Kävelyretkessä on kyse geokätköilystä, joka poikkeaa tavallisesta kätköilystä siten, että kohteissa ei ole fyysisiä kätköpurkkeja.
Yksi Joensuun hautausmaan sota-ajan muistomerkeistä on sankarimuistomerkki ”Ikuisuutta kohti”, joka on omistettu Talvi- ja Jatkosodan sankarivainajien muistolle. Kuva: Kirkkotien arkisto.
Joensuun hautausmaalla on avattu sotamuistomerkkeihin keskittyvä viisikohteinen Adventure Lab -kävelyretki. Kävelyretkessä on kyse geokätköilystä, joka poikkeaa tavallisesta kätköilystä siten, että kohteissa ei ole fyysisiä kätköpurkkeja. Sen sijaan kohteissa vastataan Adventure Lab -puhelinsovelluksessa esitettyyn kysymykseen kohteesta, jonka jälkeen matkaa voidaan jatkaa seuraavaan kohteeseen.
Kävelyretken hautausmaan kohteisiin on rakentanut joensuulainen fyysikko, geokätköilyn harrastaja Antti Oksman.
– Amerikkalainen yritys Groundspeak, joka on Adventure Lab –sovelluksen ja geokätköilysivusto http://www.geocaching.com takana, pyysi minua tekemään alueelle jonkin Adventure Lab -kävelyretken. En tiedä, miksi minut on valittu tekijäksi – todennäköisesti he ovat nähneet käyttäjäprofiilistani, että olen harrastunut asiaa aktiivisesti viime vuosina, kertoo Oksman.
– Vastaavia pyyntöjä on Suomessa tullut alan harrastajille tämän kevään aikana muutamia kymmeniä. Kyse on varmastikin uuden sovelluksen sisäänajosta, jota toteutetaan tällä tavalla yhteistyössä harrastajien kanssa, hän pohdiskelee.
Ensimmäinen vastaaba Adventure Lab -retki rakennettiin Oksmanin tietojen mukaan Joensuussa vajaa vuosi sitten Joensuun torille, ja toinen Mehtimäelle. Kävelyretken kokoaminen nyt nimenomaan Joensuun hautausmaalle oli Oksmanin oma idea.
– Olen kiinnostunut sotahistoriasta, ja ajattelin, että hautausmaan sotamuistomerkkien yhteyteen tällainen olisi mahdollista rakentaa, hän kertoo.
– Muistomerkit ovat monia kiinnostavia kohteita. Hautausmaalla ei ole suotavaa tehdä normaalia kätköilyä, jossa käytetään fyysisiä kätköpurkkeja. Ajattelin, että Adventure Lab –kävelyretki soveltuisikin hyvin hautausmaalle, Oksman toteaa.
Oksmanin mukaan kävelyretken olemassa olo voi tuoda hautausmaalle jonkin verran lisää kävijöitä, mutta toteaa samalla, että retken suorittaminen ei vaadi kiirehtimistä, vaan sen voi suorittaa rauhallisesti.
– Suurin osa geokätköilijöistä on aikuisia, joten on oletettavaa, että he osaavat käyttäytyä hautausmaa-alueella. Geokätköi-lystä kiinnostuneen kannattaa ottaa selvää kätköilyn periaatteista ennen aloittamista, sanoo Oksman.
Joensuun seurakuntayhtymän puolelta asia on otettu myönteisesti vastaan. Oksman kysyi retkelle lupaa hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemeltä, joka näytti kävelyretkelle vihreää valoa.
– Tämähän on hieno juttu, että ihmiset tulevat kävelemään ja nauttimaan meidän kauniista hautausmaastamme ja muistomerkeistä. Meiltä tämä ei vaadi mitään, toteaa Kiviniemi.
Adventure Lab -sovelluksen perusversion voi ladata mobiililaitteeseen maksuttomasti Play Kaupasta. Sovellus käyttää hyväkseen GPS-paikannusta, ja antaa vastata kysymyksiin vain sallitun etäisyyden sisällä kohteen lähellä. Käyttäminen vaatii lisäksi geokätköilytunnukset, jotka voi luoda http://www.geocaching. com -sivustolla.
Moottoripajan uusi osoite on Jukolankatu 20, Joensuu. Ensimmäinen pajailta uusissa tiloissa pidetään keskiviikkona 3.6.2020.
Joensuun seurakuntayhtymän moottoripajatoiminta käynnistyy jälleen kesäkuussa. Nuorille suunnattua pajatoimintaa on mahdollista jatkaa kokoontumisrajoitusten lievennysten myötä.
Aiemmin Kuurnankadulla toiminut paja on muuttanut kokoontumistauon aikana uusiin tiloihin. Moottoripajan uusi osoite on Jukolankatu 20, Joensuu. Ensimmäinen pajailta uusissa tiloissa pidetään keskiviikkona 3.6.2020.
– Moottoripaja on tämän vaikean jakson jälkeen aluksi auki kesäkuun ajan kerran viikossa keskiviikkoisin klo 16-20, heinäkuun osalta vielä mietimme tilannetta. Elokuussa toivoaksemme paja olisi jo normaalisti auki kaksi kertaa viikossa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 16-20, erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalainen sanoo.
Uudet tilat ovat Nevalaisen mukaan aiempia tiloja käytännöllisemmät ja parempien liikenneyhteyksien päässä.
