Etätyö on tullut monelle tutuksi, liiankin tutuksi. Ehkä se on myös perustavalla tavalla muuttanut työn tekemisen tapaa pysyvämminkin. Aika näyttää, onko näin. Erityisen raskasta on ollut koululaisilla ja opiskelijoilla, joilla sosiaaliset kontaktit ovat jääneet vähiin. Nuorena pitää elää, niin sanotaan. Mutta kyllä vanhempikin ihminen saa elää aitoa elämää aidossa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Monelle yrittäjälle tämä vuosi on ollut jo toinen hyvin raskas vuosi.
Mitä työ sitten on ja miten paljon se ajastamme ottaa? Voisi sanoa perinteisin sanankääntein, että vuorokaudesta 8 tuntia työhön, 8 tuntia vapaa-aikaan ja 8 tuntia hyvää unta. Aika harvalla varmasti näin nykyään on. Työ ja vapaa-aika ovat limittäin, ja moni on työssään kiinni myös vapaa-ajallaan. Tältä pohjalta on jokaisen lupa kysyä itseltään: kun teen, teenkö oikeita asioita? Ja asian kääntöpuoli on se, että kun tunnen tekeväni oikeita asioita, sillä mitä teen, on mielekkyys. Ja silloin kun teen, teenkö sitä täydellä sydämellä ja tosissani?
Etätyön jatkuminen ja erilaiset turhautumiset teamsien ja zoomien maailmassa kertovat myös siitä, että olemme ihmisiä emmekä koneita. Luin eräästä lakimiehestä, joka kotonaan joka aamu laittoi puvun ja kravatin Teams-palavereihinsa. Näin hän pystyi erottamaan sen, milloin työ alkaa ja loppuu. Olen lukenut myös opettajista, joiden oppilaat vain katosivat jonnekin, kun etäkoulu alkoi. Olen ollut mukana keskusteluissa, joissa on vakavasti pohdittu, kannattaako työhuoneita työpaikalle enää tehdä, kun etätyö on mahdollista missä ja milloin vaan jatkossakin. Monessa kielessä (riippumatta itse kielestä) käytetään englanninkielistä termiä smart working. Eräs ystäväni sanoi, että hän milloin vain vaihtaisi sen siihen, että saisi oikeasti tavata työtovereitaan, joita hän ei ole nähnyt yli vuoteen.
Seurakuntatyössä kaikki tapahtuu usein viiveellä verrattuna siihen, miten asiat kehittyvät yhteiskunnassa. Etätyö-asiassa seurakuntien työntekijät ovat kuitenkin kauan sitten olleet tässä asiassa ”etunojassa”, työtä ja valmisteluja on tehty iät ajat kotona ja erillisiä työtiloja on ollut vain harvoilla. Ja sitä oikeaa työtä tehtiin liikkumalla kylillä ja kaduilla ihmisiä kohdaten eikä konttorissa istuen. Toistaako historia itseään?
Hyvää uutta vuotta!
Ville Ojala
kirkkoherra
Pyhäselän seurakunta
Takarivejä on Joensuun seurakuntayhtymän yhteiskuntatyön tiimin palsta. Takarivejä julkaistaan neljä kertaa vuodessa.