Iina Laakkonen viettää mielellään aikaa kummilastensa kanssa. Valtakunnallisena kummipäivänä 5. kesäkuuta juhlistetaan kummiutta.
Iina Laakkonen viettää mielellään aikaa kummilastensa kanssa. Valtakunnallisena kummipäivänä 5. kesäkuuta juhlistetaan kummiutta.
Iina Laakkosen ja hänen kummilapsensa Nupun kesäsuunnitelmiin kuuluu esimerkiksi yökyläilyä. Kuva: Iina Laakkonen.
Iina Laakkonen, 20, kertoo, että kun häntä viitisen vuotta sitten kysyttiin ensimmäistä kertaa kummiksi, se vähän jännitti.
– Olin aika nuori silloin ja se tuli yllätyksenä, Iina muistelee tunnelmiaan. Joensuulainen opiskelija oli siihen aikaan Pyhäselän seurakuntanuorissa.
Nyt Iinalla on kaksi kummilasta, 5-vuotias Minea ja 4-vuotias Nuppu. Varsinkin nuoremman lapsen kanssa hän on aika aktiivisesti tekemisissä ja he tapaavat yleensä vähintään kerran kuukaudessa.
– Kyllä mie siitä tehtävästä tykkään, olla luotettava aikuinen. Tuntuu että on saatu hyvää sidettä luotua näitten vuosien aikana.
Kummipäivä kutsuu kummeja ja kummilapsia muistamaan toisiaan
Valtakunnallinen kummipäivä on vuosittain sen viikon sunnuntaina, kun koulut loppuvat. Tänä vuonna se osuu helluntaipäivään 5. kesäkuuta. Kummipäivän aikaan kirkko kannustaa kaikkia kummeja ja kummilapsia muistamaan toisiaan ja viettämään aikaa yhdessä, ja monissa seurakunnissa juhlitaan kummiutta.
Iina kertoo, että hän puuhailee kaikenlaista yhdessä kummilasten kanssa. Kesäsuunnitelmiin kuuluu ainakin yökyläilyjä.
– Käydään varmaan uimassa ja jäätelöllä ja vietetään yhdessä aikaa.
Vaikka aina ei olisi mahdollisuutta nähdä kasvotusten, Iina kyselee lapsen kuulumisia ja muistaa syntymäpäivänä. Yhteydenpito hoituu enimmäkseen vanhempien kautta, sillä lapset ovat vielä pieniä.
Ideoita yhteiseen tekemiseen on koottu Kummipäivän nettisivuille
Kivoja vinkkejä eri ikäisten kummilasten kanssa puuhailuun löytyy Kummipäivä.fi-sivustolta. Sieltä voi esimerkiksi tulostaa ystäväkirjan yhdessä täytettäväksi. Kummilapsi ja kummi täyttävät ystäväkirjan toinen toisestaan. Kun sivut on täytetty, ne annetaan toiselle luettavaksi. Näin molemmat oppivat uutta toisesta ja myös itsestään.
Kummin kanssa on hauska seikkailla metsässä. Kummipäivän nettisivuille on koottu virikkeitä luonnon ihmeiden tutkimiseen. Esimerkiksi kasvien tunnistaminen ja eläinten havainnointi inspiroivat näkemään tutunkin ympäristön uudessa valossa – samoin kuin se, että retkellä on mukana oma kummi.
Silloinkin, kun ei pääse käymään kylässä, kummilasta voi ilahduttaa viestillä, puhelulla tai vaikka postikortilla. Myös monia tuttuja lautapelejä, kuten Aliasta, voi mainiosti pelata etänä. Puhelimitse luettu iltasatu tai iltarukous rauhoittaa lapsen yöunille.
Hanna Pekkanen
Kummipäivä
Valtakunnallinen kummipäivä järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa.
Kun kummi ja lapsi tulevat yhdessä SuperParkiin, he saavat sisäänpääsyn yhden hinnalla. Voimassa kaikissa Suomen SuperParkeissa ja SuperCornereissa ajalla 31.5.–5.6.2022.
Seurakunnat tarjoavat ikäihmisille monenlaista tekemistä ja kokemista kesän aikana. Yksi kohtaamispaikoista on 30 vuotta täyttävä Ystävänkammari Kontiolahdella.
Seurakunnat tarjoavat ikäihmisille monenlaista tekemistä ja kokemista kesän aikana. Yksi kohtaamispaikoista on 30 vuotta täyttävä Ystävänkammari Kontiolahdella.
Pirkko Jokinen (vas.) ja Hilkka Surakka ovat Kontiolahden seurakunnan vapaaehtoistoiminnan keskuspaikan Ystävänkammarin pitkäaikaisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Juhlavuotta viettävä Ystävänkammari on avoinna kesä- ja elokuussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10–14. Heinäkuussa tila on suljettu. Kuva: Tea Ikonen.
Kesä on täynnä puuhaa, kun malttaa lähteä liikkeelle. Joensuun alueen seurakunnat järjestävät kesän aikana muun muassa ikäihmisille suunnattuja retkiä, virkistyspäiviä ja kahviloita.
– Monille on hyvin tärkeää, että saa tulla yhteen ja tavata toisia ihmisiä myös kesäaikana. Kaikilla ei ole läheisiä ja sukulaisia, jotka tulisivat vierailemaan kesällä. Yksin ei tarvitse kotiin jäädä. Meille saa tulla, toteaa diakoni Pauliina Martikainen Joensuun seurakunnasta.
Toimintaa suunnitellessa pyritään yhteisöllisyyteen.
– Tapahtumissa olisi mahdollisuus kohdata toisia ihmisiä ja jakaa ajatuksia. Kesätoiminnoilla mahdollistetaan myös vaihtelua ja iloa arkeen, Martikainen sanoo.