– Tilat ovat hieman isommat hallin osalta kuin aiemmin.
Uudelle hallille on helpompaa päästä mm. julkisilla linja-autoreiteillä, koska pysäkki on aivan pajan kohdalla.
Moottoripajan uusien tilojen avajaisia vietetään keskiviikkona 17.6. pajaillan yhteydessä eli klo 16-20. Avajaisia vietetään avoimin ovin.
– Tarjolla on makkaraa, mehua ja kahvia. Paikalle ovat tervetulleita nuoret, heidän vanhempansa, vapaaehtoisohjaajaksi halukkaat henkilöt, yhteistyötahot sekä kaikki Moottoripajan toiminnasta kiinnostuneet. Pajaillassa on normaalia pajan toimintaa, mutta samalla on mahdollista kuulla ja keskustella Moottoripajaan liittyvistä asioista ohjaajien ja erityisnuorisotyönohjaajan kanssa, Nevalainen kertoo.
Moottoripajatoiminnan ideana on, että nuori voi tulla pajalle laittamaan ja korjaamaan ohjatusti omaa moottoroitua kulkupeliään. Pajalla työskennellään myös yhteisten projektien parissa.
– Moottoripajalla on ollut kaksi yhteistä projektia: auto ja skootteri. Näiden kanssa jatketaan ja lisäksi olemme saamassa ainakin kaksi autoa lisää. Tarkoitus on tehdä pajalle yhteinen kisa-auto Moottoripajojen ajopäiviä varten. Lisäksi meillä on pieni ”mönkijänraato”, josta käsittelyn jälkeen tulee toimintakuntoinen ajopeli.
– Tällä hetkellä meillä on tämän vuoden loppuun saakka varat toiminnan pyörittämiseen. Tukijoita kaivataan, se on tosiasia. Tärkeintä on, että voimme tarjota nuorille mielekästä toimintaa Moottoripajan keinoin, Nevalainen toteaa.
Kuten kaikessa seurakuntien toiminnassa, myös moottoripajalla kiinnitetään erityistä huomiota turvaetäisyyksiin ja hygieniaan.
Millaisia muistoja sinulla on Sulkulasta tai Männikköniemestä? Millaiseen toimintaan olet osallistunut, millä vuosikymmenellä?
Sulkulan kesäkoti. Kuva: Kirkkotien arkisto.
Kirkkotie-lehti kerää lukijoiden muistoja Joensuun ev.lut. seurakuntien kesäkodeilta Sulkulasta ja Männikköniemestä. Löytyisikö niitä Sinulta?
Olemme kiinnostuneita kaikesta Sulkulaan ja Männikköniemeen liittyvästä: millaista toimintaa kesäkodeilla järjestettiin, milloin ne elivät kukoistuskauttaan, mikä oli kesäkotitoiminnalle leimaa antava piirre?
Molemmilla kesäkodeilla on edelleen toimintaa, mutta ainakin Sulkulan toiminta on takavuosikymmeninä ollut nykyistä vilkkaampaa. Toimitukseen on kantautunut tietoja niin telttaleireistä, juhannusjuhlista, koulujen polkupyöräretkistä, tyttö- ja poika-toiminnasta kuin suosituista nuorten lentopalloilloistakin.
Millaisia muistoja sinulla on Sulkulasta tai Männikköniemestä? Millaiseen toimintaan olet osallistunut, millä vuosikymmenellä? Onko sinulla kenties muistin virkistykseksi kuvia noilta ajoilta? Onko mieleesi jäänyt tiettyjä tapoja, tekemisiä, tuoksuja tai makuja kesäkodeilta? Entäpä keskeisiä henkilöhahmoja tai mieleenpainuvia tunnelmia?
Olitpa sitten seurakuntalainen, satunnainen vierailija, entinen isonen tai vaikkapa työntekijä, niin lähetä muistosi meille Kirkkotien toimitukseen. Koostamme saamiemme muistojen ja kuvien pohjalta jutun Kirkkotie-lehteen.
Muistojen tulisi olla perillä toimituksessa viimeistään tiistaina 9.6.2020. Nopeimmin muistot kulkevat sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)joensuunevl.fi, mutta odotamme myös paperipostia osoitteeseen Kirkkotien toimitus, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä, PL 10, 80101 Joensuu. Muista merkitä lähetykseen nimesi ja asuinpaikkasi sekä mahdollista toimituksen yhteydenottoa varten myös puhelinnumerosi. Hyviä muisteluhetkiä!
Aluehallintoviraston 19.5. tiedottaman päätöksen mukaan toimintaa voidaan 1.6. alkaen käynnistää seurakunnissa siinä määrin, että kokoontumisrajoituksista johtuva lomautustarve poistuu tällä erää kokonaan Joensuun seurakuntayhtymästä ja sen seurakunnista.
Joensuun seurakuntayhtymässä 29.4.2020 käynnistyneessä yhteistoimintamenettelyssä käsiteltiin COVID 19 -pandemiasta aiheutuvien kokoontumisrajoitusten vaikutuksia yhtymän ja sen seurakuntien työtilanteeseen. Työnantajan alustavan arvion mukaan osa- tai kokoaikainen lomautus olisi voinut vuoden 2020 aikana koskea jopa 60 työntekijää.
