Kiihtelysvaaran tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle rakennetaan uusi kirkko. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto teki periaatepäätöksen kirkon rakentamisesta kokouksessaan 3.12.2018.
Arkeologi Heini Ynnilä tutki tarkasti Kiihtelysvaaran palaneen kirkon raunioita. Kuvassa Ynnilä näyttää hiiltyneiden hirsien välistä löytynyttä sammalta, jota on käytetty aikoinaan rakennuksen eristeenä. Kuva: Sari Jormanainen
Kiihtelysvaaran tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle rakennetaan uusi kirkko. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto teki periaatepäätöksen kirkon rakentamisesta kokouksessaan 3.12.2018.
Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamista valmistelemaan on perustettu suunnittelutoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on kartoittaa ja koota Kiihtelysvaaran kirkon palon jälkeiset tapahtumat sekä esittää toimenpiteitä uuden kirkon rakennushankkeen käynnistämiseksi. Tehtävistä kootaan raportti, jonka on määrä olla valmis helmikuun loppuun mennessä.
– Uusien kirkkojen rakennushankkeet ovat nykyään melko harvinaisia ja ovat kestäneet keskimäärin yleensä 5-6 vuotta. Tätä taustaa vastaan uusi kirkko voisi olla otettavissa käyttöön Kiihtelysvaarassa vuosien 2022 – 2023 tienoilla, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki toteaa.
Palaneen kirkon alla olleesta maaperästä ei löytynyt hautoja, joten uusi kirkko olisi sen puolesta mahdollista rakentaa entisen kirkon paikalle. Lopullisen rakennuspaikan päättäminen vaatii vielä kuitenkin muita selvityksiä.
Syyskuun 23. päivä on jäänyt monen joensuulaisen mieleen menetyksen ja järkytyksen päivänä. Joensuun ev.lut. seurakuntien vanhin kirkko, Kiihtelysvaaran kirkko, tuhoutui tulipalossa täysin. Kirkosta onnistuttiin pelastamaan alttaritaulu, messukasukoita, ehtoollisliinoja ja stoolia sekä hopeinen ehtoolliskalusto.
Raunioita tutkittiin arkeologisin menetelmin
Kiihtelysvaaran kirkon palo oli suuri menetys joensuulaisten lisäksi myös kirkolliselle kulttuuriperinnölle. Palossa tuhoutunut kirkko oli Joensuun vanhin kirkko ja se oli suojeltu kirkkolailla. Kirkko ja sen lähiympäristö muodostivat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.
Museoviraston suosituksesta palaneen kirkon raunioita raivattiin ja tutkittiin arkeologisin menetelmin. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä palkkasi maapohjan tutkimustyöhön Ark-byroo Oy:n.
– Kaivinkoneen purkaessa raunioita ja myöhemmin kaivaessaan maata valvoin työtä, otin valokuvia ja mittoja sekä kuvasin sanallisesti havaintoja ylös. Tarvittaessa keskeytin kaivinkoneen työn lähempää tarkastelua varten. Potentiaalisesti mielenkiintoiset alueet lapioitiin käsin. Tämä oli poikkeuksellinen kohde, aikataulun ja koon takia, jolloin arkeologiassa yleensä käytettäviä hienompia kaivuuvälineitä ei nyt käytetty, Ark-byroo Oy:n varatoimitusjohtaja, arkeologi Heini Ynnilä kertoo.
Tutkimuksissa lähdettiin selvittämään kirkon rakennustapaa ja -materiaaleja sekä eri aikoina tehtyjä muutostöitä. Kaivauksia tehtiin myös maaperään, jotta nähtiin, onko kirkon alla hautoja tai merkkejä ihmisten elämästä ennen kirkon rakentamista.
– Hautoja kaivauksissa ei löytynyt, vaikka epäilimme niitä olevan. Myöskään merkkejä aiemmasta ihmistoiminnasta ei kirkon paikalla näytä olevan. Kirkko on mielenkiintoisesti rakennettu suuren kiven ympärille. Sen keskellä on jättimäinen irtolohkare, jota on käytetty perustuksissa hyödyksi, Ynnillä sanoo.
