maaliskuu 2023 – Kirkkotie

Petos, epäusko ja usko pääsiäisen tapahtumissa

Ystävä tekee oharin ja Juudas pettää Jeesuksen. Vaikka lähimpiin ei voi aina luottaa, elämä saattaa yllättää.

Ystävä tekee oharin ja Juudas pettää Jeesuksen. Vaikka lähimpiin ei voi aina luottaa, elämä saattaa yllättää.

Varjokuva ristin kantajasta. — Pääsiäiskertomukseen kietoutuu monenlaisia hylkäämisiä, pettymyksiä ja petoksia. Myös Jeesus itse huusi ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Kuva: iStock

Yö kirkolla -tapahtumaan saapunut nuori mökötti sohvalla yksinään. Kaveri oli tehnyt oharin. Lupasi tulla, mutta jäikin kotiin. Nuori koki olonsa petetyksi.

Ihmissuhteet ovat vaarallisia. Saatan pettyä toiseen. Seurustelukumppani muuttuu, kun muutetaan yhteen. Kaveruus osoittautuu yksipuoleiseksi. Minusta etsitään vain hyötyä.

Pääsiäisen tapahtumissa näkyvät elämän monet kivut

Jeesuksen oppilaat vannoivat mestarilleen lujaa ystävyyttä: Seuraamme sinua minne vain! Mutta kun tultiin Jerusalemiin pääsiäisjuhlia viettämään, lupaukset haihtuivat hetkessä.

Yllättäen Jeesus pidätettiin ja tuomittiin kuolemaan. Silloin lähimmätkin pakenivat. He pelkäsivät oman turvallisuutensa puolesta. Luotto-oppilas Pietari jopa kielsi koskaan edes tunteneensa Jeesusta.

Pelko sulkee suun ja pakottaa kääntämään takkia. Tämä ikitotuus nähdään niin koulun pihalla kuin totalitaarisissa valtioissa. Omaa mielipidettä ei sanota, jos siitä joutuu maksamaan kipeästi.

Samalla ystävänsä pettänyt kokee syyllisyyttä ja häpeää. Minä kurja pelkuri. Näin tapahtui Jeesuksenkin seuraajille. Pietari itki katkerasti tajuttuaan tekonsa. Vielä raskaammin otti kavaltaja Juudas. Hän riisti itseltään hengen.

Juudaksen mysteeri ja sen mahdollisia tulkintoja

Juudas oli seurannut Jeesusta muiden tavoin. Kuullut tämän puheet ja vakuuttunut tämän ihmeistä. Miksi hän kavalsi Jeesuksen? Ei kait pelkkä rahanhimo riittänyt syyksi?

Juudaksen teosta on esitetty erilaisia oppineita arvauksia. Ehkä hän vain järjesti Jeesuksen ja ylipappien tapaamisen, jotta Jeesus voisi puhua heillekin. Kun tapaaminen meni pieleen ja johti Jeesuksen kuolemaan, Juudaksen osuus muistettiinkin toisella tavalla.

Toisen teorian mukaan Juudaksen kärsivällisyys Jeesuksen asiaan hiipui. Jumalan valtakunta ei vain näyttänyt saapuvan. Niinpä Juudas juonitteli mestarinsa pulaan pakottaakseen hänet tuomaan luvatun valtakunnan maan päälle. Mutta Juudas sai pettyä. Jeesuksen mahti olikin toisenlaista. Ei enkelten tai sotajoukkojen voimaa, vaan suostumista kärsimykseen ja kuolemaan.

Tai ehkä Juudaksen usko vain loppui. Ehkä epäilyn siemenet olivat itäneet jo pitkään. Silti voidaan kysyä, miksi Juudas ei vain vetäytynyt hommasta ja palannut kotiin. Miksi hän teki niin suurta vahinkoa opettajalleen ja ystävilleen?

Luukkaan evankeliumissa Juudaksen ratkaisu laitetaan pimeyden voimien piikkiin: ”Silloin meni Saatana Juudakseen.”

Joskus pahan mittasuhteet ylittävät kaiken ymmärryksen. Ihminen ei kykene tällaiseen, ei edes kokonainen valtio. Niinpä päätellään, että taustalla vaikuttavat ihmistä suuremmat pimeyden voimat.

Maksettu tarina varastetusta ruumiista

Pääsiäispetosten sarjaan kuuluu myös evankelista Matteuksen tallentama erikoinen episodi. Jeesuksen kuoltua ylipapit pyysivät hänen haudalleen vartioston, jotta oppilaat eivät varastaisi mestarinsa ruumista. Nämä saattaisivat valehdella, että Jeesus oli herätetty kuolleista.

Joukko sotilaita asettui vartioimaan hautaa. Kun Herran enkeli yöllä vieritti kiven haudan suulta, he kaatuivat kuin kuolleina maahan. Jälkeenpäin vartijat raportoivat tapahtuneesta juutalaisten johtajille. Silloin nämä lahjoivat sotilaat hiljaisiksi: Jos teiltä kysytään, sanokaa että Jeesuksen oppilaat varastivat ruumiin teidän nukkuessanne.

Kuvitellun petoksen estäjät turvautuivat siis itse petokseen.

Jos Jeesuksen ylösnousemusta on mahdotonta hyväksyä, se täytyy jotenkin selittää pois. Nykyään tosin kristinuskon kriitikot eivät turvaudu teoriaan petoksesta.

Suositumpaa on vedota toiveajatteluun ja surutyön problematiikkaan. Surevat oppilaat luulivat itkuisen yön tunteina nähneensä Jeesuksen elävänä. Niinpä he kuvittelivat Jumalan herättäneen hänet kuolleista.

Näkivätkö Jeesuksen oppilaat harhoja?

