun seurakuntayhtymän kirkoista vanhin. Kiteeläissyntyisen Anton Wilhelm Arppen suunnittelema kirkko on valmistunut vuonna 1818. Kirkkoakin vanhempi, ja samalla sen arvokkain osa, on saarnastuoli, joka on peräisin Kuopion neljännestä kirkosta. Puuseppä Tegmanin vuonna 1757 tekemää saarnastuolia ei jostain syystä haluttu vuonna 1816 vihittyyn Kuopion tuomiokirkkoon, ja Enon kirkon rakentaja osti sen.

Enon seurakunnan diakonissa Sari Korhonen kehuu tunnetun kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen saarnastuoliin vuonna 1760 maalaamia kuvia.

– Saarnastuolin kuvat pohjautuvat Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistuksiin. Ne on kirjoitettu saarnastuoliin sen aikaisen raamatunkäännöksen mukaan, ja kuvaan on valittu Raamatun henkilö edustamaan kyseistä raamatunkohtaa, Korhonen kertoo.

Saarnastuolia ja muutenkin Enon kirkkoa pääsee ihastelemaan kesällä 26.6.–31.7. arkisin kello 10–13 ja sunnuntaisin kello 9–12.

 

Tea Ikonen

 

Myös Tiekirkot kutsuvat hiljentymään

  • Joensuun kirkko (Papinkatu 1): 1.6.–27.8.2023 ma–la klo 11–19 ja su klo 12–20.
  • Utran kirkko (Väisälänkatu 2): 26.6.–31.7.2023 ma–la klo 12–17 ja su klo 12–18.
  • Kontiolahden kirkko (Kirkkotie 6): 26.6.–28.7.2023 ma–pe klo 10–16.

Ethän autoile hautausmaalla luvatta

Hautausmailla moottoriajoneuvoliikenne ja pysäköinti on sallittu vain niille erikseen osoitetuilla alueilla.

Hautausmailla moottoriajoneuvoliikenne ja pysäköinti on sallittu vain niille erikseen osoitetuilla alueilla, muistuttaa Joensuun seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi. Muilla alueilla moottoriajoneuvoa saa käyttää vain ruumiin tai hautamuistomerkin kuljettamiseen tai välttämättömään huoltoajoon sekä liikuntaesteisen kuljettamiseen.

– Varsinkin keväisin hautausmaalla tapahtuu, kun paikkoja kunnostetaan talven jäljiltä. Työntekijöitä ja erilaisia työkoneita on liikkeellä paljon, Kiviniemi kertoo.

Joensuun hautausmaalla ja sen läheisyydessä on tällä hetkellä käynnissä rakennustöitä. Rauhankadun parkkipaikat ovat rakennushankkeiden vuoksi pois käytöstä. Ristinkappelille kuljetaan rakennustöiden aikana Koulukadun ja Rauhankadun risteyksen tilapäisestä kiertoliittymästä. Hautausmaan parkkipaikat sijaitsevat Ristinkappelilla ja Ristinkappelille vievän tien varrella.

Vaivatta vihille syyskuussa

Hääyö on tunnelmallinen tapahtuma, joka mahdollistaa ainutlaatuisen ja vaivattoman kirkollisen vihkimisen ilta-aikaan ilman suuria kustannuksia.

Joensuun kirkossa järjestetään Hääyö-tapahtuma lauantaina 23.9.2023 klo 16–22. Hääyö on tunnelmallinen tapahtuma, joka mahdollistaa ainutlaatuisen ja vaivattoman kirkollisen vihkimisen ilta-aikaan ilman suuria kustannuksia. Tilaisuuteen tarvitaan vain vihittävä pari, sormukset, avioliiton esteettömyystodistus ja molempien henkilöllisyystodistukset.

Hääyö-tapahtumaan on mahdollista varata oma vihkiaika. Aikoja on tarjolla puolen tunnin välein klo 16 alkaen ja vihkivä pappi tavataan juuri ennen vihkimistä. Ajat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ajan voi varata 5.6.–4.9. välisenä aikana verkossa osoitteessa http://www.joensuunseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Vieraita tilaisuuteen saa kutsua niin paljon kuin haluaa: paikalle voi tulla kaksin, pienellä porukalla tai suurella suvulla. Vihkiminen on maksuton. Hääyö-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Joensuun, Pielisensuun ja Rantakylän seurakunnat. Lisätiedot: salla.romo@evl.fi, p. 050 3728 323.

Pian on kukkatilausten aika

Hautausmailla valmistaudutaan jo kesään. Huhti-toukokuussa on mahdollisuus solmia hoitosopimus, jolloin seurakuntayhtymä huolehtii kukista ja niiden hoidosta haudalla.

