Kuukausi: helmikuu 2022

Joensuun seurakuntien metsiä hoidetaan kestävästi

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymällä on 790 hehtaaria metsää. Luonnon monimuotoisuutta varjellaan muun muassa vapaaehtoisten suojeluohjelmien avulla.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän päämääränä on hoitaa metsiään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Metsien monimuotoisuus turvataan esimerkiksi osallistumalla METSO-ohjelmaan. Metsillä on iso merkitys hiilinieluina.

Kolme laskettelijaa lumisessa metsässä suurten kuusten edessä.
Tänä vuonna kirkon Ekopaasto-kampanja kehottaa vastaamaan metsän kutsuun. Luminen metsä voi houkutella vaikkapa liikkumaan ja iloitsemaan raittiista ilmasta. Kuva: Kirkon mediapankki/Ekopaasto.

Seurakuntayhtymällä on metsää 790 hehtaaria pääasiassa Enon ja Vaara-Karjalan seurakuntien alueilla. Vaivion kurssikeskuksen alueella metsiä on noin 10 hehtaaria. Valtaosa yhtymän metsistä on talousmetsiä. Seurakuntayhtymä on mukana metsäsertifioinnissa ja on saanut vuonna 2005 PEFC-sertifikaatin.

Suojeltuja alueita on yhteensä noin 80 hehtaaria. Yhtymällä on vapaaehtoisesti suojeltuna 8,2 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue Enon Kirkkokankaalla. Enon hautausmaan yhteydessä oleva 17,8 hehtaarin vanha metsä on merkitty ulkoilumetsäksi. Vapaaehtoista suojelua lisätään siihen sopivilla kohteilla.

Vaivion kurssikeskuksen yhteydessä on luontopolku, jossa on 1,3 kilometrin ja 0,4 kilometrin reitit.

Seurakuntayhtymän metsiä mukana METSO-ohjelmassa

Metsänhoidon vastuuhenkilö, seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen kertoo, että osa yhtymän metsistä on suojeltu METSO-ohjelman kautta. Vaara-Karjalan seurakunnassa Kiihtelysvaaran alueella yhtymällä on kaksi METSO-kohdetta: 2,9 hehtaaria aarnimetsää ja noin 20 hehtaarin suuruinen Hilman metsä.

– Metsää voi suojella maanomistajan omalla päätöksellä tai vapaaehtoisen METSO-suojeluohjelman suojelukeinojen avulla. Metsää voi suojella lakisääteisiä kohteita laajemmin, ja tähän kannustetaan valtion METSO-ohjelman suojelutuilla, Nevalainen selventää.

Vuonna 2016 tehdyn kartoituksen perusteella metsissä on vielä jäljellä mahdollisesti METSO-ohjelman valintaperusteet täyttäviä kohteita. Päätöksen kohteen soveltuvuudesta METSO-ohjelmaan tekee metsänomistajan tarjouksen pohjalta joko ELY-keskus tai Metsäkeskus.

Luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon

Metsäsuunnitelmissa olevat luonnonsuojelulliset kohteet huomioidaan aina hakkuita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lintujen pesinnän rauhoittamiseksi seurakuntayhtymän metsähakkuissa vältetään kesähakkuita. Hiirihaukan ja liito-oravan reviirit rajataan metsäsuunnitelmien ulkopuolelle.

– Lähtökohtana on, että metsänhoitosuunnitelma tukee monimuotoisuuden varjelua, Nevalainen toteaa.

Nevalainen kertoo, että jatkuvaa kasvatusta on mahdollista tehdä, jos löytyy kohteita, jotka ovat siihen soveliaita maastoltaan ja puustoltaan. Yleensä kohteet katsotaan ja rajataan maastossa leimikkoa tehdessä, vaikkapa suuremmasta kuviosta jakamalla.

– Tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti hakkuita suunniteltaessa. Seuraavan metsäsuunnitelman päivityksen yhteydessä jatkuvan kasvatuksen periaatetta tullaan korostamaan ja myös toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan soveltuvilla alueilla, Nevalainen sanoo.

Ihminen halaa puuta.
Ekopaasto kannustaa meitä jokaista pohtimaan omaa metsäsuhdettamme. Kuva: Kirkon mediapankki/Ekopaasto.

Tavoitteena hiilineutraali seurakunta vuonna 2030

Ympäristöohjelmansa mukaan Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Nevalainen sanoo, että tavoite hiilineutraaliudesta otetaan huomioon seurakuntayhtymän metsäsuunnitelmassa.

– Nykyinen metsäsuunnitelma on voimassa vuoteen 2026 saakka. Kun suunnitelmaa ryhdytään päivittämään vuonna 2025, on tarkoitus, että suunnitelmaan sisällytetään konkreettisia toimia ja tavoitteita, jotka tukevat hiilineutraaliustavoitetta.

Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta metsien käytöstä niin henkilöstön kuin seurakuntalaisten kesken. Metsäsuunnitelman hyväksyy seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto.

Huolehtimalla vastuullisesti metsäomaisuudestaan seurakunnat toteuttavat myös hengellistä tehtäväänsä. Seurakuntayhtymän ympäristöohjelman mukaan Jumalan rakkaus velvoittaa toimimaan elämän varjelemiseksi maailmassa.