Surun tuottamat harhanäyt tunnistettiin jo antiikin maailmassa. Ei niiden perusteella päätelty, että edesmennyt olikin herätetty kuolleista ja korotettu taivaallisen pelastajan asemaan.

Ja huomaa: Jeesuksen kerrottiin ilmestyneen useammalle ihmiselle yhdellä kertaa. Se varsinkaan ei selity hallusinaatiolla. Harhanäyt ovat aina yksityisiä kokemuksia, ei koko joukon yhteisiä.

Pelkkä ohimenevä harhanäky ei johtaisi kokonaisen maailmankatsomuksen ja elämänsuunnan muutokseen. Ylösnousseen ilmestykset muuttivat tyystin oppilaiden käsityksen Jeesuksesta ja Jumalan suunnitelmista. Ylösnousseen kohtaaminen teki heistä uuden pelastussanoman julistajia.

Lisäksi muuan kristittyjen vastustaja, Paavali, kohtasi ylösnousseen. Eikä hänellä ollut mitään psykologista tilausta sille. Siksi hänet hakataan viimeisenä naulana harhanäkytulkinnan arkkuun.

Jeesuksen ylösnousemusta on vaikea kuitata tietoisena tai tiedostamattomana petoksena. Silti siihen ei ole mitenkään helppoa uskoa. Se kun haastaa muuttamaan koko maailmankatsomuksen.

Onko sinua petetty?

Vaikka usko Jumalaan ei perustukaan petokseen, uskova itse voi pettyä uskoonsa. Joskus häntä koetellaan niin ankarasti, ettei uskosta ja toivosta enää jaksa pitää kiinni.

Jeesus itsekin joutui tällaiseen koettelemukseen. Hän kun huusi ristillä viimeisinä sanoinaan: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Jeesus näytti menettäneen uskonsa ja toivonsa. Hän kyseli, oliko Jumala pettänyt hänet.

Moni muukin on nostettu samanlaiselle elämän ristille. Jumala tuntuu paenneen jonnekin aivan muualle. Samalla kuitenkin tiedetään, että hänen sylissään tässä ollaan. Se ei vain tunnu siltä.

Yrmeä ilme oli vain pintaa

Jumalan ja ihmisten edessä altistuu vaaralle pettyä. Mutta iloinen yllätyskin on mahdollista.

Nuoren kaveri ei ilmaantunut kirkolle, mutta alkuharmistuksen jälkeen hän löysi tiensä lautapeliporukkaan. Ilme kirkastui ja hän huomasikin kuuluvansa joukkoon.

Ihmiset eivät ole niin vihamielisiä, miltä äkkiseltään näyttää. Kun tuntemattoman kanssa puhuu vähän pitempään, hän osoittautuu samanlaiseksi kuin minä.

Jumalakaan ei kätkeydy etsijältä pysyvästi. Hän voi myös suostua löydettäväksi. Tosin omalla ajallaan ja tavallaan. Niinpä on uskallettava muuttaa odotuksia. Jumala ei olekaan sitä mitä luulin. Eikä usko ole sitä mitä kuvittelin. Se tuo kyllä ilon, mutta omanlaisensa.

Kari Kuula
teologian tohtori

Juttu on julkaistu alun perin Nurmijärven Seurakuntaviestissä.

5xmielessä: Duka auttaa kehittyvien maiden naisia yrittämään

Joensuun seurakuntakeskuksella sijaitseva Paremman maailman puoti Duka myy tuotteita, joiden tuotolla parannetaan kehittyvien maiden naisten asemaa. Yksi Dukaa pyörittävistä vapaaehtoisista on Aira Santanen, joka iloitsee siitä, että voi auttaa vähempiosaisia ja kuunnella ihmisiä.

Duka-puodin vapaaehtoinen myyjä seisoo vaatetelineen äärellä. — Aira Santasen voi tavata Joensuun seurakuntakeskuksen ala-aulassa sijaitsevassa Duka-puodissa joka torstai. Tammikuussa Dukassa tehtiin remontti, jossa puodin seinät maalattiin ja sisustusta uusittiin. – Seurakuntakeskuksella on lähetysmyyjäiset 1.4., ja silloin on Dukakin poikkeuksellisesti lauantaina auki. Tervetuloa silloin Dukaan. Kerromme mielellämme lisää, Aira Santanen toteaa. Kuva: Tea Ikonen

VAPAAEHTOINEN. Olen vapaaehtoisena myyjänä Dukassa kahdeksatta vuotta. Luin Kirkkotiestä aikoinaan, että tällainen puoti on avattu, ja tulin seuraavana päivänä tutustumaan. En ollut silloin vielä eläkkeellä, mutta tein lyhennettyä työviikkoa, ja ajattelin, että pitäisi saada viikkoon jotain täydennystä. Täällä oli sinä päivänä koulutus ja seuraavana päivänä vapaa vuoro. Se sattui olemaan minulla vapaapäivä, ja tulin tänne töihin. Siitä asti olen ollut Dukassa joka torstai. Vain sairaus, matka tai kesätauko on estänyt tulemasta.
PIENI KAUPPA. Duka on swahilin kieltä ja tarkoittaa suomeksi pientä kauppaa. Dukassa myydään joensuulaisten vapaaehtoisten tekemiä käsitöitä kuten villasukkia, kierrätysmateriaaleista tehtyjä pesurättejä, adresseja ja kynttilöitä. Myynnissä on myös kirjoja, kortteja, tansanialaisia kankaita ja mekkoja sekä Reilun kaupan tuotteita, joista suosituimpia ovat suklaa, tee ja kahvi. Puoti on auki arkena kello 11–15.
NAISTEN PANKKI. Dukan tuotto menee Joensuun seurakunnan kansainvälisen työn kohteisiin. Tuotoilla tuetaan muun muassa kehittyvien maiden naisten yrittäjyyttä Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin kautta. Naisten Pankki myöntää naisille mikrolainoja, joiden avulla he voivat ostaa esimerkiksi kanoja, ompelukoneen, vuohen tai hiustenleikkuutarvikkeet, jotka auttavat alkuun yrittäjyydessä. Naisten Pankki toimii aktiivisesti Joensuussa. Kirkon Ulkomaanapu auttaa kohdemaiden etsinnässä ja toimittaa rahat kohteisiin.
YSTÄVÄT. Paremman maailman puoti Dukassa on erittäin iloinen joukko naisia. Meillä on tosi kiva, noin 15 hengen porukka. Kokoonnumme pari kertaa vuodessa yhteiseen palaveriin vaihtamaan ajatuksia ja keksimään uutta. Naisten Pankin ja Dukan kautta olen saanut hyviä ystäviä toisista vapaaehtoisista.
KUUNTELU. Koen, että antaessaan saa. Meillä on Dukassa nojatuoli, johon monet istahtavat purkamaan elämänsä iloja, suruja, huolia ja murheita. Kuulemme täällä mitä uskomattomampia elämäntarinoita. Ihan ilolla Dukaan aina tulen ja täältä lähden: on voinut tehdä jotain vähäosaisten hyväksi ja kuunnella ihmisiä.

