joulukuu 2018 – Kirkkotie

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti: Uusi kirkko Kiihtelysvaaraan

Kiihtelysvaaran tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle rakennetaan uusi kirkko. Yhteinen kirkkovaltuusto teki päätöksen kirkon rakentamisesta.

Kiihtelysvaaran tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle rakennetaan uusi kirkko. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto teki periaatepäätöksen kirkon rakentamisesta kokouksessaan 3.12.2018.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA — Arkeologi Heini Ynnilä tutki tarkasti Kiihtelysvaaran palaneen kirkon raunioita. Kuvassa Ynnilä näyttää hiiltyneiden hirsien välistä löytynyttä sammalta, jota on käytetty aikoinaan rakennuksen eristeenä. Kuva: Sari Jormanainen

Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamista valmistelemaan on perustettu suunnittelutoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on kartoittaa ja koota Kiihtelysvaaran kirkon palon jälkeiset tapahtumat sekä esittää toimenpiteitä uuden kirkon rakennushankkeen käynnistämiseksi. Tehtävistä kootaan raportti, jonka on määrä olla valmis helmikuun loppuun mennessä.

– Uusien kirkkojen rakennushankkeet ovat nykyään melko harvinaisia ja ovat kestäneet keskimäärin yleensä 5-6 vuotta. Tätä taustaa vastaan uusi kirkko voisi olla otettavissa käyttöön Kiihtelysvaarassa vuosien 2022 – 2023 tienoilla, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki toteaa.

Palaneen kirkon alla olleesta maaperästä ei löytynyt hautoja, joten uusi kirkko olisi sen puolesta mahdollista rakentaa entisen kirkon paikalle. Lopullisen rakennuspaikan päättäminen vaatii vielä kuitenkin muita selvityksiä.

Syyskuun 23. päivä on jäänyt monen joensuulaisen mieleen menetyksen ja järkytyksen päivänä. Joensuun ev.lut. seurakuntien vanhin kirkko, Kiihtelysvaaran kirkko, tuhoutui tulipalossa täysin. Kirkosta onnistuttiin pelastamaan alttaritaulu, messukasukoita, ehtoollisliinoja ja stoolia sekä hopeinen ehtoolliskalusto.

Raunioita tutkittiin arkeologisin menetelmin

Kiihtelysvaaran kirkon palo oli suuri menetys joensuulaisten lisäksi myös kirkolliselle kulttuuriperinnölle. Palossa tuhoutunut kirkko oli Joensuun vanhin kirkko ja se oli suojeltu kirkkolailla. Kirkko ja sen lähiympäristö muodostivat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.

Museoviraston suosituksesta palaneen kirkon raunioita raivattiin ja tutkittiin arkeologisin menetelmin. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä palkkasi maapohjan tutkimustyöhön Ark-byroo Oy:n.

– Kaivinkoneen purkaessa raunioita ja myöhemmin kaivaessaan maata valvoin työtä, otin valokuvia ja mittoja sekä kuvasin sanallisesti havaintoja ylös. Tarvittaessa keskeytin kaivinkoneen työn lähempää tarkastelua varten. Potentiaalisesti mielenkiintoiset alueet lapioitiin käsin. Tämä oli poikkeuksellinen kohde, aikataulun ja koon takia, jolloin arkeologiassa yleensä käytettäviä hienompia kaivuuvälineitä ei nyt käytetty, Ark-byroo Oy:n varatoimitusjohtaja, arkeologi Heini Ynnilä kertoo.

Tutkimuksissa lähdettiin selvittämään kirkon rakennustapaa ja -materiaaleja sekä eri aikoina tehtyjä muutostöitä. Kaivauksia tehtiin myös maaperään, jotta nähtiin, onko kirkon alla hautoja tai merkkejä ihmisten elämästä ennen kirkon rakentamista.

– Hautoja kaivauksissa ei löytynyt, vaikka epäilimme niitä olevan. Myöskään merkkejä aiemmasta ihmistoiminnasta ei kirkon paikalla näytä olevan. Kirkko on mielenkiintoisesti rakennettu suuren kiven ympärille. Sen keskellä on jättimäinen irtolohkare, jota on käytetty perustuksissa hyödyksi, Ynnillä sanoo.

