Marraskuussa 2022 seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin valitaan uudet päättäjät. Kirkkotie kysyi joukolta johtavia luottamushenkilöitä, millaisia päätöksiä Joensuun seurakuntayhtymässä ja Kontiolahden seurakunnassa on kuluneella kaudella tehty.
Joensuun kuudessa seurakunnassa päätöksiä tehdään sekä seurakuntatasolla että yhteisesti seurakuntayhtymän tasolla. Kontiolahden seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään. Kontiolahden seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan seurakuntavaaleilla. Kirkkovaltuuston valitsema kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa sekä toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kuva: Tiina Partanen.
Kun Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan alueella toimivien evankelis-luterilaisten seurakuntien johtavilta luottamushenkilöiltä kysyy, mitkä ovat olleet kuluneen nelivuotiskauden merkittävimpiä päätöksiä, suurin osa vastaajista nostaa ensimmäisenä esiin henkilöstövalinnat.
– Olemme valinneet seurakunnallemme uuden kanttorin ja uuden lastenohjaajan. Olemme myös kirjoittaneet kannanoton siitä, että seurakunnallamme säilyisi oma kirkkoherra sen jälkeen, kun edellinen jäi eläkkeelle, kommentoi Enon seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Maiju Ahlholm.
Seurakuntaneuvostot valitsevat viranhaltijat – henkilöstöpäätöksiä tehty myös talouden tasapainottamiseksi
Useissa seurakunnissa henkilöstövalintoja on ollut kuluneella kaudella paljon, ja joissakin seurakunnissa myös taloutta on tasapainotettu henkilöstökysymyksiin liittyvillä päätöksillä.
Vaara-Karjalan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Reetta Turusen mukaan seurakunnassa on ollut pitkään tiedossa, että kun v. 2005 toteutuneeseen seurakuntaliitokseen liittyneet siirtymävaiheen taloudelliset avustukset loppuvat, käytettävissä olevat määrärahat supistuvat.
– Olemme joutuneet miettimään, mistä supistetaan, kun on pakko supistaa. Päädyimme jättämään toisen diakoniatyöntekijän paikan täyttämättä ja muuttamaan seurakuntasihteerin tehtävän osa-aikaiseksi eläköitymisten yhteydessä.
Seurakuntaneuvostot päättävät siitä, keitä henkilöitä seurakunnan viranhaltijoiksi valitaan. Ainoastaan kirkkoherran virka täytetään toisinaan suoralla kansanvaalilla, mutta nykyisin tämäkin toteutetaan usein välillisellä vaalilla siten, että seurakuntaneuvosto päättää myös kirkkoherran valinnasta. Näin tapahtui Joensuun seurakunnassa vuonna 2021.
– Valitsimme seurakuntaamme ensimmäisen naiskirkkoherran, Katri Vilénin. Olemme hyvin iloisia, että Katri on saanut alkaa viedä meidän seurakuntamme uudelle sivulle ja vuosituhannelle – aikaisempien kirkkoherrojen erinomaista työtä väheksymättä, kommentoi Joensuun seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Jaana Ihme.
Kiinteistöpäätökset merkittävimpien joukossa – tärkeimpinä Kiihtelysvaaran kirkon ja Enon seurakuntatalon rakentaminen
Toinen merkittävä kyselyssä esiin noussut teema oli kiinteistöihin liittyvät päätökset. Seurakuntayhtymässä kiinteistöt ovat yhtymän – ei yksittäisen seurakunnan – omaisuutta, ja päätökset investoinneista tekee yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto.
Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Ketonen pitää kuluvan valtuustokauden merkittävimpänä päätöksenä uuden kirkon rakentamista Kiihtelysvaaraan. Merkittävä on ollut myös päätös uuden seurakuntatalon rakentamisesta Enoon.
Päätös Kiihtelysvaaran kirkon rakentamisesta ja kaikkien tarvittavien tilojen keskittämisestä saman katon alle oli Ketosen mukaan periaatteellinen, rohkea ja tulevaisuuden uskoa ilmentävä.
– Se viestii myös kannanottoa Kirkon puolesta tämän hetken yhteiskunnassa, jossa arvojen moninaisuus haastaa Kirkon toiminnan ja sanoman.
Yhtymään kuulumattomissa, itsenäisissä seurakunnissa kuten Kontiolahdella kiinteistöihin liittyvät päätökset tekee kirkkovaltuusto.
Kontiolahden kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anneli Parkkonen kertoo, että Kontiolahdella merkittäviin päätöksiin kuului seurakunnalle tarpeettomien kiinteistöjen myynti.