Seurakuntayhtymässä ja seurakunnissa on tehty useita uusia toimia, joiden kautta on voitu auttaa joensuulaisia ja pystytty tarjoamaan työtä työntekijöille, joiden työ on pandemian vuoksi vähentynyt tai loppunut. Työntekijöitä on mm. siirtynyt avustamaan diakoniatyötä ja hautaustoimea. Lisäksi esimerkiksi pandemian vuoksi perustetut keskustelu- ja asiointiavun palvelut ovat työllistäneet työntekijöitä uudenlaisiin tehtäviin. Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi myös erilaiset digitaaliset palvelut sekä kirjeitse ja puhelimit-se tapahtuvat yhteydenotot ovat tuoneet työtä.
Aluehallintoviraston 19.5. tiedottaman päätöksen mukaan toimintaa voidaan 1.6. alkaen käynnistää seurakunnissa siinä määrin, että kokoontumisrajoituksista johtuva lomautustarve poistuu tällä erää kokonaan Joensuun seurakuntayhtymästä ja sen seurakunnista.
Jotakin uutta edeltää odotus ja odottaminen, syntymää kipu ja ponnistus – liikkuminen kohti tuntematonta
Toukokuussa odotamme ja ihastelemme. Odotamme kesän ensi merkkien puhkeamista, lehtivihreän saapumista, leskenlehtien keltaisen hehkua. Odotamme koulun loppumista, kesäloman alkamista, ylioppilaskirjoitusten tuloksia ja uuteen elämänvaiheeseen siirtymistä. Nuorten rinnalla me vanhemmat saamme ihmetellä kasvua ja ajan kiihkeää menoa, ihastella elämän voimaa monin eri tavoin.
Helluntai– juhla kesän kynnyksellä – kertoo myös odottamisesta, uuden syntymästä, suhteessa olosta. Apostolien tekojen kirjassa kuvataan tapahtumia yli 2000 vuoden takaa, päivää, jossa joukko ihmisiä odottaa ihmettä – jotain uutta syntyväksi, sillä elämän tapahtumat ovat ahdistaneet joukon pelon, hämmennyksen ja turvattomuuden tilaan.
Kerrotaan hetkestä, jolloin odottaminen palkitaan, epätoivo muuttuu toivoksi, suru iloksi. Tuona päivänä Jerusalemissa tapahtuu ihmeitä, kun Jumala puhuu jokaiselle ihmiselle hänen omalla kielellään – kohtaa jokaisen yksilöllisesti, solmii suhteen hänen kanssaan. Jeremian kirjassa mainittu lupaus toteutuu: ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat mi-nun kansani. Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: `Oppikaa tuntemaan Herra!` Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra.”
Jotakin uutta edeltää odotus ja odottaminen, syntymää kipu ja ponnistus – liikkuminen kohti tuntematonta. Tarvitaan ero entiseen – syntyminen itsenäiseksi yksilöksi, sillä vasta yksilönä suhde toiseen saa merkityksen. ”Ensimmäisenä helluntaipäivänä” yhteensä 3000 ihmistä kastetaan Jeesuksen seuraajiksi. Hengen vaikutuksesta syntyy kristillinen kirkko. Uusi elämä saa alkunsa ja sen merkkinä vietämme syntymäjuhlaa myös Helluntaipäivänä 2020.
Hyvää syntymäpäivää, meille kaikille, sillä yhdessä olemme Kristuksen kirkko. Varhaisten opetuslasten tavoin saamme odottaa ja pyytää ihmeitä sekä omaan elämäämme että lähimmäisemme iloksi. Jokaisena päivänä Jumalan rakkaus kantaa ja henki luo uutta elämää niin meissä yksilöinä kuin yhdessä.
”Milloinkaan ei hän hylkää, lasten-sa kanssa hän on. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton.” VK 499:2
Marita Tiili
seurakuntapastori
Joensuun seurakunta
Suunnitelman mukaan kirkon kustannusarvio on 4 milj. €. Kirkon hankesuunnitelma etenee seuraavaksi yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 19.5.2020 Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnitelman. Suunnitelmassa esitetään, että Kiihtelysvaaran tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle rakennetaan kirkkorakennus, jonka hyötypinta-ala on noin 510 m². Istumapaikkoja kirkossa olisi normaalitilanteessa 100-125, kalustojärjestelyin istumapaikkoja olisi mahdollista lisätä 225:een.
Hankesuunnitelmassa esitetään myös, että kaikki Kiihtelysvaaran seurakuntapiirin toiminnan tarvitsemat tilat sijoitetaan uuteen kirkkorakennukseen ja nykyisestä seurakuntatalosta luovutaan. Suunnitelman mukaan kirkon kustannusarvio on 4 milj. €. Kirkon hankesuunnitelma etenee seuraavaksi yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi.
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan myös esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle tuloveroprosentin pitämistä nykyisellään vuonna 2021.
Seurakuntalaisia kannustetaan osallistumaan Suomen suven avaukseen laulamalla Suvivirttä omalla pihalla tai parvekkeella omaan tai radion tahtiin perjantaina 29.5. klo 18.
Joensuun ev.lut. seurakunnat tarttuvat käytännöllisen teologian emeritusprofessori Paavo Kettusen haasteeseen avata Suomen suvi ulkona laulamalla. Kettunen haastoi seurakunnat ja paikallisradiot sosiaaliseen suven avaukseen omalla parvekkeella tai pihalla Suvivirttä ja Karjalaisten laulua laulaen.