Tarkempi tutkimus paljasti paljon yksityiskohtia kirkon rakentamisesta. Rakennustekniikat ja käytetyt materiaalit kertoivat eri aikakausista.

– 1700-luvulla kirkko rakennettiin kirveellä veistämällä tehdyistä rakennusosista, 1800-luvun vaiheissa on jo sahattuja rakennusosia. Myös rakennustekniikat eroavat, alun perin seinät olivat umpihirttä, myöhemmin lisättyjä eteisiä tehtiin lautarakenteisina.

– Alun perin kaikki nurkat salvottiin yhteen ja seinät olivat täysipitkiä hirsiä. Korjauksissa ja laajennuksissa on lyhempää hirsitavaraa ja rakenteissa näkyy jatkoliitokset. Alun perin eristeenä oli sammal, myöhemmin hamppu tai pellava. Rakennuksessa on havaittavissa useita muutosvaiheita, enemmän kuin mitä niitä ajateltiin olevan, Heini Ynnilä kertoo Kiihtelysvaaran kirkon rakennusvaiheista.

Kirkon raunioista löytyi myös vanhoja kolikoita. Ynnilän mukaan rakennuksiin on perinteisesti laitettu rahoja suojaamaan rakennuksia. Kiihtelysvaaran kirkon raunioista vanhin löytynyt kolikko oli 1700-luvulta peräisin oleva Ruotsin äyri.

Raunioilta otettiin talteen myös monia muita esineitä, kuten oven vetimiä, sulaneita urkupillejä, kattokruunun osia, taottuja seinän ja katon tukirakenteita sekä osia saarnatuolin ja alttaripenkin rakenteista. Valtaosa esineistä ja rakennuksen osista jää Vaara-Karjalan seurakunnalle muistoksi, osa talletetaan mahdollisesti kotiseutumuseoon. 1700-luvun kolikot voivat päätyä myös Museoviraston kokoelmiin.

Päätös uudesta kirkosta oli toivottu

Surun ja menetyksen keskellä seurakuntalaiset ovat olleet hyvin aktiivisia järjestämään tukikonsertteja ja muita tilaisuuksia menetetyn kirkon muistolle. Yhteisen kirkkovaltuuston päätös uuden kirkon rakentamisesta oli odotettu ja toivottu. Seurakuntalaiset ja Kiihtelysvaara-seura ilmoittivatkin heti valtuuston päätöksen jälkeen, että he toimittavat Itä-Suomen poliisilaitokselle rahankeräyslupahakemuksen. Keräyslupa mahdollistaisi varojen keräämisen uuden kirkon rakentamista varten.

– Nyt kun periaatepäätös uuden kirkon rakentamisesta on tehty, olemme perustamassa Kiihtelysvaaran kirkon rakennusrahastoa, jolle avattavalle pankkitilille voimme ottaa vastaan lahjoituksia Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamiseen. Kirkolla, seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä ei veronsaajana ole rahankeräyslupaa muutoin kuin omissa tilaisuuksissa tapahtuvien kolehtien osalta, joten seurakuntalaisten ja muiden vapaaehtoisten toimijoiden tuki on varainhankinnassa ensiarvoisen tärkeää, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki sanoo.

– Suunnittelutoimikunnan loppuraportin pohjalta käynnistyvän Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnitelman laadinnan arvioidaan valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämän jälkeen hanke etenee talousarvioon sisältyvän investointisuunnitelman valtuustokäsittelyn kautta toteutusvaiheeseen, Mäki jatkaa.

Jouluaattona 24.12.2018 kello 14 Kiihtelysvaaran kirkon raunioilla pidetään jouluhartaus. Kiihtelysvaaran joulukirkko pidetään puolestaan 25.12.2018 kello 7 Kiihtelysvaaran seurakuntatalolla.

Sari Jormanainen

Joulun rauhaa

Joensuulainen Heidi Väyrynen valmistui teologian maisteriksi marraskuussa. Joulu on Väyryselle tärkeä juhla.

Joensuulainen Heidi Väyrynen valmistui teologian maisteriksi marraskuussa. Joulu on Väyryselle tärkeä juhla. Hän ei ole pitänyt joulunviettotapojaan erityisen hengellisinä, vaan joulu perustuu pitkälti perheen omille perinteille. Kaikkien jouluperinteiden lähtökohta on kuitenkin kristinuskossa. Heidi Väyrynen kertoi viisi tärkeintä asiaa omassa joulussa ja joulunsanomassa.