Maaseudulla haasteena pitkät välimatkat
Kaikki eivät kaipaa järjestettyä ohjelmaa. Vaara-Karjalan seurakunnan diakoni Taru Keinäsen kokemuksen mukaan monet virkeämmät eläkeläiset varsinkin maaseudulla ovat kesäaikaan kiireisiä.
– Enemmän on huoli heistä, jotka eivät osallistu. Varmasti on paljon vanhuksia, jotka haluaisivat tulla mutta ovat kotinsa vankina, Keinänen toteaa.
Maalaisseurakunnassa ikäihmisille järjestettyyn toimintaan tuovat haastetta pitkät välimatkat.
– Meillä on yhdeksänkymppisiä vanhuksia, jotka asuvat edelleen omakotitaloissa kaukana kyläkeskuksista. He ovat toisten ihmisten kyytien armoilla.
Jos avun tarvetta ilmenee, rohkaisee Keinänen ottamaan yhteyttä oman alueen diakoneihin.
– Voidaan katsoa yhdessä, mistä lähdetään apua hakemaan.
Ystävänkammari on kaiken kansan kohtaamispaikka Kontiolahdella
Kontiolahdella seuraa löytyy Ystävänkammarista, joka on kaiken kansan kohtaamispaikka kunnan keskustassa. Yksi kahviotoiminnan vastuuhenkilöistä on Hilkka Surakka, joka kaipasi eläkkeelle jäännin jälkeen jotain uutta työelämän tilalle. Hän tuli mukaan Ystävänkammarin toimintaan vuonna 1997.
– Olin tottunut tekemään vapaaehtoistyötä. Ystävänkammarista tuli uusi sosiaalinen yhteisö, jolla on ollut minulle iso merkitys, Surakka kertoo.
Myös toinen Ystävänkammarin pitkäaikainen vastuunkantaja Pirkko Jokinen kertoo olleensa jo työuransa aikana aktiivinen vapaaehtoistoimija.
– Kun jäin eläkkeelle vuonna 2008, tulin heti syksyllä mukaan Ystävänkammarin toimintaan, ja se veti mukanaan.
Turvallinen ilmapiiri
Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän Ystävänkammarin toiminta-ajatus on tarjota paikka, jossa voi turvallisessa ilmapiirissä vaihtaa ajatuksia ja tulla viettämään aikaa yhdessä.
Tiloja käyttävät eri vapaaehtoisjärjestöt, ja Ystävänkammarissa vierailee seurakunnan työntekijöitä tai ulkopuolisten järjestöjen edustajia puhumassa eri aiheista. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Martat, eläkejärjestöt ja yksityiset henkilöt.
Kahvilakävijöitä on vuosittain noin 2400, ja vuosien varrella toimintaa on pyörittänyt kaikkiaan noin 100 vapaaehtoista. Moni heistä on ollut mukana niin pitkään kuin omat voimat ovat riittäneet.
– Kahvin kaatajana toimii työllistetty apuemäntä työparinaan päivystävä vapaaehtoinen. Tällä hetkellä päivystäjien ringissä on 25 nimeä, kertoo Kontiolahden seurakunnan diakoniatyöntekijä Sanna Mutikainen.
Tea Ikonen
Kesäohjelmaa ikäihmisille
– Retkiä: Joensuun, Pielisensuun ja Rantakylän seurakunnat järjestävät kaksi eläkeläisten retkipäivää Vaivioon. Vaara-Karjalan seurakunnasta tehdään retki rovastikunnallisille näkövammaisten kesäpäiville Kontiolahdelle yhdessä Tuupovaaran näkövammaisten kerhon kanssa.
– Tapahtumia: Joensuun seurakunta järjestää senioreiden toiminta- ja virkistyspäiviä. Vaara-Karjalan seurakunta järjestää Koveron runoriihellä kaikille avoimet naisten illan ja Yhteisvastuu-illan.
– Kesäkahveja Joensuun seurakuntakeskuksen yläsalissa, Rantakylän kirkon pihalla ja Utransaaren kodalla. Kerran kuussa kahvit myös Pyhäselän seurakunnan Kohtaamisten kirpputori-kahvilassa.
– Musiikkia: Yhteislaulua Rantakylän kirkkopihassa sekä iltamusiikkikonsertteja Joensuun ja Utran kirkoissa.
Tuupovaaran ja Utran puiset pitkäkirkot maalataan kesän aikana. Samalla toteutetaan myös muita korjaushankkeita, kuten Tuupovaaran kirkon liittäminen kaukolämpöön.
Tuupovaaran ja Utran puiset pitkäkirkot maalataan kesän aikana. Samalla toteutetaan myös muita korjaushankkeita, kuten Tuupovaaran kirkon liittäminen kaukolämpöön.
Utran kirkon ympärille asennettiin toukokuun alussa telineitä julkisivun ja vesikaton maalausta varten. Kuva: Tiina Partanen.
Utran kirkon ja Tuupovaaran kirkon julkisivujen maalaustyöt ovat alkaneet toukokuussa. Kesän aikana myös Utran kirkon vesikatto maalataan ja kirkon aita uusitaan. Tuupovaaran kirkkoon tehdään sisä-wc, kirkon lämmitysmuoto muutetaan ja tontille rakennetaan ulkovarasto.
Seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen sanoo, että molemmat kirkot ovat kesällä avoinna ja käytettävissä normaalisti. Kävijöiden on hyvä huomioida, että kirkkojen ympärillä on telineet ja piha-alueet ovat kesän ajan työmaan oloiset. Työt valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.
Uuden maalipinnan sävyvalinta on lähellä Utran kirkon alkuperäistä väriä
Rantakylän seurakunnalle kuuluvan Utran kirkon ilme muuttuu nykyisestä, kun kirkko saa nykyistä tummemman ruskean sävyn. Kirkkohallitus ja Museovirasto ovat hyväksyneet värimuutoksen vuonna 1895 valmistuneen pystyhirsikirkon julkisivuun.
