Seurakunnat tarjoavat monipuolista, ohjattua ja maksutonta kerhotoimintaa alakouluikäisille. Kiinnostaisiko vaikkapa legot tai partio, entäpä musiikki, kokkaus tai pelailu?
Seurakunnat tarjoavat monipuolista, ohjattua ja maksutonta kerhotoimintaa alakouluikäisille. Kiinnostaisiko vaikkapa legot tai partio, entäpä musiikki, kokkaus tai pelailu?
Joensuun seurakunnan suosituimpia kerhoja ovat olleet kokki- ja liikuntakerhot. Oosa Leinonen (vas.) ja Emma Parviainen keittelivät joulukuun alussa Joensuun seurakuntakeskuksen kokkikerhossa kinuski- ja suklaakastikkeita samalla, kun joulutortut paistuivat uunissa. Kuva: Virpi Hyvärinen
Jos Luoja ja korona suovat, käynnistyy seurakunnissa tammi-helmikuussa vilkas alakouluikäisten kerhokausi. Luvassa on monipuolista, koulutettujen ohjaajien vetämää harrastustoimintaa, joka levittäytyy laajalle alueelle niin seurakuntien kuin koulujenkin tiloihin.’
Musiikkia niin kouluilla kuin kirkolla Pielisensuussa
Esimerkiksi Pielisensuun seurakunnan 1.–4.-luokkalaisten Tiuku-musiikkiryhmät kokoontuvat iltapäivisin Nepenmäen, Karhunmäen, Karsikon ja Iiksenvaaran kouluilla. Näin vältytään harrastuskuskauksilta, kun kerho on siellä, missä lapset ovat jo valmiiksi paikalla.
Lasten musiikkitoiminta on Pielisensuussa muutoinkin vireää: Tiuku-ryhmien lisäksi kanttori Tiina Korhonen vetää Pielisensuun kirkolla 4 –6.-luokkalaisille ja 13–18-vuotiaille tarkoitettuja Mosaiikki-ryhmiä ja kanttori Mikko Juntunen Villit pillit -urkuryhmää.
– Lisäksi meillä on tulossa kokki-, liikunta- ja monitoimikerhoja sekä lego- ja pelikerho. Seurakunnassa on myös partiotoimintaa, kertoo vs. nuorisotyönohjaaja Ella Kallio Pielisensuun seurakunnasta.
Liikuntakerhoja Kontiolahdessa ja Pyhäselässä
Myös Pyhäselän ja Kontiolahden seurakunnissa kerhotoiminta ulottuu laajalle alueelle. Pyhäselän seurakunta tarjoaa pallokerhoja Pyhäselän, Rekivaaran ja Niittylahden kouluilla ja Kontiolahden seurakunta liikuntakerhoja kirkonkylän, Lehmon, Kulhon ja Kylmäojan kouluilla.
– Uutta meillä on keväällä toimintaillat, joita järjestämme Lehmossa ja kirkonkylällä. Niissä on ohjelmassa ainakin leipomista ja askartelua, kertoo nuorisotyönohjaaja Arja Parviainen Kontiolahden seurakunnasta.
Myös musiikkia pääsee harrastamaan Kontiolahden seurakunnassa. 5–11-vuotiaiden Pilke-musiikkiryhmät kokoontuvat sekä kirkonkylällä että Lehmossa seurakunnan tilossa. Ryhmiä ohjaa kanttori Mari-Annika Heikkilä.
Noljakassa uusia kerhoja Pisarat-kuorosta Nerffi-kerhoon
Joensuun seurakunnassa uusina kerhoina käynnistyvät Noljakan kirkolla kokoontuvat Nerffi-kerho, Hello Messy -kerho ja kanttori Elina Vitrin johtama Pisarat-kuoro.
– Hello Messy -kerho on tarkoitettu kaikenikäisille ja siellä valmistellaan yhdessä Noljakan kirkon Messy Church -iltoja. Nerffi-kerhossa kisaillaan erilaisissa pelimuodoissa Nerf-pyssyjen kanssa, kertoo nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen.
Kaikki Joensuun, Pielisensuun, Pyhäselän ja Kontiolahden seurakuntien kerhot ovat maksuttomia. Myös Rantakylän, Enon ja Vaara-Karjalan seurakunnat järjestävät maksutonta kerhotoimintaa kouluikäisille.
Virpi Hyvärinen
Tutustu kerhotarjontaan verkossa!
Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Pyhäselän, Enon ja Vaara-Karjalan seurakunnat: janoa.fi
Kirja ei voi kuolla sukupuuttoon. Onhan se jo esineenä niin kiehtova. Kansien väliin sidotut arkit kätkevät sisäänsä tietoa, tunteita, kulttuuria, kuvia ja kertomuksia.
