Nyt on aika tutustua kotiseutuun. Selvitimme, millaisia erikoisuuksia Joensuun maaseutuseurakuntien kirkoista paljastuu.
Pitäjistä löytyy upeita kirkkoja. Pyhäselän kirkon erikoisuus on alttaritaulun virkaa toimittava lasimaalaus (kuva vas.). Hoilolan kirkon kalusto on tuotu rajan taakse jääneistä seurakunnista. Esimerkiksi alttaritaulu on Ruskealasta. Enon kirkon vanhin ja arvokkain osa on vuonna 1757 valmistunut saarnastuoli. Kuvat: Tea Ikonen ja Tiina Partanen
– Tuon järven takana on Venäjä, toteaa Vaara-Karjalan seurakunnan seurakuntamestari Jukka Heikura matkatessamme Joensuun ev.lut. seurakuntien itäisimmälle kirkolle, Hoilolanselän rannalla sijaitsevalle Hoilolan rajaseutukirkolle.
Pienen mäen päällä nököttävän kirkon pihassa on hiljaista. Heikura kertoo, että Hoilolan kirkossa on tilaisuuksia harvakseltaan. Jumalanpalvelus on kerran kuussa, vihkimisiä ja hautajaisia 1–2 kertaa vuodessa.
– Kirkko on auki tilauksesta. Siitä voi sopia Vaara-Karjalan seurakuntasihteerin kanssa.
Kirkkosalin seinässä on taulu, joka kertoo, että kirkko on rakennettu Amerikan luterilaisten seurakuntien rahoitusvaroilla. Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko on valmistunut vuonna 1950, ja se korvasi rajan taakse jääneen kirkon.
Myös kirkon kalusto on tuotu rajan taakse jääneistä seurakunnista. Esimerkiksi kirkon kello on peräisin Suursaaresta, alttaritaulu Ruskealasta ja kynttiläkruunu Koivistosta.
Jumalanpalvelus heinäladossa, sitten etsimään kirkolle paikkaa
Hoilolasta joensuuhun on noin 70 kilometriä. Matkan varrella on Tuupovaara, jonka pääraitin varrella komeilee J.V. Mäkisen suunnittelema, vuonna 1902 valmistunut puinen, päätytornillinen pitkäkirkko.
– Aikoinaan seurakunta oli Koverossa. Kerrotaan, että joku pappi olisi matkallaan Koveroon eksynyt tänne Tuupovaaraan ja suuttunut, että kyllä se kirkko pitää tänne laittaa, Heikura hymähtää.
Tuupovaara todettiinkin lopulta Koveroa paremmaksi paikaksi kirkolle. Heikuran mukaan kirkkoprojekti alkoi vuonna 1897 heinäladossa pidetyllä jumalanpalveluksella lähellä kirkon nykyistä paikkaa. Siitä väki lähti katsomaan, mihin kirkon voisi rakentaa.
Nykyään Tuupovaaran kirkossa pidetään jumalanpalveluksia pari kertaa kuussa. Silloin tällöin on konsertteja, häitä, hautajaisia ja muita tapahtumia. Muina aikoina kirkkoon pääsee tutustumaan sopimalla asiasta Vaara-Karjalan seurakuntasihteerin kanssa.
Kirkkohallitus ei antanut lupaa puukirkon rakentamiselle Pyhäselkään
Pyhäselästä löytyy vuonna 1928 valmistunut funkkishenkinen pitkäkirkko. Kivestä tehdyn kirkon on suunnitellut Yrjö Vaskinen.
– Kirkkohallitus ei antanut rakentaa puukirkkoa, koska silloin reilu sata vuotta sitten oli puukirkkojen sarjapolttoja, ja puukirkon rakentamisen riskit nähtiin jo tuolloin suurena, kertoo Pyhäselän seurakunnan kirkkoherra Ville Ojala.
Toinen erikoisuus on, ettei Pyhäselän kirkossa ole perinteistä alttaritaulua, vaan sen virkaa toimittaa Fritz Hilbertin suunnittelema lasimaalaus, joka on maalattu Salomo Wuorion lasimaalaamossa Helsingissä. Ojalan mukaan teos on hyvin lumoava.
– Se on eri vuodenaikoina hyvin erilainen, kun idästä nouseva aurinko valaisee sen valollaan. Syksyllä ja talvella lasimaalaus on salaperäisen laikukas ja tummansävyinen, keväällä sen voimakkaat värit näkyvät erityisen kirkkaina.
Pyhäselän kirkko on avoinna sunnuntaisin kello 9–11.30. Muulloin kirkkovierailusta on sovittava seurakunnan toimiston kanssa.
Saarnastuoli tuotiin Enoon Kuopion tuomiokirkon tieltä puretusta kirkosta
Enon kirkko on Joensuun seurakuntayhtymän kirkoista vanhin. Kiteeläissyntyisen Anton Wilhelm Arppen suunnittelema kirkko on valmistunut vuonna 1818. Kirkkoakin vanhempi, ja samalla sen arvokkain osa, on saarnastuoli, joka on peräisin Kuopion neljännestä kirkosta. Puuseppä Tegmanin vuonna 1757 tekemää saarnastuolia ei jostain syystä haluttu vuonna 1816 vihittyyn Kuopion tuomiokirkkoon, ja Enon kirkon rakentaja osti sen.
Enon seurakunnan diakonissa Sari Korhonen kehuu tunnetun kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen saarnastuoliin vuonna 1760 maalaamia kuvia.
– Saarnastuolin kuvat pohjautuvat Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistuksiin. Ne on kirjoitettu saarnastuoliin sen aikaisen raamatunkäännöksen mukaan, ja kuvaan on valittu Raamatun henkilö edustamaan kyseistä raamatunkohtaa, Korhonen kertoo.
Saarnastuolia ja muutenkin Enon kirkkoa pääsee ihastelemaan kesällä 26.6.–31.7. arkisin kello 10–13 ja sunnuntaisin kello 9–12.
Tea Ikonen
Myös Tiekirkot kutsuvat hiljentymään
- Joensuun kirkko (Papinkatu 1): 1.6.–27.8.2023 ma–la klo 11–19 ja su klo 12–20.
- Utran kirkko (Väisälänkatu 2): 26.6.–31.7.2023 ma–la klo 12–17 ja su klo 12–18.
- Kontiolahden kirkko (Kirkkotie 6): 26.6.–28.7.2023 ma–pe klo 10–16.