– Värityssuunnitelman on laatinut arkkitehti yhdessä Museoviraston kanssa keskustellen. Värivalinnat sivuavat osittain kirkon aiempaa väritystä, Nevalainen kertoo.
Maalaustyön urakkasumma on noin 196 000 euroa. Aidan uusimiseen on varattu 40 000 euron määräraha.
Kesällä Utran kirkossa järjestetään muun muassa konsertteja. Utran kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna päivittäin 6.6.–14.8. Paikalla on opas.
Tuupovaaran kirkko maalataan, saa sisä-wc:n ja liitetään kaukolämpöön
Kirkon maalaustyöt alkavat myös Tuupovaarassa, jossa 120-vuotiaan kirkon väritys ei muutu nykyisestä. Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo iloitsee tulevista muutoksista.
– Seurakunta on valtavan kiitollinen Tuupovaaran kirkon laajasta remontista. Lämmitysmuodon muuttaminen mahdollistaa kirkossa tapahtuvan toiminnan uudella tavalla. Kirkko voi olla tarvittaessa käytössä ympäri vuoden. Vesiliittymä ja sen myötä saniteettitilat ovat kauan odotettuja parannuksia. Ulkomaalauksen myötä kirkon arvokkuus ja kauneus korostuvat, Angervo sanoo.
Jussi Nevalainen kertoo, että Tuupovaaran kirkko pidetään jatkossa ympäri vuoden lämpimänä.
– Tämä nostaa käyttökustannuksia lämmityksessä nykyisestä noin 3000 eurolla vuodessa. Ympärivuotinen lämmitys tasaa kirkon sisäolosuhteita ja edesauttaa parantamaan kirkon interiöörin säilyvyyttä.
Tähän saakka kirkko on lämmennyt öljyllä ja se on ollut sydäntalvella suljettuna. Öljylämmityksestä luopuminen on samalla ilmastoteko.
Testamenttilahjoitus mahdollistaa ison remontin Tuupovaarassa
Tuupovaaran kirkon kunnostustöille tulee hintaa yhteensä noin 347 000 euroa. Lämmitysmuodon muutostyöt sekä kirkon sisä-wc:n ja ulkovaraston rakentaminen toteutetaan kokonaan testamenttilahjoituksen turvin. Lahjoitusvarojen osuus kustannuksista on noin 156 000 euroa.
Anita ja Olavi Seppäsen muistosäätiön asioiden hoitaja Elvi Vatanen kertoo, että Tuupovaaran kirkko on ollut lahjoittajan suvulle tärkeä aina kirkon rakentamisen ajoista asti.
– Anita ja Olavi Seppäsellä oli suuri rakkaus Tuupovaaraan ja kotiseutuun, Vatanen muistelee.
Anne Angervo odottaa jo seurakunnan yhteisiä kokoontumisia kunnostetussa kirkossa.
– Olen onnellinen, että iso remontti on mahdollistunut, kiitos suuren testamenttilahjoituksen ja seurakuntayhtymän. Uskon, että monipuolinen toiminta kirkossa lisääntyy. Toivon, että erityisesti konsertit löytäisivät tiensä uudistuneeseen kirkkoon.
Eri puolilla seurakuntayhtymän kiinteistöjä on käynnissä muitakin, pienempiä remontteja. Esimerkiksi Männikköniemen saunan kattoa uusitaan parhaillaan, ja sauna on poissa käytöstä. Työt pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun alkuun mennessä.
Ukrainan tilanne sekä talous- ja ympäristöasiat olivat esillä kevään kirkolliskokouksessa.
Ukrainan tilanne oli esillä Kirkolliskokouksessa Turussa toukokuun ensimmäisellä viikolla.
– Kirkko osoitti oikeaa asennetta päättäessään puolen miljoonan euron avustuksesta sodasta kärsiville ukrainalaisille alijäämäisestä talousarviosta huolimatta, toteaa joensuulainen edustaja Matti Ketonen.
Talouden lisäksi kirkolliskokouksen käsiteltävänä oli muun muassa ilmastoon liittyviä asioita. Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi kehittää ympäristövaikutusten mittaamista.
– Kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että kirkko on hiilineutraali vuonna 2030, Ketonen kertoo.
– Kirkon ympäristötyössä riittää työsarkaa ja asialla on kiire. Yksi iso haaste on öljylämmitteisten kiinteistöjen suuri määrä, kontiolahtelainen edustaja Ruut Hurtig toteaa.
Pyhiinvaellukset ja luontohengellisyys hengellisyyden muotoina
Muita teemoja viikon mittaan olivat muun muassa seksuaalisen häirinnän vastaiset toimet, kirkon toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä samaa sukupuolta olevien avioliitto. Avioliittokysymys säilyy kirkkopoliittisessa keskustelussa, seuraavaksi piispainkokouksen käsittelyssä.
– Käsikirjavaliokunnassa saimme valmiiksi massiivisen mietinnön evankelioimisaloitteesta. Sen myötä kirkkohallitus sai tehtäväksi laatia evankelioimistyön toimintalinjauksen, Hurtig sanoo.
Valiokunnan työ jatkuu seuraavaksi uuden aloitteen parissa. Aloitteella halutaan tukea moninaistuvaa hengellisyyttä.
– Esimerkkejä tällaisesta nousevasta hengellisyydestä ovat esimerkiksi erilaiset hiljaisuuden viljelyn muodot, pyhiinvaellukset ja muu luontohengellisyys, Hurtig kertoo.
Keskustelut lasten ja nuorten kanssa ilahduttivat
Ketonen näkee tärkeänä edistysaskeleena kirkkolain kokonaisuudistuksen eteenpäinmenon.