Teologian maisteri Heidi Väyrynen kokee joulussa tärkeimmiksi asioiksi rakkauden, uskon, toivon, valon ja sisäänpäin katselun. Kuva: Sari Jormanainen

1 RAKKAUS. Perhe ja läheiset tekevät joulun. Rakkautta voi aistia paljon jouluna ihmisten iloisuutena ja auttavaisuutena. Lähimmäisen rakkaus näkyy ja tuntuu jouluna. Kun miettii rakkautta syvemmin, niin sehän lähtee siitä, miten Jumala on rakastanut meitä niin paljon, että saamme viettää sitä joulua. Tästä sanomallisesti kumpuaa rakkaus, jota saamme levittää ympärillemme.

2 USKO. Kun mietimme joulua, niin se on yhteiskunnassamme aika maallinen juhla. Kaikki kuitenkin perustuu uskolle. Uskolle siitä, että voimme luottaa hyvään taivaalliseen Isään, Jumalaan. Usko näkyy jouluna myös siinä, että kirkossa käynti on kaikkien yleisintä jouluna. Usko on ihmisille kaikesta joulun maallisuudesta huolimatta tärkeä ja herättää ihmisissä varsinkin jouluna halun lähteä kirkkoon ja tutkia omia uskon polkuja.

3 TOIVO. Joulu on toivoa täynnä. On kirkkovuoden alku, kaikki on vielä edessä tulevalle vuodelle. Silloin on toivoa paremmasta. Kun joulu on rakkautta täynnä, niin siinä on myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Toisaalta siinä on myös toivoa pelastuksesta ja toivoa jälleen näkemisestä. Jouluna muistot edesmenneistä ihmisistä ovat vahvasti läsnä, samalla siinä on toivoa jälleen näkemisestä.

4 VALO. Kuulun näihin suomalaisiin, jotka ovat hyvin melankolisia näin syksyisin. Pimeä vie sohvan nurkkaan. Odotan kovasti talvipäivänseisausta, jolloin alkaa jälleen valostua. Joulu on valon juhla jo sen vuoksi, että alkaa valostua. Joulu kertoo myös siitä, että meidän valo on syntynyt tähän maailmaan. Se kontrasti kaikelle luonnon pimeydelle ja kylmyydelle on se valo ja lämpö, mitkä tulevat kynttilöistä, ihmisistä. Se kyllä lämmittää pienen tytön sydäntä paljon. Ei olla yksin tässä maailmassa.

5 SISÄÄNPÄIN KATSELU. Jouluevankeliumissa sanotaan, että Maria kätki sanat sydämeensä ja tutkiskeli niitä sydämessään. Muistan kun pienenä mietin, että mitä se tarkoittaa, että kätki ne sydämeensä. Nyt ajattelen, että sydämeen on kätketty muistoja, joiden kautta elää joulua. Itse elän vahvasti joulua esimerkiksi tuoksumuistojen ja vuosien takaisten joulumuistojen kautta. Jouluna pääsee hiljentymään niihin omiin muistoihin ja omiin tuntemuksiin. Kaiken kiireenkin keskellä minun jouluuni kuuluu sisäänpäin katselu.

Sari Jormanainen

Muistelupaikat täyttyvät kynttilöistä

Jouluna hautausmaita valaisevat tuhannet kynttilät. Moni haluaa muistaa kynttilällä myös toiselle paikkakunnalle haudattuja edesmenneitä läheisiään.

Jouluna hautausmaita valaisevat tuhannet kynttilät. Moni haluaa muistaa kynttilällä myös toiselle paikkakunnalle haudattuja edesmenneitä läheisiään.

2002 1224 muistelukivi pimeässä jouluna 4.jpg

Joulun aikaan pimenevässä illassa hautausmaat täyttyvät kirkkaina tuikkivista kynttilöistä. Aina kynttilää ei ole mahdollista viedä poisnukkuneen läheisen haudalle esimerkiksi pitkän välimatkan vuoksi. Tällöin muistelu ja kynttilän sytyttäminen läheiselle ihmiselle onnistuu hautausmaan muistelupaikalla.