Haasteen myötä Radio Rex välittää Suomen suven avauksen kanavallaan 29.5. klo 18. Seurakunnat vastaavat haasteeseen laulamalla kirkkojen pihoilla. Seurakuntalaisia kannustetaan osallistumaan Suomen suven avaukseen laulamalla Suvivirttä omalla pihalla tai parvekkeella omaan tai radion tahtiin perjantaina 29.5. klo 18.
Suomen ev.lut. kirkko otti nopealla tahdilla digiloikan maan ajautuessa poikkeusoloihin koronavirustilanteen vuoksi. Sama digitaalinen harppaus tapahtui myös Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa.
Suomen ev.lut. kirkko otti nopealla tahdilla digiloikan maan ajautuessa poikkeusoloihin koronavirustilanteen vuoksi. Sama digitaalinen harppaus tapahtui myös Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa.
Poikkeusolojen aikana jumalanpalvelukset välitetään koteihin videon välityksellä. Kiirastorstain iltakirkon liturgina toimi pastori Erika Kyytsönen Pyhäselän seurakunnasta. Kuva: Katriina Puustinen.
Suomen eduskunta päätti 18.3. ottaa käyttöön valmiuslain koronavirustilanteen vuoksi. Poikkeusolojen vuoksi yli 10 ihmisen kokoontumiset kiellettiin, koulut siirtyivät pääosin etäopetukseen ja ihmisten liikkumista rajoitettiin. Suuren muutokset vaikuttivat ja vaikuttavat edelleen myös seurakuntien toimintaan.
Seurakunnissa tehtiin nopeita ratkaisuja, miten tauolle jäänyttä toimintaa saataisiin vietyä ihmisten luo myös poikkeuksellisessa tilanteessa. Jo seuraavana sunnuntaina, kun valmiuslaki oli otettu käyttöön, Joensuun seurakunnat toivat jumalanpalveluksen koteihin videon välityksellä.
Jumalanpalveluksia julkaistaan verkossa Joensuussa videotallenteina, Kontiolahdella suoratoistona
Jumalanpalvelus päätettiin toteuttaa videotallenteena, jotta äänen ja kuvan laatu pystytään varmistamaan. Samalla myös videon kuvakerrontaa pystyttiin elävöittämään. Sunnuntain jumalanpalvelusten lisäksi Joensuun seurakunnat toimittivat kiirastorstain, pitkäperjantain ja 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelukset videon välityksellä.
– Videot on julkaistu seurakuntayhtymän YouTube-kanavalla (Toivon tähden – Luterilainen kirkko Joensuussa). Pääsiäistä edeltävien kolmen sunnuntain sanajumalanpalveluksia ja neljää pääsiäisen ajan jumalanpalvelusta oli katsottu huhtikuun puoliväliin mennessä yhteensä reilut 12 000 kertaa, YouTuben tilastojen mukaan yksittäisiä katsojia videoilla on ollut yhteensä noin 8 300. Yhden jumalanpalvelusvideon yksittäisten katsojien määrät liikkuvat tuhannen katsojan molemmin puolin, verkkotiedottaja Tiina Partanen Joensuun seurakuntayhtymästä kertoo.
Jumalanpalvelusten toimittamiseen osallistuvat kaikki Joensuun seurakunnat vuorollaan. Kuvauspaikkana on toistaiseksi Rantakylän kirkko, jotta äänitys- ja kuvauskalustoa ei tarvitse rakentaa jokaiseen videoon erikseen. Kirkollisten pyhien videointia jatketaan ainakin 31.5. saakka. Kontiolahden seurakunnassa jumalanpalvelukset on lähetetty suorana maaliskuun puolivälistä saakka. Pääsiäisen tapahtumat julkaistiin poikkeuksellisesti tallenteina.
– Pääsiäisen tapahtumat teimme tallenteina ja ajoimme ne palvelusten ajankohtina omalle YouTube -kanavallemme. Huhtikuun aikana saamme asennettua kirkkoon pysyvät suoratoistotekniikan, jonka kautta jumalanpalvelukset suoratoistetaan sunnuntaisin klo 10 Kontiolahden kirkosta. Katselukertoja on ollut satoja, Kontiolahden seu-rakunnan kirkkoherra Jukka Reinikainen toteaa.
– Tämä suoratoistopalvelu tulee jäädäkseen myös poikkeusolojen jälkeen ja siitä on paljon hyötyä ja iloa jatkossa moneen muuhunkin asiaan, Reinikainen jatkaa.
Verkossa tarjolla niin tekemistä lapsille ja nuorille kuin raamattuopetustakin
Jumalanpalvelusten lisäksi myös moni muu toiminta on löytänyt paikkansa verkkomaailmasta. Poikkeusolojen aikaan esimerkiksi lapsille ja nuorille on runsaasti tekemistä ja katsottavaa seurakuntien sosiaalisen median kanavilla. Joensuun seurakunta julkaisee verkossa myös esimerkiksi raamattuvartteja. Kyseessä on raamatunopetusten sarja, joissa käydään Raamatun tekstiä jae jakeelta läpi.
