”Poikkeusoloissa kaikkien perheenjäsenten kuormitus lisääntyy, ja turhautuminen nousee helposti pintaan. Olisi tärkeätä hyväksyä se, että tällaista tulee. Samalla tulisi pyrkiä estämään tilanteen kasvaminen yleiseksi katastrofiksi, jossa kaikki ovat kiukuissaan ja konflikti kasvaa liian suureksi”, sanoo Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka.
Kuva: iiStockMHJ
Viime viikkojen ajan ihmiset ovat viettäneet poikkeuksellisen paljon aikaa neljän seinän sisällä. Seinien läpi ei näe, mutta arvata saattaa, että useissa kodeissa elämä ei jatku ihan niin kuin ennen. Pandemia haastaa niin perheitä kuin parisuhteita.
Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikan mukaan poikkeusoloilla on monenlaisia seurauksia, ja seuraukset muuttuvat tilanteen pitkittyessä.
– Joissakin perheissä tilanne selätetään yhdessä, ja konkreettinen, hyvä, yhteinen aika kotona lisääntyy. Jos taas perheessä on riitaisuutta, lomautuksia, ongelmia alkoholin kanssa tai muita huolia, riski tilanteen kiristymiseen kasvaa.
– Vielä ei ole selvillä, mitä tilanne tuo mukanaan, jos se jatkuu pitkään. Jos sairaus tulee lähipiiriin, se on ihan oma kysymyksensä. Monesti sairaus ja suru saavat puhaltamaan yhteen hiileen, Pellikka toteaa.
Aluksi keskitytään selviytymiseen, sitten alkaa helposti turhauttaa ja uuvuttaa
Pellikan mukaan poikkeusolot nostavat pintaan ihmisten keinot selviytyä.
– Ensivaiheessa jotkut ovat alkaneet asettaa parisuhteen asioita suurempaan mittakaavaan ja ajatelleet, että eivät nämä meidän ongelmat niin suuria olekaan – nyt on tärkeämpää saada etäkoulut ja -työt käyntiin. Kun pahin myrskyn silmä on ohi, pari voi palata käsittelemään suhteen ongelmia.
Aluksi monissa perheissä on pinnalla tilanteen hyvät puolet ja selviytyminen, mutta sitten alkaa hermostuttaa ja uuvuttaa. Lasten tekisi mieli lähteä uimahalliin, äidin kuntosalille tai isän kavereiden kanssa ulos.
– On normaalia, että toisten perheenjäsenten naamat alkavat jossakin kohtaa kyllästyttää. Jokainen tarvitsee myös omaa tilaa, joku enemmän, joku vähemmän.
– Tärkeätä olisi kuitenkin se, että kuvio ei pääse lähtemään väärille urille – sellaisille, jossa tilannetta yritetään ratkaista vihaisena olemisella, sanoo Pellikka.
Turvaverkon oheneminen haasteena lapsiperheissä – myös työnjako kotona voi mennä uusiksi
Monien parien ja perheiden voimia vie Pellikan mukaan nyt etenkin se, että turvaverkko on ohentunut, kun isovanhempia ei välttämättä voi pyytää entiseen tapaan avuksi. Erityisesti tämä korostuu yksinhuoltajien perheissä.
– Uusperheissä puolestaan voi nousta esiin kysymys siitä, voivatko puolison lapset epidemian aikana tulla meille. Tässä tarvitaan myötätuntoista asennetta puolison lapsia ja puolisoa kohtaan. Keskiössä tulisi olla koko ajan lapsen paras – kysymys siitä, miten voidaan järjestää se, että lapset saavat kummankin vanhemman seuraa ja tukea.
– Perheissä voi syntyä myös poikkeuksellisia työnjakoja: toinen tekee pitkää päivää töitä, toinen hoitaa lapset ja kodin. On tärkeätä huomata, että kun tilanne palautuu normaaliksi, siihen lähdetään eri tilanteesta. On hyvä käydä yhdessä läpi, millainen kokemus tämä oli ja mitä siitä on opittu, sanoo Pellikka.
Väkivalta ei ole sallitumpaa poikkeusoloissa – humalaisen kanssa keskustelusta on harvoin apua
Pellikka korostaa, että poikkeusaika ei ole syy tehdä väkivaltaa, eikä syy olla hakematta siihen apua.
– Jos joutuu väkivallan takia lähtemään pakoon, niin se on paha juttu, vaikka olisi paikka minne mennä. Turvakoti on siinä kohtaa oikea osoite, ja yhteydenotto poliisiin. Jos väkivallasta tulee jälkiä, täytyy käydä terveydenhuollossa, vaikka tietäisi, että se on kuormittunut.
– Väkivalta satuttaa lapsia, vaikka se ei kohdistuisi lapsiin. Lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä myös itse.