Joensuun alueella muistelupaikka löytyy kaikilta kahdeksalta hautausmaalta (Joensuu, Utra, Kettuvaara, Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Hoilola, Pyhäselkä ja Eno). Kontiolahdella muistelupaikkoja on viidellä hautausmaalla (kappelihautausmaa, keskimmäinen ja vanha hautausmaa sekä Onttolan ja Selkie/Mönnin hautausmaat). Lisäksi Kontiolahden Lehmon seurakuntatalon edustalla on muistelupaikka.

– Muistelupaikat on tarkoitettu seurakuntalaisten vapaaseen käyttöön esimerkiksi muualle haudattujen muistelemiseen, seurakuntamestari Hannu P. Martikainen Kontiolahden seurakunnasta sanoo.

– Joensuun muistelupaikat ovat kaikki erilaisia. Joensuussa, Pyhäselässä ja Enossa on muistelupaikka myös muistolehtoon haudattujen muistamista varten. Joensuun hautausmaalla muistelupaikka sijaitsee lähellä Ristinkappelia, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi kertoo.

Kiviniemen mukaan kynttilöiden määrässä joulu on vuoden vilkkain aika muistelupaikoilla, mutta kukkia ja kynttilöitä tuodaan isoimpien hautausmaiden muistelupaikoille ympäri vuoden.

– Muistelupaikalle tuodaan myös kukkia siunaustilaisuuksista esimerkiksi, jos vainaja siunataan Ristin kappelissa ja jää tuhkattavaksi. Muistelupaikalle viedään kukkia varsinkin silloin, jos tuleva hautapaikka on muualla kuin Joensuun hautausmaalla.

Joensuun hautausmaa on kaupungin hautausmaista suurin. Jo yksistään muistelupaikalle tuodaan satoja kynttilöitä. Joulun aikaan Joensuun hautausmaalla otetaankin käyttöön perinteiseen tapaan poikkeavat liikennejärjestelyt, jotta ruuhkia saadaan vähennettyä.

– Ristinkappelille ja sen parkkipaikoille vievä tie on yksisuuntainen lauantai-iltapäivästä 22.12. torstaiaamupäivään 27.12. saakka. Sisääntulo tapahtuu Rauhankadulta ja hautausmaalta poistutaan Teollisuuskadulle. Liikenteen yksisuuntaisuutta ohjaamaan laitetaan kyseiseksi ajaksi liikennemerkit, Virpi Kiviniemi kertoo.

Kontiolahden suurin hautausmaa on puolestaan kappelihautausmaa. Vuoden 2019 alkupuolella hautausmaa kasvaa entisestään kun hehtaarin suuruinen laajennusosa otetaan käyttöön.

– Joulun aikana hautausmaalla kiinnitetään erityistä huomiota muistelupaikkojen siisteyteen. Loppuun palaneet kynttilät pyritään siivoamaan pois päivittäin. Lumen auraukseen ja liukkauden torjuntaan lisätään resursseja kelin ja tarpeen mukaan, seurakuntamestari Hannu P. Martikainen sanoo.

Aiempien vuosien tapaan joulun päivistä jouluaaton odotetaan olevan kaikkein vilkkain päivä hautausmailla. Myös pienemmillä hautausmailla voi olla ruuhkaa.

– Varmaan kaikilla hautausmailla on ruuhkaa ja parkkipaikat ovat vähissä, joten hautausmaalla kävijöille toivotaan joulumieltä ja reilusi malttia mukaan. Nyt kun jouluaatto on maanantaina, niin varmaan monet käyvät haudalla jo viikonloppuna. Se saattaa vähentää ruuhkaa aattona. Yleensä pahimmat ruuhkat ovat puolenpäivän aikaan. Jos on mahdollista siitä haudalla käyntiä myöhemmäksi, niin se voi olla tunnelmallisempaa ja vähemmän ruuhkaista, Virpi Kiviniemi vinkkaa.

Elävä tuli on kaunis tummassa talvi-illassa, mutta tulen kanssa on myös muistettava olla huolellinen. Satojen kynttilöiden palaessa vieri vieressä riski allaspalolle on olemassa. Kiviniemi muistuttaa, että vähemmän voi olla myös enemmän. Tämä pätee sekä turvallisuus- että ympäristönäkökulmasta.