Kirja ei voi kuolla sukupuuttoon. Onhan se jo esineenä niin kiehtova. Kansien väliin sidotut arkit kätkevät sisäänsä tietoa, tunteita, kulttuuria, kuvia ja kertomuksia. Kirjoilla on ominaistuoksunsa, joka tervehtii avaajaansa ja säilyy vuosikymmeniä. Selaus- ja lukutuntumaan vaikuttaa paperin laatu.
Puuhiokepaperi ei heijasta valoa häiritsevästi. Tekstiä on helppo lukea, mutta paperi kestää aikaa huonosti. Hiljalleen sivut kellertyvät ja haurastuvat, koska paperissa on happoa. Hieno liitupaperi näyttää arvokkaalta, mutta heijastelee ikävästi valoa. Metallisilla kirjakkeilla ladotun kirjan teksti on eläväreunaista ja paperilla voi tuntea kirjakkeiden painojäljen. Ylivetopapereiden kuvitus kiteyttää yhteen kuvaan jotain olennaisinta opuksen viestistä. Kirja on monen aistin kaveri.
Kirjat ovat sekä tiedon että kulttuurin varasto ja lähde. Lukijan ja kirjan välille syntyy vaivatta tuttavallinen suhde. Yksi muistaa tarkasti, millä sivulla oli merkittävä sitaatti. Toinen tekee pienen reunamerkinnän, joka auttaa palaamaan mielenkiinnon kohteeseen. Kolmas taas näkee mielessään kirjan sivun ja sieltä merkittävän tekstin.
Omistajalleen kirjat ovat merkittäviä elämän jäsentäjiä ja tietovarastoja. Eikä kirja pääse vanhenemaan, jos sitä päivittää teoksen aihepiiriin kuuluvilla lehtileikkeillä. Kirjahylly kätkee sisäänsä runsaasti tietoa ja asioita, joihin on helppo palata. Systemaattisesti ajattelevat laittavat kirjansa hyllyyn Excel-taulukoiden yleisen kirjastoluokituksen mukaan. Temaattisesti ajattelevat hyllyttävät vähän vapaammin.
Esteetikot yhdistelevät kirjoja korkeuden sekä selän värin ja materiaalin mukaan. Eikä ole aivan kuulumatonta sekään, että kirjat vain laitetaan hyllyyn ja jos tila loppuu, niin aina mahtuu jokin opus lappeelleen toisten päälle. Eikä muuten mikään estä hyllyttämästä kahteen tasoon. Taakse vähemmän tarvitut ja eteen ajankohtaiset. Järjestys se olla pitää, vaikka huonompikin. Omasta kirjahyllystä löytää aina vaivatta kaipaamansa – oikean kirjan käteensä.
Voiko kirjoja olla liikaa? Kyllä – ei ehkä sittenkään. Väistämättä käy niin, että kirjahyllystä karsitut teokset osoittautuvat myöhemmin tarpeelliseksi. Kyllähän minulla pitäisi se kirja olla, mutta miten en sitä löydä? En kai ole voinut laittaa sitä pois? Huh, jos näin olisi päässyt käymään, niin ehkä divarista saa tarvitsemansa. Kuka tietää, vaikka siinä olisi oma ex libris.
Toivon, että ensi vuonna olisimme myötätuntoisempia sekä muita että itseämme kohtaan.
Näin uuden vuoden kynnyksellä jäin pohtimaan, mitä olen kuluneesta vuodesta oppinut ja mitä toivon ensi vuodelta. Olemme jälleen tilanteessa, jossa yhteiskuntaa suljetaan ja tekemisiä joudutaan rajaamaan koronapandemian leviämisen hillitsemiseksi.
Monilla meistä on turvaverkko kunnossa ja pystymme pitämään yhteyttä tuttaviimme myös rajoitusten ollessa voimassa. Mutta ympärillämme on myös ihmisiä, joilta turvaverkko puuttuu. Voisimmeko huolehtia heistäkin parhaan kykymme mukaan? Toivon, että ensi vuonna kukaan ei jäisi yksin.
Olemme kaikki erilaisia ihmisiä ja ajattelemme asioista eri tavoin. Olen monesti miettinyt, miten tärkeää on yrittää ymmärtää toisen ihmisen lähtökohtia ja ajatusmaailmaa. Erilaisuus ei useinkaan ole itseltämme pois. Kun suhtaudumme toisiin avoimesti ja luovumme ennakkoluuloista, meidän ei tarvitse kokea oloamme uhatuksi jonkin itsellemme vieraan ajatuksen edessä. Erityisesti sosiaalisessa mediassa näkee aivan liian usein kommentteja, joissa kirjoittaja lähtee välittömästi hyökkäyslinjalle. Malttaisimmeko miettiä hetken ennen kärkästä kommenttia? Toivon, että ensi vuonna yrittäisimme ymmärtää toisiamme paremmin.