– Jos taas itseä pelottaa, että toimii väkivaltaisesti, niin silloin täytyy ottaa aikalisä, lähteä käymään roskiksella tai alkaa täyttämään pyykkikonetta, mitkä sitten ovat kenenkin keinot toimia. Ottaa itsensä kiinni, etsiä apua, kehottaa Pellikka.
Alkoholiongelmien ja muiden riippuvuuksien kohdalla puolison kannattaa syyttelyn sijasta huolehtia omasta hyvinvoinnista.
– Riippuvuus ei ratkea syyttelemällä. Jos toinen on humalassa, keskustelu ei yleensä auta. Tärkeintä on, että pystyy itselleen ja lapsilleen järjestämään mahdollisimman hyvät oltavat.
– Jos taas puoliso sanoo sinulle, että juot liikaa, niin asiaa kannattaa katsoa rehellisesti. Netissä on testejä alkoholinkäytöstä, joita kannattaa tehdä, ja miettiä, missä jamassa oma elämä on, toiminko niin kuin haluan. Ja hakea apua, sanoo Pellikka.
Jaksamiseen satsaaminen avainasemassa – vastuu arjesta ei saa jäädä vain toisen harteille
Tärkeätä Pellikan mukaan on suhteessa kuin suhteessa se, että perheen aikuiset huolehtivat omasta jaksamisestaan.
– Jos se jää, niin väsymys, ärtymys, neuvottomuus ja elämänpiirin kaventuminen alkavat helposti nousta esiin riitaisuutena.
– Kummankaan ei tulisi olla tarpeineen paitsioissa, vaan pieniä levähdyksen paikkoja tulisi järjestää arkeen, olipa se sitten vaikka hetken hengähdys kännykällä tai kävelyllä.
– Sekään ei ole hyvä, jos jompikumpi kokee, että hän saa kantaa kaiken vastuun. Vastuu on yhteinen, sanoo Pellikka.
Poikkeustila tarjoaa myös mahdollisuus parantaa parisuhdetta – nyt voi keskittyä välttämään totutut sudenkuopat ja toimia tietoisesti toisin
Pellikka näkee uudessa tilanteessa myös mahdollisuuksia parisuhteen vahvistamiselle, ja jo tutuiksi tulleiden sudenkuoppien välttämiselle.
– Moni kompastuu aina samaan asiaan ja toimii tietyllä tavalla, vaikka ei haluaisi. Esimerkiksi lapsiperheissä tyypillinen riidanaihe on ajankäyttö, ja riita etenee usein samalla kaavalla.
– Nyt olisi hyvä mahdollisuus tarkkailla omaa toimintaansa ja vähän yllättääkin itseään. Miten voisin toimia tilanteessa eri tavoin kuin aiemmin? Olisi hyvä tietoisesti ajatella, että ei lähdetä nyt siihen, mihin aina ennenkin, ja mennä tilanne kerrallaan.
Poikkeusoloissa ei ulkoisten syidenkään vuoksi voi toimia samalla tavalla kuin ennen. Tämä voi Pellikan mukaan nostaa ihmisistä esiin joustavuutta, elämänmyönteistä kykyä selvitä uusissa tilanteissa ja keksiä uusia ratkaisuja.
– Lapsethan ovat loistavia tässä – he keksivät leikit missä tahansa, hän sanoo.
Poikkeusoloista muistetaan se, millainen tunnelma kotona oli – kuuntele, huomaa, hyväksy
Vaikka poikkeusolot haastavatkin parisuhteita ja perheiden elämää, Pellikka toivoo, että suurin osa ihmisistä myös nauttii siitä, että on perhe ja ihmissuhteet. Hän korostaa myös armollisuuden tärkeyttä.
– En halua välittää sellaista viestiä, että tämän kaiken keskellä pitäisi olla vielä energiaa ja taitoa olla onnellisesti parisuhteessa. Sen sijaan toivon, että ihmiset löytäisivät sen, miten parisuhde voisi olla voimavara tilanteesta selviämiseen.
– Joku sanoi viisaasti, että se, mitä lapset – ja luulen että myös aikuiset – tästä ajasta muistavat, on se, millainen tunnelma kotona oli. Milloin tuntui, että toinen kuunteli minua, milloin tuntui, että aloin ymmärtää toista?
– Se, jos mikä on voimavara, kun saa tuntea itsensä hyväksytyksi ja huomatuksi, summaa Pellikka.
Joensuun perheasian neuvottelukeskus Penttilässä
• Maksutonta keskusteluapua parisuhteen ja perheen ongelmatilanteissa
• Ajanvaraus ma-to klo 9-11, p. 050 430 8472
• Poikkeusoloissa perheneuvonta toteutetaan etäyhteydellä
Virpi Hyvärinen