– Muistetaan ympäristöä myös jouluna. Yksikin kynttilä valaisee haudan ja lyhdyssä voi polttaa tavallista kynttilää, jolloin siitä ei jää muovijätettä. Jos haudalla käytetään led-kynttilää, pitää ne muistaa kierrättää oikein ser-jätteeseen.

”Joulua vietetään siksi kun Kristus syntyi”

Joulua on valmisteltu monin tavoin Joensuun seurakuntien iltapäiväkerhoissa. Lasten kanssa on askarreltu, laulettu ja keskusteltu joulun sanomasta.

Joulua on valmisteltu monin tavoin Joensuun seurakuntien iltapäiväkerhoissa. Lasten kanssa on askarreltu, laulettu, keskusteltu joulun sanomasta ja koristeltu kerhotilaa.

Joulukuusen koristelu sujui kerholaisten toimesta vauhdilla. Kuvassa koristelupuuhissa ovat Jasper Tanskanen, Elea Saastamoinen, Emma Pajarinen ja Sara Soininvaara. Kuva: Sari Jormanainen

Joensuun seurakuntakeskuksen iltapäiväkerhossa käy vilske, kun lapset ovat saaneet tehtäväkseen koristella kerhotilassa olevan joulukuuseen. Sukkelissa käsissä kuusi saa hetkessä jouluisen ilmeen. Kuusen takana näkyy myös joulukalenteri. Iltapäiväkerhon tytöt kertovatkin joulukalenterin olevan yksi tärkeä osa joulun odotusta. Monella on kotona useampiakin joulukalentereita.

– Meidän perheellä on myyrä -kuvakalenteri ja kalenteri, joka on mun ja siskoni tekemä. Sitten mulla on sellainen kalenteri, missä on tonttu- ja joulupukkileluja ja vielä Kinder-kalenteri, Emma Pajarinen kertoo.

– Legokalenteri ja yksi suklaakalenteri, Elea Saastamoinen puolestaan sanoo.

– Minulla on Lego Friends -kalenteri, toteaa Sara Soininvaara.

Emma, Elea ja Sara ovat innokkaita värityskuvien värittäjiä. Jouluisia kuvia värittäessään tytöt saivat idean tehdä kuvien avulla nukketeatteriesityksen muiden kerholaisten iloksi.

– Me ajateltiin ensin tehdä balleriinanäytelmä, mutta me ei jaksettu harjoitella. Halusimme vain leikkiä ja värittää. Niinpä aloimme värittää näitä kuvia ja keksimme, että niistä saisi tehtyä nukkeja nukketeatteriin. Aiomme tehdä tästä joulutarinan. Ajattelimme, että siinä olisi yksi tarina, jossa olisi useita perheitä. Monissa paikoissa tapahtuu erilaisia asioita, mutta samana päivänä, Emma kertoo.

– Olen tehnyt siihen monta nukkea. Sisko, pikkuveli, isosisko, joulukuusi, piparipelti, Elea luettelee.

– Nukketeatteria on ollut kiva tehdä, Sara kertoo.

Joulun sanoma on hyvin tiedossa

Lapset kertoivat, että joulun tunnelman luovat yhdessä olo, joulukuusi, joulukalenteri ja joulupukki. Moni lapsi oli jo tavannut joulupukin Joensuussa, ja kuuleman mukaan valkoparta oli tulossa vierailemaan haastattelun jälkeen myös Joensuun seurakuntakeskuksen iltapäiväkerhossa.

Vaan mikä se joulu oikeastaan on ja miksi sitä vietetään? Emmalla oli kysymykseen selvä vastaus.

– Joulua vietetään siksi kun Kristus syntyi. Tietäjät näkivät sellaisen tähden ja ne lähtivät seuraamaan sitä majataloon. Enkeli ilmoitti sillä aikaa paimenille, jotka olivat hätäisiä, että niille on syntynyt vapahtaja. Kaikki lähtivät sitten Jeesus-vauvaa katsomaan sinne tallille.