Ympäristötyö Joensuun seurakunnissa

  • Kirkon energia- ja ilmastostrategia ohjaa seurakuntia tekemään työtä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.
  • Joensuun seurakuntayhtymälle on myönnetty Kirkon ympäristödiplomi vuosiksi 2021–2025.
  • Joensuun seurakuntayhtymä on liittynyt myös Joensuun seudun ilmastokumppanuusverkostoon.

Ekopaasto kutsuu metsään

Mihin metsä kutsuu meitä? Mietiskelemään ja marjastamaan, retkeilemään, rukoilemaan ja rauhoittumaan, tutkimaan ja tutustumaan? Tänä vuonna Ekopaaston teemana ovat monenlaiset metsäsuhteet ja metsän kutsu.

Valtakunnallinen Suomen ev.lut. kirkon kampanja käynnistyy tuhkakeskiviikkona 2. maaliskuuta ja kestää seitsemän viikkoa, pääsiäiseen asti. Ekopaasto näkyy myös Joensuun ev.lut. seurakuntien somekanavissa. Saat pohtia omaa metsäsuhdettasi ja mennä metsään hiljentyen, suojellen, samoillen, nauttien ja virkistyen. Halutessasi voit osallistua somessa jakamalla päivityksiä ja keskustelemalla.

”Metsä on minulle arjessa erityisen tärkeä rauhoittumisen ja virkistäytymisen paikka. Kun katselee puiden latvoja ja niiden välistä siintävää taivasta, voi kuvitella olevansa suuressakin metsässä, vaikka tosiasiassa olisi pienessä lähimetsässä”, kehittämispäällikkö Salka Orivuori Martoista kuvailee omaa metsäsuhdettaan Ekopaasto-blogissa.

Kampanjasivustolle ekopaasto.fi tulee paastonajan kuluessa videoita, podcasteja, artikkeleita ja blogikirjoituksia metsän monista ulottuvuuksista.

Suomen ev.lut. kirkon yhteistyökumppaneita tämän vuoden Ekopaastossa ovat Finlands Svenska Scouter rf (FiSSc), Finska Missionssällskapet FMS, Hiljaisuuden ystävät ry, Martat, Marthaförbundet, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen partiolaiset, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tapio.

 

Hanna Pekkanen

5Xmielessä: Vähemmän paineita nuorille

Pandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin näkyvät myös Joensuussa, sanoo Joensuun yhteiskoulun lukion terveydenhoitaja Tiina-Riitta Korhonen.

Pandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin näkyvät myös Joensuussa, sanoo Joensuun yhteiskoulun lukion terveydenhoitaja Tiina-Riitta Korhonen.

Tummahiuksinen nainen seisoo käytävällä.
Kouluterveydenhoitaja Tiina-Riitta Korhonen painottaa ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.
”Nuoret elävät hetkessä. Olisi tärkeää, että silloin kun nuorella on se hetki, että nyt haluan puhua, siihen pystyttäisiin tarttumaan”, sanoo Korhonen.
Kuva: Virpi Hyvärinen
  1. HUOLI. Kouluterveyskysely 2021 osoitti, että pandemialla on ollut heikentäviä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin. Tulokset huolestuttavat ja harmittavat, mutta eivät yllättäneet. Kyselyssä nousivat esiin erityisesti yksinäisyys, kaverisuhteiden puuttuminen ja väheneminen sekä etenkin tyttöjen sosiaalinen ahdistuneisuus. Nämä näkyvät myös vastaanotollani.
  2. PAINEET. Nuorilla on nykyisin paljon paineita, ja he ovat usein myös todella vaativia itseään kohtaan. Koulussa tavoitellaan kympin arvosanoja ja sosiaalinen media ruokkii muutenkin vahvoja ulkonäköpaineita. Meillä Jykissä osa nuorista tavoittelee huippumenestystä myös urheilijoina. Osa nuorista jännittää sosiaalisia tilanteita, tunneilla esiintymistä ja ruokailuja, ja kouluun palaaminen on ollut osalle heistä pandemian jälkeen entistä vaikeampaa.
  3. ENNALTAEHKÄISY. Nuorten kohdalla tulisi ehdottomasti satsata ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tavoitamme oireilevat nuoret, sitä lyhytaikaisempaa hoitoa tarvitaan. On harmillista, että kouluterveydenhoitajia siirrettiin pandemiatyöhön, kun nuoret siirtyivät etäopintoihin. Tuttu terkkari on monille nuorille tärkeä.
  4. TUKI. Kouluilla nuorten tukena on terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori sekä koko oppilashuollon tiimi. Teemme yhteistyötä myös esimerkiksi Nuorten tiimin, kaupungin nuorisotyön ja toisinaan seurakunnankin kanssa. Iloitsen siitä, että Siun sote on kouluttanut viime aikoina meitä kouluterveydenhoitajia IPC-menetelmän käyttöön. Menetelmä on tarkoitettu lievästi ja keskivaikeasti masentuneiden nuorten hoitoon, ja se vähentää tutkitusti erikoissairaanhoidon tarvetta.
  5. ARMOLLISUUS. Kunpa jokainen nuori näkisi itsessään hyviä asioita, oppisi arvostamaan itseään ja ymmärtäisi, että jokainen on arvokas sellaisena kuin on. Nuoret tarvitsevat nyt armollisuutta itseään kohtaan. Me ammattilaiset olemme täällä ja haluamme auttaa, kun nuori vain ilmaisee halunsa ja ottaa apua vastaan. Suurimmat ilon hetket liittyvät siihen, kun nuori on saanut avun ja tulee siitä jälkeenpäin kiittämään.