Hoito kesäkukilla tilataan viimeistään huhtikuun loppuun mennessä ja perennahoito 30.5. mennessä Joensuun hautausmaan toimistosta. Pyhäselän, Vaara-Karjalan ja Enon hautausmaille tilauksen voi tehdä myös alueen omasta seurakuntatoimistosta.

Kesäinen hautausmaa, maitokäryssä punaisia ja vaaleita kukkia.
Joensuun hautausmailla haudalle on mahdollista solmia hoitosopimus, jolloin ei tarvitse huolehtia kukkien, ruohon tai hiekka-alueen hoidosta itse. Hautojen muistomerkkien hoito kuuluu aina omaisille. Kuva: Virpi Kiviniemi

Kaikki hoitosopimukset sisältävät säännöllisen ruohon leikkuun ja hauta-alueen trimmeröinnin tai hiekka-alueen siistimisen. Lisäksi sopimukseen kuuluu kukkatilan perustaminen ja lannoittaminen, valittujen kasvien istuttaminen sekä kastelu ja muut hoitotyöt kauden aikana.

Hoitohaudalle istutettujen kukkien sekaan ei suositella istutettavaksi omia kukkia, mutta leikkokukkia voi tuoda. Muistomerkin huolto ei kuulu haudanhoitosopimuksen piiriin.

Lisätiedot ja tilaukset hauta- ja puistopalveluista: p. 013 263 5577, hautauspalvelut.joensuu@evl.fi

Ruudukko hautojenhoidon hinnastota.
Yleisimmät vaihtoehdot haudan hoitosopimukselle ovat hoito kesäkukilla ja perennahoito. Esimerkkejä hoitosopimusten sisällöistä Joensuun hautausmailla vuonna 2023.

 

 

 

Piispan pääsiäistervehdys: Kolme ateriaa

Taivaan juhla-aterian alkupaloja kannattaa maistaa jo täällä ajassa ja arjen keskellä.

Yhdessä syömisellä on hämmästyttävä voima. Yhteisellä aterialla ravitaan ruumista ja vahvistetaan keskinäistä yhteyttä. Jaetaan kokemuksia, nostetaan maljoja ja katsotaan toisia hyväksyvästi silmiin. Parempi vihannesvati ja ystävien seura kuin syöttöhärkä ja vihaiset katseet, sanotaan Vanhassa testamentissa.

Pääsiäisen evankeliumissa kerrotaan kolmenlaisesta ateriasta.

Kun apostolit kysyvät Jeesukselta ”minne tahdot meidän valmistavan pääsiäisaterian”, he tarkoittavat juutalaisten pääsiäistä. Vanhan liiton pääsiäisaterialla juhlitaan vapautumista Egyptin orjuudesta. Vapautuminen sorron alta ansaitsee juhlansa myös tänään, jolloin oman aikamme faaraot haluavat alistaa pienempiä kansoja sortovaltansa alle.

Kun Jeesus lausuu aterian aikana ”ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini”, hän antaa vanhan liiton pääsiäisaterialle uuden merkityksen. Osallistuva saa maistaa Herran läsnäoloa ja vapautumista synnin, kuoleman ja kaiken pahan vallasta.

Tuolla aterialla Jeesus viittasi myös kolmanteen ateriaan: ”Tästä eteenpäin en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.” Ehtoollisella maistetaan siis alkupaloja taivasten valtakunnan juhlapöydästä.

Ristin ja ylösnousemuksen juhlassa nämä kaikki yhdistyvät. Ehtoollisella nämä kaikki ovat läsnä. Siksi kutsun seurakuntia ja seurakuntalaisia viettämään ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä.

Olet tervetullut paastonajan hillittyihin jumalanpalveluksiin ja musiikkihartauksiin, joissa kuljetaan Kristuksen kärsimystietä rukouksessa, katumuksessa ja mietiskelyssä.

Olet tervetullut kiirastorstain iltamessuun, ehtoollisen asettamisen juhlaan, jonka päätteeksi kynttilät sammuvat, urut vaikenevat ja alttari puetaan mustiin.

Olet tervetullut pitkäperjantain sanajumalanpalvelukseen ja rukoushetkiin, joissa mietiskellään Kristuksen kärsimystä ja kiitetään hänen sovitustyöstään.

Olet tervetullut pääsiäisyön messuun, jossa Ylösnoussut tulee luoksemme ja koskettaa meitä läsnäolollaan. Jos kehosi tottelee paremmin aikaista heräämistä, olet tervetullut pääsiäisaamun kiitosjuhlaan, jossa juhlitaan ylösnousemuksen iloa ja Kristuksen voittoa synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta.