Joulun vieton perimmäinen syy on lapsilla hyvin tiedossa, mutta toki kirjeet joulupukillekin lähtevät matkaan. Lahjatoiveet olivat vielä haastatteluhetkellä mietinnässä.

– Yleensä me teemme niin, että kirjoitamme kirjeen ja annamme sen meidän kotitontulle, joka on sellainen nukke. Aamulla se voi olla poissa, kun sillä menee vähän aikaa. Me on annettu sille tonttuovi, että se pääsee siitä suoraan joulupukin luokse, niin aamulla se on taas kotona, Emma kertoo.

Sari Jormanainen

Täydellinen joulu

Vielä joitakin vuosia sitten metsästin täydellistä joulua. Kaiken piti olla oikein.

Vilén Katri 002 Vielä joitakin vuosia sitten metsästin täydellistä joulua. Kaiken piti olla oikein: kuusen juuri sopivan tuuhea ja suora, laatikoiden alusta asti itse tehty, lapset istumassa somassa rivissä tonttulakit päässä joululaulujen soidessa tunnelmallisesti taustalla. Puhdas ja viimeisen päälle koristelu koti. Kiiltokuvamainen kuva ihanasta joulusta oli piirtynyt mieleeni varmaan mainoksista ja sisustuslehdistä ja lapsuuden muistojen nostalgiasta sekoittuneena.

Joku joulu sitten aaton töiden jälkeen puolenyön korvilla rättiväsyneenä lanttuja itku kurkussa kuoriessani ymmärsin päästää siitä kuvasta irti. Se ei ollut realistinen. Se sai vain minut tuntemaan itseni riittämättömäksi, kun en siihen koskaan yltänyt. Ymmärsin hellittää ja antaa itselleni armoa jouluvalmisteluiden edessä. Lakkasin suorittamasta. Vähemmälläkin tohinalla joulu tulee! Töiden jälkeen ei tarvitse jaksaa siivota koko kotia kiiltäväksi, lapset riitelevät joka tapauksessa samalla tavalla kuin arkenakin ja kuusetkin nyt vain tuppaavat aina olemaan vähän johonkin suuntaan kallellaan ja toiselta puolelta tuuheampia kuin toiselta. Ei joulun tarvitse olla täydellinen.

Juuri epätäydellisyyteenhän Jeesuskin syntyi. Köyhään talliin, eläinten suojaan. Nuoren äidin ja hämmentyneen isän hoivaan. Oli paimenia ja lampaita. Ensimmäinen joulu oli vaatimaton, yllättävä, kaukana siitä kiiltokuvasta, joka mielessämme helposti jouluna näkyy. Ja juuri sellaisena se on aina täydellinen, vaikka ulkonaiset puitteet olisivat mitä vain: Jumala syntyy ihmiseksi. Joulun ihme ei vaadi meiltä mitään suoritusta, Jeesus syntyy joka tapauksessa. Joulun täydellisyys ei ole meidän käsissämme, onneksi.

Joten, tänäkin vuonna kun valmistaudun jouluun, muistutan itselleni, että tärkeämpää kuin se, olenko jokaisen lantun varmasti itse kuorinut, on se, että otan lapset kainaloon sohvalle katselemaan piirrettyjä ja syömään suklaata. Vähän vinon kuusen loistaessa lempeää hohdetta valoista, joiden johto on aina solmussa ja joka kolmas lamppu on palanut. Pikkuisen hämärässä eivät sohvan alta pilkottavat pölypallotkaan niin helposti näy.

Siunatkoon Jumala sinun joulusi! Olkoon se armollinen, lempeä ja rauhallinen. Syntyköön Jeesus jokaiseen kotiin, tuokoon rauhan ja rakkauden mielen. Siinä on meille kaikille täydellinen joulu.

Katri Vilén
pastori
katri.vilen@evl.fi

Vapaus – mikä ihana sana!

Joulun sanoma tiivistyy lauseeseen, joka luetaan tänäkin jouluna lukuisissa kirkoissa ympäri maailman, niin myös Joensuussa ja Kontiolahdella: ”Teille on tänään syntynyt Vapahtaja. ”

Yksi pettyy itseensä, kun tajuaa syöttäneensä seuraavan kuukauden ruokarahat taas kerran peliautomaattiin. Toista kalvaa vuosien takainen haavoittavan ihmissuhteen muisto. Kolmas odottaa joululomaa kuin ennakkomaistiaista vuosien päässä siintävästä vuorotteluvapaasta. Vapaus – mikä ihana sana.