– Lobbaamisen kirkon tunnustuksen pysymisestä kirkkolaissa mahdollisti eduskunnan hallintovaliokunnan vierailu kirkolliskokouksessa.
Ilahduttavaa molempien edustajien mielestä oli lasten, nuorten sekä nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVIn edustajien tapaaminen kirkolliskokouksen yhteydessä.
– Keskustelimme mm. hyvästä elämästä sekä heidän näkemyksistään ja toiveistaan kirkon tulevaisuuteen liittyen. Toivottavasti nuorten ääni pääsee kuuluviin myös syksyn seurakuntavaaleissa.
Diakoniassa keskeistä on oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon puolustaminen.
Työelämässä tulee usein vastaan termejä, joita ammatti-ihmiset käyttävät sujuvasti, mutta jotka eivät aina aukea muille yhtä helposti. Kirkon käyttämässä kielessä yksi tällainen ammattitermi on diakonia. Kreikan kielestä lähtöisin oleva sana kuulostaa omaan korvaani jotenkin korkealentoiselta. Ristiriita ei voisi olla suurempi, kun kuitenkin varsinaista diakoniatyötä tehdään ruohonjuuritasolla niin lähellä ihmistä kuin vain mahdollista.
Meillä Joensuun seurakunnissa työskentelee vajaat parikymmentä diakoniatyöntekijää, joiden tehtävänä on tukea haastaviin elämäntilanteisiin joutuneita. Meillä esimerkiksi järjestellään ruoka-apua tarvitseville, täytetään yhteistyössä tukilomakkeita sekä keskustellaan ja etsitään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Huolia voivat aiheuttaa monet asiat: päihteet, velkakierre, korona, sairaudet, yksinäisyys ja vaikeus pysyä mukana digiajassa vain muutamia mainitakseni.
Erilaiset suru- ja vertaisryhmät tuovat helpotusta monelle kovia kokeneelle. Meillä on myös erityisdiakoni, joka auttaa koko maakunnan alueella erityisesti kuurosokeita, viittomakielisiä, huonokuuloisia ja näkövammaisia sekä tekee yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa on diakoniatyöntekijöille äärimmäisen tärkeää.
Minun silmissäni diakoniatyöntekijät ja heidän apunaan monesti toimivat vapaaehtoiset ovat varsinaisia arjen sankareita. Diakoniassa keskeistä on oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon puolustaminen. Ja mikä parasta: apua tarjotaan kaikille riippumatta siitä, kuuluuko kirkkoon vai ei.
Tänä vuonna vietetään kirkon diakonian 150-vuotisjuhlia. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme myös Kirkkotie-lehdessä lukuisia artikkeleita, jotka kuvaavat diakoniatyön arkea ja paljastavat, mitä kaikkea termiin sisältyykään.
Kirsi Taskinen viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi
Myönteinen palaute, pelkkä myönteinen katsekin, kantaa elämässä pitkälle.
Elämää, arkea ja ihmissuhteita voi katsoa monenlaisten silmälasien läpi. Toisen silmälasit näyttävät selkeästi kaiken sen, mikä on hyvin ja toimii. Toisella taas sen, mikä on huonosti. Toki näkökyky voi jokaisella myös vähän vaihdella esimerkiksi mielialan, kuormituksen ja vireystilan mukaan.
Mitä sinä näet, kun tulet kotiin? Kurakumpparit eteisen matolla vai toivottuja ja rakastettuja kurakumppareiden käyttäjiä? Tyhjennetyn tiskikoneen vai imuroimattoman keittiön lattian? Hyvin menevät yhteiset hetket vai ne hetket, jolloin asiat eivät suju?
Myönteisyys ihmissuhteissa rakentaa sekä yksilöiden että ihmissuhteiden hyvinvointia. Mieleeni on jäänyt psykologi Jarkko Rantasen kertomus siivoojasta, jonka siivousjälki oli kehnoa. Tästä huolimatta esihenkilö alkoi päivittäin etsiä jotakin, minkä siivooja oli tehnyt hyvin, antaen siitä myös palautetta. Siivousjälki muuttui hyvään suuntaan.
Myönteinen palaute, pelkkä myönteinen katsekin, kantaa elämässä pitkälle. Läheisen rakastava, hyväksyvä ja lempeä katse on kuin peili, joka kertoo, että sinä olet hyvä ja arvokas. Ihmissuhteissa koettu myönteisyys vaikuttaa suuresti myös siihen, kuinka ihminen katsoo itseään ja elämäänsä.
Hyvän huomaamista ja myönteistä ajattelua ihmissuhteissa kannattaa tietoisesti vaalia, erityisesti silloin, kun on väsynyt tai kuormittunut. Silloin voi tarvita erilaisten silmälasien tietoista sovitusta. Haluatko kokeilla tätä? Voit viedä huomion hetkeksi vaikkapa parisuhteeseesi, jos sellaisessa olet. Voit myös soveltaa ja tutkia samaa vaikkapa suhteessa itseesi tai muuhun läheiseesi.
Nyt voit laittaa silmillesi ensimmäiset lasit, joiden läpi erityisen tarkasti erottuu kaikki se, mikä suhteessa on hyvin. Nämä ovat ehkä ne kuuluisat vaaleanpunaiset lasit – mutta eivät kuitenkaan liian vaaleanpunaiset. Mistä olet kiitollinen? Mikä suhteessanne on hyvää ja toimivaa? Mitä et halua menettää? Mikä tässä suhteessa on sinulle erityisen tärkeää? Mitä kaipaisit, jos tätä suhdetta ei olisi?
Vaihda nyt lasit, joilla voit katsoa kauemmas taaksepäin, suhteenne alkuaikoihin. Missä ja milloin tapasitte? Mihin rakastuit ja mitä rakastit toisessa? Miltä silloin tuntui? Mitä mukavaa teitte yhdessä suhteen alkuaikoina? Mitkä toisen hyvät sanat tai teot ovat jääneet mieleesi?