Ja jotta ilosi Kristuksen ylösnousemuksesta olisi täysi, vietä rohkeasti pääsiäisateriaa yhdessä rakkaimpiesi kanssa. Olennaista ei ole ruokalajien määrä, vaan yhteinen ilo ja osallisuus Kristuksen voitosta. Taivaan juhla-aterian alkupaloja kannattaa maistaa jo täällä ajassa ja arjen keskellä.

Riemullista ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä!

 

Jari Jolkkonen
Kuopion hiippakunnan piispa

 

”Meillä on yhteinen vastuu sekä toisistamme että koko maailmasta”

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen teema on Nuoret väkivaltaisessa maailmassa. Sunnuntaina 5.2. alkavan keräyksen tuotoilla ratkaistaan ja ennaltaehkäistään nuorten väkivaltaa ja konflikteja Suomessa ja ulkomailla.

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen teema on Nuoret väkivaltaisessa maailmassa. Sunnuntaina 5.2. alkavan keräyksen tuotoilla ratkaistaan ja ennaltaehkäistään nuorten väkivaltaa ja konflikteja Suomessa ja ulkomailla.

Kaksi nuorisotyön tekijää juttelee nuorten kanssa kauppakeskuksessa.
Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tuetaan muun muassa Aseman lapset ry:tä, joka käyttää keräysvarat pitkittyneiden ja laajentuneiden koulukiusaamistapausten selvittämiseen sekä katusovitteluun, jossa sovittelijoina toimivat nuorisotyön ammattilaiset. Kuva: Yhteisvastuukeräys / Aseman Lapset

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista noin 20 prosenttia ohjataan paikallisseurakunnan päättämään teeman mukaiseen toimintaan tai seurakuntien auttamistyöhön. Noin 20 prosentilla tuetaan kotimaassa Aseman Lapset ry:n toimintaa, joka ehkäisee väkivaltaa. Loput noin 60 prosenttia menevät teeman mukaiseen kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

Pielisensuun seurakunnan yhteisvastuutiimi kokee keräyksen tämänvuotisen teeman hyvin ajankohtaiseksi. Keräyspäällikkö, pappi Timo-Ilkka Antikaisen mukaan Pielisensuun seurakuntaan jäävä osuus käytetään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin Selviydytään Kiusaamisesta -projektiin.

– Haluaisimme sanoa Kirkkotien lukijalle, jolla herää halu auttaa, että apu menee perille. Pieneltäkin tuntuva apu voi olla osa suurempaa apua. Kaikella auttamisella on merkitystä, Antikainen ja yhteisvastuutiimi painottavat.

Vaara-Karjalan seurakunta aikoo käyttää keräysvarat nuorten kanssa järjestettävään projektiin. Diakoni Taru Keinäsen mukaan on tärkeä huomata, että osa nuorista joutuu Suomessakin elämään väkivallan uhan kanssa.

– On aina tärkeää muistaa, että meillä on yhteinen vastuu sekä toinen toisistamme, että koko maailmasta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta auttaa suuresti, mutta pienikin lahjoitus on osa yhteistä hyvää.

 

Tea Ikonen

 

Lahjoita Yhteisvastuukeräykselle

Kesätöihin seurakuntayhtymään

Joensuun seurakuntayhtymä tarjoaa tänäkin vuonna kesätöitä noin 80 tekijälle. Tarjolla on muun muassa hautausmaiden hoitoa, kirkon oppaana olemista, kiinteistön hoitoa ja keittiöhommia.

Joensuun seurakuntayhtymä tarjoaa tänäkin vuonna kesätöitä noin 80 tekijälle. Tarjolla on muun muassa hautausmaiden hoitoa, kirkon oppaana olemista, kiinteistön hoitoa ja keittiöhommia.

Kastelukannu ja lehtiharava puun juurella.
Joensuun seurakuntayhtymän kesätyöpaikoista suurin osa, 60–80 paikkaa, on hautausmailla, jonne otetaan kesätöihin nuoria ja opiskelijoita noin 2–4 kuukauden pituisille jaksoille. Pidemmissä, 5–6 kuukautta kestävissä kausitöissä eduksi katsotaan muun muassa alan koulutus sekä aikaisempi kokemus viheralueiden ylläpitotöistä. Kuva: Tiina Partanen

Hautauspalveluissa on tarjolla noin 40 kausityöpaikkaa ja 20–40 kesätyöpaikkaa seurakuntayhtymän hautausmailla Joensuun kaupunkialueella sekä Pyhäselässä, Enossa, Hoilolassa, Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa.

Hautausmaan kesätyöntekijöiksi otetaan nuoria ja opiskelijoita noin 2–4 kuukauden pituisille jaksoille. 5–6 kuukautta kestävissä kausitöissä eduksi katsotaan muun muassa alan koulutus sekä aikaisempi kokemus viheralueiden ylläpitotöistä.