Virpi Hyvärinen

Kastelintu on muisto kastepäivästä

Seurakunnan lahjoittama kastelintu muistuttaa siitä, että lapsi kulkee Suuremman suojassa koko elämänsä.

Seurakunnan lahjoittama kastelintu muistuttaa siitä, että lapsi kulkee Suuremman suojassa koko elämänsä.

Kaksi naista ja pieni vauva katsovat kameraan kirkossa.
Saana Hurskainen (oik.) kävi viime syksynä Rantakylän seurakunnan vauvakirkossa, josta perhe sai mukaansa Veeti-pojan kastelinnun. Lintu oli sitä ennen viivähtänyt tovin taustalla näkyvän Rantakylän kirkon kastepuun oksalla. Kuvassa myös varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen.
Kuva: Virpi Hyvärinen.

Tiesitkö, että Joensuun ev.lut. seurakunnat ja Kontiolahden seurakunta lahjoittavat kasteperheisiin kastelinnun tai -enkelin muistoksi kastepäivästä?

Lapsen nimellä ja kastepäivällä varustettu kastelintu tai -enkeli ripustetaan ensin seurakunnan kastepuuhun tai -pilveen. Tämä tapahtuu pian ristiäisten jälkeen siinä jumalanpalveluksessa, jossa kastettu kuulutetaan ja hänen sekä kastetun perheen ja kummien puolesta rukoillaan. Vanhemmat ja kummit kutsutaan mukaan kirkkoon ripustamaan lapsen oma lintu kastepuuhun.

Seurakunnat järjestävät kerran tai kaksi vuoteen vauvakirkkoja, joihin kasteperheet kutsutaan. Näissä kirkoissa kastelinnut jaetaan perheisiin kotiin vietäviksi. Korona-aikana linnut ovat lennähtäneet koteihin myös postissa tai seurakunnan työntekijän viemänä. Jos vauvakirkkoon ei pääse paikalle, sen noudosta voi sopia soittamalla seurakunnan toimistoon.

”Uusien kastelintujen ripustaminen kastepuuhun on aina koskettava hetki”

Kussakin seurakunnassa on käytössä omanlaisensa kastelinnut ja -puut. Esimerkiksi Enossa, Kontiolahdella ja Pielisensuussa kastetut saavat keraamiset kastelinnut, Pyhäselässä helmistä kootut kaste-enkelit. Rantakylän seurakunnassa on käytössä vaaleat, puiset kastelinnut, joihin on maalattu kultainen siipi.
– Kastelinnut tuovat konkreettisesti esiin seurakunnan uudet jäsenet. Uusien kastelintujen ripustaminen kastepuuhun ja kastettujen puolesta rukoileminen on aina koskettava hetki messussa, kertoo Rantakylän seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen.

Kastepuu lintuineen toivottaa uudet seurakuntalaiset tervetulleeksi Jumalan perheväkeen ja seurakuntaan. Puu symbolisoi kasvua, turvaa ja suojaa.
– Kastelintu puolestaan kuvaa Pyhää Henkeä ja pyhää huolettomuutta eli luottamusta Jumalan huolenpitoon. Ehkä kastelintu voisi kuvata myös vapautta olla oma itsensä tai kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa yhteisössä ja yhteydessä, Karvinen toteaa.

Linnut kotiin vauvakirkossa tai -treffeillä

Kastelinnut ja -enkelit löytävät tiensä vauvaperheiden kotiin eri tavoin. Esimerkiksi Rantakylässä vauvakirkkoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja ne ovat avoimia kaikille, vaikka niihin kutsutaan erityisesti edellisen vuoden aikana kastettujen lasten perheitä.

Kontiolahdella linnut lennähtävät puolestaan kotiin tästä keväästä lähtien nimenomaan edellisenä vuonna kastetuille tarkoitetussa Vauvatreffit-tapahtumassa. Perheet kutsutaan henkilökohtaisesti tilaisuuteen.
– Tapahtumassa on kastekyyhkyjen jaon lisäksi monenlaista vauva-arkeen liittyvää infoa ja toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa, kertoo Kontiolahden seurakunnan pastori Sanna-Marika Hallayö.

Äidille kastelintu tuli yllätyksenä

Kastettavien perheelle seurakunnan lahjoittama kastelintu tai -enkeli saattaa tulla yllätyksenä. Näin kävi myös 11 kuukauden ikäisen Veeti-pojan äidille, Saana Hurskaiselle, joka sai tietää kastelinnusta ristiäisissä ja kävi itse ripustamassa lapsen linnun kastepuuhun jumalanpalveluksen yhteydessä.
– On ihana tapa, että seurakunta antaa perheille kastelinnut. Lintu on tärkeä symboli ja haluan säilyttää sen Veetin aikuisuuteen asti.

 

Virpi Hyvärinen

Seurakuntavaalit ovat jokaisen juttu

Seuraavat seurakuntavaalit pidetään marraskuussa 2022. Jokaista kutsutaan asettumaan ehdolle ja äänestämään juuri sellaisena kuin hän on.

Seurakunnat valitsevat päättäjänsä neljän vuoden välein pidettävissä seurakuntavaaleissa. Jokaista kutsutaan äänestämään sellaisena kuin hän on.