Parin viime vuoden poikkeukselliset ajat ovat aiheuttaneet ylimääräistä stressiä, jota saatamme purkaa muiden lisäksi myös itseemme. Olemme ehkä tyytymättömiä omaan toimintaamme ja arvostelemme itseämme. Tällaisina hetkinä auttaa jättiannos itsemyötätuntoa. Voisimmeko kannustaa ja rohkaista itseämme eteenpäin? Voisimmeko hyväksyä sen, että me kaikki teemme virheitä ja olemme epätäydellisiä? Voisimmeko luopua oman arvomme mittaamisesta suoritusten perusteella?
Toivon, että ensi vuonna olisimme myötätuntoisempia sekä muita että itseämme kohtaan.
Hyvää uutta vuotta 2022!
Kirsi Taskinen viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi
Joensuun seurakuntayhtymä liittyy Kuopion aluekeskusrekisteriin vuoden 2022 alusta alkaen. Asiointi ei edellytä matkustamista paikan päälle Kuopioon, vaan asiakkaita palvellaan puhelimitse ja sähköpostin välityksellä.
Joensuun seurakuntayhtymä liittyy Kuopion aluekeskusrekisteriin vuoden 2022 alusta alkaen. Virkatodistukset ja sukuselvitykset tilataan jatkossa Joensuun keskusrekisterin sijaan suoraan aluekeskusrekisteristä. Myös avioliiton esteiden tutkinnat hoidetaan jatkossa Kuopiossa. Asiointi ei edellytä matkustamista paikan päälle, vaan asiakkaita palvellaan puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Virkatodistus- ja sukuselvitystilaukset voi jättää myös nettilomakkeella, ja avioliiton esteiden tutkinnan voi laittaa vireille sähköisessä palvelussa.
Joensuun seurakuntien toimistoissa hoidetaan jatkossakin kaikkien kirkollisten toimitusten – kuten kasteiden, vihkimisten ja hautausten – sopimiset sekä pappien, kanttorien ja toimitilojen varaukset.
Liittyminen Kuopion aluekeskusrekisteriin helpottaa mm. sukuselvitysten tilaamista. Aiemmin sukuselvitykset piti tilata erikseen kaikista seurakunnista, mutta jatkossa kaikki keskusrekisteriin kuuluvan seurakunnan jäsentä koskevat todistukset saa yhdellä tilauksella aluekeskusrekisteristä. Aluekeskusrekisteristä saa myös opastusta mm. kastetta, avioliiton esteiden tutkintaa, lapsen nimen valintaa, puolisoiden sukunimen valintaa ja kirkkoon liittymistä koskevissa kysymyksissä.
Kuopion aluekeskusrekisteri palvelee asiakkaita kaikkina arkipäivinä, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta, klo 9–15. Keskusrekisteriin voi ottaa yhteyttä sähköpostilla keskusrekisteri.kuopio@evl.fi tai puhelimitse 040 4848 225.
Tilojen uudisrakentaminen mahdollistaa rakennusten uudelleensijoittelun, nykyisen parkkialueen parantamisen ja liikennöinnin selkeyttämisen.
Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi joulukuun kokouksessaan Joensuun hautausmaalle tulevan uuden toimisto- ja huoltorakennuksen suunnitelman. Hanketyöryhmän laatiman suunnitelman mukaan hautausmaalta puretaan nykyinen työkeskus, kylmä varastorakennus, kukkamyymälä sekä kasvihuone. Tilalle rakennetaan mm. lämmin toimistorakennus ja kaksi varastorakennusta.
Tilojen uudisrakentaminen mahdollistaa rakennusten uudelleensijoittelun, nykyisen parkkialueen parantamisen ja liikennöinnin selkeyttämisen. Ristinkappelin liittymä tulee jäämään joka tapauksessa pois käytöstä Joensuun kaupungin uudistaessa Koulukadun risteystä. Tehdyn liikenneselvityksen mukaan paras vaihtoehto on ohjata hautausmaan moottoriajoneuvoliikenne alueelle yhdestä Rauhankadun liittymästä.
Hankkeen kustannusarvio on noin 3,4 miljoonaa euroa. Alustavan arvion mukaan rakennustyöt aloitetaan toukokuussa 2023 ja ne kestävät noin vuoden.
Etätyön jatkuminen ja erilaiset turhautumiset teamsien ja zoomien maailmassa kertovat myös siitä, että olemme ihmisiä emmekä koneita.
Etätyö on tullut monelle tutuksi, liiankin tutuksi. Ehkä se on myös perustavalla tavalla muuttanut työn tekemisen tapaa pysyvämminkin. Aika näyttää, onko näin. Erityisen raskasta on ollut koululaisilla ja opiskelijoilla, joilla sosiaaliset kontaktit ovat jääneet vähiin. Nuorena pitää elää, niin sanotaan. Mutta kyllä vanhempikin ihminen saa elää aitoa elämää aidossa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Monelle yrittäjälle tämä vuosi on ollut jo toinen hyvin raskas vuosi.