Valitse vielä toivon silmälasit. Lasit, jotka näkevät sen, mitä ei vielä ole mutta mitä hyvää voi vielä tulla. Mitä toivot suhteellenne tässä elämänvaiheessa? Mitä teidän välinen suhteenne kaipaisi nyt eniten? Mieti lopuksi hetki sitä, mitä hyvää suhteessanne voisi nyt ja tulevaisuudessa tapahtua.
Jätä mielikuvissasi nämä kolmet silmälasit sopivasti silmillesi − tai ainakin helposti saataville. Ehkä toivot myös läheisesi sovittavan samoja laseja. Kenties voitte jopa keskustella sovituskokemuksistanne ja jakaa huomattua hyvää. Antoisia sovitushetkiä!
On helpottavaa huomata, että minua kannatellaan ja saan luottaa siihen, että Jumala kyllä tietää mitä tapahtuu.
Mitä asioita sinä odotat juuri nyt? Minä odotan monia asioita. Odotan kesää ja kesälomaa. Odotan, että näen taas perheenjäseniäni. Odotan kivoja tapahtumia töissä. Odotan oikeastaan jo joulua, koska pidän joulusta. Veikkaisin, että lähes jokainen ihminen odottaa tällä hetkellä jotakin. Lapset ja nuoret odottavat koulujen päättymistä ja kesäloman alkamista. Joku voi odottaa töiden alkamista. Isovanhemmat lastenlastensa näkemistä.
Odottaminen on meille luonnollista. Vaikka juuri nyt meillä olisikin hyvä olla, saatamme silti odottaa jo jotain tiettyä päivää, tapahtumaa tai hetkeä. Odottaminen ei kuitenkaan ole huono asia, vaikka onkin hyvä elää myös tässä hetkessä. Odottamamme asiat ovat yleensä positiivisia, ja niin kauan kuin odotamme, on myös toivoa. Kun odotamme, meidän täytyy olla kärsivällisiä ja luottaa siihen, että asiat kyllä tapahtuvat omalla painollaan.
Ennen kuin Jeesus astui taivaaseen, hän lupasi seuraajilleen puolustajaksi Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan. Voisin kuvitella, että odottaminen oli Jeesuksen seuraajille vaikeaa, koska heidän täytyi vain luottaa hänen lupaukseensa. Odotus kuitenkin palkittiin ensimmäisenä helluntaina.
Kysyin jokin aika sitten perheenjäseneltäni, mitä hän ajattelee Pyhästä Hengestä. Hän vastasi: ”Se on aina läsnä. Ja se on tukena vaikeina aikoina.” Nämä sanat kertovat osuvasti Pyhästä Hengestä, sillä Jumala lahjoitti Pyhän Hengen puolustamaan ja lohduttamaan meitä.
Kaikkien aikaisemmin mainitsemieni asioiden lisäksi odotan myös tavallista arkea. Sitä arkea, kun koronaviruksesta on jäljellä vain muisto. Sitä arkea, kun ihmiset tekevät yhteistyötä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Sitä arkea, kun maailmassa on rauha. Aika isoja asioita odotettavaksi. Jotta jaksan niitä odottaa, rukoilen Jumalaa avuksi. Rukoilen lohdutusta, rohkaisua ja puolustusta. Rukoilen rakkautta ja ymmärrystä ihmisten välille. On helpottavaa huomata, että minua kannatellaan ja saan luottaa siihen, että Jumala kyllä tietää mitä tapahtuu. Jumalalla on vastaus kaikkiin niihin asioihin, joita odotan. Hän tietää, mitä me tarvitsemme. Hän on aina läsnä. Hän pitää meistä huolen.
Eeva-Riitta Arffman nuorisotyönohjaaja
Pyhäselän seurakunta
Heinäkuun alussa Kerubi Stadionilla järjestettävät Joensuun herättäjäjuhlat työllistävät valtavan määrän vapaaehtoisia mitä moninaisimpiin tehtäviin. Yksi talkoolaisista on joensuulainen tutkimusavustaja Iiris Makkonen, joka rakastaa kaikenlaisia spektaakkeleja.
Heinäkuun alussa Kerubi Stadionilla järjestettävät Joensuun herättäjäjuhlat työllistävät valtavan määrän vapaaehtoisia mitä moninaisimpiin tehtäviin. Yksi talkoolaisista on joensuulainen tutkimusavustaja Iiris Makkonen, joka rakastaa kaikenlaisia spektaakkeleja.
Herättäjäjuhlat järjestetään 1.–3.7. Joensuussa. Lasten ja nuorten toiminnassa on Iiris Makkosen mukaan tarjolla vapaaehtoistehtäviä niin aikuisille kuin nuorillekin. – Tekijöitä tarvitaan esimerkiksi askartelujen ohjaamiseen, konserttilippujen myyntiin, kahvion tehtäviin ja yövalvojiksi. Tehtävät löytyvät osoitteesta vapaaehtoistyö.fi. Kuva: Virpi Hyvärinen.
TALKOILU. En ole körtti eivätkä herättäjäjuhlat ole minulle ennestään tuttu konsepti. Nyt olen kuitenkin mukana lasten ja nuorten toimikunnassa järjestämässä juhlia. Mukaan talkooporukkaan mahtuu siis, vaikka ei kuuluisi minkäänlaiseen sisäpiiriin. Ei tarvitse tuntea körttipastillin tarinaa tai mitään muutakaan vastaavaa, jotta pääsisi mukaan.
ODOTUKSET. Lähdin mukaan lasten ja nuorten toimikuntaa vetävän Nonna-Omena Helojoen pyynnöstä. Tykkään todella paljon erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Rakastan spektaakkeleja, jollainen herättäjäjuhlatkin isona tapahtumana on. Odotan juhlilta uuden oppimista, tekemisen meininkiä, juhlahumua ja festivaalihenkisyyttä – sitä, että kaupungissa on paljon eloa ja liikettä.