Tea Ikonen

Seurakuntien valtteina ammatillisuus ja hyvät tilat

Koulupäivän jälkeen sadat joensuulaiset pikkukoululaiset kiiruhtavat iltapäiväkerhoon. Seurakunnilla on pitkä kokemus iltapäivätoiminnan järjestämisestä.

Koulupäivän jälkeen sadat joensuulaiset pikkukoululaiset kiiruhtavat iltapäiväkerhoon. Seurakunnilla on pitkä kokemus iltapäivätoiminnan järjestämisestä.

Viisi iloista lasta moikkaa katsoen kameraan. — Joensuun seurakunnan ylläpitämässä Noljakan iltapäiväkerhossa viihtyvät Luukas Turunen, Jules Kontkanen ja Jasper Sieviläinen sekä etualalla olevat Mosku Pihakoski ja Vili Sieviläinen. Kuva: Tea Ikonen

Joensuussa kaupunki tarjoaa perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa yhteistyössä seurakuntien ja esimerkiksi 4H-yhdistysten kanssa. Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnista iltapäiväkerhoja järjestävät Joensuun, Pielisensuun ja Rantakylän seurakunnat, joilta kaupunki ostaa palvelun.

Toiminnalla on seurakunnissa pitkät perinteet: esimerkiksi Joensuun seurakunta on järjestänyt iltapäiväkerhoja jo 50 vuoden ajan.

Kerhojen ensisijainen tarkoitus on vähentää lasten yksinoloa, ehkäistä syrjäytymistä ja tukea perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

– Että ei tulisi niitä yksinäisiä iltapäiviä, tiivistää Joensuun seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Kristiina Nissinen.

Kysyntää olisi enemmän kuin kerhoissa on paikkoja

Iltapäiväkerhoja on Joensuussa tulevana lukuvuonna nykyistä vähemmän. Taustalla on lapsimäärän väheneminen tietyillä alueilla. Samaan aikaan väki pakkautuu tiiviimmin kasvaville asuinalueille, kuten vaikkapa Karhunmäkeen ja Marjalaan.

– Olemme lisänneet keskustan alueella paikkoja kaupungin omana toimintana, Joensuun kaupungin kehittämisjohtaja Jani Kaasinen kertoo.

Aamu- ja iltapäiväkerhot eivät ole lakisääteinen oikeus. Kerhot on tarkoitettu pääsääntöisesti ykkösluokkalaisille, joilla ei ole huoltajaa koulun jälkeen kotona.

Syksyllä 2023 aloittavissa evankelisluterilaisten seurakuntien iltapäiväkerhoissa on tarjolla yhteensä 170 paikkaa joensuulaisille ykkös- ja kakkosluokkalaisille. Kristiina Nissinen kertoo, että hakemuksia tuli enemmän kuin on paikkoja.

– Paikkalukua emme pysty nostamaan lasten kustannuksella. Tiloja ja työntekijöitä ei riittäisi, hän toteaa.

Seurakunnilla on koulutetut ohjaajat ja hyvät kerhotilat

Nissinen näkee seurakuntien iltapäiväkerhojen suurelle kysynnälle erityisesti kaksi syytä: Ohjaajat ovat kaikki koulutettuja ja päteviä lastenohjaajia ja kerhotilat ovat asianmukaisia. Esimerkiksi Marjalassa kerhot kokoontuvat seurakunnan tiloissa, jotka on suunniteltu nimenomaan kerhoja varten.

– Ammatillisuus ja hyvät tilat luovat työn pohjan. Ei lapsista voida ajatella, että ”kunhan ne jossain pyörivät”, Nissinen sanoo.

Lastenohjaajat osaavat kohdata sekä lapsen että tämän perheen. Heillä on hyvät valmiudet toimia erilaisissa tilanteissa.

– Kirkon kasvatuksen ammattilaisina tunnistamme lasten tuen tarpeet, sanoo Joensuun seurakunnan vastaava lastenohjaaja Jaana Pulkkinen.

– Kerhotoiminta ehkäisee syrjäytymistä: lapsi oppii kerhossa kaveritaitoja eli sitä, miten ollaan kaverin kanssa, Pulkkinen jatkaa.

Vakiintunut yhteistyö on tärkeää kaupungille

Kaupungilla on erittäin positiiviset kokemukset seurakunnista iltapäivätoiminnan palveluntuottajina.

– Seurakunnat ovat vakiintuneita pitkäaikaisia toimijoita. Ammattitaito on korkealla ja osaaminen lasten kanssa vahvaa. Koulujen rehtoreilta on tullut erittäin hyvää palautetta, Jani Kaasinen sanoo.