Mitä työ sitten on ja miten paljon se ajastamme ottaa? Voisi sanoa perinteisin sanankääntein, että vuorokaudesta 8 tuntia työhön, 8 tuntia vapaa-aikaan ja 8 tuntia hyvää unta. Aika harvalla varmasti näin nykyään on. Työ ja vapaa-aika ovat limittäin, ja moni on työssään kiinni myös vapaa-ajallaan. Tältä pohjalta on jokaisen lupa kysyä itseltään: kun teen, teenkö oikeita asioita? Ja asian kääntöpuoli on se, että kun tunnen tekeväni oikeita asioita, sillä mitä teen, on mielekkyys. Ja silloin kun teen, teenkö sitä täydellä sydämellä ja tosissani?
Etätyön jatkuminen ja erilaiset turhautumiset teamsien ja zoomien maailmassa kertovat myös siitä, että olemme ihmisiä emmekä koneita. Luin eräästä lakimiehestä, joka kotonaan joka aamu laittoi puvun ja kravatin Teams-palavereihinsa. Näin hän pystyi erottamaan sen, milloin työ alkaa ja loppuu. Olen lukenut myös opettajista, joiden oppilaat vain katosivat jonnekin, kun etäkoulu alkoi. Olen ollut mukana keskusteluissa, joissa on vakavasti pohdittu, kannattaako työhuoneita työpaikalle enää tehdä, kun etätyö on mahdollista missä ja milloin vaan jatkossakin. Monessa kielessä (riippumatta itse kielestä) käytetään englanninkielistä termiä smart working. Eräs ystäväni sanoi, että hän milloin vain vaihtaisi sen siihen, että saisi oikeasti tavata työtovereitaan, joita hän ei ole nähnyt yli vuoteen.
Seurakuntatyössä kaikki tapahtuu usein viiveellä verrattuna siihen, miten asiat kehittyvät yhteiskunnassa. Etätyö-asiassa seurakuntien työntekijät ovat kuitenkin kauan sitten olleet tässä asiassa ”etunojassa”, työtä ja valmisteluja on tehty iät ajat kotona ja erillisiä työtiloja on ollut vain harvoilla. Ja sitä oikeaa työtä tehtiin liikkumalla kylillä ja kaduilla ihmisiä kohdaten eikä konttorissa istuen. Toistaako historia itseään?
Hyvää uutta vuotta!
Ville Ojala kirkkoherra
Pyhäselän seurakunta
Takarivejä on Joensuun seurakuntayhtymän yhteiskuntatyön tiimin palsta. Takarivejä julkaistaan neljä kertaa vuodessa.
Joensuun seurakunnissa haluttiin lähteä etsimään uusia tapoja lisätä ihmisten digiosaamista ja kuroa umpeen kielteistä digikuilua. Digiosallisuutta-hankkeelle haettiin tukea Kirkkohallitukselta, joka myönsikin Joensuuhun 36 000 euron avustuksen.
Digitaitojen puute näyttäytyy yksilön elämässä muun muassa vaikeutena saada tietoa, välttämättömyytenä maksaa sellaisista asioista, jotka verkossa voisi hoitaa ilmaiseksi tai edullisemmin sekä huonommuuden kokemuksena verrattuna digiympäristössä sujuvasti toimiviin.
Joensuun seurakunnissa haluttiin lähteä etsimään uusia tapoja lisätä ihmisten digiosaamista ja kuroa umpeen kielteistä digikuilua. Digiosallisuutta-hankkeelle haettiin tukea Kirkkohallitukselta, joka myönsikin Joensuuhun 36 000 euron avustuksen.
Hanke painottuu Joensuun ja Pielisensuun seurakuntien alueelle ja käynnistyy alustavan suunnitelman mukaan helmikuussa 2022. Digiosattomuutta torjutaan seurakuntien diakoniatyöntekijöiden ja ammattioppilaitos Riverian opiskelijoiden yhteistyöllä. Diakoniatyöntekijöiden verkoston kautta tavoitetaan hankkeen kohderyhmää, ja Riverian opiskelijat toimivat digiosaamista kehittävinä ”digienkeleinä” osana työssäoppimistaan. Mukaan toivotetaan matalalla kynnyksellä tervetulleiksi kaikki, joille internetin sisältö on vieras ja pelottavakin maailma.
Seurakuntien saama avustus on osa Kirkkohallituksen kokeilutoiminnan tukea seurakunnille. Tukea on jaettu tänä vuonna kahdessa osassa yhteensä 200 000 euroa. Syksyn haku painottui diakonisiin hankkeisiin. Tukea haki kaikkiaan 22 seurakuntaa, joista avustuksen sai viisi hanketta.
Olen ajatellut, että se lapsen silmien kirkkaus on puhdasta taivaan valoa. Lapsen silmistä paistaa vielä Jumalan puhtaan rakkauden, toivon ja ylösnousemuksen valo.
”Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien.
Tuotko, lapseni, nyt toivon maailmaan? ”
Näin lauletaan Taivas sylissäni -laulussa. Se laulu kertoo Mariasta, Jumalan Pojan äidistä.