Nainen palauttamassa äänestyslappua toimitsijalle.
Marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka päättävät seurakunnan asioista seuraavat neljä vuotta.
Kuva: Vantaan seurakunnat / Kirkon kuvapankki

Seurakuntavaalit järjestetään kaikissa Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa samaan aikaan, seuraavan kerran tämän vuoden marraskuussa. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt vuosille 2023–2026. He käyttävät ylintä päätösvaltaa seurakunnissa.

Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11.2022. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11.2022. Seurakuntavaaleissa on äänioikeus jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä. Äänestäminen ei edellytä rippikoulun käymistä tai konfirmaatiota, riittää kun kuuluu kirkkoon.

Ovet auki kaikille

Äänestä sellaisena kuin olet, kuuluu vaalien slogan. Jokaista kutsutaan asettumaan ehdolle ja äänestämään juuri sellaisena kuin hän on. Seurakuntavaalien tunnuksessa on kolme sanaa: ”uskottu toivottu rakastettu”. Tämä on viesti siitä, että seurakunnassa osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista kaikille.

Seurakuntavaalien valtakunnallisen kampanjan konsepti pohjaa kirkon Ovet auki -strategiaan, jonka mukaan kirkko kutsuu sisään aivan kaikkia.

– Tämä on totta kai todella haastava teema, ja sen takia haluamme herättää keskustelua tästä aiheesta, sanoo Kirkkopalvelut ry:n viestintäpäällikkö Liisa Toivonen. Kirkkopalvelut vastaa vaalien kampanjaosuudesta.

Puna-oranssilla taustalla valkoinen teksti uskottu toivottu rakastettu #seurakuntavaalit ja Suomen ev.lut. kirkon logo.
Seurakuntavaalien tunnus viestii siitä, että seurakunnassa osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista kaikille.

Edessä tärkeitä vuosia

Kampanjan suunnittelussa on hyödynnetty erilaisia raportteja ja tutkimuksia, kuten Kirkon tutkimuskeskuksen tuottamaa kirkon nelivuotiskertomusta ja Milleniaalien kirkko -hankkeen aineistoja. Kampanjan kohderyhmäksi valikoituivat 30–55-vuotiaat, kirkkoon myönteisesti suhtautuvat kirkon jäsenet. Tavoitteena on saada uusia ehdokkaita ja nostaa äänestysprosenttia.

Kampanjan tunnuslausetta mukaillen kampanjan teemoista on nostettu esiin kolme vaaliviestiä – tulevaisuus, yksinäisyys ja myötätunto – joita seurakunnat voivat nostaa esille omissa tilaisuuksissaan.

– Me haluamme keskusteluttaa ihmisiä kirkon tulevaisuudesta. Seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan kirkon tulevaisuudessa isoja vuosia. Siellä joudutaan tekemään todella paljon isoja, esimerkiksi taloudellisia päätöksiä, Liisa Toivonen sanoo.

Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI toteuttaa oman kampanjan, jonka kohderyhmä on alle 30-vuotiaat. NAVI on esimerkiksi tuottanut nuoren ehdokkaan tueksi Ehdokkaan oppaan, jonka voi ladata maksutta netistä.

Vaalien kokonaisuudesta vastaa Kirkkohallitus.

Vaikutusvaltaa monella tasolla

Vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on konkreettista vaikutusvaltaa seurakunnan asioihin. Lyhyesti sanottuna luottamushenkilöt päättävät siitä, mihin seurakunnan rahoja käytetään. He päättävät esimerkiksi työntekijävalinnoista, kirkollisverosta ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän kiinteistökaupoista.

Paikallisen päätöksenteon lisäksi seurakuntavaaleissa annettu ääni vaikuttaa laajemminkin, sillä seurakunnan päättäjät pääsevät valitsemaan edustajia kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon. Hiippakuntavaltuuston tehtävät liittyvät hiippakunnan hallinnon hoitamiseen.

Kirkolliskokous päättää koko kirkon suurista linjauksista aina kirkkolain pykäliä myöten. Sitä onkin verrattu eduskuntaan. Eduskunta ja kirkolliskokous eroavat toisistaan muun muassa siinä, että kirkolliskokousedustajat valitaan välillisillä vaaleilla. Seurakuntavaalit ovat siis todellinen vaikuttamisen paikka ihan kenelle tahansa.

Ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta

Seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu seurakunnan jäsen, joka on vaalipäivään mennessä täyttänyt 18 vuotta. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2022.

Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Seurakunnilla on erilaisia ehdokaslistoja, jotka kokoavat yhteen samansuuntaisesti ajattelevia ehdokkaita. Listojen taustalla voi olla esimerkiksi herätysliike, poliittinen puolue tai jokin muu asia, jota valitsijayhdistys ajaa.

Ehdokkuudesta kiinnostuneet voivat tiedustella oman seurakunnan seurakuntatoimistosta tai nykyisiltä luottamushenkilöiltä, mitä ehdokaslistoja on olemassa. Ehdokas valitsee valmiista valitsijayhdistyksistä itselleen sopivimman tai perustaa oman. Uuden valitsijayhdistyksen voi perustaa kymmenen äänioikeutettua saman seurakunnan jäsentä.

Kahdet vaalit, kaksi äänestyslippua

Joensuulainen äänestäjä saa seurakuntavaaleissa täytettäväkseen kaksi äänestyslippua. Toiseen hän kirjoittaa oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon pyrkivän ehdokkaan ehdokasnumeron, ja toiseen äänestyslippuun hän valitsee ehdokasnumeron seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ehdolla olevien listoilta. Näin toimitaan Joensuun seurakuntayhtymään kuuluvissa kuudessa seurakunnassa (Eno, Joensuu, Pielisensuu, Pyhäselkä, Rantakylä ja Vaara-Karjala), sillä niissä toimitetaan kahdet vaalit.