Kaasinen kertoo näkevänsä seurakunnat erittäin merkityksellisinä yhteistyökumppaneina myös tulevaisuudessa. Vastuu iltapäiväkerhojen järjestämisestä on liian iso, eikä pienillä järjestöillä välttämättä ole mahdollisuutta sitoutua siihen.

– Selkeästi huomaa kansallisestikin, että ihmisten innokkuus yhdistys- tai kansalaistoimintaan vähenee. Aktiivisuus saattaa olla yksittäisten henkilöitten varassa. Seurakunnilla on pysyvät organisaatiot ja pitkä kokemus yhteistyöstä, Kaasinen toteaa.

Hanna Pekkanen

Tukea ja tekemistä lapsiperheille

Lapsiperheille on tarjolla seurakunnissa koululaisten iltapäiväkerhojen lisäksi myös paljon muuta. Kasvatuksen tukea tarjotaan kristilliseltä arvopohjalta, mutta osallistujilta ei vaadita kirkon jäsenyyttä.

Seurakuntien kerhot ovat pääosin maksuttomia, ainoastaan tarjoilusta saatetaan pyytää pieni maksu. Työntekijöinä ovat koulutetut lastenohjaajat.

Perhekerhot ovat rentoja kohtaamispaikkoja kaikille perheille. Niihin voi vapaasti tulla kahvittelemaan, viettämään aikaa ja tietysti leikkimään yhdessä.

– Perhekerhoon lapsi tulee aina oman aikuisen kanssa, Joensuun seurakunnan vastaava lastenohjaaja Jaana Pulkkinen ohjeistaa.

Myös vauvakerhot ovat sellaisia kerhoja, joihin isä tai äiti ja vauva tulevat yhdessä.

– Takavuosien päiväkerhoa vastaava juttu on nyt nimeltään Taaperokerho. Siellä noin 2–4-vuotiaat lapset käyvät ilman vanhempia. Joensuun seurakunnassa pyörii lisäksi kolme muskaria, Pulkkinen kertoo.

Torstaiaamuisin Joensuun seurakuntakeskuksessa on mahdollisuus nauttia aamupuuro ja tavata eri-ikäisiä ihmisiä Turinatorstaissa. Pulkkinen kertoo, että Turinatorstai on löytänyt paikkansa: kävijöitä on joka viikko noin 40–50.

– Ikäihmiset ovat hyvin innoissaan lasten läsnäolosta. Kaikilla heillä ei ole omassa lähipiirissä pieniä lapsia. Monet katsovat silmät loistaen, kun pienet konttaavat siellä.

Kun vanhempi tarvitsee hetken omaa aikaa, hän voi ilmoittaa lapsensa Joensuun seurakuntakeskuksella toimivaan Muksupysäkkiin. Lapsen voi jättää lastenohjaajien kanssa kahdeksi tunniksi. Palvelu on ilmainen.

Lyhytaikaista lastenhoitoa tarjoaa myös Pikkuhelppi. Se on perheille tarkoitettu maksuton tukipalvelu, josta saa apua sen mukaan kuin perheellä on tarvetta. Alkukartoituksen perusteella sovitaan joko kotikäyntejä tai tavataan seurakunnan tiloissa. Tarjolla on myös jutteluhetkiä vanhemmille.

Hanna Pekkanen

Tekemistä ja tukea lapsille ja perheille tarjoavat Joensuun seurakunnan lisäksi myös muut alueen seurakunnat. Lue lisää: joensuunseurakunnat.fi tai kontiolahdenseurakunta.fi.

Sairaalapappi on potilaita, omaisia ja hoitajia varten

Hoitajilla on rajalliset mahdollisuudet tukea potilasta kriisin tai yksinäisyyden hetkellä, mutta sairaalapapilla on aikaa paneutua ihmisten hätään.

Hoitajilla on rajalliset mahdollisuudet tukea potilasta kriisin tai yksinäisyyden hetkellä, mutta sairaalasielunhoitajalla on aikaa paneutua ihmisten hätään.

Sairaalapappi ja sairaanhoitaja istuvat pöydän äärellä. — Sairaalapappi Eija Majasaaren (vas.) mukaan sairaalasielunhoito voi olla jutustelua mistä tahansa aiheesta. Geriatrisen osaston hoitaja Mervi Eklund arvelee, että pappi pystyy vastaamaan potilaiden hengellisiin kriiseihin ja tarpeisiin hoitajia paremmin. Kuva: Tea Ikonen

– Keskussairaalassa sairaalasielunhoitajaa pyydetään paikalle usein silloin, kun oma tai läheisen sairaus herättää huolta, kertoo sairaalapappi Jenni Tabell.

Sairaalapapin kanssa halutaan keskustella esimerkiksi akuuteista kriiseistä, kuoleman kohtaamisesta ja elämän rajallisuudesta, yksinäisyydestä sekä oman tai läheisen elämänhistoriasta. Lisäksi sairaalapappia pyydetään tuomaan ehtoollista, viettämään rukoushetkeä tai hänelle halutaan ripittäytyä.

Sairaalasielunhoitajat ovat kaikkia sairaalassa käyviä varten, olipa kyseessä potilas, omainen tai hoitohenkilökunta. Heidän puoleensa saa kääntyä matalalla kynnyksellä. Keskustelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia.

– Sielunhoito voi olla ihan mistä tahansa aiheesta juttelua. En kysele ihmisen vakaumusta. Tarvittaessa voin kysyä, haluaako asiakas, että rukoillaan, mutta kaikissa keskusteluissa en ota sitä esille. Kunnioitamme ihmisen omaa vakaumusta ja itsemääräämisoikeutta. Ei olla tekemässä käännytystyötä vaan tarjoamassa henkistä ja hengellistä tukea, toteaa sairaalapappi Eija Majasaari.

