Seurakuntavaaleissa valittiin päättäjät eli seurakuntien luottamushenkilöt paikallisiin seurakuntaneuvostoihin. Lisäksi vaaleissa valittiin paikallisten seurakuntien edustajat Joensuun seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Seurakuntavaaleissa valittiin päättäjät eli seurakuntien luottamushenkilöt paikallisiin seurakuntaneuvostoihin sekä Joensuun seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Luottamushenkilöt päättävät vuosina 2023–2026 muun muassa siitä, keitä valitaan seurakuntien työntekijöiksi, miten rahat jaetaan, minkälaisia kerhoja pidetään ja keitä autetaan.
Joensuun seurakunta
Joensuun seurakunnassa valittiin 14 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 14 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Pielisensuun seurakunta
Pielisensuun seurakunnassa valittiin 14 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 12 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Rantakylän seurakunta
Rantakylän seurakunnassa valittiin 12 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 10 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Pyhäselän seurakunta
Pyhäselän seurakunnassa valittiin 12 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 6 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Enon seurakunta
Enon seurakunnassa valittiin 10 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 5 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Vaara-Karjalan seurakunta
Vaara-Karjalan seurakunnassa valittiin 10 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 4 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Tiesitkö, että
Yli puolet seurakuntaneuvostoihin valituista on uusia.
Uusien päättäjien keski-ikä on 56,8 vuotta.
Eniten ääniä keräsivät Topi Linjama (Joensuu, 221 ääntä) ja Jaana Minkkinen (Joensuu, 215). Kolmanneksi suurimman äänisaaliin sai Helena Hulmi (Rantakylä, 203).
Puolet Joensuun seurakunnan päättäjistä valittiin Tapakristittyjen ehdokaslistalta.
Äänestysprosentti nousi edellisistä vaaleista Enon seurakunnassa.
Joensuun alueen seurakuntien äänestysprosentit vaihtelivat välillä 7,1–15,1. Ahkerimmin äänestettiin Vaara-Karjalan seurakunnassa.
Arvostan seurakunnissa ennen kaikkea sitä, että ne ovat heikoimpien puolella. Vajaan kuukauden kuluttua valittavat uudet päättäjät vaikuttavat muun muassa siihen, miten seurakunnat jatkossa auttavat heikoimpia ja millaista tukea seurakunnista saa.
Arvostan seurakunnissa ennen kaikkea sitä, että ne ovat heikoimpien puolella. Kuka tahansa meistä voi tarvita joskus apua, mutta avunsaanti ei ole itsestäänselvyys. Seurakunnissa auttamiseen paneudutaan monesta eri näkökulmasta: Diakoniatyöntekijät tukevat käytännön elämän solmukohdissa ja toimittavat esimerkiksi ruoka-apua tarvitseville. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät kulkevat perheiden rinnalla, pitävät huolta lapsista ja kuuntelevat nuorten huolia. Perheneuvojat ratkovat parisuhteen kriisejä. Papit ovat läsnä ja tukena ilossa ja surussa, sairaudessa ja toivon hetkellä.
Vajaan kuukauden kuluttua äänestetään uudet päättäjät seurakuntiin. He vaikuttavat muun muassa siihen, miten seurakunnat jatkossa auttavat heikoimpia ja millaista tukea seurakunnista saa. Seurakuntavaaleissa valittujen luottamushenkilöiden mielipiteillä, asenteilla ja kiinnostuksen kohteilla on suuri merkitys. He ratkaisevat, millainen yhteisö seurakunta on, mitä se tarjoaa alueensa asukkaille ja mihin käytössä olevat rahat suunnataan.
Kirkon opillisista kysymyksistä ei äänestetä seurakuntavaaleissa, mutta vaaleilla on silti suuri merkitys koko kirkon tulevaisuuden suuntaan. Nyt valittavista luottamushenkilöistä valitaan vuoden päästä kirkon korkeimpaan päättävään elimeen eli kirkolliskokoukseen edustajat, joiden tehtävänä on pohtia ehkä kaikkein kiperimpiä kirkon kysymyksiä.
Vaaleissa sinulla on mahdollisuus antaa tuki ehdokkaalle, joka ajattelee samoin kuin sinä. Miten tärkeää sinulle on kirkon sanoma, yhdenvertaisuus, vihreät arvot tai hyvän tekeminen? Entä oman seurakunnan läsnäolo elämän suurissa hetkissä, iltapäiväkerhot, erilaiset harrastusryhmät tai seurakuntien mahdollisuus auttaa? Tutustu ehdokkaisiin vaalikoneessa osoitteessa seurakuntavaalit.fi ja anna äänesi ennakkoon tai vaalipäivänä. Käytännön ohjeet löydät tämän lehden välissä ilmestyvästä vaaliliitteestä.
Kirsi Taskinen viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä kirsi.taskinen@evl.fi
Marraskuussa seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt. Mutta mitä asioita Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa on tulossa päätettäviksi vuosina 2023–2026?
Marraskuussa seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt. Mitä asioita Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa on tulossa päätettäviksi vuosina 2023–2026?
Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen toivoo erilaisten äänenpainojen pääsevän kuuluviin seurakunnan päätöksenteossa. Hän kannustaa asettumaan ehdolle ja äänestämään syksyn seurakuntavaaleissa. Kuva: Tea Ikonen
Joensuussa seurakuntalaiset saavat äänestää sekä seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston että oman seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenten vaaleissa. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Ketosen mukaan seurakuntayhtymän ja seurakuntien strategiat ohjaavat paikallista kirkon työtä olennaisella tavalla.
– Ne kumpuavat kirkon tunnustuksesta, jossa kiteytetysti määritetään kirkon olemus ja tehtävä, Ketonen selventää.
Myös Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen tuo esiin strategian merkityksen:
– Pielisensuun seurakunnalla on tuore strategia, jonka mukaan toimimme, teemme päätöksiä seurakunnassa tehtävästä työstä, varojen käytöstä ja virkavalinnoista.
Kontiolahden seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään. Kirkkoherra Jukka Reinikainen kertoo, että tulevina vuosina Kontiolahdella jatketaan seurakuntastrategian jalkauttamista. Itsenäisessä seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu kirkkovaltuusto.
