Seurakunnat valitsevat päättäjänsä neljän vuoden välein pidettävissä seurakuntavaaleissa. Jokaista kutsutaan äänestämään sellaisena kuin hän on.
Marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka päättävät seurakunnan asioista seuraavat neljä vuotta.
Kuva: Vantaan seurakunnat / Kirkon kuvapankki
Seurakuntavaalit järjestetään kaikissa Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa samaan aikaan, seuraavan kerran tämän vuoden marraskuussa. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt vuosille 2023–2026. He käyttävät ylintä päätösvaltaa seurakunnissa.
Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11.2022. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11.2022. Seurakuntavaaleissa on äänioikeus jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä. Äänestäminen ei edellytä rippikoulun käymistä tai konfirmaatiota, riittää kun kuuluu kirkkoon.
Ovet auki kaikille
Äänestä sellaisena kuin olet, kuuluu vaalien slogan. Jokaista kutsutaan asettumaan ehdolle ja äänestämään juuri sellaisena kuin hän on. Seurakuntavaalien tunnuksessa on kolme sanaa: ”uskottu toivottu rakastettu”. Tämä on viesti siitä, että seurakunnassa osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista kaikille.
Seurakuntavaalien valtakunnallisen kampanjan konsepti pohjaa kirkon Ovet auki -strategiaan, jonka mukaan kirkko kutsuu sisään aivan kaikkia.
– Tämä on totta kai todella haastava teema, ja sen takia haluamme herättää keskustelua tästä aiheesta, sanoo Kirkkopalvelut ry:n viestintäpäällikkö Liisa Toivonen. Kirkkopalvelut vastaa vaalien kampanjaosuudesta.
Seurakuntavaalien tunnus viestii siitä, että seurakunnassa osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista kaikille.
Edessä tärkeitä vuosia
Kampanjan suunnittelussa on hyödynnetty erilaisia raportteja ja tutkimuksia, kuten Kirkon tutkimuskeskuksen tuottamaa kirkon nelivuotiskertomusta ja Milleniaalien kirkko -hankkeen aineistoja. Kampanjan kohderyhmäksi valikoituivat 30–55-vuotiaat, kirkkoon myönteisesti suhtautuvat kirkon jäsenet. Tavoitteena on saada uusia ehdokkaita ja nostaa äänestysprosenttia.
Kampanjan tunnuslausetta mukaillen kampanjan teemoista on nostettu esiin kolme vaaliviestiä – tulevaisuus, yksinäisyys ja myötätunto – joita seurakunnat voivat nostaa esille omissa tilaisuuksissaan.
– Me haluamme keskusteluttaa ihmisiä kirkon tulevaisuudesta. Seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan kirkon tulevaisuudessa isoja vuosia. Siellä joudutaan tekemään todella paljon isoja, esimerkiksi taloudellisia päätöksiä, Liisa Toivonen sanoo.
Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI toteuttaa oman kampanjan, jonka kohderyhmä on alle 30-vuotiaat. NAVI on esimerkiksi tuottanut nuoren ehdokkaan tueksi Ehdokkaan oppaan, jonka voi ladata maksutta netistä.
Vaalien kokonaisuudesta vastaa Kirkkohallitus.
Vaikutusvaltaa monella tasolla
Vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on konkreettista vaikutusvaltaa seurakunnan asioihin. Lyhyesti sanottuna luottamushenkilöt päättävät siitä, mihin seurakunnan rahoja käytetään. He päättävät esimerkiksi työntekijävalinnoista, kirkollisverosta ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän kiinteistökaupoista.
Paikallisen päätöksenteon lisäksi seurakuntavaaleissa annettu ääni vaikuttaa laajemminkin, sillä seurakunnan päättäjät pääsevät valitsemaan edustajia kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon. Hiippakuntavaltuuston tehtävät liittyvät hiippakunnan hallinnon hoitamiseen.