– Päätimme seurakunnan strategian mukaisesti myydä rivitalo-osakkeita, omakotitalon ja ison pappilan. Näin poistimme niistä aiheutuneet kulut ja saimme jonkin verran tuloja.
Parkkonen ja Ketonen nostavat merkittävänä päätöksenä esiin myös Kontiolahden seurakunnan ja Joensuun seurakuntayhtymän kirkonkirjojen pidon siirtämisen Kuopion aluekeskusrekisterin hoidettavaksi. Ketonen pitää isona päätöksenä myös sitä, että Joensuun seurakuntayhtymä otti vastuulleen kesän 2022 herättäjäjuhlien järjestämisen.
Strategiaprosessit ja tulevaisuustyö merkittäviä vaikuttamisen paikkoja
Rantakylän seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Helena Hulmi nostaa erityisen merkittävänä asiana esiin Rantakylän seurakunnan uudesta strategiasta päättämisen.
– Se on selventänyt seurakunnan tehtävää, asemaa ja merkitystä yhteisössä.
Uuden strategian valmisteluprosessi on myös Pielisensuun seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Pirjo Ketosen merkittävimpien päätösten listalla. Pielisensuussa strategiatyöhön ovat osallistuneet niin luottamushenkilöt, seurakunnan työntekijät kuin seurakuntalaisetkin, ja siinä on hyödynnetty mm. kirkon yhteistä Ovet auki -strategiaa, Arvot 360 kirkko -testiversiota sekä demografista tietoa seurakunnasta ja kaupungin kehittymisen suuntaviivoista.
Jaana Ihme nostaa koko yhtymän tulevaisuuden kannalta tärkeäksi asiaksi Joensuun seurakuntaneuvostosta, Tiina Sotkasiiralta, nousseen aloitteen tulevaisuustyöryhmän perustamiseksi.
– Työryhmä on erittäin merkittävä koko yhtymän tulevaisuuden kannalta.
Myös käytännön toimintaan voi vaikuttaa – esimerkkeinä kotikäyntiprojekti, kirkkokahvit ja soittimien hankinta
Suurten linjojen lisäksi luottamushenkilöt ovat päässeet päättämään myös käytännön toimintaan liittyvistä asioista. Pirjo Ketonen nostaa keskeisenä esiin Pielisensuun seurakuntaneuvoston päätöksen keskittää voimavaroja ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseen.
– Käynnistimme Kotikäynti- ja yhteisötyöntekijä -hankkeen, johon palkattiin puoleksi vuodeksi osa-aikainen työntekijä edistämään ikäihmisten omatoimisuutta alueellamme.
Pyhäselässä seurakuntaneuvosto päätti kirkkokahvien järjestämisestä sunnuntaisin messun jälkeen, millä on seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Mari Kärki-Puustisen mukaan suuri merkitys seurakuntalaisille.
Pyhäselässä panostettiin myös musiikkitoimintaan päättämällä hankkia Reijolan seurakuntatalolle urut, samoin kuin Rantakylässä, jossa tehtiin päätös urkupositiivin hankinnasta.
Kontiolahdella tehtiin organisaatio- ja työkuvauudistuksia lasten vähenemisen johdosta ja haettiin samalla napakkuutta palveluihin.
Myös korona-ajan haasteisiin vastaamiseen liittyvät päätökset nousivat jonkin verran esiin luottamushenkilöiden vastauksissa, samoin päätökset seurakunnan testamenttilahjoituksina saatujen varojen käytöstä.
Päätöksiä arvolähtökohdista – Joensuussa evättiin tuki naispappeutta vastustavilta lähetysjärjestöiltä, Pyhäselkä ohjaa kolehtivaroja Ukrainan sodasta kärsiville
Luottamushenkilöt voivat tehdä päätöksiä myös erityisesti edustamiaan arvoja silmällä pitäen. Jaana Ihme nostaa tärkeänä päätöksenä esiin Joensuun seurakuntaneuvoston päätöksen olla tukematta naispappeuteen kielteisesti suhtautuvia lähetysjärjestöjä.
– Haluamme korostaa kaikessa toiminnassamme suvaitsevaisuutta ja ihmisarvon luovuttamattomuutta.
Mari Kärki-Puustinen puolestaan nostaa esiin kolehtisuunnitelman hyväksymisen osana neuvoston jokavuotista työskentelyä.
– Voimme ohjata tukeamme ja taloudellista apua sinne missä hätä on suurinta. Olemme saaneet Pyhäselän seurakunnassa kantaa kortemme kekoon ja olla tukemassa nyt Ukrainan kansaa.
Virpi Hyvärinen