Rakennushankkeet ja toiminnan suunnittelu nivoutuvat yhteen päätöksenteossa
Rakennushankkeista seurakuntayhtymässä päättää sen ylin päättävä toimielin, yhteinen kirkkovaltuusto. Puheenjohtaja Ketosen mukaan tällä hetkellä merkittävin hanke on Kiihtelysvaaran uusi kirkko.
Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo korostaa monitoimikirkon tulevaa tehtävää seurakunnallisen toiminnan keskuksena.
– Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen ovat tärkeä osa seurakuntaneuvoston jäsenten työsarkaa tulevina vuosina, Angervo toteaa.
Toinen merkittävä hanke on Joensuun hautausmaan toimisto- ja huoltorakennus.
Enon seurakuntaneuvostossa on edessä uuden siunauskappelin tai vaihtoehtoisten järjestelyiden valmisteluun liittyvää työtä, kertoo Enon seurakunnan vt. kirkkoherra Markku Koistinen.
Kontiolahden seurakunnan luottamushenkilöiden päätettäväksi on tulossa muun muassa kirkon ulkomaalaus, Hirvirannan leirikeskuksen peruskorjaus ja ravitsemuspalveluiden kilpailutus.
Luottamushenkilöt tekevät päätöksiä työntekijöiden määrästä ja henkilöstövalinnoista
Työntekijöiden valinnat ovat tärkeä osa luottamushenkilöiden toimintaa, kertoo Joensuun seurakunnan kirkkoherra Katri Vilén:
– Seurakuntaneuvosto päättää esimerkiksi siitä, laitetaanko virkoja auki, sekä osallistuu aktiivisesti henkilöiden valintaprosessiin hakuilmoituksen laadinnasta haastatteluihin ja valintoihin.
– Enon seurakunnassa on tulossa kirkkoherran ja seurakuntapastorin virkojen täyttöön liittyvät valmistelut ja valinnat sekä päättäminen papin virkojen lukumäärästä. Nämä ovat tärkeitä tulevaisuuteen ja myös strategiaamme liittyviä asioita, Koistinen sanoo.
Pyhäselän kasvavan seurakunnan kirkkoherra Ville Ojalan mukaan luottamushenkilöt voivat päästä päättämään työntekijöiden määrän lisäämisestä.
Kontiolahden seurakunnassa on painetta henkilöstökulujen karsimiseen.
Tarvitaan yhteistyötä seurakuntien välillä
Seurakuntarajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan Vaara-Karjalan seurakunnassa, joka on jäsenmäärältään pieni.
– On ajankohtaista miettiä, mitä yhteistyö voisi konkreettisesti tarkoittaa, ja tehdä rohkeasti päätöksiä esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden mahdollisuudesta. Mitkä ratkaisut palvelisivat parhaiten sitä, että seurakunnan toiminta voisi jatkua vireänä ja elinvoimaisena? Angervo pohtii.
Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Autio nostaa esiin kysymyksen seurakuntarakenteesta:
– Seuraavien neljän vuoden aikana on varmasti mietittävä resurssien sopeuttamista ja mahdollista seurakuntarakenteen muuttamista. Optimaalista olisi niin hallinnon kuin toiminnankin kannalta, jos Joensuussa olisi yksi seurakunta. Olisi toivottavaa, jos tämä asia nousisi keskusteluun ja päätöksentekoon.
Arvoilla on iso merkitys päätöksenteossa
Vuosittain toistuvat toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä toimintakertomukset ovat keskeisiä isoja asioita seurakunnan päätöksenteossa.
– On tärkeää, että erilaiset äänenpainot pääsevät kuuluviin, Tiina Reinikainen toteaa ja kannustaa asettumaan ehdolle sekä äänestämään seurakuntavaaleissa.
Vilén korostaa, että arvot ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Hänen mukaansa luottamushenkilöillä on tärkeä paikka vaikuttaa siihen, mihin rahoja käytetään, kenelle tiloja annetaan käyttöön ja minkälaista toimintaa tuetaan ja järjestetään.
Hanna Pekkanen
Vielä ehdit ehdokkaaksi
Seurakuntavaalien slogan haastaa jokaista kirkon jäsentä mukaan: ”Asetu ehdolle sellaisena kuin olet!”
Ehdokkaaksi voi asettua täysi-ikäinen, konfirmoitu seurakunnan jäsen. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. kello 16, johon mennessä valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat tulee toimittaa seurakuntatoimistoon tai kirkkoherranvirastoon. Luottamushenkilön tehtävästä kiinnostuneiden kannattaa siis toimia viipymättä.
Millaisista ominaisuuksista on hyötyä luottamushenkilön tehtävien hoitamisessa? Kysyimme Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Aution näkemystä asiaan. Hänen mukaansa hyvä luottamushenkilö on perillä seurakunnan taloudesta ja toiminnasta sekä muutenkin innostunut ja kiinnostunut seurakunnan elämästä.
– Jos luottamushenkilö ei esimerkiksi käy jumalanpalveluksissa, niin se tuntuu oudolta. Seurakuntaelämän rakastaminen on tärkeää, koska sen pohjalta voi tehdä hyviä päätöksiä, Autio perustelee.
Luottamushenkilöt tekevät päätöksiä ihmisten hyväksi niillä resursseilla, jotka heillä on käytettävissään.
Kesälomamatkalla ilahduin tavatessani nuoren naisen, joka oli käynyt rippikoulun muutama vuosi sitten ja nyt täysi-ikäiseksi tultuaan oli innolla lähdössä mukaan oman seurakuntansa luottamushenkilöksi. Tapaamani nuoren motiivina oli halu vaikuttaa asioihin. Joku toinen lähtee mukaan, koska kaipaa mielekästä tekemistä ja tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon. Yksi haluaa nostaa kannattamiaan arvoja esiin luottamuselimissä. Toinen näkee seurakunnat oman asuinympäristön aktiivisina toimijoina, joiden kautta voi luoda uudenlaisia mahdollisuuksia harrastaa ja tavata toisia ihmisiä. Motiiveja on lukuisia.
Mistä vaaleilla valitut luottamushenkilöt sitten oikein päättävät? Monesti mainitaan rahat, rekrytoinnit ja rakennukset. Talouslukujen ja seinien taustalla ovat kuitenkin aina ihmiset ja heidän hyvinvointinsa. Luottamushenkilöt tekevät päätöksiä ihmisten hyväksi niillä resursseilla, jotka heillä on käytettävissään. Päätösten myötä pienet lapset saavat kirmata luontokerhoissa pitkin metsiä, vanhemmat saavat hengähdystauon lapsenhoidosta, ikäihmiset löytävät seuraa ja tekemistä ja vaikeuksiin joutuneet saavat apua.