Kirkon oppaiden tehtäviä on tarjolla kahdeksalle Joensuun ja Utran kirkoissa. Vaivion leirikeskukseen haetaan yhtä kiinteistönhoitajaa, 2–3 keittiötyöntekijää ja kahta kesätyöntekijää 2–2,5 kuukauden mittaisiin tehtäviin.

Myös teologeille kesätöitä

Myös teologeille on tarjolla kesätöitä. Joensuun seurakuntayhtymä palkkaa sairaalasielunhoidon kesäteologin sairaalapappien kesälomien sijaiseksi. Pyhäselän seurakunta hakee kahta kesäteologia ja yhtä kesänuorisotyönohjaajaa. Rantakylän seurakunta palkkaa tarvittaessa vielä kesäteologin. Muutoin Rantakylän ja Pielisensuun seurakunnat ovat kesän osalta rekrynsä jo tehneet.

Joensuun seurakunta palkkaa kaksi kesäkaveria, jotka kiertelevät muun muassa alueen leikkipuistoja ja uimarantoja ja kutsuvat lapsia leikkimään ja pelaamaan.

– Lisäksi kesän kolmelle riparille haetaan leiriohjaajaa, joka on työntekijöiden apuna ja isosten ”isosena” leirillä. Näihin voi hakea siis yhdelle tai useammalle leirille, kertoo Joensuun seurakunnan kirkkoherra Katri Vilén.

Kesätyöpaikat ovat pääsääntöisesti haussa helmikuun aikana, osa paikoista on jo avattu hakuun. Kaikkia kesätöitä haetaan kirkkorekry.fi-palvelun kautta.

 

Tea Ikonen

 

Luovuta verta seurakuntakeskuksella

Joensuun seurakuntakeskuksella (Kirkkokatu 28) voi tammikuusta alkaen luovuttaa verta. Joensuun seurakunta on sopinut yhteistyöstä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa.

Joensuun seurakuntakeskuksella (Kirkkokatu 28) voi tammikuusta alkaen luovuttaa verta. Joensuun seurakunta on sopinut yhteistyöstä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa. Joensuun verenluovutustilaisuuksista vastaa Veripalvelun Kuopion yksikkö, jonka aluepäällikkönä toimii Paula Korhonen.

Hymyilevä nainen luovuttamassa verta verenluovutuspisteellä.
Suurin osa verenluovutusikäisistä suomalaisista sopii verenluovuttajiksi. Verenluovutus onnistuu Joensuun seurakuntakeskuksella tammikuusta alkaen kaksi kertaa kuukaudessa. Kuva: Jari Härkönen / SPR:n kuvapankki

– Jo useamman vuoden ajan olemme etsineet tiloja, jotka palvelisivat paremmin asiakaskuntaa. Tämä on hieno mahdollisuus yhteistyöhön, Korhonen toteaa.

Suomen Punainen Risti ja evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat myös valtakunnallisesti pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

Verenluovutusta jatkossa kahdesti kuussa seurakuntakeskuksella

Verenluovutus onnistuu seurakuntakeskuksella jatkossa pari kertaa kuussa. Ensimmäinen mahdollisuus on maanantaina 9. tammikuuta iltapäivällä. Kuopion yksiköstä tulee paikan päälle henkilökuntaa, joka vastaa turvallisesta ja sujuvasta asiakaspalvelusta koko tilaisuuden ajan. Verenluovuttajat saapuvat paikalle etukäteen sovittuna ajankohtana.

– Ajanvaraus verkossa on jo auki ja toivomme asiakkaiden varaavan ajan etukäteen. Sähköisen terveyskyselyn voi halutessaan täyttää aikaisintaan verenluovutusta edeltävänä päivänä, Korhonen kertoo.

Verenluovutuksen jälkeen voi nauttia ansaitusti Marttojen tarjoamat kahvit seurakuntakeskuksen aulassa.

Suurin osa suomalaisista sopii luovuttajiksi

Suurin osa verenluovutusikäisistä suomalaisista sopii verenluovuttajiksi. Suomen Punainen Risti määrittelee perusedellytyksiksi muun muassa iän (18–70 vuotta), painon (50–200 kg), asuinpaikan ja hemoglobiinin. Lisätietoja edellytyksistä saa Veripalvelun verkkosivuilta ja maksuttomasta palvelunumerosta.

Joensuun seurakunnassa mahdollisuus yhteistyöhön Veripalvelun kanssa otettiin ilolla vastaan.

– Näemme että asia on äärimmäisen tärkeä. Olemme mieluusti tässä mukana ja haluamme haastaa myös kaikki seurakuntalaiset, vapaaehtoiset ja seurakuntien työntekijät mukaan luovuttamaan, sanoo kirkkoherra Katri Vilén.

 

Kirsi Taskinen

 

Lisätiedot