Joulun sanoma tiivistyy lauseeseen, joka luetaan tänäkin jouluna lukuisissa kirkoissa ympäri maailman, niin myös Joensuussa ja Kontiolahdella: ”Teille on tänään syntynyt Vapahtaja. ”

Sen lauseen alla on hyvä mitata itseään, ja miettiä, mikä omalla kohdallani on asia, josta haluaisin olla vapaa. Mikä on se reki, jota olen vetänyt kenties vuosia? Minkä valjaiden riisuminen tekisi tulevista poluistani keveämmät kulkea? Ajatella – olisit kuin matkasta höyryävä hevonen syömässä vapaana heinää, valjaiden hankaumat vielä hikisillä lavoilla.

Kristinuskon radikaali vapautuksen sanoma on aina ajankohtainen, eikä mikään inhimillinen ole sille vierasta. Tästä vapautuksen sanomasta on ammennettu kahden vuosituhannen ajan niin yksilön vapautuksen tarpeeseen kuin yhteiskunnallisen sorron kokemuksiin. Vapautuksen teologiasta ovat maailmalla hakeneet voimaa niin köyhät, mustat kuin naisetkin.

Jouluevankeliumiss a enkeli ilmoittaa ilosanoman ”kaikille kansoille”. Vapautuksen sanoma koskee siis jokaista – olipa orjuus, köyhyys, nälkä tai sorto kunkin kohdalla sitten enemmän ulkoista tai sisäistä laatua.

Siunattua, vapauttavaa joulua!

Virpi Hyvärinen
tiedottaja
Joensuun ev.-lut. seurakuntayhtymä

Tiina Reinikainen yhteisen kirkkoneuvoston johtoon

Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen on nimetty Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli nimesi puheenjohtajan kokouksessaan 13.12.2018.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan kausi on kaksi vuotta. Puheenjohtaja nimetään yhtymän kuuden seurakunnan kirkkoherrojen joukosta. Edellisellä kaudella yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi Rantakylän kirkkoherra Tuomo Käyhkö.

Sana – joulu

Joulun sanomassa toteutuu myös pienimmän mahdollisen jouluilon ajatus. Se, mikä on pienintä ja mitättömintä – on silti samalla kaikkein suurinta ja parasta, pastori Katriina Puusitinen kirjoittaa hartaustekstissään.

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.”

(Jes.9:1)

Löysin pari viikkoa sitten viime jouluna talteen laittamani kolumnin. Kirjoituksen keskeisin ajatus on pienin mahdollinen jouluilo. Se, että jouluvalmisteluissa ja joulussa kannattaisi keskittyä siihen, mistä varmasti tulee hyvä mieli – olipa se miten pieni asia tahansa. Yhdelle se on piparitaikinan maku, toiselle tietty joululaulu, kolmannelle jotain muuta. Monista jouluun aina aiemmin liittyneistä asioista on joskus pakko luopua. Joulun viettoon liittyy myös surua, kaipausta, yksinäisyyttä, ärtymystä ja pahaa oloa – paljon pimeää. Siksi tarvitaan myös pienin mahdollinen jouluilo, valo pimeyden keskelle. Se, mihin keskittymällä pimeys hellittää edes hetkeksi.

Joulun sanomassa toteutuu myös pienimmän mahdollisen jouluilon ajatus. Se, mikä on pienintä ja mitättömintä – on silti samalla kaikkein suurinta ja parasta. Jesajan kirjassa ovat sanat kuoleman varjon maasta, johon loistaa kirkkaus: joulun valo voittaa pimeän. Jumala syntyy ihmiseksi sinne, missä ei ollut ollenkaan otolliset olosuhteet jouluilolle – pikemminkin päinvastoin. Maailman valo, Jeesus Kristus, syttyy ja syntyy keskelle kaikkein pimeintä. Pienimmästä jouluilosta tulee kaikkein suurin ilosanoma kaikelle kansalle. Vuosikymmenistä ja vuosisadoista toiseen sama vanha pienin ja suurin jouluilo on tarkoitettu meillekin.