– Olen pitänyt raamattutunteja ja raamatunopetuksia aiemmin ja ajattelin, että niitä olisi hyvä olla saatavilla myös verkkomateriaalina. Pidän tärkeänä sitä, että poikkeusolojen aikana on saatavilla myös sellaista verkkosisältöä, joka ei mitenkään käsittele koronaepidemiaa. Raamattuvarteissa keskitytään tutkimaan muutamaa Raamatun jaetta kerrallaan, eikä oteta kantaa ajankohtaisiin asioihin, Joensuun seurakunnan kansainvälisen työn ohjaaja Topi Nieminen sanoo.
Seurakuntatyö perustuu ihmisten kohtaamiseen ja läsnäoloon. Poikkeusolon myötä kohtaamisen ja läsnäolon tavat on täytynyt miettiä uudelleen, koska koronavirustilanteen vuoksi ryhmät eivät voi kokoontua ja välimatka ihmisten välillä on pidettävä pitkänä. Lisäksi riskiryhmiin kuuluvien luokse menemistä tulee välttää.
Joensuun seurakunnat lähettivät jokaiselle yli 70-vuotiaalle seurakuntalaiselle kirjeen postitse. Kirjeessä kerrottiin tavoista, joilla seurakunta voi auttaa ja tukea poikkeusoloissa. Seurakunnat ovat myös soittaneet aktiivisesti seurakuntalaisilleen poikkeusolojen aikana.
Apua puhelimitse niin Joensuun seurakunnissa kuin Kontiolahdellakin
Joensuun seurakuntayhtymä avasi poikkeusolojen ajaksi myös keskusteluapu-puhelimen, johon soittamalla voi jakaa arjen kuulumisia, purkaa elämän taakkaa, pyytää esirukousta, ihmetellä koronavirustilanteen aiheuttamia poikkeusolosuhteita tai jutella jostakin muusta, mitä on mielessä. Palvelun numero on 013 2635 444. Paikallinen keskusteluapu-puhelin on avoinna arkisin klo 10-18, ja siihen vastaa Joensuun seurakuntien työntekijä. Joka ilta klo 18-24 keskusteluapua tarjoaa valtakunnallinen kirkon keskusteluapu numerossa 0400 22 11 80.
Kontiolahden seurakunnassa toimii puolestaan Akuutti Auttava Puhelin, jonka kautta saa ohjausta, arkista apua ja tukea, keskusteluapua ja huolien hälvennystä, esirukousta ja sielunhoitoa. Puhelin palvelee numerossa 040 761 6432 ma – pe klo 9 – 12.
Poikkeusoloissa moni kaipaa myös konkreettista apua joko asiointiin tai talouden haasteisiin. Diakoniatyössä onkin riittänyt kiirettä poikkeusolojen aikana.
– Pyyntöjä välttämättömien kauppa- ja apteekkiasiointien hoitamiseen on alueellamme tullut melko paljon. Puhelinkeskusteluissa on noussut esiin myös ihmisten tarve jakaa epävarmuuden tunteita, ahdistusta, ikävää ja yksinäisyyden kokemusta, diakoniatyöntekijä Satu Halonen Joensuun seurakunnasta kertoo.
Joensuun seurakunnat mukana myös ruokakassikampanjassa
Joensuun seurakunnat osallistuivat huhtikuussa valtakunnalliseen vähävaraisille perheille suunnattuun ruokakassikampanjaan. Kampanjaa Pohjois-Karjalassa koordinoi Pohjois-Karjalan perhekeskusverkosto. Verkostoon kuuluvat kaikki kuntien, Siun soten, järjestöjen ja seurakuntien työntekijät, jotka työskentelevät alle 18-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa.
Joensuun seurakuntayhtymä osallistui kampanjaan 80 ruokakassilla eli yhteensä 7 200 eurolla. Yhden ruokakassin arvo on 90 euroa ja se sisältää kaikki tarvittavat ainekset viikon ravitseviin pääaterioihin 4–6-henkiselle perheelle, ruokaohjeet sekä D-vitamiini-valmisteen. Lisäksi kassiin sisältyy sähköinen kokkikurssi.
Poikkeusolot ovat osoittaneet, että digiloikka on ollut tarpeen, mutta uusia tapoja on tarvittu myös ihmisten kohtaamiseen ja tukemiseen myös verkkomaailman ulkopuolella.
”Poikkeusoloissa kaikkien perheenjäsenten kuormitus lisääntyy, ja turhautuminen nousee helposti pintaan. Olisi tärkeätä hyväksyä se, että tällaista tulee. Samalla tulisi pyrkiä estämään tilanteen kasvaminen yleiseksi katastrofiksi, jossa kaikki ovat kiukuissaan ja konflikti kasvaa liian suureksi”, sanoo Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka.
”Poikkeusoloissa kaikkien perheenjäsenten kuormitus lisääntyy, ja turhautuminen nousee helposti pintaan. Olisi tärkeätä hyväksyä se, että tällaista tulee. Samalla tulisi pyrkiä estämään tilanteen kasvaminen yleiseksi katastrofiksi, jossa kaikki ovat kiukuissaan ja konflikti kasvaa liian suureksi”, sanoo Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka.
Kuva: iiStockMHJ
Viime viikkojen ajan ihmiset ovat viettäneet poikkeuksellisen paljon aikaa neljän seinän sisällä. Seinien läpi ei näe, mutta arvata saattaa, että useissa kodeissa elämä ei jatku ihan niin kuin ennen. Pandemia haastaa niin perheitä kuin parisuhteita.
Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikan mukaan poikkeusoloilla on monenlaisia seurauksia, ja seuraukset muuttuvat tilanteen pitkittyessä.
– Joissakin perheissä tilanne selätetään yhdessä, ja konkreettinen, hyvä, yhteinen aika kotona lisääntyy. Jos taas perheessä on riitaisuutta, lomautuksia, ongelmia alkoholin kanssa tai muita huolia, riski tilanteen kiristymiseen kasvaa.
– Vielä ei ole selvillä, mitä tilanne tuo mukanaan, jos se jatkuu pitkään. Jos sairaus tulee lähipiiriin, se on ihan oma kysymyksensä. Monesti sairaus ja suru saavat puhaltamaan yhteen hiileen, Pellikka toteaa.
Aluksi keskitytään selviytymiseen, sitten alkaa helposti turhauttaa ja uuvuttaa
Pellikan mukaan poikkeusolot nostavat pintaan ihmisten keinot selviytyä.
– Ensivaiheessa jotkut ovat alkaneet asettaa parisuhteen asioita suurempaan mittakaavaan ja ajatelleet, että eivät nämä meidän ongelmat niin suuria olekaan – nyt on tärkeämpää saada etäkoulut ja -työt käyntiin. Kun pahin myrskyn silmä on ohi, pari voi palata käsittelemään suhteen ongelmia.
Aluksi monissa perheissä on pinnalla tilanteen hyvät puolet ja selviytyminen, mutta sitten alkaa hermostuttaa ja uuvuttaa. Lasten tekisi mieli lähteä uimahalliin, äidin kuntosalille tai isän kavereiden kanssa ulos.
– On normaalia, että toisten perheenjäsenten naamat alkavat jossakin kohtaa kyllästyttää. Jokainen tarvitsee myös omaa tilaa, joku enemmän, joku vähemmän.
– Tärkeätä olisi kuitenkin se, että kuvio ei pääse lähtemään väärille urille – sellaisille, jossa tilannetta yritetään ratkaista vihaisena olemisella, sanoo Pellikka.
Turvaverkon oheneminen haasteena lapsiperheissä – myös työnjako kotona voi mennä uusiksi
Monien parien ja perheiden voimia vie Pellikan mukaan nyt etenkin se, että turvaverkko on ohentunut, kun isovanhempia ei välttämättä voi pyytää entiseen tapaan avuksi. Erityisesti tämä korostuu yksinhuoltajien perheissä.
– Uusperheissä puolestaan voi nousta esiin kysymys siitä, voivatko puolison lapset epidemian aikana tulla meille. Tässä tarvitaan myötätuntoista asennetta puolison lapsia ja puolisoa kohtaan. Keskiössä tulisi olla koko ajan lapsen paras – kysymys siitä, miten voidaan järjestää se, että lapset saavat kummankin vanhemman seuraa ja tukea.
– Perheissä voi syntyä myös poikkeuksellisia työnjakoja: toinen tekee pitkää päivää töitä, toinen hoitaa lapset ja kodin. On tärkeätä huomata, että kun tilanne palautuu normaaliksi, siihen lähdetään eri tilanteesta. On hyvä käydä yhdessä läpi, millainen kokemus tämä oli ja mitä siitä on opittu, sanoo Pellikka.
Väkivalta ei ole sallitumpaa poikkeusoloissa – humalaisen kanssa keskustelusta on harvoin apua
Pellikka korostaa, että poikkeusaika ei ole syy tehdä väkivaltaa, eikä syy olla hakematta siihen apua.
– Jos joutuu väkivallan takia lähtemään pakoon, niin se on paha juttu, vaikka olisi paikka minne mennä. Turvakoti on siinä kohtaa oikea osoite, ja yhteydenotto poliisiin. Jos väkivallasta tulee jälkiä, täytyy käydä terveydenhuollossa, vaikka tietäisi, että se on kuormittunut.
– Väkivalta satuttaa lapsia, vaikka se ei kohdistuisi lapsiin. Lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä myös itse.
– Jos taas itseä pelottaa, että toimii väkivaltaisesti, niin silloin täytyy ottaa aikalisä, lähteä käymään roskiksella tai alkaa täyttämään pyykkikonetta, mitkä sitten ovat kenenkin keinot toimia. Ottaa itsensä kiinni, etsiä apua, kehottaa Pellikka.
Alkoholiongelmien ja muiden riippuvuuksien kohdalla puolison kannattaa syyttelyn sijasta huolehtia omasta hyvinvoinnista.
– Riippuvuus ei ratkea syyttelemällä. Jos toinen on humalassa, keskustelu ei yleensä auta. Tärkeintä on, että pystyy itselleen ja lapsilleen järjestämään mahdollisimman hyvät oltavat.
– Jos taas puoliso sanoo sinulle, että juot liikaa, niin asiaa kannattaa katsoa rehellisesti. Netissä on testejä alkoholinkäytöstä, joita kannattaa tehdä, ja miettiä, missä jamassa oma elämä on, toiminko niin kuin haluan. Ja hakea apua, sanoo Pellikka.
Jaksamiseen satsaaminen avainasemassa – vastuu arjesta ei saa jäädä vain toisen harteille
Tärkeätä Pellikan mukaan on suhteessa kuin suhteessa se, että perheen aikuiset huolehtivat omasta jaksamisestaan.