Sama henkilö voi seurakuntayhtymässä olla ehdolla sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon. Yhteisen kirkkovaltuuston vaaliin ja seurakuntaneuvoston vaaliin on kumpaankin perustettava omat valitsijayhdistyksensä, koska seurakuntaneuvoston vaalit ja yhteisen kirkkovaltuuston vaalit ovat toisistaan erilliset.

Itsenäisissä seurakunnissa ei ole erikseen seurakuntaneuvostoja, vaan vaaleissa valitaan luottamushenkilöt seurakunnan kirkkovaltuustoon. Niinpä esimerkiksi Kontiolahden seurakunnassa toimitetaan yhdet vaalit.

Viime vaaleissa äänestysprosentti oli Joensuussa 10,2 %, Kontiolahdella 11,7 % ja koko kirkossa 14,4 %. Kontiolahden kirkkovaltuustoon valittiin 27 jäsentä ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon 51 jäsentä. Yhteisen kirkkovaltuuston keski-ikä oli 53 vuotta. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valituista luottamushenkilöistä 14 prosenttia on alle 30-vuotiaita.

 

Hanna Pekkanen

 

Lähteet: info.seurakuntavaalit.fi-sivusto, NAVIn vaalisivujen materiaalit ja 14.12.2021 pidetyn Helsingin hiippakunnan seurakuntavaali-infon webinaaritallenne.

Seurakuntavaalit marraskuussa

Seurakuntavaaleissa seurakuntalaiset äänestävät luottamushenkilöt, jotka johtavat seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimintaa. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä.

  • Ehdokasrekrytointi alkaa 1.3.
  • Ehdokasasettelu päättyy 15.9. kello 16, jolloin valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat pitää viimeistään toimittaa oman seurakunnan toimistoon/kirkkoherranvirastoon
  • Ennakkoäänestysaika 8.–12.11.
  • Vaalipäivä on 20.11.
  • Vaalisivusto aukeaa maaliskuussa osoitteessa seurakuntavaalit.fi
  • Materiaalia nuorille ja nuorille aikuisille löytyy osoitteesta naviryhma.fi

Vaalien tunniste somessa on #seurakuntavaalit

Sukuselvityksen saa nyt yhdellä tilauksella

Kuopion aluekeskusrekisteriin liittyminen ei ole aiheuttanut jonoja virkatodistustilauksiin Joensuussa ja Kontiolahdella. Asiointi tapahtuu kätevimmin verkossa tai puhelimitse, mutta paikan päällekin voi mennä asioita hoitamaan.

Kuopion aluekeskusrekisteriin liittyminen ei ole aiheuttanut jonoja virkatodistustilauksiin Joensuussa ja Kontiolahdella. Asiointi tapahtuu kätevimmin verkossa tai puhelimitse, mutta paikan päällekin voi mennä asioita hoitamaan.

Silmälasipäinen mies katsoo kameraan mappihyllyjen vieressä.
Kuopion aluekeskusrekisterin johtaja Mika Pulkkisesta aluekeskusrekisterin luominen on sujunut kokonaisuudessaan varsin hyvin. – Merkittävä tekijä prosessin onnistumisessa on ollut se, että seurakuntia on liittynyt mukaan tasaisesti pitkin matkaa, jolloin lisäresurssointi on ollut helpompaa kuin yhdellä kertaa tapahtuvassa suuressa muutoksessa. Kuva: Tuija Hyttinen

Viimeisten kuukausien ajan joensuulaisten ja kontiolahtelaisten virkatodistus- ja sukuselvitystilauksiin on vastattu Kuopiosta käsin.

Savonmaalla on hoidettu myös joensuulaisten ja kontiolahtelaisten vihille aikovien avioliiton esteiden tutkintaa, rekisteröity kirkolliset toimitukset ja pidetty yllä Joensuun ev.lut. seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan jäsenrekisteriä.

Aiemmin paikallistasolla hoidetut asiat siirtyivät Kuopion aluekeskusrekisterin tehtäviksi Kontiolahden seurakunnasta 1.10.2021 ja Joensuun seurakuntayhtymästä 1.1.2022.

Muutos on osa koko Suomen ev.lut. kirkkoa koskevaa aluekeskusrekisterihanketta, jossa kirkonkirjojen pidon tehtäviä keskitetään 15 aluekeskusrekisteriin.

Verkkopalvelut ja puhelin käteviä asioinnissa, myös lähiasiointi onnistuu

Kuopioon ei joensuulaisten ja kontiolahtelaisten ole tarvinnut ajella asioitaan hoitamaan, sillä kaikkia aluekeskusrekisterin palveluja voi käyttää kotoa käsin.

– Virkatodistusten tilaaminen onnistuu helpoiten sähköisen palvelun kautta tai puhelimitse. Avioliiton esteiden tutkintapyynnöistä valtaosa tehdään sähköisessä palvelussa, ja myös kirkkoon liittyminen onnistuu joustavimmin sähköisen palvelun kautta, kertoo Kuopion aluekeskusrekisterin johtaja Mika Pulkkinen.