Kirkon sairaalasielunhoito 60 -tunnus, jossa risti muotoutunut kämmenistä. — Pohjois-Karjalan ensimmäinen sairaalapappi aloitti virassaan 60 vuotta sitten.

Sairaalasielunhoitajat ovat pääasiassa pappeja

Suomessa työskentelee noin 120 sairaalasielunhoitajaa. He ovat pääasiassa pappeja tai lehtoreita. Pohjakoulutuksena on teologian maisterin tutkinto, ja virassa olevat sairaalapapit suorittavat lisäksi 60 opintopisteen laajuisen sairaalasielunhoitajan erityiskoulutuksen.

– Myös diakoniatyöntekijä voi olla sairaalasielunhoitaja, jos tekee sairaalatyötä ja on käynyt sairaalasielunhoidon erityiskoulutuksen. Suomessa on ehkä pari sairaaladiakonia, Majasaari sanoo.

Tabell ja Majasaari työskentelevät sairaalapappeina Pohjois-Karjalan keskussairaalassa, Psykiatriatalossa ja Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa. Heidän työhönsä kuuluu muun muassa osasto- ja poliklinikkavierailuja, tapaamisia potilaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa, erilaisten ryhmien vetämistä, hartaushetkiä ja ehtoollisia.

Sairaalapapilla on aikaa paneutua ihmisten hätään

Hoitohenkilöstö kokee sairaalapapit osaksi tiimiä, jossa pappi auttaa potilasta ja tarvittaessa myös omaisia. Hoitajilla ei ole aina aikaa tai mahdollisuutta tukea potilasta kriisin tai yksinäisyyden hetkellä. Silloin sairaalapapista on suuri apu.

– Seurakunnan työntekijä osaa vastata hengellisiin asioihin paremmin. Monesti me hoitajat olemme aika kiireisiä, mutta sairaalapapilla on aikaa paneutua ihmisten hätään ja poistaa ahdistusta, arvioi geriatrisen osaston sairaanhoitaja Mervi Eklund Siilaisen kuntoutumiskeskukselta.

– Minusta on ollut hienoa, että sairaalapastori on käynyt osastolla esimerkiksi pääsiäisen ja joulun aikaan ja luonut osaltaan näiden juhlapyhien tunnelmaa potilaille, toteaa osastonhoitaja Virva Pellinen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Sairaalapappi on myös hoitohenkilökuntaa varten

Myös työntekijät saavat sairaalapapeilta apua, jos osastolla on tapahtunut jotain, mikä on koskettanut työyhteisöä. Sellainen voi olla nuoren ihmisen yllättävä kuolema osastolla tai yksikön oman työntekijän vakava sairastuminen.

– Lisäksi sairaalapastori on käynyt keskustelemassa henkilökunnan kanssa arvoista sekä eettisyydestä. Näissä asioissa olemme hyödyntäneet myös teologian opiskelijoita, milloin heitä on ollut osastolla käytössä, Pellinen kertoo.

Mervi Eklund kertoo kuulleensa, että hänen kollegansa oli toivonut sairaalapapin siunaavan hänet työhön.

– Samalla tavalla kuin koti siunataan, voi pyytää siunauksen työhönsä. Tarpeita on niin monenlaisia. Se lämmitti sydäntä.

Tea Ikonen

Sairaalasielunhoitoa Joensuussa 60 vuotta

Pohjois-Karjalan ensimmäinen sairaalapappi Kauko Kajo aloitti virassaan 1.4.1963. Hän työskenteli keskussairaalassa, Kontioniemen parantolassa ja Paiholan sairaalassa.
Pohjois-Karjalan sairaalasielunhoitopiirin toisen sairaalapapin virassa aloitti Jarmo Sivonen 15.1.1971. Hän oli erityisesti psykiatristen potilaiden sielunhoitaja ja toimi myös työnohjaajana ja palvelevan puhelimen toiminnasta vastaavana.
Joensuun seurakuntayhtymän sairaalapappeina toimivat tällä hetkellä Eija Majasaari ja Jenni Tabell.

Millainen nimi lapselle?

Isovanhempien ajan muotinimet ovat nousseet uuteen suosioon, ja luonto inspiroi nimen antajia sekä Suomessa että muualla maailmassa. Harvinaisimpien nimien lainmukaisuuden selvittää aina Digi- ja väestötietovirasto.

Miehen ja naisen kädessä pienet, valkoiset lastenkengät. — Kasteessa lapsi saa nimen ja hänet liitetään seurakunnan jäseneksi. Nimen antajia voivat inspiroida esimerkiksi isovanhempien ajan muotinimet tai luonto. Kuva: Pixabay

Noin vuoden verran Vaara-Karjalan seurakunnassa pappina toiminut Veli-Matti Vepsäläinen on ehtinyt toimittaa jo monta kastetta. Hän on huomannut, että lapsille annetaan jälleen vanhoja nimiä, kuten Kerttu tai Oskari. Joku etunimistä voi olla oman isovanhemman tai isoisovanhemman nimi.

Torontossa syntynyt Vepsäläinen teki saman huomion myös Kanadassa eläessään: moni lapsi sai nimen parin sukupolven takaa.

Luontoaiheiden rikkautta nimissä

Luontoaiheiset nimet kuten Lilja, Aava tai Hilla ovat olleet viime vuosina Suomessa hyvin suosittuja. Vepsäläisen mukaan trendi on tuttu myös Kanadassa. Luonnon inspiroimia englanninkielisiä nimiä ovat esimerkiksi Autumn (syksy) ja Sky (taivas).

– Luonnonilmiöt ovat läsnä myös Kanadan alkuperäiskansojen nimistössä: perinteinen heimonimi voi merkitä vaikkapa ukkosenjylinää, Vepsäläinen kertoo.