LAPSET. Joensuun kirkonmäki tulee olemaan juhlilla lasten toiminnan keskus. Sinne on tulossa monenlaista tekemistä niin sisälle kuin ulos. Tarjolla on erilaisia puuhapisteitä, kepparirataa, muskaria, kirkkoseikkailua, pelejä ja konsertti. Haluamme tehdä paikasta sellaisen, josta lapset tykkäävät ja johon kaikilla on mukava tulla.
NUORET. Nuorten kuviot keskittyvät Urheilutalon ja Lyseon peruskoulun tienooseen. Urheilutalolla on yökahvio ja Lyseolla luokkamajoitus, lisäksi nuorille on suunnitteilla muun muassa kirkkovenesoutua Ilosaaressa sekä Mika Nuorvan konsertti. Toivon, että mahdollisimman moni paikallinen nuori tulisi mukaan joko osallistumaan tai järjestämään juhlia. Ihan riippumatta siitä, kuuluuko mihinkään seurakuntaan tai ovatko asiat ennestään tuttuja.
TEHTÄVÄT. Jos yhtään kiinnostaa tai mieltä kutittelee, että pitäisikö lähteä kokeilemaan, niin ota rohkeasti yhteyttä. Vapaaehtoistyö.fi-verkkosivuilta löytyy tosi paljon erilaisia tehtäviä, ja jos sopivaa ei löydy, niin sellaista voi kysyä järjestäjiltä vaikka sähköpostilla. Yksi hyvä syy tulla mukaan on jo se, että juhlilla tapaa valtavasti uusia ihmisiä. Parhaat juhlat syntyvät, kun ne tehdään porukalla.
Virpi Hyvärinen
Tule talkoilemaan herättäjäjuhlille!
Infoa talkootehtävistä Joensuun seurakuntakeskuksella 23.5. klo 18. Kahvitarjoilu. Yhdessä saamme juhlat onnistumaan! Herättäjäjuhlien talkootehtäviä löydät osoitteesta www.vapaaehtoistyö.fi.
Syksyn seurakuntavaaleihin haetaan parhaillaan ehdokkaita. Täysi-ikäinen seurakunnan jäsen voi asettua vaaleissa ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.
Syksyn seurakuntavaaleihin haetaan parhaillaan ehdokkaita. Täysi-ikäinen seurakunnan jäsen voi asettua vaaleissa ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.
Rantakylän seurakunnan seurakuntasihteeri Niina Komulainen ja kirkkoherra Ari Autio valmistautuvat seurakuntavaalien infotilaisuuteen, joka pidetään Rantakylän kirkolla keskiviikkona 18.5. Tilaisuus on seurakuntien yhteinen ja kaikille avoin. Kuva: Virpi Hyvärinen.
Marraskuussa valitaan Suomen ev.lut. kirkon 367 seurakuntaan yhteensä noin 8000 uutta luottamushenkilöä, jotka päättävät seurakuntien asioista ja vaikuttavat kirkon tulevaisuuteen. Kirkkotie haastatteli Rantakylän seurakunnan seurakuntasihteeri Niina Komulaista, joka on työssään nähnyt läheltä jo monet seurakuntavaalit.
Mitä sanoisit seurakuntalaiselle, joka haluaa vaikuttaa ja harkitsee ehdokkuutta seurakuntavaaleissa: Miten pääsee alkuun?
– Ihan ensiksi sanoisin, että mahtavaa, kun haluat olla mukana vaikuttamassa seurakuntasi toimintaan! Alkuun pääsee vaikka niin, että on yhteydessä omaan seurakuntaan ja kertoo kiinnostuksestaan. Jos seurakunnassa on jo tiedossa valitsijayhdistyksiä, sieltä saa asiamiehen yhteystiedot. Tai ehkä juuri sinä olet se, joka ryhtyy toimeen, perustaa valitsijayhdistyksen ja kannustaa ihmisiä ehdokkaiksi.
Mikä on valitsijayhdistysten rooli seurakuntavaaleissa? Miksi niitä on?
– Valitsijayhdistykset ovat niitä, jotka asettavat ehdokkaat. Valitsijayhdistyksen voi perustaa yhteisö, jolla on samanlaisia arvoja: esimerkiksi herätysliike, harrasteryhmä tai poliittinen puolue. Monenlaisia ja monen ikäisiä ihmisiä tarvitaan!
Edelliset seurakuntavaalit käytiin vuonna 2018. Ovatko samat valitsijayhdistykset automaattisesti mukana myös ensi syksyn vaaleissa?
– Vaaleihin lähdetään aina puhtaalta pöydältä. Hienoa on, että monesti samat henkilöt ovat luomassa valitsijayhdistyksiä. Mukaan toivotaan myös ihan uusia, asiasta innostuneita henkilöitä.
Näin perustat oman valitsijayhdistyksen
Kuinka yleistä on, että ehdokkaaksi haluava ei löydä sopivaa valitsijayhdistystä vaan perustaa oman?
– Usein käy niin, että valitsijayhdistykset syntyvät ”hiljaisuudessa” sen oman porukan kesken. Silloin saattaa käydä niin, että potentiaaliset ehdokkaat ja syntyvät valitsijayhdistykset eivät kohtaa. Jos tuttavapiirissä on hyvä joukko samanhenkisiä ihmisiä, kannattaa valitsijayhdistys perustaa ja lähteä sillä mukaan vaaleihin.
Mitä pitää ottaa huomioon, jos perustaa oman valitsijayhdistyksen?
– Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 10 äänioikeutettua, viimeistään vaalipäivänä (20.11.) 16 vuotta täyttävää seurakunnan jäsentä. Valitsijayhdistyksellä tulee olla 18 vuotta täyttänyt asiamies ja vara-asiamies. He eivät saa olla valitsijayhdistyksensä ehdokkaita eivätkä seurakunnan vaalilautakunnan jäseniä. Muut valitsijayhdistyksen perustajajäsenet saavat olla oman valitsijayhdistyksensä ehdokkaita.
– Joensuun seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymään, minkä vuoksi seurakunnissa on kaksi vaalia: seurakuntaneuvoston jäsenten vaali ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vaali. Perustajajäsenenä ja ehdokkaana voi olla vain yhdessä yhteisen kirkkovaltuuston ja yhdessä seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia varten perustetussa valitsijayhdistyksessä. Valitsijayhdistysten kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä seurakuntaan, jotta valitsijayhdistyksen esittely saadaan seurakuntien verkkosivuille, josta muut ehdokkuutta harkitsevat voivat sen löytää.
Ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta, jolloin valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat on viimeistään toimitettava seurakuntaan.
Joensuun ev.lut. seurakunnat järjestävät kaikille ehdokkuudesta ja valitsijayhdistyksen perustamisesta kiinnostuneille infotilaisuuden Rantakylän kirkolla keskiviikkona 18.5. kello 17.30–19. Kannattaa tutustua myös seurakuntavaalit.fi-sivustoon, josta saa paljon tietoa.
Hanna Pekkanen
Tiesitkö tämän seurakuntavaaleista?
Seurakuntavaalit ovat ainoat valtakunnalliset vaalit, jossa jo 16-vuotiaat saavat äänestää.
Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu seurakunnan jäsen, joka on vaalipäivään mennessä täyttänyt 18 vuotta. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.
Vaalipäivä on 20.11.2022. Ennakkoäänestys järjestetään 8.−12.11.
Marraskuussa 2022 seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin valitaan uudet päättäjät. Kirkkotie kysyi joukolta johtavia luottamushenkilöitä, millaisia päätöksiä Joensuun seurakuntayhtymässä ja Kontiolahden seurakunnassa on kuluneella kaudella tehty.
Marraskuussa 2022 seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin valitaan uudet päättäjät. Kirkkotie kysyi joukolta johtavia luottamushenkilöitä, millaisia päätöksiä Joensuun seurakuntayhtymässä ja Kontiolahden seurakunnassa on kuluneella kaudella tehty.
Joensuun kuudessa seurakunnassa päätöksiä tehdään sekä seurakuntatasolla että yhteisesti seurakuntayhtymän tasolla. Kontiolahden seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään. Kontiolahden seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan seurakuntavaaleilla. Kirkkovaltuuston valitsema kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa sekä toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kuva: Tiina Partanen.
Kun Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan alueella toimivien evankelis-luterilaisten seurakuntien johtavilta luottamushenkilöiltä kysyy, mitkä ovat olleet kuluneen nelivuotiskauden merkittävimpiä päätöksiä, suurin osa vastaajista nostaa ensimmäisenä esiin henkilöstövalinnat.
– Olemme valinneet seurakunnallemme uuden kanttorin ja uuden lastenohjaajan. Olemme myös kirjoittaneet kannanoton siitä, että seurakunnallamme säilyisi oma kirkkoherra sen jälkeen, kun edellinen jäi eläkkeelle, kommentoi Enon seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Maiju Ahlholm.
Seurakuntaneuvostot valitsevat viranhaltijat – henkilöstöpäätöksiä tehty myös talouden tasapainottamiseksi
Useissa seurakunnissa henkilöstövalintoja on ollut kuluneella kaudella paljon, ja joissakin seurakunnissa myös taloutta on tasapainotettu henkilöstökysymyksiin liittyvillä päätöksillä.
Vaara-Karjalan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Reetta Turusen mukaan seurakunnassa on ollut pitkään tiedossa, että kun v. 2005 toteutuneeseen seurakuntaliitokseen liittyneet siirtymävaiheen taloudelliset avustukset loppuvat, käytettävissä olevat määrärahat supistuvat.
– Olemme joutuneet miettimään, mistä supistetaan, kun on pakko supistaa. Päädyimme jättämään toisen diakoniatyöntekijän paikan täyttämättä ja muuttamaan seurakuntasihteerin tehtävän osa-aikaiseksi eläköitymisten yhteydessä.
Seurakuntaneuvostot päättävät siitä, keitä henkilöitä seurakunnan viranhaltijoiksi valitaan. Ainoastaan kirkkoherran virka täytetään toisinaan suoralla kansanvaalilla, mutta nykyisin tämäkin toteutetaan usein välillisellä vaalilla siten, että seurakuntaneuvosto päättää myös kirkkoherran valinnasta. Näin tapahtui Joensuun seurakunnassa vuonna 2021.
– Valitsimme seurakuntaamme ensimmäisen naiskirkkoherran, Katri Vilénin. Olemme hyvin iloisia, että Katri on saanut alkaa viedä meidän seurakuntamme uudelle sivulle ja vuosituhannelle – aikaisempien kirkkoherrojen erinomaista työtä väheksymättä, kommentoi Joensuun seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Jaana Ihme.
Kiinteistöpäätökset merkittävimpien joukossa – tärkeimpinä Kiihtelysvaaran kirkon ja Enon seurakuntatalon rakentaminen
Toinen merkittävä kyselyssä esiin noussut teema oli kiinteistöihin liittyvät päätökset. Seurakuntayhtymässä kiinteistöt ovat yhtymän – ei yksittäisen seurakunnan – omaisuutta, ja päätökset investoinneista tekee yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto.
Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Ketonen pitää kuluvan valtuustokauden merkittävimpänä päätöksenä uuden kirkon rakentamista Kiihtelysvaaraan. Merkittävä on ollut myös päätös uuden seurakuntatalon rakentamisesta Enoon.