Maria lienee meistä ihmisistä kaikkein onnekkain, vaikka hän joutuikin kantamaan kaikkein raskaimman taakan. Maria oli onnekas, koska hän sai kantaa itse Jumalaa sydämensä alla, hoitaa ja vaalia häntä rakkaudella. Hän sai Jumalan Pojan syliinsä, käsivarsiensa kannettavaksi. Hän sai katsoa Jumalaa silmästä silmään ja nähdä niissä taivaan kirkkauden.
Miten suuri rakkaus, mutta myös suuri pelko hänen sydämessään onkaan vallinnut sen tehtävän edessä, jonka enkeli oli hänelle ilmoittanut! Hän oli Jumalan erityisellä tavalla rakastama, kunniatehtävään valittu ja silti niin pieni ja tavallinen ihminen. Siinä tallissa, kaiken ihmeellisen edessä, hän kasvoi äidiksi.
Hän tiesi, että hänen vastuullaan on tuosta pienestä ihmeestä huolehtiminen.
Siinä hetkessä, pienen poikansa silmien edessä, rakkaus kasvoi pelkoa suuremmaksi.
Silmistä heijastui Jumalan valtakunnan valo. Jumala oli luvannut olla hänen kanssaan.
Onko sinulla ollut koskaan mahdollisuutta katsoa aivan pientä lasta silmiin? Se valo, joka pienistä silmistä loistaa, on jotakin aivan ainutlaatuista. Se on kuin kevyt aavistus tuonpuoleisesta, erityistä kirkkautta, jonka tämän maailman tuulet ennen pitkää kuitenkin himmentävät.
Olen ajatellut, että se lapsen silmien kirkkaus on puhdasta taivaan valoa. Lapsen silmistä paistaa vielä Jumalan puhtaan rakkauden, toivon ja ylösnousemuksen valo. Jokainen lapsi on Jumalan ihme, rakkauden lahja, joka tulee tähän maailmaan konkreettisessa muodossa.
Vaikka sitä on kuinka tutkittu, ei elämän lahjaa voi tiedekään täysin selittää. Elämä syttyy äidin kohdussa, katseilta piilossa, salaisuutena maailmalle. Se on selittämätön ja silti niin luonnollinen osa luomakunnan kiertoa. Sen hetken salaisuuden ymmärtää vain Jumala.
Meidän koko elämämme on Jumalan lahjaa. Me saamme vielä hiljentyä hetkeksi pienen Jeesus-lapsen seimen äärellä ja kiittää siitä valosta ja toivosta, jonka hän elämiimme ja tähän maailmaan on syntymässään tuonut.
Olkoon se toivo lohtunamme ja voimanamme myös alkavana vuonna. Siunattua vuotta 2022 jokaiselle.
Sanna-Marika Hallayö vs. kappalainen
Kontiolahden seurakunta
Laulajan ura on ollut Katri Helenalle unelmien täyttymys. Jos Jouluradiolle tehty Hoosianna jää hänen viimeiseksi äänitteekseen, se on hänen mielestään hyvä lopetus.
Laulajan ura on ollut Katri Helenalle unelmien täyttymys. Jos Jouluradiolle tehty Hoosianna jää hänen viimeiseksi äänitteekseen, se on hänen mielestään hyvä lopetus.
”Joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja”, sanoo laulaja Katri Helena, ja toteaa joululauluihin liittyvän usein muistoja lapsuudesta saakka. Laulaja Katri Helena kuvattuna Helsingissä 14.10.2021. Kuva: Joonas Brandt
Viime vuoden tammikuussa Katri Helenan äiti Bertta Koistinen kuoli 102-vuotiaana. Maaliskuussa tuli koronapandemia ja sen pakottamana eristäytyminen omaan kotiin Askolassa. Elämä hiljeni.
– Se oli iso muutos, mutta aika hyvä. Ajattelin, että kiitos Luojalle. Tunsin kyllä, että olin tehnyt aika pitkän rupeaman erilaisia asioita. Äitiä olin käynyt tapaamassa hoitokodissa 13 vuoden ajan päivittäin, Katri Helena kertoo.
– Aika ei käynyt pitkäksi, sillä asun vanhassa, pienessä maalaistalossa, ja siellä on aina tehtävää. Ruoka tuotiin ovelle, lapsenlasten kanssa pelattiin pelejä netissä. En kaivannut ihmisten ilmoille. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut ostaa vaatteita eikä tehdä meikkejä.
”Kyllä ihmisen fyysinen olemus on viisas”
Jo pari vuotta ennen koronaa Katri Helena oli joutunut pysähtymään väsymyksen ja kilpirauhasvaivojen vuoksi ja peruuttamaan kaikki sovitut työt. Vaikka hän oli ollut väsynyt jo pitempään, työ oli tuntunut yhä niin kivalta, ettei sitä olisi millään malttanut lopettaa. Sitten oli pakko.