Luonnon kasveista ja eläimistä, vuoden kierrosta sekä muinaisista luontomyyteistä innoituksensa saaneita nimiä annetaan sekä tytöille että pojille. Osa nimistä sopii kaikille sukupuolesta riippumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi Paju, Ruska, Pouta, Viima tai Saarni.

Suurin osa harvinaisista nimistä saa hyväksynnän

Kun lapsi kastetaan, kastava pappi toimittaa tarvittavat tiedot Digi- ja väestötietovirastoon. Joskus vanhemmat haluavat antaa lapselleen itse keksimänsä nimen tai muun erittäin harvinaisen nimen. Tällöin seurakunnalla on velvollisuus siirtää asian tutkiminen Digi- ja väestötietovirastoon, joka selvittää nimen lainmukaisuuden.

Henkikirjoittaja, nimiasioiden ryhmäpäällikkö Laura Mattila Digi- ja väestötietovirastosta kertoo, että prosessista on säädetty etu- ja sukunimilaissa.

– Huoltajat voivat ilmoittaa sen nimen, jota he ensisijaisesti toivovat lapselle, ja sitten tutkitaan perusteellisesti, onko se lain edellytykset täyttävä. Suurin osa nimistä on sellaisia, että ne todetaan lainmukaisiksi ja ne voidaan tallentaa väestötietojärjestelmään.

Selvitys uuden tai harvinaisen nimen taustoista nopeuttaa asian käsittelyä

Vuonna 2019 voimaan tulleen uuden nimilain mukaan sen paremmin Digi- ja väestötietovirasto kuin seurakuntakaan ei voi etukäteen ottaa kantaa uuden tai harvinaisen nimen lainmukaisuuteen.

– Prosessi on kirjallinen. Ilmoitus täytyy olla tehtynä, ennen kuin voimme ryhtyä tutkimaan sen lainmukaisuutta. Sen takia emme voi esimerkiksi puhelimessa vastata kyselyihin, miltä jokin nimi kuulostaa, Laura Mattila perustelee.

Digi- ja väestötietovirasto pitää huoltajat ajan tasalla siitä, missä vaiheessa prosessia ollaan menossa.

– Jos selvitys nimen taustoista on jo toimitettu yhdessä ilmoituksen kanssa meille, se nopeuttaa asian käsittelyä, Mattila vinkkaa.

Nimien kirjoon mahtuu myös muita kuin suomalaisia nimiä

Lapselle ei voi antaa etunimeä tai etunimien yhdistelmää, joka voi aiheuttaa pahennusta tai haittaa, tai joka on etunimeksi soveltumaton. Nimen tulee myös vastata vakiintunutta nimikäytäntöä.

Kansainvälisen perheen lapsen nimi voi olla suomalaisittain eksoottisempikin.

– Vieraskielinen nimi voidaan hyväksyä esimerkiksi perhesiteiden perusteella, vaikka se ei olisikaan suomen tai ruotsin kieliasun mukainen. Ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti, Mattila kertoo.

Hanna Pekkanen

Pian on kukkatilausten aika

Hautausmailla valmistaudutaan jo kesään. Huhti-toukokuussa on mahdollisuus solmia hoitosopimus, jolloin seurakuntayhtymä huolehtii kukista ja niiden hoidosta haudalla.

Hoito kesäkukilla tilataan viimeistään huhtikuun loppuun mennessä ja perennahoito 30.5. mennessä Joensuun hautausmaan toimistosta. Pyhäselän, Vaara-Karjalan ja Enon hautausmaille tilauksen voi tehdä myös alueen omasta seurakuntatoimistosta.

Kesäinen hautausmaa, maitokäryssä punaisia ja vaaleita kukkia. — Joensuun hautausmailla haudalle on mahdollista solmia hoitosopimus, jolloin ei tarvitse huolehtia kukkien, ruohon tai hiekka-alueen hoidosta itse. Hautojen muistomerkkien hoito kuuluu aina omaisille. Kuva: Virpi Kiviniemi

Kaikki hoitosopimukset sisältävät säännöllisen ruohon leikkuun ja hauta-alueen trimmeröinnin tai hiekka-alueen siistimisen. Lisäksi sopimukseen kuuluu kukkatilan perustaminen ja lannoittaminen, valittujen kasvien istuttaminen sekä kastelu ja muut hoitotyöt kauden aikana.

Hoitohaudalle istutettujen kukkien sekaan ei suositella istutettavaksi omia kukkia, mutta leikkokukkia voi tuoda. Muistomerkin huolto ei kuulu haudanhoitosopimuksen piiriin.

Lisätiedot ja tilaukset hauta- ja puistopalveluista: p. 013 263 5577, hautauspalvelut.joensuu@evl.fi

Ruudukko hautojenhoidon hinnastota. — Yleisimmät vaihtoehdot haudan hoitosopimukselle ovat hoito kesäkukilla ja perennahoito. Esimerkkejä hoitosopimusten sisällöistä Joensuun hautausmailla vuonna 2023.

Piispan pääsiäistervehdys: Kolme ateriaa

Taivaan juhla-aterian alkupaloja kannattaa maistaa jo täällä ajassa ja arjen keskellä.

Yhdessä syömisellä on hämmästyttävä voima. Yhteisellä aterialla ravitaan ruumista ja vahvistetaan keskinäistä yhteyttä. Jaetaan kokemuksia, nostetaan maljoja ja katsotaan toisia hyväksyvästi silmiin. Parempi vihannesvati ja ystävien seura kuin syöttöhärkä ja vihaiset katseet, sanotaan Vanhassa testamentissa.

Pääsiäisen evankeliumissa kerrotaan kolmenlaisesta ateriasta.

Kun apostolit kysyvät Jeesukselta ”minne tahdot meidän valmistavan pääsiäisaterian”, he tarkoittavat juutalaisten pääsiäistä. Vanhan liiton pääsiäisaterialla juhlitaan vapautumista Egyptin orjuudesta. Vapautuminen sorron alta ansaitsee juhlansa myös tänään, jolloin oman aikamme faaraot haluavat alistaa pienempiä kansoja sortovaltansa alle.