Päätös Kiihtelysvaaran kirkon rakentamisesta ja kaikkien tarvittavien tilojen keskittämisestä saman katon alle oli Ketosen mukaan periaatteellinen, rohkea ja tulevaisuuden uskoa ilmentävä.
– Se viestii myös kannanottoa Kirkon puolesta tämän hetken yhteiskunnassa, jossa arvojen moninaisuus haastaa Kirkon toiminnan ja sanoman.
Yhtymään kuulumattomissa, itsenäisissä seurakunnissa kuten Kontiolahdella kiinteistöihin liittyvät päätökset tekee kirkkovaltuusto.
Kontiolahden kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anneli Parkkonen kertoo, että Kontiolahdella merkittäviin päätöksiin kuului seurakunnalle tarpeettomien kiinteistöjen myynti.
– Päätimme seurakunnan strategian mukaisesti myydä rivitalo-osakkeita, omakotitalon ja ison pappilan. Näin poistimme niistä aiheutuneet kulut ja saimme jonkin verran tuloja.
Parkkonen ja Ketonen nostavat merkittävänä päätöksenä esiin myös Kontiolahden seurakunnan ja Joensuun seurakuntayhtymän kirkonkirjojen pidon siirtämisen Kuopion aluekeskusrekisterin hoidettavaksi. Ketonen pitää isona päätöksenä myös sitä, että Joensuun seurakuntayhtymä otti vastuulleen kesän 2022 herättäjäjuhlien järjestämisen.
Strategiaprosessit ja tulevaisuustyö merkittäviä vaikuttamisen paikkoja
Rantakylän seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Helena Hulmi nostaa erityisen merkittävänä asiana esiin Rantakylän seurakunnan uudesta strategiasta päättämisen.
– Se on selventänyt seurakunnan tehtävää, asemaa ja merkitystä yhteisössä.
Uuden strategian valmisteluprosessi on myös Pielisensuun seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Pirjo Ketosen merkittävimpien päätösten listalla. Pielisensuussa strategiatyöhön ovat osallistuneet niin luottamushenkilöt, seurakunnan työntekijät kuin seurakuntalaisetkin, ja siinä on hyödynnetty mm. kirkon yhteistä Ovet auki -strategiaa, Arvot 360 kirkko -testiversiota sekä demografista tietoa seurakunnasta ja kaupungin kehittymisen suuntaviivoista.
Jaana Ihme nostaa koko yhtymän tulevaisuuden kannalta tärkeäksi asiaksi Joensuun seurakuntaneuvostosta, Tiina Sotkasiiralta, nousseen aloitteen tulevaisuustyöryhmän perustamiseksi.
– Työryhmä on erittäin merkittävä koko yhtymän tulevaisuuden kannalta.
Myös käytännön toimintaan voi vaikuttaa – esimerkkeinä kotikäyntiprojekti, kirkkokahvit ja soittimien hankinta
Suurten linjojen lisäksi luottamushenkilöt ovat päässeet päättämään myös käytännön toimintaan liittyvistä asioista. Pirjo Ketonen nostaa keskeisenä esiin Pielisensuun seurakuntaneuvoston päätöksen keskittää voimavaroja ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseen.
– Käynnistimme Kotikäynti- ja yhteisötyöntekijä -hankkeen, johon palkattiin puoleksi vuodeksi osa-aikainen työntekijä edistämään ikäihmisten omatoimisuutta alueellamme.
Pyhäselässä seurakuntaneuvosto päätti kirkkokahvien järjestämisestä sunnuntaisin messun jälkeen, millä on seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Mari Kärki-Puustisen mukaan suuri merkitys seurakuntalaisille.
Pyhäselässä panostettiin myös musiikkitoimintaan päättämällä hankkia Reijolan seurakuntatalolle urut, samoin kuin Rantakylässä, jossa tehtiin päätös urkupositiivin hankinnasta.
Kontiolahdella tehtiin organisaatio- ja työkuvauudistuksia lasten vähenemisen johdosta ja haettiin samalla napakkuutta palveluihin.
Myös korona-ajan haasteisiin vastaamiseen liittyvät päätökset nousivat jonkin verran esiin luottamushenkilöiden vastauksissa, samoin päätökset seurakunnan testamenttilahjoituksina saatujen varojen käytöstä.
Päätöksiä arvolähtökohdista – Joensuussa evättiin tuki naispappeutta vastustavilta lähetysjärjestöiltä, Pyhäselkä ohjaa kolehtivaroja Ukrainan sodasta kärsiville
Luottamushenkilöt voivat tehdä päätöksiä myös erityisesti edustamiaan arvoja silmällä pitäen. Jaana Ihme nostaa tärkeänä päätöksenä esiin Joensuun seurakuntaneuvoston päätöksen olla tukematta naispappeuteen kielteisesti suhtautuvia lähetysjärjestöjä.
– Haluamme korostaa kaikessa toiminnassamme suvaitsevaisuutta ja ihmisarvon luovuttamattomuutta.
Mari Kärki-Puustinen puolestaan nostaa esiin kolehtisuunnitelman hyväksymisen osana neuvoston jokavuotista työskentelyä.
– Voimme ohjata tukeamme ja taloudellista apua sinne missä hätä on suurinta. Olemme saaneet Pyhäselän seurakunnassa kantaa kortemme kekoon ja olla tukemassa nyt Ukrainan kansaa.
Elämää, arkea ja ihmissuhteita voi katsoa monenlaisten silmälasien läpi. Toisen silmälasit näyttävät selkeästi kaiken sen, mikä on hyvin ja toimii. Toisella taas sen, mikä on huonosti. Toki näkökyky voi jokaisella myös vähän vaihdella esimerkiksi mielialan, kuormituksen ja vireystilan mukaan.
Kirkkotie 