Tämän syksyn seurakuntavaalien ehdokkaat ovat selvillä noin parin viikon päästä. Vielä on siis aikaa miettiä, lähteäkö itsekin ehdokkaaksi. Mitään tiettyä ihmistyyppiä ei näissä vaaleissa haeta, sillä jokainen voi ryhtyä ehdokkaaksi juuri sellaisena kuin on. Seurakuntavaalit.fi-sivusto kertoo, että ehdokkaaksi ryhtyvän tulee olla ”kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu”. Ilmaisua selvennetään kuitenkin lisää: ”Ilmaisu kertoo siitä, että henkilö kuuluu kirkkoon ja on sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta. Tämä on tarpeen toimittaessa seurakunnan luottamuselimessä. Käytännössä vakaumusta ei tutkita. Kristillinen vakaumus ilmenee kullakin ihmisellä omalla tavallaan.”
Kirsi Taskinen viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi
Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI pyrkii vahvistamaan nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkossa. Yksi merkittävimmistä vaikuttamisen paikoista on tämän vuoden marraskuussa käytävät seurakuntavaalit.
Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI pyrkii vahvistamaan nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta Suomen ev.lut. kirkossa. Yksi merkittävimmistä vaikuttamisen paikoista on tämän vuoden marraskuussa käytävät seurakuntavaalit, jolloin seurakuntiin valitaan uudet päättäjät.
Itsekin seurakunnan luottamushenkilönä toiminut NAVI:n puheenjohtaja Jussi Luoma työskentelee nykyisin pappina Tampereella Messukylän seurakunnassa. Kuva: Jussi Luoma.
Vuoden 2022 alussa NAVI:n puheenjohtajana aloittanut Jussi Luoma kertoo, että nuorten ehdolle asettuminen seurakuntavaaleissa on erityisen tärkeää.
– Nuoria on valtavasti mukana rippikouluissa, nuorisotyössä ja nuorten aikuistenkin toiminnassa, joten olisi luontevaa, että heitä olisi mukana myös päätöksenteossa, Luoma toteaa.
Nykyisten luottamushenkilöiden keski-ikä on Luoman mukaan noin 54 vuotta.
– Seurakuntaneuvostoissa ja kirkkovaltuustoissa tehdään isoja päätöksiä esimerkiksi seurakunnan tiloista ja henkilöstöstä sekä siitä, mihin käytetään rahaa. Lähes kaikki päätökset vaikuttavat vähintään välillisesti nuoriin, Luoma huomauttaa.
”Seurakuntavaalit ovat hyvä paikka opetella muodostamaan näkemyksiä erilaisista asioista”
Jo ehdolle asettumalla oppii taitoja, joista voi olla hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi työelämässä.
– Seurakuntavaalit ovat matalan kynnyksen vaalit asettua ehdolle ja hyvä paikka päästä harjoittelemaan oman vaalikampanjan tekemistä sekä opetella muodostamaan näkemyksiä erilaisista asioista, Luoma kertoo.
Luottamushenkilönä puolestaan oppii toimimaan erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Lisäksi kokouskäytänteet tulevat tutuksi.
”Vaikka kauden joutuisikin jättämään kesken, kannustaisin silti lähtemään rohkeasti ehdolle”
Kirkon luottamushenkilöt valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Luoma tunnistaa sen, että neljä vuotta voi tuntua pitkältä ajalta nuoren elämässä. Hän on itsekin toiminut seurakunnan luottamushenkilönä Helsingissä, mutta joutui luopumaan pestistä muuttaessaan muualle.
– Vaikka kauden joutuisikin jättämään kesken esimerkiksi muuton takia, niin kannustaisin silti lähtemään rohkeasti ehdolle. Sillä vaikka olisit mukana vain vuoden tai kaksi, niin siinäkin ajassa on jo mahdollista saada omaa ja nuorten ääntä kuuluviin, Luoma huomauttaa.
”Nuoret ovat täysivaltaisia toimijoita vaikuttavuudessaan ja seurakuntalaisuudessaan”
Mistä lähteä liikkeelle, jos seurakuntavaaliehdokkuus kiinnostaa?
– Vinkkejä voi saada esimerkiksi seurakunnan nuorisotyöntekijältä tai nuorisopapilta, Luoma neuvoo.
Lisäksi seurakuntien ja NAVI:n verkkosivuilta löytyy paljon tietoa ehdokkuudesta. NAVI on tuottanut myös laajan ehdokkaan oppaan, josta löytää vinkkejä niin ehdokkaaksi asettumiseen ja vaalikampanjointiin kuin luottamushenkilönä toimimiseen.
– Nuoret eivät ole pelkästään tulevaisuuden seurakuntalaisia, eivätkä he ole keskeneräisiä aikuisia tai keskeneräisiä kristittyjä, vaan täysivaltaisia toimijoita vaikuttavuudessaan ja seurakuntalaisuudessaan, Luoma muistuttaa.
Onkin demokratian periaatteiden mukaista, että myös nuoret ovat mukana neuvostoissa ja valtuustoissa tekemässä päätöksiä.
Anni Tuuva
Voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa, jos olet
konfirmoitu
vähintään 18-vuotias viimeistään 20.11.2022
viimeistään 15.9.2022 jäsen siinä seurakunnassa, jossa aiot asettua ehdolle.
Syksyn seurakuntavaaleihin haetaan parhaillaan ehdokkaita. Täysi-ikäinen seurakunnan jäsen voi asettua vaaleissa ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.
Syksyn seurakuntavaaleihin haetaan parhaillaan ehdokkaita. Täysi-ikäinen seurakunnan jäsen voi asettua vaaleissa ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.
Rantakylän seurakunnan seurakuntasihteeri Niina Komulainen ja kirkkoherra Ari Autio valmistautuvat seurakuntavaalien infotilaisuuteen, joka pidetään Rantakylän kirkolla keskiviikkona 18.5. Tilaisuus on seurakuntien yhteinen ja kaikille avoin. Kuva: Virpi Hyvärinen.