– Kyllä ihmisen fyysinen olemus on viisas. Jos ei itse älyä, niin keho kertoo. Tulee sairastuminen tai palaa melkein loppuun. Joillekuille se tulee jo paljon aikaisemmin kuin 55 työvuoden jälkeen, Katri Helena hymähtää.
– Sen jälkeen olen tehnyt vain neljä joulukonserttia ja telkkariin joitakin pieniä juttuja. Ja varmaan tulen jotakin vielä tekemään, mutta mihinkään isoon rumbaan en enää lähde.
”Tajusin, että minun täytyy tehdä Hoosiannasta niin herkkä ja hellä kuin kykenen”
Yhdelle työtarjoukselle Katri Helena sanoi heti kyllä. Se oli Hoosianna-virren laulaminen Jouluradiolle. Yleensä hänen joulunsa on alkanut syyskuussa joulukonserttien suunnittelulla. Nyt se alkoi jo heinäkuun helteissä espoolaisella studiolla.
– Jos tämä on minun viimeinen levytykseni, niin Luojalle kiitos siitä. Jos niin käy, se on hyvä lopetus.
Jouluradio on teettänyt vuodesta 2012 alkaen joka vuosi tilaustyönä Hoosiannasta uuden sovituksen, joka on soitettu ensimmäisenä adventtina puoliltaöin. Omat versionsa ovat vuosien varrella tehneet esimerkiksi Kerkko Koskinen Kollektiivi ja lauluyhtye Rajaton.
Hoosianna-tulkintaansa miettiessään Katri Helena avasi YouTuben ja etsi sieltä kaikki edellisten vuosien versiot.
– Tajusin, että minun täytyy tehdä Hoosiannasta niin herkkä ja hellä kuin kykenen. Sehän on riipaiseva tarina: Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, ihmiset hurraavat ja iloitsevat, mutta kohta häntä ollaan jo tappamassa.
”Joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja”
Monien joulunodotukseen Katri Helenan ääni on kuulunut jo ennen Hoosiannaakin. Hänen vuonna 1978 levyttämänsä Joulumaa on ollut radiokanavien kestosuosikki. Jouluihmiseksi tunnustautuva laulaja kertoo nauttivansa joululaulujen esittämisestä.
– Joulukonserteissa herkistyy niin esiintyjä kuin yleisökin. Nautin nähdessäni, kuinka ihmiset, jotka menevät oravanpyörässä ja joilla on aina kiire, istuvat kirkonpenkissä silmät kiinni kuuntelemassa. Silloin ajattelen, että tämä on ihana hetki.
Joululaulut ovat Katri Helenan mielestä erityisiä siksi, että niihin liittyy niin paljon muistoja, usein jo lapsuudesta asti.
– Kaikilla ne muistot eivät välttämättä ole hyviä. Voi olla kipeitäkin asioita, mutta joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja.
”Minimoimme kaiken hössötyksen”
Viime joulu oli Katri Helenalle ensimmäinen, jonka hän vietti ilman perhettä. Hän päätti tyttäriensä kanssa, että he minimoisivat riskit ja pitäisivät etäjoulun.
– Miesystäväni Tommin kanssa minimoimme kaiken hössötyksen. Ostimme valmiit ruuat moneksi päiväksi. Se oli aika kiva kokemus.
Lapsenlapset ovat jo ilmoittaneet, että tänä jouluna palataan normaaliin ja kokoonnutaan mummin luokse. Kuunnellaan joulurauhan julistus ja syödään riisipuuroa. Lapset saavat lahjat ennen ruokailua, ja joulupöydässä istutaan kauan. Välillä lauletaan ja soitetaan, sillä myös Katri Helenan tyttäret ja vävyt ovat muusikoita.
”Jos oikein kovasti toivoo jotakin, silloin toimii niin, että se asia toteutuu”
Katri Helenan ensimmäinen levytys, Poikien kuvat, julkaistiin vuonna 1963. Puolentoista vuoden kuluttua hän voisi siis viettää 60-vuotistaiteilijajuhlaansa. Uralle on mahtunut lähes kaksi miljoonaa myytyä äänitettä ja sellaisia klassikoksi kasvaneita hittejä kuin Anna mulle tähtitaivas, Vasten auringon siltaa, Mun sydämeni tänne jää, Katson sineen taivaan, Katson autiota hiekkarantaa, Syysunelma ja Puhelinlangat laulaa.
– Sain aloittaa vaiheessa, jossa sodan jälkeen syntynyt sukupolvi rupesi rakentamaan Suomea. Kaikki, mitä vain halusi tehdä, oli mahdollista – oli opiskelupaikkoja ja työpaikkoja. Minä löydyin sieltä korpikuusen kätköistä laulamaan.
– Sanotaan, että jos ihminen oikein kovasti toivoo jotakin, silloin hän myös toimii niin, että se asia toteutuu. Niin minulle on käynyt.