Tarkempi tutkimus paljasti paljon yksityiskohtia kirkon rakentamisesta. Rakennustekniikat ja käytetyt materiaalit kertoivat eri aikakausista.
– 1700-luvulla kirkko rakennettiin kirveellä veistämällä tehdyistä rakennusosista, 1800-luvun vaiheissa on jo sahattuja rakennusosia. Myös rakennustekniikat eroavat, alun perin seinät olivat umpihirttä, myöhemmin lisättyjä eteisiä tehtiin lautarakenteisina.
– Alun perin kaikki nurkat salvottiin yhteen ja seinät olivat täysipitkiä hirsiä. Korjauksissa ja laajennuksissa on lyhempää hirsitavaraa ja rakenteissa näkyy jatkoliitokset. Alun perin eristeenä oli sammal, myöhemmin hamppu tai pellava. Rakennuksessa on havaittavissa useita muutosvaiheita, enemmän kuin mitä niitä ajateltiin olevan, Heini Ynnilä kertoo Kiihtelysvaaran kirkon rakennusvaiheista.
Kirkon raunioista löytyi myös vanhoja kolikoita. Ynnilän mukaan rakennuksiin on perinteisesti laitettu rahoja suojaamaan rakennuksia. Kiihtelysvaaran kirkon raunioista vanhin löytynyt kolikko oli 1700-luvulta peräisin oleva Ruotsin äyri.
Raunioilta otettiin talteen myös monia muita esineitä, kuten oven vetimiä, sulaneita urkupillejä, kattokruunun osia, taottuja seinän ja katon tukirakenteita sekä osia saarnatuolin ja alttaripenkin rakenteista. Valtaosa esineistä ja rakennuksen osista jää Vaara-Karjalan seurakunnalle muistoksi, osa talletetaan mahdollisesti kotiseutumuseoon. 1700-luvun kolikot voivat päätyä myös Museoviraston kokoelmiin.
Päätös uudesta kirkosta oli toivottu
Surun ja menetyksen keskellä seurakuntalaiset ovat olleet hyvin aktiivisia järjestämään tukikonsertteja ja muita tilaisuuksia menetetyn kirkon muistolle. Yhteisen kirkkovaltuuston päätös uuden kirkon rakentamisesta oli odotettu ja toivottu. Seurakuntalaiset ja Kiihtelysvaara-seura ilmoittivatkin heti valtuuston päätöksen jälkeen, että he toimittavat Itä-Suomen poliisilaitokselle rahankeräyslupahakemuksen. Keräyslupa mahdollistaisi varojen keräämisen uuden kirkon rakentamista varten.
– Nyt kun periaatepäätös uuden kirkon rakentamisesta on tehty, olemme perustamassa Kiihtelysvaaran kirkon rakennusrahastoa, jolle avattavalle pankkitilille voimme ottaa vastaan lahjoituksia Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakentamiseen. Kirkolla, seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä ei veronsaajana ole rahankeräyslupaa muutoin kuin omissa tilaisuuksissa tapahtuvien kolehtien osalta, joten seurakuntalaisten ja muiden vapaaehtoisten toimijoiden tuki on varainhankinnassa ensiarvoisen tärkeää, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki sanoo.
– Suunnittelutoimikunnan loppuraportin pohjalta käynnistyvän Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnitelman laadinnan arvioidaan valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämän jälkeen hanke etenee talousarvioon sisältyvän investointisuunnitelman valtuustokäsittelyn kautta toteutusvaiheeseen, Mäki jatkaa.
Jouluaattona 24.12.2018 kello 14 Kiihtelysvaaran kirkon raunioilla pidetään jouluhartaus. Kiihtelysvaaran joulukirkko pidetään puolestaan 25.12.2018 kello 7 Kiihtelysvaaran seurakuntatalolla.
Sari Jormanainen