Marraskuussa valitaan Suomen ev.lut. kirkon 367 seurakuntaan yhteensä noin 8000 uutta luottamushenkilöä, jotka päättävät seurakuntien asioista ja vaikuttavat kirkon tulevaisuuteen. Kirkkotie haastatteli Rantakylän seurakunnan seurakuntasihteeri Niina Komulaista, joka on työssään nähnyt läheltä jo monet seurakuntavaalit.
Mitä sanoisit seurakuntalaiselle, joka haluaa vaikuttaa ja harkitsee ehdokkuutta seurakuntavaaleissa: Miten pääsee alkuun?
– Ihan ensiksi sanoisin, että mahtavaa, kun haluat olla mukana vaikuttamassa seurakuntasi toimintaan! Alkuun pääsee vaikka niin, että on yhteydessä omaan seurakuntaan ja kertoo kiinnostuksestaan. Jos seurakunnassa on jo tiedossa valitsijayhdistyksiä, sieltä saa asiamiehen yhteystiedot. Tai ehkä juuri sinä olet se, joka ryhtyy toimeen, perustaa valitsijayhdistyksen ja kannustaa ihmisiä ehdokkaiksi.
Mikä on valitsijayhdistysten rooli seurakuntavaaleissa? Miksi niitä on?
– Valitsijayhdistykset ovat niitä, jotka asettavat ehdokkaat. Valitsijayhdistyksen voi perustaa yhteisö, jolla on samanlaisia arvoja: esimerkiksi herätysliike, harrasteryhmä tai poliittinen puolue. Monenlaisia ja monen ikäisiä ihmisiä tarvitaan!
Edelliset seurakuntavaalit käytiin vuonna 2018. Ovatko samat valitsijayhdistykset automaattisesti mukana myös ensi syksyn vaaleissa?
– Vaaleihin lähdetään aina puhtaalta pöydältä. Hienoa on, että monesti samat henkilöt ovat luomassa valitsijayhdistyksiä. Mukaan toivotaan myös ihan uusia, asiasta innostuneita henkilöitä.
Näin perustat oman valitsijayhdistyksen
Kuinka yleistä on, että ehdokkaaksi haluava ei löydä sopivaa valitsijayhdistystä vaan perustaa oman?
– Usein käy niin, että valitsijayhdistykset syntyvät ”hiljaisuudessa” sen oman porukan kesken. Silloin saattaa käydä niin, että potentiaaliset ehdokkaat ja syntyvät valitsijayhdistykset eivät kohtaa. Jos tuttavapiirissä on hyvä joukko samanhenkisiä ihmisiä, kannattaa valitsijayhdistys perustaa ja lähteä sillä mukaan vaaleihin.
Mitä pitää ottaa huomioon, jos perustaa oman valitsijayhdistyksen?
– Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 10 äänioikeutettua, viimeistään vaalipäivänä (20.11.) 16 vuotta täyttävää seurakunnan jäsentä. Valitsijayhdistyksellä tulee olla 18 vuotta täyttänyt asiamies ja vara-asiamies. He eivät saa olla valitsijayhdistyksensä ehdokkaita eivätkä seurakunnan vaalilautakunnan jäseniä. Muut valitsijayhdistyksen perustajajäsenet saavat olla oman valitsijayhdistyksensä ehdokkaita.
– Joensuun seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymään, minkä vuoksi seurakunnissa on kaksi vaalia: seurakuntaneuvoston jäsenten vaali ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vaali. Perustajajäsenenä ja ehdokkaana voi olla vain yhdessä yhteisen kirkkovaltuuston ja yhdessä seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia varten perustetussa valitsijayhdistyksessä. Valitsijayhdistysten kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä seurakuntaan, jotta valitsijayhdistyksen esittely saadaan seurakuntien verkkosivuille, josta muut ehdokkuutta harkitsevat voivat sen löytää.
Ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta, jolloin valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat on viimeistään toimitettava seurakuntaan.
Joensuun ev.lut. seurakunnat järjestävät kaikille ehdokkuudesta ja valitsijayhdistyksen perustamisesta kiinnostuneille infotilaisuuden Rantakylän kirkolla keskiviikkona 18.5. kello 17.30–19. Kannattaa tutustua myös seurakuntavaalit.fi-sivustoon, josta saa paljon tietoa.
Hanna Pekkanen
Tiesitkö tämän seurakuntavaaleista?
Seurakuntavaalit ovat ainoat valtakunnalliset vaalit, jossa jo 16-vuotiaat saavat äänestää.
Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu seurakunnan jäsen, joka on vaalipäivään mennessä täyttänyt 18 vuotta. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.
Vaalipäivä on 20.11.2022. Ennakkoäänestys järjestetään 8.−12.11.
Marraskuussa 2022 seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin valitaan uudet päättäjät. Kirkkotie kysyi joukolta johtavia luottamushenkilöitä, millaisia päätöksiä Joensuun seurakuntayhtymässä ja Kontiolahden seurakunnassa on kuluneella kaudella tehty.
Marraskuussa 2022 seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin valitaan uudet päättäjät. Kirkkotie kysyi joukolta johtavia luottamushenkilöitä, millaisia päätöksiä Joensuun seurakuntayhtymässä ja Kontiolahden seurakunnassa on kuluneella kaudella tehty.
Joensuun kuudessa seurakunnassa päätöksiä tehdään sekä seurakuntatasolla että yhteisesti seurakuntayhtymän tasolla. Kontiolahden seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään. Kontiolahden seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan seurakuntavaaleilla. Kirkkovaltuuston valitsema kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa sekä toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kuva: Tiina Partanen.
Kun Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan alueella toimivien evankelis-luterilaisten seurakuntien johtavilta luottamushenkilöiltä kysyy, mitkä ovat olleet kuluneen nelivuotiskauden merkittävimpiä päätöksiä, suurin osa vastaajista nostaa ensimmäisenä esiin henkilöstövalinnat.
– Olemme valinneet seurakunnallemme uuden kanttorin ja uuden lastenohjaajan. Olemme myös kirjoittaneet kannanoton siitä, että seurakunnallamme säilyisi oma kirkkoherra sen jälkeen, kun edellinen jäi eläkkeelle, kommentoi Enon seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Maiju Ahlholm.