Jumala lähettää Poikansa ihmiseksi keskelle arkea. Me ihmiset emme voi saada aikaan tarpeeksi hienoja olosuhteita joulun lapselle, joten hän syntyy keskelle tavallista – ja ehkäpä vielä erityisen niukkaa arkea. Pienin ja samalla suurin mahdollinen jouluilo ei vaadi meiltä ihmisiltä yhtään enempää kuin vastaanottamisen. Sen, että voimme uskoa hyvän Jumalan rakkauteen meitä kohtaan oman arkemme keskellä. Siinä on joulun juhlahetki, joskus vain ohikiitävä aavistus. Pienimmästä suurimmaksi kasvava jouluilo tulee juuri sen arjen ja elämän keskelle, jossa tänä jouluna elämme.

Katriina Puustinen
pastori,
Rantakylän seurakunta

Kirkkovuoden kuvat. Joulu. Jouluyö — Jouluyö 24.-25.12. on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: ”Tänään on teille syntynyt Vapahtaja.” Kuva: Anniina Mikama

Enoon uusi seurakuntatalo

Enoon ryhdytään suunnittelemaan uutta seurakuntataloa. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Enon seurakuntatalon hankesuunnitelman kokouksessaan 4.12.2018. Hankesuunnitelman mukaan Enon seurakunnalle rakennetaan uudet tilat kirkon viereiselle tontille.

Enon seurakunta on toiminut syksystä 2018 lähtien vuokratiloissa Hyvänmielen tuvassa ja entisessä Enon kunnan virastotalossa nykyisen seurakuntatalon huonon sisäilman vuoksi. Hankesuunnitelman mukaan uuden seurakuntatalon kustannusarvio on 1,8 miljoonaa euroa. Nykyisen seurakuntatalon peruskorjaus olisi maksanut arviolta 1,5 miljoonaa euroa.

Suunnitelmien mukaan uusi seurakuntatalo rakennetaan kirkon viereiselle tontille. Uusi rakennuspaikka edellyttää kuitenkin asemakaavan muutosta. Joensuun kaupungilla on parhaillaan käynnissä Enon taajaman asemakaavan muutos, johon seurakuntatalon rakentaminen voidaan sisällyttää. Kaupungin asemakaavan arvioidaan valmistuvan keväällä 2019. Kaavapäätöksen jälkeen seurakuntatalon rakentaminen vie arviolta kaksi vuotta.

Siun seurakunta ei toteudu

Joensuun seudulle ei synny 13 seurakunnan yhteistä seurakuntayhtymää. Yhtymän laajenemisen kannalta ratkaiseva päätös asian suhteen tehtiin Kontiolahden kirkkovaltuustossa 4.12.2018. Valtuustossa yhtymään liittymistä vastaan äänesti 23 ja puolesta kaksi valtuutettua. Edeltävänä iltana 3.12.2018 Joensuun kuuden seurakunnan yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että yhtymän laajeneminen hyväksytään, jos sekä Kontiolahden että Liperin seurakunnat ovat yhtymässä mukana. Kontiolahden jättäydyttyä pois yhtymästä ehto ei toteudu.

Liperin kirkkovaltuusto ei ollut tehnyt päätöstä asiasta ennen Kirkkotie-lehden painoon menoa. Liperin seurakunta on päättänyt yhtymästä 18.12.2018. Liperin seurakunnan päätös ei kuitenkaan enää muuta tilannetta. Laaja yhtymä ei toteudu hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoman esityksen mukaisesti, koska Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän ehtona oli molempien Kontiolahden ja Liperin seurakuntien mukana olo. Kontiolahden seurakunnan lisäksi myös Kiteen seurakunta vastusti yhtymään liittymistä. Heinäveden, Outokumun, Polvijärven ja Tohmajärven hyväksyivät yhtymään liittymisen.

Siun seurakunta -hanke jatkui uuden pääneuvottelijan voimin vuoden 2018 alussa. Mukana yhteistyön selvityshankkeessa olivat Joensuun ev.lut seurakuntayhtymän kuusi seurakuntaa sekä Heinäveden, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Tohmajärven seurakunnat. Yhteistyön mahdollisuutta selvitettiin aiemmin 12 seurakunnan kesken vuosina 2016–2017.