Sähköisten palvelujen eli internetin käyttötaito ei kuitenkaan ole edellytys palvelujen saamiselle. Myös paikan päälle voi mennä asioimaan. Moni asia hoituu myös puhelimella, jotkut postitse.

Yleisin asiointisyy virkatodistuksen tilaaminen

Tavallisin syy asioida aluekeskusrekisterissä on Pulkkisen mukaan virkatodistuksen tilaaminen. Esimerkiksi perunkirjoitusta varten tarvitaan sukuselvitysmuotoinen virkatodistus, ja niiden tilaaminen on tullut aluekeskusrekisteriin siirtymisen jälkeen asiakkaalle helpommaksi.

– Nyt virkatodistuksia tilatessa kaikki tarvittavat todistukset saa yhdellä tilauksella Kuopion aluekeskusrekisteristä. Aiemmin todistukset piti tilata erikseen kaikista niistä seurakunnista, joissa tilauksen kohteena oleva henkilö oli ollut kirjoilla 15 vuotta täytettyään.

Pulkkinen pitää aluekeskusrekistereihin siirtymisen etuna myös kirkonkirjojen pitoon liittyvien tehtävien tehokkaampaa hoitamista ja työntekijöiden sijaistuksien helpottumista. Monille asiakkaille siirtymä on merkinnyt myös mahdollisuutta hoitaa asioitaan aiempaa laajemman palveluajan puitteissa.

Virkatodistuksen saa parissa viikossa

Joensuun seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan liittyminen Kuopion aluekeskusrekisteriin on sujunut Pulkkisen mukaan varsin mutkattomasti, koska aiemmin liittymisistä oli saatu jo niin paljon kokemusta.

– Aluekeskusrekisteri aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa. Tuon jälkeen uusia seurakuntia on tullut tasaisesti pitkin matkaa. Tällä hetkellä mukana on 35 seurakuntaa pääasiassa Kuopion hiippakunnan alueelta.

Etelä-Suomessa aluekeskusrekisteriin siirtyminen on johtanut virkatodistusten toimitusten ruuhkautumiseen niin, että toimitusajat voivat pahimmillaan olla kuukausia. Kuopion aluekeskusrekisterissä vastaavaa ilmiötä ei ole syntynyt.

– Jonotilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Virkatodistukset pystytään toimittamaan pääsääntöisesti parin viikon sisällä ja muu asiointi hoituu tätäkin nopeammin.

Kuopion aluekeskusrekisteri
Suokatu 22 B, 2. krs, Kuopio

  • Virkatodistusten ja sukuselvitysten tilaukset verkossa (tilaavirkatodistus.fi), puhelimitse (p. 040 4848 225) tai asioimalla paikan päällä
  • Avioliiton esteiden tutkinta verkossa (esteidentutkinta.fi) tai asioimalla paikan päällä
  • Lapsen nimen valintaan liittyvä neuvonta puhelimitse (p. 040 4848 224)
  • Kirkkoon liittyminen verkossa (liitykirkkoon.fi), postitse tai asioimalla paikan päällä

 

Virpi Hyvärinen

Vaara-Karjalan seurakunnalle lahjoitettiin arkkupeitto

Lahjoitetun arkkupeitteen avulla hautajaisiin voidaan luoda arvokkuutta myös silloin, kun arkku on vaatimaton.

Tekstiilitaiteilija Hannele Rusila ja kuvataiteilija Outi Piiroinen ovat luovuttaneet valmistamansa Elämänlanka-arkkupeiton Vaara-Karjalan seurakunnalle.

– Läheisen kuolema ja hautajaisten järjestäminen on paitsi raskas henkinen taakka, myös taloudellinen rasite. Omaiset haluavat tehdä tilaisuudesta juhlavan ja kauniin, mutta aina ei ole mahdollista kustantaa poisnukkuneelle kaikkea sitä, mitä haluttaisiin, kertoo Rusila lahjoituksen taustoista.

Lahjoitetun arkkupeitteen avulla hautajaisiin voidaan luoda arvokkuutta myös silloin, kun arkku on vaatimaton. Tuupovaaralaiset lahjoittajat toivovat arkkupeitteelle runsasta käyttöä ja haluavat sen olevan käytettävissä tarvittaessa myös alueen ortodoksisissa hautajaisissa.

Vaalea arkkupeitto arkun päällä alttarilla.
Arkkupeiton elämänlankakuvion on suunnitellut kuvataiteilija Outi Piiroinen. Peitteen materiaalit valmisti tekstiiliyrittäjä Hannele Rusila, joka myös kokosi peitteen. Kuva: Marja Nevalainen

Pääkirjoitus: Metsän kutsu

Erilaiset metsäsuhteet ja metsän kutsu ovat kirkon maaliskuun alussa alkavan Ekopaasto-kampanjan teemoja. Kampanjassa meitä tavallisia suomalaisia innostetaan liittymään pääsiäispaastoon ympäristön näkökulmasta.

Tänä talvena metsät ovat jälleen olleet kauniita kuin kuvakortit. Lumiset oksat, koskematon hanki ja ympärillä täysi hiljaisuus – mikä voisikaan olla parempi paikka rauhoittua, päästää irti mieltä painavista huolista, kerätä voimia ja virkistyä. Metsä kutsuu meitä liikkumaan kävellen, hiihtäen tai vaikkapa lumikengillä kulkien. Metsässä on hyvä hengittää.