Seurakuntaneuvostot valitsevat viranhaltijat – henkilöstöpäätöksiä tehty myös talouden tasapainottamiseksi
Useissa seurakunnissa henkilöstövalintoja on ollut kuluneella kaudella paljon, ja joissakin seurakunnissa myös taloutta on tasapainotettu henkilöstökysymyksiin liittyvillä päätöksillä.
Vaara-Karjalan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Reetta Turusen mukaan seurakunnassa on ollut pitkään tiedossa, että kun v. 2005 toteutuneeseen seurakuntaliitokseen liittyneet siirtymävaiheen taloudelliset avustukset loppuvat, käytettävissä olevat määrärahat supistuvat.
– Olemme joutuneet miettimään, mistä supistetaan, kun on pakko supistaa. Päädyimme jättämään toisen diakoniatyöntekijän paikan täyttämättä ja muuttamaan seurakuntasihteerin tehtävän osa-aikaiseksi eläköitymisten yhteydessä.
Seurakuntaneuvostot päättävät siitä, keitä henkilöitä seurakunnan viranhaltijoiksi valitaan. Ainoastaan kirkkoherran virka täytetään toisinaan suoralla kansanvaalilla, mutta nykyisin tämäkin toteutetaan usein välillisellä vaalilla siten, että seurakuntaneuvosto päättää myös kirkkoherran valinnasta. Näin tapahtui Joensuun seurakunnassa vuonna 2021.
– Valitsimme seurakuntaamme ensimmäisen naiskirkkoherran, Katri Vilénin. Olemme hyvin iloisia, että Katri on saanut alkaa viedä meidän seurakuntamme uudelle sivulle ja vuosituhannelle – aikaisempien kirkkoherrojen erinomaista työtä väheksymättä, kommentoi Joensuun seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Jaana Ihme.
Kiinteistöpäätökset merkittävimpien joukossa – tärkeimpinä Kiihtelysvaaran kirkon ja Enon seurakuntatalon rakentaminen
Toinen merkittävä kyselyssä esiin noussut teema oli kiinteistöihin liittyvät päätökset. Seurakuntayhtymässä kiinteistöt ovat yhtymän – ei yksittäisen seurakunnan – omaisuutta, ja päätökset investoinneista tekee yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto.
Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Ketonen pitää kuluvan valtuustokauden merkittävimpänä päätöksenä uuden kirkon rakentamista Kiihtelysvaaraan. Merkittävä on ollut myös päätös uuden seurakuntatalon rakentamisesta Enoon.
Päätös Kiihtelysvaaran kirkon rakentamisesta ja kaikkien tarvittavien tilojen keskittämisestä saman katon alle oli Ketosen mukaan periaatteellinen, rohkea ja tulevaisuuden uskoa ilmentävä.
– Se viestii myös kannanottoa Kirkon puolesta tämän hetken yhteiskunnassa, jossa arvojen moninaisuus haastaa Kirkon toiminnan ja sanoman.
Yhtymään kuulumattomissa, itsenäisissä seurakunnissa kuten Kontiolahdella kiinteistöihin liittyvät päätökset tekee kirkkovaltuusto.
Kontiolahden kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anneli Parkkonen kertoo, että Kontiolahdella merkittäviin päätöksiin kuului seurakunnalle tarpeettomien kiinteistöjen myynti.
– Päätimme seurakunnan strategian mukaisesti myydä rivitalo-osakkeita, omakotitalon ja ison pappilan. Näin poistimme niistä aiheutuneet kulut ja saimme jonkin verran tuloja.
Parkkonen ja Ketonen nostavat merkittävänä päätöksenä esiin myös Kontiolahden seurakunnan ja Joensuun seurakuntayhtymän kirkonkirjojen pidon siirtämisen Kuopion aluekeskusrekisterin hoidettavaksi. Ketonen pitää isona päätöksenä myös sitä, että Joensuun seurakuntayhtymä otti vastuulleen kesän 2022 herättäjäjuhlien järjestämisen.
Strategiaprosessit ja tulevaisuustyö merkittäviä vaikuttamisen paikkoja
Rantakylän seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Helena Hulmi nostaa erityisen merkittävänä asiana esiin Rantakylän seurakunnan uudesta strategiasta päättämisen.
– Se on selventänyt seurakunnan tehtävää, asemaa ja merkitystä yhteisössä.
Uuden strategian valmisteluprosessi on myös Pielisensuun seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Pirjo Ketosen merkittävimpien päätösten listalla. Pielisensuussa strategiatyöhön ovat osallistuneet niin luottamushenkilöt, seurakunnan työntekijät kuin seurakuntalaisetkin, ja siinä on hyödynnetty mm. kirkon yhteistä Ovet auki -strategiaa, Arvot 360 kirkko -testiversiota sekä demografista tietoa seurakunnasta ja kaupungin kehittymisen suuntaviivoista.
Jaana Ihme nostaa koko yhtymän tulevaisuuden kannalta tärkeäksi asiaksi Joensuun seurakuntaneuvostosta, Tiina Sotkasiiralta, nousseen aloitteen tulevaisuustyöryhmän perustamiseksi.
– Työryhmä on erittäin merkittävä koko yhtymän tulevaisuuden kannalta.
Myös käytännön toimintaan voi vaikuttaa – esimerkkeinä kotikäyntiprojekti, kirkkokahvit ja soittimien hankinta
Suurten linjojen lisäksi luottamushenkilöt ovat päässeet päättämään myös käytännön toimintaan liittyvistä asioista. Pirjo Ketonen nostaa keskeisenä esiin Pielisensuun seurakuntaneuvoston päätöksen keskittää voimavaroja ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseen.
– Käynnistimme Kotikäynti- ja yhteisötyöntekijä -hankkeen, johon palkattiin puoleksi vuodeksi osa-aikainen työntekijä edistämään ikäihmisten omatoimisuutta alueellamme.
Pyhäselässä seurakuntaneuvosto päätti kirkkokahvien järjestämisestä sunnuntaisin messun jälkeen, millä on seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Mari Kärki-Puustisen mukaan suuri merkitys seurakuntalaisille.
Pyhäselässä panostettiin myös musiikkitoimintaan päättämällä hankkia Reijolan seurakuntatalolle urut, samoin kuin Rantakylässä, jossa tehtiin päätös urkupositiivin hankinnasta.
Kontiolahdella tehtiin organisaatio- ja työkuvauudistuksia lasten vähenemisen johdosta ja haettiin samalla napakkuutta palveluihin.
