Suomen hallitus linjasi toukokuun alussa, että koronavirustilanteen vuoksi asetettuja kokoontumisrajoituksia voidaan ryhtyä purkamaan vaiheittain. Päätös näkyy myös seurakuntien toiminnassa 1.6.2020 alkaen.
Ensimmäistä kertaa eskariryhmää luotsannut varhaiskasvatuksen opettaja Johanna Ojala toivoo, että maailmalle lennähtävät lapset olisivat oppineet päiväkodissa ennen kaikkea vuorovaikutustaitoja.
Nähtäväksi jää, onko tämä uusi normaali ja fyysisen etäisyyden pitäminen tullut jäädäkseen.
Seurakuntalaisia kannustetaan osallistumaan Suomen suven avaukseen laulamalla Suvivirttä omalla pihalla tai parvekkeella omaan tai radion tahtiin perjantaina 29.5. klo 18.
”Poikkeusoloissa kaikkien perheenjäsenten kuormitus lisääntyy, ja turhautuminen nousee helposti pintaan. Olisi tärkeätä hyväksyä se, että tällaista tulee. Samalla tulisi pyrkiä estämään tilanteen kasvaminen yleiseksi katastrofiksi, jossa kaikki ovat kiukuissaan ja konflikti kasvaa liian suureksi”, sanoo Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka.
”Olin lomalla, kun koronatilanne tuli päälle. Oli mukava huomata, että johtoryhmämme alkoi toimia juuri niin kuin valmiussuunnitelmamme edellyttää. Johtoryhmästä tuli kriisijohtoryhmä”, kertoo Joensuun seurakunnan kirkkoherra, seurakuntayhtymän valmiuspäällikkö Petri Rask.
Siilaisilla akuuttikuntoutuksessa työskentelevä sairaanhoitaja Mari Matikainen kutsuttiin kahdeksi viikoksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaan perehtymään tehohoitopotilaiden hoitoon.
”Mikään ei varmasti korvaa kasvotusten tapahtuvia kohtaamisia, mutta videoiden ja verkossa tapahtuvien kohtaamisten kautta meillä on ollut mahdollisuus jakaa asioita yhdessä ja tukea toisiamme myös poikkeuksellisissa oloissa.”
”Toivoisin, että kirkko säilyttäisi vahvistuneen paikkansa yhteiskunnassamme myös koronan jälkeen. Sama entinen meno kun ei voi jatkua, jossa kirkko on ollut kiltin altavastaajan roolissa ja kääntänyt saamalleen kritiikille aina toisenkin posken”, kirjoittaa Enon kappalainen Markku Koistinen.