Kirkolliskokous päättää koko kirkon suurista linjauksista aina kirkkolain pykäliä myöten. Sitä onkin verrattu eduskuntaan. Eduskunta ja kirkolliskokous eroavat toisistaan muun muassa siinä, että kirkolliskokousedustajat valitaan välillisillä vaaleilla. Seurakuntavaalit ovat siis todellinen vaikuttamisen paikka ihan kenelle tahansa.
Ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta
Seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu seurakunnan jäsen, joka on vaalipäivään mennessä täyttänyt 18 vuotta. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2022.
Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Seurakunnilla on erilaisia ehdokaslistoja, jotka kokoavat yhteen samansuuntaisesti ajattelevia ehdokkaita. Listojen taustalla voi olla esimerkiksi herätysliike, poliittinen puolue tai jokin muu asia, jota valitsijayhdistys ajaa.
Ehdokkuudesta kiinnostuneet voivat tiedustella oman seurakunnan seurakuntatoimistosta tai nykyisiltä luottamushenkilöiltä, mitä ehdokaslistoja on olemassa. Ehdokas valitsee valmiista valitsijayhdistyksistä itselleen sopivimman tai perustaa oman. Uuden valitsijayhdistyksen voi perustaa kymmenen äänioikeutettua saman seurakunnan jäsentä.
Kahdet vaalit, kaksi äänestyslippua
Joensuulainen äänestäjä saa seurakuntavaaleissa täytettäväkseen kaksi äänestyslippua. Toiseen hän kirjoittaa oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon pyrkivän ehdokkaan ehdokasnumeron, ja toiseen äänestyslippuun hän valitsee ehdokasnumeron seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ehdolla olevien listoilta. Näin toimitaan Joensuun seurakuntayhtymään kuuluvissa kuudessa seurakunnassa (Eno, Joensuu, Pielisensuu, Pyhäselkä, Rantakylä ja Vaara-Karjala), sillä niissä toimitetaan kahdet vaalit.
Sama henkilö voi seurakuntayhtymässä olla ehdolla sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon. Yhteisen kirkkovaltuuston vaaliin ja seurakuntaneuvoston vaaliin on kumpaankin perustettava omat valitsijayhdistyksensä, koska seurakuntaneuvoston vaalit ja yhteisen kirkkovaltuuston vaalit ovat toisistaan erilliset.
Itsenäisissä seurakunnissa ei ole erikseen seurakuntaneuvostoja, vaan vaaleissa valitaan luottamushenkilöt seurakunnan kirkkovaltuustoon. Niinpä esimerkiksi Kontiolahden seurakunnassa toimitetaan yhdet vaalit.
Viime vaaleissa äänestysprosentti oli Joensuussa 10,2 %, Kontiolahdella 11,7 % ja koko kirkossa 14,4 %. Kontiolahden kirkkovaltuustoon valittiin 27 jäsentä ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon 51 jäsentä. Yhteisen kirkkovaltuuston keski-ikä oli 53 vuotta. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valituista luottamushenkilöistä 14 prosenttia on alle 30-vuotiaita.
Hanna Pekkanen
Lähteet: info.seurakuntavaalit.fi-sivusto, NAVIn vaalisivujen materiaalit ja 14.12.2021 pidetyn Helsingin hiippakunnan seurakuntavaali-infon webinaaritallenne.
Seurakuntavaalit marraskuussa
Seurakuntavaaleissa seurakuntalaiset äänestävät luottamushenkilöt, jotka johtavat seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimintaa. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä.
- Ehdokasrekrytointi alkaa 1.3.
- Ehdokasasettelu päättyy 15.9. kello 16, jolloin valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat pitää viimeistään toimittaa oman seurakunnan toimistoon/kirkkoherranvirastoon
- Ennakkoäänestysaika 8.–12.11.
- Vaalipäivä on 20.11.
- Vaalisivusto aukeaa maaliskuussa osoitteessa seurakuntavaalit.fi
- Materiaalia nuorille ja nuorille aikuisille löytyy osoitteesta naviryhma.fi
Vaalien tunniste somessa on #seurakuntavaalit