Myös korona-ajan haasteisiin vastaamiseen liittyvät päätökset nousivat jonkin verran esiin luottamushenkilöiden vastauksissa, samoin päätökset seurakunnan testamenttilahjoituksina saatujen varojen käytöstä.
Päätöksiä arvolähtökohdista – Joensuussa evättiin tuki naispappeutta vastustavilta lähetysjärjestöiltä, Pyhäselkä ohjaa kolehtivaroja Ukrainan sodasta kärsiville
Luottamushenkilöt voivat tehdä päätöksiä myös erityisesti edustamiaan arvoja silmällä pitäen. Jaana Ihme nostaa tärkeänä päätöksenä esiin Joensuun seurakuntaneuvoston päätöksen olla tukematta naispappeuteen kielteisesti suhtautuvia lähetysjärjestöjä.
– Haluamme korostaa kaikessa toiminnassamme suvaitsevaisuutta ja ihmisarvon luovuttamattomuutta.
Mari Kärki-Puustinen puolestaan nostaa esiin kolehtisuunnitelman hyväksymisen osana neuvoston jokavuotista työskentelyä.
– Voimme ohjata tukeamme ja taloudellista apua sinne missä hätä on suurinta. Olemme saaneet Pyhäselän seurakunnassa kantaa kortemme kekoon ja olla tukemassa nyt Ukrainan kansaa.
Hyvä luottamushenkilö ajattelee asioista laajasti ja uskaltaa kertoa mielipiteensä, mutta ei ole jääräpää. Mukaan toivon kaikenikäisiä, ja etenkin nuorten osallistuminen olisi hienoa.
Nyt on hyvä hetki miettiä, millainen on seurakuntavaalien sloganissa mainittu uskottu, toivottu ja rakastettu. Samalla kannattaa miettiä, mitä voisi itse tehdä, että seurakunnassa jokainen olisi aidosti kaikkea noista kolmesta. Oiva paikka päästä vaikuttamaan asioiden kulkuun on juuri nyt, kun ensi syksyn seurakuntavaalien ehdokaslistoja on alettu keräämään.
Toivon, että mahdollisimman moni seurakuntalainen lähtee ehdolle ja tuo oman osaamisensa vaikuttamiseen. Tärkeää on, että valituksi tulisi monipuolisesti seurakuntien jäsenistöä. Mitään ”kirkossakäymismäärämittaristoa” ei ehdokkaille ole, vaan täysivaltaisuus, 18 vuoden ikä ja seurakunnan jäsenyys riittävät. Hyvä luottamushenkilö ajattelee asioista laajasti ja uskaltaa kertoa mielipiteensä, mutta ei ole jääräpää. Mukaan toivon kaikenikäisiä, ja etenkin nuorten osallistuminen olisi hienoa.
Seurakuntavaaleissa valitaan henkilöt päättämään oman seurakunnan ja meillä Joensuussa myös seurakuntayhtymän asioista. Eri tehtävissä pääsee vaikuttamaan esimerkiksi oman seurakunnan työntekijöiden valintaan, kirkollisveron määrään, kiinteistöihin, toiminnan painottamiseen ja moneen muuhun käytännön asiaan.
Seurakuntien päätöksentekojärjestelmä on kieltämättä moninainen ja vaikeasti hahmotettava. Kontiolahdella valitaan yhdessä vaalissa kirkkovaltuusto, Joensuussa kahdella äänestyslipulla erikseen seurakuntiin seurakuntaneuvostot sekä Joensuun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto. Seurakuntaneuvostot vaikuttavat oman lähiseurakunnan toiminnassa, esimerkiksi Enossa. Isot yhteiset asiat päättää valtuusto. Keskeisin vaikuttamispaikka on valtuustolle asiat valmisteleva kirkkoneuvosto, jonka jäsenet luottamushenkilöt valitsevat seurakuntakohtaisesti.
Koko Suomen ev.lut. kirkkoa koskevat oppiasiat päätetään kirkolliskokouksessa. Seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen. Siellä sitten päätetään esimerkiksi samaa sukupuolta olevien vihkioikeuksista ja muista isoista asioista.
Työskentely seurakuntien toimielimissä on käytännössä hyvin yhteisymmärryshakuista. Puoluekuria vastaavaa käytäntöä ei ole, vaan asioista keskustellaan ja koetetaan löytää yhteinen näkemys. Eräs seurakuntavaalien erinomainen piirre on, että äänestysoikeus on myös 16 vuotta täyttäneillä.
Seuraavat seurakuntavaalit pidetään marraskuussa 2022. Jokaista kutsutaan asettumaan ehdolle ja äänestämään juuri sellaisena kuin hän on.
Seurakunnat valitsevat päättäjänsä neljän vuoden välein pidettävissä seurakuntavaaleissa. Jokaista kutsutaan äänestämään sellaisena kuin hän on.
Marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka päättävät seurakunnan asioista seuraavat neljä vuotta. Kuva: Vantaan seurakunnat / Kirkon kuvapankki
Seurakuntavaalit järjestetään kaikissa Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa samaan aikaan, seuraavan kerran tämän vuoden marraskuussa. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt vuosille 2023–2026. He käyttävät ylintä päätösvaltaa seurakunnissa.
Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11.2022. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11.2022. Seurakuntavaaleissa on äänioikeus jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä. Äänestäminen ei edellytä rippikoulun käymistä tai konfirmaatiota, riittää kun kuuluu kirkkoon.
Ovet auki kaikille
Äänestä sellaisena kuin olet, kuuluu vaalien slogan. Jokaista kutsutaan asettumaan ehdolle ja äänestämään juuri sellaisena kuin hän on. Seurakuntavaalien tunnuksessa on kolme sanaa: ”uskottu toivottu rakastettu”. Tämä on viesti siitä, että seurakunnassa osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista kaikille.
Seurakuntavaalien valtakunnallisen kampanjan konsepti pohjaa kirkon Ovet auki -strategiaan, jonka mukaan kirkko kutsuu sisään aivan kaikkia.
– Tämä on totta kai todella haastava teema, ja sen takia haluamme herättää keskustelua tästä aiheesta, sanoo Kirkkopalvelut ry:n viestintäpäällikkö Liisa Toivonen. Kirkkopalvelut vastaa vaalien kampanjaosuudesta.