”En koskaan ole ajatellut, että haluaisin jotain muuta”
Jos Katri Helenalle ei olisi ollut jo lapsesta asti selvää, että hänestä tulee laulaja, hän olisi kauppakoulun jälkeen saattanut päätyä töihin vaikka kauppaan tai somistamoon.
– Mutta lapsuuteni toive vei minua. Nyt on helppo ajatella, että tämä on ollut minun tehtäväni elämässä – ja on ihan vähän vieläkin. Se päivä, jolloin tehtävä on suoritettu, tulee olemaan täynnä kiitollisuutta. Voin olla kiitollinen myös itselleni, sillä en ole koskaan tehnyt tätä välinpitämättömästi. Me olemme kuulijoiden kanssa kulkeneet tätä polkua aika yksimielisesti.
– Työ on ollut minulle unelman täyttymys. Myös toinen unelmani on toteutunut: sain kolme lasta, joista kahden tyttären kanssa elämme läheisessä yhteydessä, ja lapsenlapsiakin on kaksi. En koskaan ole ajatellut, että haluaisin jotain muuta. Kyllä minä siellä pilven päällä voin sitten joskus tyytyväisenä sanoa, että hyvä homma tuli tehtyä.
”Tämä on minulle totta, eikä muiden tarvitsekaan siihen uskoa”
Sana kiitollinen toistuu Katri Helenan puheessa usein. Uralla menestys on seurannut toistaan, mutta yksityiselämään mahtuu kipeitä menetyksiä. Hänen puolisonsa Timo Kalaoja kuoli vuonna 1988 vain 42-vuotiaana. Vuonna 2009 Katri Helenan poika Juha Kalaoja menehtyi 33-vuotiaana.
– Jokaisella on oma kohtalonsa. Täytyy vain olla kiitollinen niistä vuosista ja ajoista, jotka on eletty yhdessä. Totta kai ikävä läheisten lähtiessä on konkreettinen ja voimakas, mutta ajattelen, että heillä on hyvä olla siellä, minne henki menee, Katri Helena sanoo.
Yhteys mieheen ja poikaan ei ole katkennut heidän kuolemaansa, vaan Katri Helena kertoo heidän olevan hänen näkymätön suojavartionsa, jolta hän saa opastusta ja lohdutusta.
– Nyt kun on etätöitä ja etäopetusta, voin sanoa, että minä olen ollut jo 33 vuotta etäopetuksessa. Ymmärrän kyllä ihmisten ennakkoluulot ja epäuskon. Itsekin olisin että hohhoijaa, jos en olisi tätä kokenut. Tämä on minulle totta, eikä muiden tarvitsekaan siihen uskoa. Mutta tiedän, että monilla on tämmöisiä kokemuksia.
”Jos joku tekee pahaa minulle, minun ei tarvitse sitä kostaa”
Tärkein opetus, jonka Katri Helena on suojavartioltaan saanut, on se, että me ihmiset emme ole toisistamme erillisiä vaan pohjimmiltamme hyvin samanlaisia. Samaa ainetta, samaa energiaa – miten sen kukakin haluaa sanoa. Sen, minkä teemme toisillemme, teemme myös itsellemme.
– Luin 1980-luvulla lapsilleni Grimmin satuja, jotka ovat sekä karmeita että viisaita. Niiden opetus on aina, että se, minkä teet toiselle, palautuu sinulle. Jos joku tekee minulle pahaa, minun ei tarvitse sitä kostaa, koska hän on tehnyt pahaa myös itselleen.
Raskaissa elämänvaiheissa Katri Helena on turvautunut Isä meidän -rukoukseen. Hän sanoo rukoilleensa sen riekaleiksi. Siihen keskittyminen on auttanut hetkeksi tyhjentämään mielen kaikesta muusta.
– Kun oli oikein vaikea olla, tein sellaista koetta, että pystynkö lausumaan Isä meidän -rukouksen harhautumatta ajattelemaan mitään muuta. Aluksi en onnistunut ollenkaan. Siinä vaiheessa, kun siihen pystyin, huomasin, että olen paremmalla tolalla.
Erityisesti häntä vaivasi pyyntö ”tapahtukoon sinun tahtosi”.
– Siihen aina pysähdyin. Ja päätin, että tapahtukoon sinun tahtosi.
Kaisa Halonen
Kuka?
Katri Helena Kalaoja, 76, on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä iskelmälaulajista. 52 albumin lisäksi hän on julkaissut myös kirjan Taivaan tie (Otava 2014). Hänellä on kaksi tytärtä ja kaksi lapsenlasta.
Mitä?
Katri Helena on tehnyt Jouluradiolle oman tulkintansa Hoosianna-virrestä. Se julkaistaan ensimmäisenä adventtina 28.11. klo 00, ja se on Jouluradion soittolistalla koko joulukuun ajan. Video on katsottavissa jouluradio.fi:ssä ja Jouluradion Facebookissa ja Instagramissa.