Kun Jeesus lausuu aterian aikana ”ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini”, hän antaa vanhan liiton pääsiäisaterialle uuden merkityksen. Osallistuva saa maistaa Herran läsnäoloa ja vapautumista synnin, kuoleman ja kaiken pahan vallasta.

Tuolla aterialla Jeesus viittasi myös kolmanteen ateriaan: ”Tästä eteenpäin en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.” Ehtoollisella maistetaan siis alkupaloja taivasten valtakunnan juhlapöydästä.

Ristin ja ylösnousemuksen juhlassa nämä kaikki yhdistyvät. Ehtoollisella nämä kaikki ovat läsnä. Siksi kutsun seurakuntia ja seurakuntalaisia viettämään ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä.

Olet tervetullut paastonajan hillittyihin jumalanpalveluksiin ja musiikkihartauksiin, joissa kuljetaan Kristuksen kärsimystietä rukouksessa, katumuksessa ja mietiskelyssä.

Olet tervetullut kiirastorstain iltamessuun, ehtoollisen asettamisen juhlaan, jonka päätteeksi kynttilät sammuvat, urut vaikenevat ja alttari puetaan mustiin.

Olet tervetullut pitkäperjantain sanajumalanpalvelukseen ja rukoushetkiin, joissa mietiskellään Kristuksen kärsimystä ja kiitetään hänen sovitustyöstään.

Olet tervetullut pääsiäisyön messuun, jossa Ylösnoussut tulee luoksemme ja koskettaa meitä läsnäolollaan. Jos kehosi tottelee paremmin aikaista heräämistä, olet tervetullut pääsiäisaamun kiitosjuhlaan, jossa juhlitaan ylösnousemuksen iloa ja Kristuksen voittoa synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta.

Ja jotta ilosi Kristuksen ylösnousemuksesta olisi täysi, vietä rohkeasti pääsiäisateriaa yhdessä rakkaimpiesi kanssa. Olennaista ei ole ruokalajien määrä, vaan yhteinen ilo ja osallisuus Kristuksen voitosta. Taivaan juhla-aterian alkupaloja kannattaa maistaa jo täällä ajassa ja arjen keskellä.

Riemullista ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä!

Jari Jolkkonen
Kuopion hiippakunnan piispa

Sana: Avoin salaisuus

Jumalan salaisuudet avautuvat tai ne sulkeutuvat. Jumalan Pyhä Henki avaa meille kuitenkin mielellään salaisuuksia, kun etsiydymme sanan, sakramenttien ja rukouksen lähteille.

Kiirastorstaina Jeesus asetti ehtoollisen, luterilaisen kirkon sakramentin. Sakramentti-sana juontaa juurensa latinan sanasta sacramentum ja kreikan sanasta mysterion eli mysteeri, salaisuus. Latinan sacramentum on taasen pohjana englanninkielen sanalle secret eli salaisuus. Olemmekin pääsiäisen aikana monien salaisuuksien äärellä. Seurakunnalle on annettu tehtävä kertoa ja paljastaa näitä salaisuuksia tänäkin pääsiäisenä.

Seurakunta ei siis ole salaseura tai vain jumalajuttuihin vihkiytyneiden yhteisö. Jumalan salaisuudet ovat aina avoimia salaisuuksia. Niistä kerrotaan, niistä julistetaan ja ennen kaikkea niistä päästään osallisiksi sadoissa avoimien ovien tapahtumissa, joita tälläkin viikolla järjestetään Joensuun seudulla. Jumala kutsuu ihmisiä kuulemaan ennenkuulumattomia uutisia: Jumalan poika syntyy maailmaan kaksituhatta vuotta sitten, Jumala uhraa oman poikansa, Jeesuksen, ihmiskunnan synnin tähden ja Jeesus asettaa ehtoollisen, viinin ja leivän, kristityille voimaksi, pelastukseksi, uskonvakuudeksi ja osallisuudeksi hänen ruumiistaan.

Nämä kaikki ovat salaisuuksia, jotka tulee kuulla, ymmärtää, nauttia ja uskoa. Osalle ihmisistä näistä salaisuuksista tulee tie iankaikkiseen pelastukseen, osa hylkää tai heittää ne hölynpölynä romukoppaan. Jumalan salaisuudet avautuvat tai ne sulkeutuvat. Jumalan Pyhä Henki avaa meille kuitenkin mielellään salaisuuksia, kun etsiydymme sanan, sakramenttien ja rukouksen lähteille.

Pääsiäisenä nautimme ehtoollisen sakramentin. Tämä salaisuus avautuu meille aistien kautta. Polvistumme, syömme, juomme ja kuulemme sanat ”sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”. Huomaan, että jos en ole käynyt vähään aikaan ehtoollispöydässä, yhteyteni Kristukseen heikkenee. Me olemme kristittyinä samaa ruumista ja verta Kristuksen kanssa. Se on avoin salaisuus, joka avautuu meille jokaiselle, kun tätä Jeesuksen asettamaa sakramenttia ahkerasti harjoitamme.

Rukous

Herra, Sinä elät jo minussa omaa elämääsi. Sinä kuljet kanssani kaikkialle arkipäivääni, ja jälleen saan kohdata sinut tänä pääsiäisenä pyhässä Ehtoollisessa.

Kerran on tuleva päivä, jona sinä varjelet minun lähtöäni tästä elämästä ja saapumistani ikuisen elämän täydelliseen kirkkauteen.

Kiitos, että me silloin saamme viettää suurta Ehtoollistasi taivaassa.

Jukka Reinikainen
kirkkoherra
Kontiolahden seurakunta

Kolumni: Tyttöni, miten sinä voit?