Seurakuntavaalien tunnus viestii siitä, että seurakunnassa osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista kaikille.
Edessä tärkeitä vuosia
Kampanjan suunnittelussa on hyödynnetty erilaisia raportteja ja tutkimuksia, kuten Kirkon tutkimuskeskuksen tuottamaa kirkon nelivuotiskertomusta ja Milleniaalien kirkko -hankkeen aineistoja. Kampanjan kohderyhmäksi valikoituivat 30–55-vuotiaat, kirkkoon myönteisesti suhtautuvat kirkon jäsenet. Tavoitteena on saada uusia ehdokkaita ja nostaa äänestysprosenttia.
Kampanjan tunnuslausetta mukaillen kampanjan teemoista on nostettu esiin kolme vaaliviestiä – tulevaisuus, yksinäisyys ja myötätunto – joita seurakunnat voivat nostaa esille omissa tilaisuuksissaan.
– Me haluamme keskusteluttaa ihmisiä kirkon tulevaisuudesta. Seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan kirkon tulevaisuudessa isoja vuosia. Siellä joudutaan tekemään todella paljon isoja, esimerkiksi taloudellisia päätöksiä, Liisa Toivonen sanoo.
Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI toteuttaa oman kampanjan, jonka kohderyhmä on alle 30-vuotiaat. NAVI on esimerkiksi tuottanut nuoren ehdokkaan tueksi Ehdokkaan oppaan, jonka voi ladata maksutta netistä.
Vaalien kokonaisuudesta vastaa Kirkkohallitus.
Vaikutusvaltaa monella tasolla
Vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on konkreettista vaikutusvaltaa seurakunnan asioihin. Lyhyesti sanottuna luottamushenkilöt päättävät siitä, mihin seurakunnan rahoja käytetään. He päättävät esimerkiksi työntekijävalinnoista, kirkollisverosta ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän kiinteistökaupoista.
Paikallisen päätöksenteon lisäksi seurakuntavaaleissa annettu ääni vaikuttaa laajemminkin, sillä seurakunnan päättäjät pääsevät valitsemaan edustajia kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon. Hiippakuntavaltuuston tehtävät liittyvät hiippakunnan hallinnon hoitamiseen.
Kirkolliskokous päättää koko kirkon suurista linjauksista aina kirkkolain pykäliä myöten. Sitä onkin verrattu eduskuntaan. Eduskunta ja kirkolliskokous eroavat toisistaan muun muassa siinä, että kirkolliskokousedustajat valitaan välillisillä vaaleilla. Seurakuntavaalit ovat siis todellinen vaikuttamisen paikka ihan kenelle tahansa.
Ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta
Seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu seurakunnan jäsen, joka on vaalipäivään mennessä täyttänyt 18 vuotta. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2022.
Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Seurakunnilla on erilaisia ehdokaslistoja, jotka kokoavat yhteen samansuuntaisesti ajattelevia ehdokkaita. Listojen taustalla voi olla esimerkiksi herätysliike, poliittinen puolue tai jokin muu asia, jota valitsijayhdistys ajaa.
Ehdokkuudesta kiinnostuneet voivat tiedustella oman seurakunnan seurakuntatoimistosta tai nykyisiltä luottamushenkilöiltä, mitä ehdokaslistoja on olemassa. Ehdokas valitsee valmiista valitsijayhdistyksistä itselleen sopivimman tai perustaa oman. Uuden valitsijayhdistyksen voi perustaa kymmenen äänioikeutettua saman seurakunnan jäsentä.
Kahdet vaalit, kaksi äänestyslippua
Joensuulainen äänestäjä saa seurakuntavaaleissa täytettäväkseen kaksi äänestyslippua. Toiseen hän kirjoittaa oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon pyrkivän ehdokkaan ehdokasnumeron, ja toiseen äänestyslippuun hän valitsee ehdokasnumeron seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ehdolla olevien listoilta. Näin toimitaan Joensuun seurakuntayhtymään kuuluvissa kuudessa seurakunnassa (Eno, Joensuu, Pielisensuu, Pyhäselkä, Rantakylä ja Vaara-Karjala), sillä niissä toimitetaan kahdet vaalit.
Sama henkilö voi seurakuntayhtymässä olla ehdolla sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon. Yhteisen kirkkovaltuuston vaaliin ja seurakuntaneuvoston vaaliin on kumpaankin perustettava omat valitsijayhdistyksensä, koska seurakuntaneuvoston vaalit ja yhteisen kirkkovaltuuston vaalit ovat toisistaan erilliset.
Itsenäisissä seurakunnissa ei ole erikseen seurakuntaneuvostoja, vaan vaaleissa valitaan luottamushenkilöt seurakunnan kirkkovaltuustoon. Niinpä esimerkiksi Kontiolahden seurakunnassa toimitetaan yhdet vaalit.
Viime vaaleissa äänestysprosentti oli Joensuussa 10,2 %, Kontiolahdella 11,7 % ja koko kirkossa 14,4 %. Kontiolahden kirkkovaltuustoon valittiin 27 jäsentä ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon 51 jäsentä. Yhteisen kirkkovaltuuston keski-ikä oli 53 vuotta. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valituista luottamushenkilöistä 14 prosenttia on alle 30-vuotiaita.
Hanna Pekkanen
Lähteet: info.seurakuntavaalit.fi-sivusto, NAVIn vaalisivujen materiaalit ja 14.12.2021 pidetyn Helsingin hiippakunnan seurakuntavaali-infon webinaaritallenne.
Seurakuntavaalit marraskuussa
Seurakuntavaaleissa seurakuntalaiset äänestävät luottamushenkilöt, jotka johtavat seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimintaa. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä.
Ehdokasrekrytointi alkaa 1.3.
Ehdokasasettelu päättyy 15.9. kello 16, jolloin valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat pitää viimeistään toimittaa oman seurakunnan toimistoon/kirkkoherranvirastoon
Kun joku tarvitsee papin hautajaisiin tai tilat ristiäisille, pirisee puhelin seurakunnantoimistossa. Asiakaspalvelu on tärkeä
osa seurakuntasihteerin töitä, mutta tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi seurakuntaneuvoston kokousten sihteerinä toimiminen.