Seurakuntien joulukeräykset tarjoavat mahdollisuuden auttaa paikallisia tuen tarpeessa olevia. Moni seurakunta osallistuu myös muiden toimijoiden järjestämien Joulupuu-keräyksen ja Hyvä joulumieli -keräyksen tuoton jakamiseen.
Seurakuntien joulukeräykset tarjoavat mahdollisuuden auttaa paikallisia tuen tarpeessa olevia. Moni seurakunta osallistuu myös muiden toimijoiden järjestämien Joulupuu-keräyksen ja Hyvä joulumieli -keräyksen tuoton jakamiseen.
Rantakylän seurakunnan diakoniatiimille Joulukassikeräys on jo tuttu projekti usealta vuodelta. Uudempi asia on verkkolahjoitusmahdollisuus kotimaanapu.fi-sivustolla. – Olemme saaneet lahjoituksina myös villasukkia ja lahjakortteja välitettäväksi apua tarvitseville, kertoo diakoniatyöntekijä Auli Pehkonen. Kuvassa myös kollega Olli Humalajärvi. Kuva: Virpi Hyvärinen
Joensuun ev.lut. seurakunnat tukevat tänäkin jouluna paikallisia avun tarpeessa olevia.
Yhdeksättä kertaa järjestettävä Joulukassikeräys toteutetaan Joensuun, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakunnissa 24.11.–15.12., Pielisensuun seurakunnassa 24.11.–10.12. ja Pyhäselän seurakunnassa 29.11.–3.12.
Keräykseen voi osallistua lahjoittamalla seurakuntiin vakiosisältöisiä joulukasseja, jotka diakoniatyöntekijät toimittavat avun tarpeessa oleville ennen joulua. Lahjoitettavien kassien arvo on noin 25 euroa.
Myös rahalahjoitukset verkossa onnistuvat
Avun tarpeessa olevia voi tukea myös tekemällä rahalahjoituksen verkossa. Joensuun ev.lut. seurakunnat avaavat oman, yhteisen joulukeräystilin osoitteeseen http://www.kotimaanapu.fi ajalle 24.11.–26.12.2021.
– Keräyksen tuotto käytetään tarpeen mukaan jo saatujen joulukassien täydennykseen, uusien kassien ostamiseen tai lahjakortteihin vähävaraisille joulun järjestämistä varten, kertoo Joensuun seurakunnan diakoniatyöntekijä Pauliina Martikainen.
Tuupovaarassa jouluiloa kukkatervehdyksin
Myös Enon seurakunta muistaa jouluna diakonian asiakkaita joulukassilahjoituksilla. Kasseihin voi lahjoittaa kahvipaketteja, jotka voi tuoda diakoniatoimistoon 7.12. saakka maanantaisin ja tiistaisin klo 9–10.
Tuupovaarassa puolestaan toteutetaan paikallinen ”Lahjoita joulukukka lähimmäiselle” -kampanja yhdessä Tuupovaara-Seura ry:n kanssa.
– Kukka- ja hautauspalvelu Kukka ja Puodin kanssa on sovittu, että sieltä voi kuka tahansa halutessaan ostaa 10 euroa maksavan joulukukan. Kukat toimitetaan 20.12. diakoniatyön ja Tuupovaara-Seuran toimesta 20 ennalta valitulle tuupovaaralaiselle jouluiloksi, kertoo Vaara–Karjalan seurakunnan diakoniatyöntekijä Taru Keinänen.
Seurakunnat yhteistyökumppaneina myös muissa keräyksissä
Kontiolahden seurakunta ei itse järjestä keräyksiä, mutta se on mukana Hyvä joulumieli -keräyksen ja Joulupuu-keräyksen tuottojen jakamisessa. Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestävät MLL ja SPR, Joulupuu on Joensuun Nuorkauppakamarin keräys lasten ja nuorten hyväksi. Myös suurin osa Joensuun ev.lut. seurakunnista on mukana näiden keräysten tuoton jakamisessa.
Katso Joulukassikeräyksen kassin sisältö näköislehden sivulta 12.
Joulukassien vastaanotto
Joensuun seurakuntakeskus, Toimentupa: 24.11.–15.12. ma–to klo 9–15.30 ja pe klo 9–14
Noljakan kirkko: to 9.12. klo 15–18 ja pe 10.12. klo 9–14
Pielisensuun kirkko: 24.11.–10.12. ke klo 9–11
Hukanhaudan seurakuntatalo: 24.11.–10.12. ti klo 10–12
Rantakylän kirkko: 24.11.–15.12. ma–pe klo 9–12 sekä la 4.12. klo 11–13
Pyhäselän seurakuntatalo: 29.11.–3.12. ma–pe klo 9–12
Hammaslahden K-market: ma 29.11. klo 10–16
Reijolan K-market: pe 3.12. klo 12–18
Kiihtelysvaaran seurakuntatalo: 24.11.–15.12. ke ja pe klo 9–12
Tuupovaaran seurakuntatalo: 24.11.–15.12. ti ja to klo 9–12
Kirkkotie 