Erilaiset metsäsuhteet ja metsän kutsu ovat kirkon maaliskuun alussa alkavan Ekopaasto-kampanjan teemoja. Kampanjassa meitä tavallisia suomalaisia innostetaan liittymään pääsiäispaastoon ympäristön näkökulmasta. Meitä rohkaistaan kohtuullisuuteen ja vastuullisuuteen sekä vahvistamaan omaa luontosuhdettamme. Ekopaaston kautta jokainen voi omalta osaltaan hillitä ilmastonmuutosta.

Kampanjan tämänvuotinen teema on lähellä monen pohjoiskarjalaisen sydäntä. Metsät voivat olla meille elinkeinon lähde, työllistäjä, vapaa-ajan ympäristö tai virkistäytymispaikka. Myös seurakunnissa metsillä on monta merkitystä. Joensuun seurakuntayhtymä omistaa metsiä, joita hoidetaan monimuotoisuuden huomioivan metsäsuunnitelman mukaisesti. Monia retkiä ja tapahtumia on vuosien varrella järjestetty metsässä. Ja lapsetkin saavat jo pienestä pitäen tuntumaa metsiin esimerkiksi luontokerhoissa.

Mitä metsä merkitsee sinulle? Miten sinä vastaat metsän kutsuun? Valtakunnallinen Ekopaasto-kampanja käynnistyy tuhkakeskiviikkona 2.3. ja kestää seitsemän viikkoa pääsiäislauantaihin 16.4. saakka. Kampanja näkyy verkossa ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #ekopaasto. Se tarjoaa muun muassa vinkkejä, näkökulmia ja inspiraatiota lähteä metsään.

 

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi

Kolumni: Uskosta puhumisen sietämätön vaikeus

Monelle varsinkin vanhemman ikäluokan ihmiselle uskonnosta puhuminen on tabu.

Hymyilevä, silmälasipäinen nainen katsoo kameraanMeitä suomalaisia kuvataan usein puhumattomina, juroina ja itseemme käpertyvinä. Suomalaismiehistä puhuttaessa kaikki tuntevat sanonnan ”suomalainen mies ei puhu eikä pussaa”. Myös suomalaista uskonnollisuutta kuvataan usein erityisen yksityisenä. Suomalainen ei uskolla ja uskontoon liittyvillä asioilla leveile.

Omassa työssäni yksi antoisimmista asioista on ollut se, että vuosien saatossa on saanut haastatella ja kuunnella hyvin monien erilaisten ihmisten elämätarinaa ja puhetta uskostaan ja siihen liittyvästä kaipauksesta, kivusta ja etsinnästä, joskus harvoin myös varmuudesta ja ehdottomuudesta. Sekä Jumalaan uskovien että niiden, jotka eivät usko tai vähintään epäilevät.

Viimeisen kahden vuoden aikana olemme kansainvälisessä viiden maan tutkimushankkeessamme haastatelleet eri ikäisiä suomalaisia sekä erilaisia suomalaisia perheitä arvoihin, uskontoon ja katsomuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Mitä perheissä halutaan välittää seuraavalle sukupolvelle, ja miten uskonto ja katsomukset muuttuvat sukupolvelta toiselle siirryttäessä?

Myös tämän tutkimuksen aineisto on osoittanut, että sekä puhuminen yleensä että erityisesti uskonnosta puhuminen on suomalaisille vaikeampaa kuin muissa tutkimuksen maissa. Suomalaiset näyttävät oppivan jo kotoa kulttuuria, jossa ei välttämättä kannusteta puhumiseen ja avoimeen tunteiden ilmaisuun. Monelle varsinkin vanhemman ikäluokan ihmiselle uskonnosta puhuminen on tabu.

Uskonnosta puhumattomuutta on myös perheissä, joissa uskoa pidetään tärkeänä. Tällöin perhe tavallaan ulkoistaa uskonnosta puhumisen ja koko uskonnollisen kasvatuksen uskonnon asiantuntijoille, niille, joiden työhön se kuuluu. Ajatellaan, että riittää, kun lapsi käy päiväkerhossa tai menee aikanaan rippikouluun.

Osalla puhumattomuus liittyy epävarmuuteen ja siihen, ettei omasta mielestään tiedä riittävästi tai usko riittävän vahvasti. Ajattelen kuitenkin, että uskosta tietämisen sijaan tulisi pyrkiä ennemmin siihen, että hyväksymme uskon keskeneräisyyden ja uskallamme kysellä ja puhua myös uskon epävarmuudesta. Puhe uskon hauraudesta ja rajallisuudesta on sitä paitsi paljon puhuttelevampaa kuin usko, joka omasta mielestä tietää kaiken salatusta Jumalasta.

 

Kati Tervo-Niemelä
käytännöllisen teologian professori
Itä-Suomen yliopisto
kati.tervo-niemela@uef.fi

Gran Canarian turistipapin tervehdys: Aurinko hoitaa

Uskonnon harjoittaminen ei tunnu vieraalta ulkomailla, kertoo Kanariansaarilla turistipappina toimiva Jukka Reinikainen.

Uskonnon harjoittaminen ei tunnu vieraalta ulkomailla, kertoo Kanariansaarilla turistipappina toimiva Jukka Reinikainen.