Kun joku tarvitsee papin hautajaisiin tai tilat ristiäisille, pirisee puhelin seurakunnantoimistossa. Asiakaspalvelu on tärkeä osa seurakuntasihteerin töitä, mutta tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi seurakuntaneuvoston kokousten sihteerinä toimiminen.
Koronan vuoksi seurakunnantoimistot palvelevat nyt pitkälti etänä, ja seurakuntayhtymässä on myös jaossa kasvomaskeja työntekijöille ja kokouksiin osallistujille. ”Asiakkaat ovat sopeutuneet kiitettävästi etäasiakaspalveluun”, sanoo Enon seurakuntasihteeri Milla Suhonen. Kuvassa myös maskia testaava Pielisensuun kollega Pirjo Myller. Kuva: Virpi Hyvärinen
Missä seurakunta, siellä sihteeri. Seurakunnantoimistoissa työskentelevät seurakuntasihteerit ovat varsinaisia monitietäjiä, jotka ovat perillä vähän kaikista seurakuntaa koskevista asioista.
Tilavarauksia, tiedottamista, vanhojen hautapaikkojen jäljitystä…
Pielisensuun seurakunnan seurakuntasihteeri Pirjo Myllerin mukaan seurakuntasihteerin kuuluukin olla selvillä – tai vähintäänkin ottaa selvää – asioista. Työssä korostuu hyvän tiedonkulun merkitys työyhteisön sisällä: mitä paremmin se toimii, sitä helpompi on palvella seurakuntalaisia ja muita.
– Ei kuulu mulle -ajattelutapa ei sovi tähän työhön. On ilo palvella mahdollisimman hyvin ja ystävällisesti, sanoo Myller.
Keskeistä seurakuntasihteerin työssä onkin Myllerin ja tämän enolaisen kollegan Milla Suhosen mukaan asiakaspalvelu: pappien ja kanttorien varaaminen kaste-, vihkimis- ja hautaustoimituksiin sekä tilavarausten teko. Tehtäviin kuuluu olennaisena osana myös hallinnollisia tehtäviä, tiedottamista ja monenlaista pientä juoksevaa asiaa.
– Toimitusten järjestäminen on yksi iso osa yhteydenottoja, mutta lisäksi tulee esimerkiksi ehtoollis-, syntymäpäiväkäynti- ja hartauspyyntöjä. Enossa tulee myös paljon yhteydenottoja koskien uurnan laskuja, suvun vanhoja hautapaikkoja, hautojen hallintaa ja haudanhoitosopimuksia, kertoo Suhonen.
Neuvoston kokoukset valmistellaan yhteistyössä kirkkoherran kanssa – seurakuntavaalit iso ponnistus neljän vuoden välein
Tärkeä osa seurakuntasihteerin työtä on myös seurakuntaneuvoston kokousten sihteerinä toimiminen. Sihteerit valmistelevat kokouksia tiiviissä yhteistyössä kirkkoherran ja hallintosihteerin kanssa. Joissakin asioissa myös tuomiokapituli on tärkeä yhteistyötaho.
– Seurakuntasihteeri kirjoittaa esityslistat ja viimeistelee liitteet sekä lähettää ne kokouskutsun kera seurakuntaneuvoston jäsenille. Kokouksen jälkeen sihteeri hoitaa päätösten toimeenpanot ja tiedoksiannon, kertoo Myller.
– Meillä Enossa seurakuntaneuvoston kokouksia järjestetään noin 8-10 kertaa vuodessa. Jotkut asiat ovat rutiininomaisia ja toistuvat samankaltaisina, mutta jotkut asiat vaativat enemmän valmistelua ja jälkityötä, toteaa Suhonen.
Myller näkee etenkin uusien työntekijöiden rekrytoinnin olevan vaativa tehtävä seurakunnan päättäjille.
– Sitä on mielenkiintoista seurata ja tehdä sihteerinä oma osansa siinäkin työssä. Luottamushenkilöt ovat kaiken kaikkiaan tärkeä yhteistyötaho, sanoo Myller.
Vaativimmaksi kokonaisuudeksi hallinnollisissa työtehtävissä Myller kokee neljän vuoden välein toimitettavat seurakuntavaalit.
– Niissä on kyseessä usean kuukauden runsas työ ennakkoäänestyksineen ympäri seurakuntaa, paljon kokouksia ja pitkiä päiviä. Työ on erityisen tarkkaa ja määrämuotoista. Tässäkin ponnistuksessa tärkeänä toteuttajana on maallikoista koostuva vaalilautakunta, Myller toteaa.
Korona lisäsi etätöitä
Arkisen perustyön haasteeksi Suhonen näkee töiden epäsäännöllisen jakautumisen eri päiville ja työn pirstaleisuuden. Työ keskeytyy monesti ja töitä on pystyttävä priorisoimaan tarvittaessa. Myller pitää tärkeänä, että ajoittainen kiireen tuntu ei välittyisi asiakaspalvelutilanteisiin.
Tänä vuonna myös korona on tuonut omat haasteensa sihteerien työhön. Työtä tehdään ja asiakkaita palvellaan nyt paljolti etänä.
– Tarvittavia papereita joudun kuljettamaan mukanani, mutta siitäkään huolimatta kaikkia työtehtäviä en pysty hoitamaan kotoa käsin. Parina päivänä viikossa käyn toimistolla hoitamassa esimerkiksi postit, tulostamisen, skannaamisen sekä hautakarttoihin liittyvät tehtävät, kertoo Suhonen.
Työn parasta antia molemmille on asiakaspalvelu ja hyvä yhteistyö eri tahojen – myös omien työkavereiden kanssa. Myller toteaa työtilojen ja –välineiden olevat hyvät ja työyhteisön vähän kuin toinen perhe. Seurakunta on työympäristönä mieluisa.
– Enossa työskentelemme tällä hetkellä väistötiloissa. Uuden seurakuntatalon valmistumista ja sen myötä uusia työtiloja odotan innolla, sanoo Suhonen.
Nyt on hyvä hetki miettiä, millainen on seurakuntavaalien sloganissa mainittu uskottu, toivottu ja rakastettu. Samalla kannattaa miettiä, mitä voisi itse tehdä, että seurakunnassa jokainen olisi aidosti kaikkea noista kolmesta. Oiva paikka päästä vaikuttamaan asioiden kulkuun on juuri nyt, kun ensi syksyn seurakuntavaalien ehdokaslistoja on alettu keräämään.
Kirkkotie 