– Jos se jää, niin väsymys, ärtymys, neuvottomuus ja elämänpiirin kaventuminen alkavat helposti nousta esiin riitaisuutena.
– Kummankaan ei tulisi olla tarpeineen paitsioissa, vaan pieniä levähdyksen paikkoja tulisi järjestää arkeen, olipa se sitten vaikka hetken hengähdys kännykällä tai kävelyllä.
– Sekään ei ole hyvä, jos jompikumpi kokee, että hän saa kantaa kaiken vastuun. Vastuu on yhteinen, sanoo Pellikka.
Poikkeustila tarjoaa myös mahdollisuus parantaa parisuhdetta – nyt voi keskittyä välttämään totutut sudenkuopat ja toimia tietoisesti toisin
Pellikka näkee uudessa tilanteessa myös mahdollisuuksia parisuhteen vahvistamiselle, ja jo tutuiksi tulleiden sudenkuoppien välttämiselle.
– Moni kompastuu aina samaan asiaan ja toimii tietyllä tavalla, vaikka ei haluaisi. Esimerkiksi lapsiperheissä tyypillinen riidanaihe on ajankäyttö, ja riita etenee usein samalla kaavalla.
– Nyt olisi hyvä mahdollisuus tarkkailla omaa toimintaansa ja vähän yllättääkin itseään. Miten voisin toimia tilanteessa eri tavoin kuin aiemmin? Olisi hyvä tietoisesti ajatella, että ei lähdetä nyt siihen, mihin aina ennenkin, ja mennä tilanne kerrallaan.
Poikkeusoloissa ei ulkoisten syidenkään vuoksi voi toimia samalla tavalla kuin ennen. Tämä voi Pellikan mukaan nostaa ihmisistä esiin joustavuutta, elämänmyönteistä kykyä selvitä uusissa tilanteissa ja keksiä uusia ratkaisuja.
– Lapsethan ovat loistavia tässä – he keksivät leikit missä tahansa, hän sanoo.
Poikkeusoloista muistetaan se, millainen tunnelma kotona oli – kuuntele, huomaa, hyväksy
Vaikka poikkeusolot haastavatkin parisuhteita ja perheiden elämää, Pellikka toivoo, että suurin osa ihmisistä myös nauttii siitä, että on perhe ja ihmissuhteet. Hän korostaa myös armollisuuden tärkeyttä.
– En halua välittää sellaista viestiä, että tämän kaiken keskellä pitäisi olla vielä energiaa ja taitoa olla onnellisesti parisuhteessa. Sen sijaan toivon, että ihmiset löytäisivät sen, miten parisuhde voisi olla voimavara tilanteesta selviämiseen.
– Joku sanoi viisaasti, että se, mitä lapset – ja luulen että myös aikuiset – tästä ajasta muistavat, on se, millainen tunnelma kotona oli. Milloin tuntui, että toinen kuunteli minua, milloin tuntui, että aloin ymmärtää toista?
– Se, jos mikä on voimavara, kun saa tuntea itsensä hyväksytyksi ja huomatuksi, summaa Pellikka.
Joensuun perheasian neuvottelukeskus Penttilässä
• Maksutonta keskusteluapua parisuhteen ja perheen ongelmatilanteissa
• Ajanvaraus ma-to klo 9-11, p. 050 430 8472
• Poikkeusoloissa perheneuvonta toteutetaan etäyhteydellä
”Olin lomalla, kun koronatilanne tuli päälle. Oli mukava huomata, että johtoryhmämme alkoi toimia juuri niin kuin valmiussuunnitelmamme edellyttää. Johtoryhmästä tuli kriisijohtoryhmä”, kertoo Joensuun seurakunnan kirkkoherra, seurakuntayhtymän valmiuspäällikkö Petri Rask.
Pielisensuun seurakunnan diakoniatyöntekijä Saila Musikka (vas. ylh.), Joensuun seurakunnan kirkkoherra Petri Rask (oik. ylh.), Pyhäselän seurakuntapastori Erika Kyytsönen (vas. alh.) ja Rantakylän seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen (oik) ovat mukauttaneet nopeasti työnsä poikkeusolojen ehdoilla. Karvisella on ollut käyttöä Hoosianna-aasin puvullekin muskarivideoiden teossa. Kuvat: Merja Tuononen, Aila Rask, Erika Kyytsönen, Paula Suliman.
Diakoniatyöntekijä Saila Musikka:
Auttamismuotojen kehittäminen käynnistyi heti
– Poikkeusoloissa on täytynyt ottaa nopeasti haltuun uusia työnteon malleja. Olo on tällä hetkellä hämmentynyt. Olen tottunut käymään keskusteluja kasvotusten, ja nyt se tapahtuukin puhelimitse, WhatsAppilla ja sähköpostitse. Toki tämä on parempi kuin ei mitään, mutta kyllä kontakti jää tavallista kalpeammaksi.
– Kun poikkeusolot käynnistyivät, aloimme miettiä, ketkä tässä tilanteessa tarvitsevat erityisesti tukea, ja miten voimme heitä auttaa. Yksi ryhmä on perheet ja toinen nuoret, jotka opiskelevat nyt etänä. Olemme valmistelleet hankehakemuksen näiden ryhmien auttamiseksi mahdollisimman pikaisesti.
– Seurakunnassamme on myös päivystyspuhelin, johon tulevia kauppa- ja apteekkiapupyyntöjä me diakoniatyöntekijät organisoimme. Taloudellisen avunpyyntöjen osalta mennään nyt aika lailla normirytmillä, yhteiskunta on ottanut hyvin kopin taloudellisesta puolesta.
– Haluan rohkaista ihmisiä olemaan yhteydessä seurakunnan työntekijöihin. Jos voimme edes vähän kompensoida ihmisten tunnetta eristäytyneisyydestä ja yksinäisyydestä, niin sen haluamme tehdä.
Valmiuspäällikkö, kirkkoherra Petri Rask:
Johtoryhmä kokoontunut tiiviiseen tahtiin
– Olin lomalla, kun koronatilanne tuli päälle. Seurakuntayhtymän valmiuspäällikkönä oli mukava huomata, että johtoryhmämme alkoi toimia juuri niin kuin meidän valmiussuunnitelmamme edellyttää. Johtoryhmästä tuli kriisijohtoryhmä.
– Olemme pitäneet poikkeuksellisen paljon kokouksia. Päätettävänä on ollut mm. se, mitä 10 hengen kokoontumisrajoitus tarkoittaa seurakunnissa ja miten välitämme jumalanpalvelukset seurakuntalaisille poikkeusoloissa. Valmiuspäällikkönä roolini on ollut myös yhteyden pitäminen muiden viranomaisten suuntaan.
– Kirkkoherrana olen ohjannut koko työyhteisön etätyöskentelyyn. Onneksi sitä oltiin tehty jonkin verran jo aiemminkin. Nyt varmistettiin, että kaikilla on asialliset välineet siihen. Lääninrovastina olen etsinyt väylän rovastikunnan kirkkoherrojen keskinäiseen kommunikointiin.
– Iso muutos on se, että yhteys seurakuntalaisiin jää paljon tavallista ohuemmaksi. Normaaleja jumalanpalveluksia ei ole, toimituskeskustelut käydään puhelimessa ja esimerkiksi siunauksessa ollaan kasvokkain yhdessä vain se hetki kappelissa. Se on aika surullista.
Pastori Eerika Kyytsönen:
Kaikessa huomioitava korona
– Poikkeusoloihin siirtyminen oli minulle varsin intensiivinen kokemus. Työ piti hetkessä jäsentää kokonaan uudella tavalla. Viikon sisällä alkoi hahmottua, kuinka laajasti omaan työhön poikkeusolot vaikuttavat.
– Olen tehnyt nyt valmisteluja enemmän kotoa käsin. Kaikessa tulee pidettyä koko ajan mielessä poikkeusoloihin liittyvät rajoitukset. Siunaamisissa on usein iäkkäitä ihmisiä, ja saan usein käydä läpi sitä, mitä rajoitukset omaisen näkökulmasta tarkoittavat.
– Vihkimisten suhteen näyttää siltä, että ihmiset ovat jääneet odottavalle kannalle. Kasteita on järjestetty seurakuntatalolla rajoitukset huomioiden. Olemme puhuneet, että isomman juhlan voi järjestää myöhem-min.
– Jumalanpalveluksissa tuntui aluksi oudolta se, että seurakunta ei ole paikalla. Rukouksen ulottuvuus korostuu nyt messussa erityisellä tavalla.
– Rippikoulun osalta talvijakson teemapäivät ovat vaihtuneet etätyöskentelyyn. Kesän leirien ja konfirmaatiopäivien suhteen seurakunnat tekevät ratkaisuja lähiaikoina. Lapsi- ja perhetyö muuttui myös aivan valtavasti: kaikki kerhot ovat jääneet tauolle.
Varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen:
Kerhotoiminta loppui, siirryimme verkkoon
– Uusi tilanne on vaatinut paljon työtä ja avannut uusia mahdollisuuksia. Toivon, että nyt opitut asiat jäävät elämään myös poikkeusolojen jälkeen.
– Kun kerhot ovat tauolla, olemme siirtäneet toimintaamme verkkoon. Julkaisemme keskiviikkoisin kerhohartauden, sunnuntaisin nettipyhiksen ja perjantaisin Hoosianna-aasin vetämän kirkkomuskarin YouTu-bessa Toivon tähden -kanavalla sekä FB:ssa Rantakylän seurakunnan sivulla. Meillä on oma Insta-tili rantakylansrklapset.
– Olemme lähteneet tekemään myös diakonista perhetyötä yhteistyössä Siun soten varhaisen tuen perhetyön ja lastensuojelun kanssa. Yhteistyötä teemme myös Lähiötalon kanssa. Olimme mukana jakamassa Jokaiselle lapselle lounas –kampanjan ruokakasseja. Lisäksi jaamme maanantaisin klo 9-15 puuhapusseja Rantakylän kirkolla ja Talastuvalla.
– Varhaiskasvatuksen tiimissä on pohdituttanut tilanteen epävarmuus ja töitten riittäminen. Olen kiitollinen yhtymästä tarjoutuneista työalan ulkopuolisista töistä sekä luovasta ja aikaansaavasta tiimistämme. Huumori ja työhön tarttuminen pitävät positiivista ilmapiiriä yllä.
Joensuun seurakuntayhtymän moottoripajatoiminta käynnistyy jälleen kesäkuussa. Nuorille suunnattua pajatoimintaa on mahdollista jatkaa kokoontumisrajoitusten lievennysten myötä.
Kirkkotie 