Pappi puhumassa avioparille rannalla, kaaso ja bestmanv läsnä.
Kanariansaarilla on vihitty tänä talvena lukuisia pareja avioliittoon, kertoo kuvassa morsiusparia vihkivä turistipappi Jukka Reinikainen. Kuva: Jukka Reinikainen

Kirkkohallitus lähettää vuosittain kymmeniä pappeja ja kanttoreita tekemään kirkollista työtä suomalaisten siirtolaisten ja turistien pariin. Itselläni on ollut mahdollisuus tehdä tätä papin työtä Gran Canarian saarella tämän talvikauden 2021–22.

Kanariansaaret on jo vakiintunut lomakohde suomalaisille. Ennen covid-epidemiaa pelkästään Gran Canarian saarella asusti koko talvikauden noin tuhat suomalaista. Lisäksi saarelle tuli kymmeniä tuhansia turisteja lomakauden aikana. Tänä työkautena osa näistä ns. ”muuttolinnuista” uskalsi palata takaisin saarelle. Myös tavallisia viikkoturisteja on ollut paljon liikkeellä koronasta huolimatta.

Papilla on kysyntää

Suomalaiset talviasukkaat ovat aktiivisia kirkkopalvelujen käyttäjiä. Seurakunta on tärkeä sosiaalisen elämän keskus, ja kirkossa käydään usein. Uskonnon harjoittaminen ei tunnu vieraalta ulkomailla. Viikoittaiset jumalanpalvelukset niin Las Palmasissa kuin Playa del Inglesissä vetävät hyvin väkeä. Joskus ovella on ollut suorastaan jonoa ja saaren tiukentuneiden kokoontumismääräysten vuoksi kirkon tilat ovat käyneet liian ahtaiksi.

Talven aikana olen saanut vihkiä avioliittoon lukuisia pareja. Turistipapilla on vihkioikeus saarella. Lisäksi hautaan siunaamiset, koti-, sairaala- ja tervehdyskäynnit, sielunhoito, rippi sekä osallistuminen ja ohjelman tuottaminen lukuisiin kirkkovuoteen ja Suomen juhlapäiviin liittyviin juhliin ovat olleet tärkeä osa kirkollista työtä saarella. Yhteistyö Suomen konsulaatin kanssa on tärkeää auttaessa ihmisiä vaikkapa kuolintapausten sattuessa.

Aurinkoa kaivataan

Monille pitempiaikainen asuminen auringon lämmössä on myös terveydellinen valinta. Monet saavat helpotusta vaivoihinsa ja sairauksiinsa saarten miellyttävästä ilmastosta. Ilma onkin tasaisen lämmintä ja puhdasta. Aurinko hoitaa myös ihmisen mieltä. Ihmiset kokevat jaksavansa henkisesti paremmin, kun valoa on enemmän. Liikuntaa voi harrastaa monipuolisesti koko talven ajan ja kulttuuriharrastuksia löytyy vaikkapa Las Palmasin suurkaupungista.

Monilla ihmisillä on toki täälläkin samoja vaikeuksia kuin kotisuomessa. Ihmissuhdeongelmat, alkoholismi ja parisuhdeongelmat ovat täällä monien rasitteena. Monille ulkomailla asuminen tuo helpotusta kotimaassa oleviin ongelmiin.

Kirkko auttaa juuri siellä, missä suomalaisetkin tällä hetkellä ovat ja asustavat. Tätä kirkon tärkeää palvelua moni pohjoiskarjalainenkin on saanut kokea matkustaessaan ulkomailla.

Jukka Reinikainen
Gran Canarian turistipappi
Kontiolahden kirkkoherra

 

Millaiset kukat haudalle – hautojen hoitosopimukset voi jo tilata kesäksi

Yleisimmät vaihtoehdot haudan hoitosopimukselle ovat hoito kesäkukilla ja perennahoito.

Kesään valmistautuminen alkaa hautausmailla pian. Jos olet pohtinut hoitosopimusta haudalle, se kannattaa tehdä lähiaikoina. Yleisimmät vaihtoehdot haudan hoitosopimukselle ovat hoito kesäkukilla ja perennahoito.

Lähikuvassa punavioletteja kukkia ulkona harmaata puupintaa vasten.
Hautausmailla aletaan jo valmistautua kesään. Haudalle on mahdollista solmia hoitosopimus, jolloin ei tarvitse huolehtia kukkien, ruohon tai hiekka-alueen hoidosta itse. Hautojen muistomerkkien hoito kuuluu aina omaisille. Kuva: Sanna Perälä.

Hoito kesäkukilla tilataan viimeistään huhtikuun loppuun mennessä ja perennahoito 30.5. mennessä Joensuun hautaus- ja puistopalveluista. Pyhäselän, Vaara-Karjalan ja Enon hautausmaille tilauksen voi tehdä myös alueen omasta seurakuntatoimistosta.

Kaikki hoitosopimukset sisältävät säännöllisen ruohon leikkuun ja trimmeröinnin tai hiekka-alueen siistimisen. Lisäksi sopimukseen kuuluu kukkapenkin perustaminen ja lannoittaminen, valittujen kasvien istuttaminen sekä kastelu ja muu kasvien hoito kauden aikana. Muistomerkki ei kuulu hoitosopimuksen piiriin. Hoitohaudalle istutettujen kukkien sekaan ei suositella istutettavaksi omia kukkia, mutta leikkokukkia voi tuoda.

Lisätiedot Joensuun hauta- ja puistopalveluista, p. 013 263 5573, hautauspalvelut.joensuu@evl.fi tai verkkosivuilta: http://www.joensuunseurakunnat.fi > Info ja asiointi > Hautaus ja hautojen hoito.