Samalla kun poikien hyvinvointi on säilynyt jokseenkin ennallaan, yhä useammalla tytöllä on haasteita hyvinvointinsa kanssa.

Hymyilevä, silmälasipäinen nainen katsoo kameraan Viime vuosien kouluterveyskyselyt ovat tuoneet esiin huolestuttavia tuloksia tyttöjen hyvinvoinnissa. Yli puolet tytöistä on ollut huolissaan mielialastaan, lähes joka neljäs tyttö koki itsensä yksinäiseksi ja lähes joka kolmas koki kohtalaista tai keskivaikeaa ahdistusta. Osuudet ovat selvästi kasvaneet viime vuosien aikana ja ovat huomattavasti korkeampia kuin vastaavan ikäisillä pojilla.

Sama näkyy rippikouluun osallistuvilla nuorilla. Olemme yhteistyössä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa keränneet vuosina 2018–2022 mittavan tutkimusaineiston rippikouluihin osallistuvilta nuorilta. Viiden vuoden aikana lähes 70 000 rippikoululaista on vastannut kyselyyn, jossa on seurattu rippikouluun liittyviä kokemuksia. Kokemukset ovat olleet vuodesta toiseen hyviä. Jokaisena kyselyn vuonna sekä tytöt että pojat ovat antaneet rippikoululleen keskimäärin arvosanan 9-.

Samalla tyttöjen hyvinvoinnissa on tapahtunut huolestuttava muutos. Samalla kun poikien hyvinvointi on säilynyt jokseenkin ennallaan, yhä useammalla tytöllä on haasteita hyvinvointinsa kanssa. Vuonna 2018 rippikoululaistytöistä 45 prosenttia ja pojista 55 prosenttia oli kyselyn mukaan erittäin hyvinvoivia ja elämästään vahvasti iloitsevia.

Viime vuonna kerätyssä aineistossa elämästään vahvasti iloitsevien tyttöjen osuus oli pudonnut 33 prosenttiin samalla kun poikien osuus oli lähes ennallaan (50 %). Samalla joka kolmas (31 %) tyttö kertoi, että henkinen hyvinvointi ei ollut hyvä, pojista vain 15 prosenttia. Myös muunsukupuolisten nuorten hyvinvointi on erityisen haastavaa.

Korona-ajan tuomien haasteiden keskellä nuorten hyvinvoinnin ongelmat olisi helppo laittaa pandemia-ajan tuomien muutosten piikkiin. Poikkeusaika oli nuorille erityisen haastavaa. Kuitenkin nimenomaan tyttöjen hyvinvoinnin heikentyminen haastaa etsimään selityksiä myös muualta.

Viime vuosien aikana on voimakkaasti painotettu nuoren oikeutta turvalliseen tilaan. Tämän puheen painopiste on suomalaisessa keskustelussa kuitenkin ollut vahvasti sukupuolivähemmistöjen näkökulmissa. Painopiste on tärkeä, muunsukupuolisten nuorten hyvinvointi on erityisen haastettu. Mutta olemmeko samalla unohtaneet tytöt?

Miten voisimme tukea tyttöjen hyvinvointia paremmin? Pieni, mutta merkityksellinen teko voi olla jo se, jos edes kysyisimme kohtaamiltamme ja lähellämme olevilta tytöiltä, miten sinä voit. Ja haluaisimme myös kuulla. Tyttöni, sinä olet ihme, suuri ihme.

Kati Tervo-Niemelä
käytännöllisen teologian professori
Itä-Suomen yliopisto
kati.tervo-niemela@uef.fi

Pääkirjoitus: Unelmien työ

Moni yllättyy, kun tutustuu tarkemmin siihen, miten monipuolisia työpaikkoja kirkolla on tarjota.

Millainen on sinun unelmiesi ammatti? Oletko parhaimmillasi ryhmätöissä vai omassa rauhassa, käytännön asioita järjestellessä vai suuria linjoja suunnitellessa? Onko sinulle tärkeää auttaa ihmisiä, muuttaa maailmaa tai toteuttaa itseäsi luovasti? Unelmien työhön voi päätyä montaa eri kautta. Joskus voi olla hankala arvioida etukäteen, millainen organisaatio sopii itselle parhaiten.

Moni yllättyy, kun tutustuu tarkemmin siihen, miten monipuolisia työpaikkoja kirkolla on tarjota. Töissä ei olekaan ainoastaan pappeja ja kanttoreita, vaan todellisuus on jotain aivan muuta. Suuria henkilöstöryhmiä esimerkiksi Joensuun seurakuntayhtymässä ovat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät, kiinteistöjen ja hautausmaiden ylläpitäjät sekä ihmisten tukena toimivat diakoniatyöntekijät. Tekemistä löytyy myös talouden, hallinnon, viestinnän ja it-alan osaajille.

Meillä Joensuussa seurakunnat ja seurakuntayhtymän palveluyksiköt työllistävät noin 180 henkilöä. Ensi kesänä määrä kasvaa taas kymmenillä, kun kausi- ja kesätyöntekijät ovat mukana vahvuudessa. Varsin monimuotoinen joukko meitä siis löytyy Joensuustakin ja avoimia tehtäviä kannattaa välillä käydä tutkimassa verkkosivuillamme.

Näin pääsiäisen alla on hyvä huomioida myös se, että osa seurakuntien työntekijöistä on mukana ihmisten arjessa ja juhlassa ja työskentelee siksi osittain pyhäpäivinä ja viikonloppuisin. Tekisitkö sinä mieluummin töitä säännöllisesti arkipäivinä vai voisitko ajatella joustavampaa työnkuvaa? Jos haluat kokeilla, mikä olisi juuri sinulle sopiva kirkon ammatti, käy tekemässä testi osoitteessa evl.fi/kirkon-ammatit-peli.

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille töissä ja vapaalla oleville!

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi