Marraskuussa seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt. Mitä asioita Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa on tulossa päätettäviksi vuosina 2023–2026?

Joensuussa seurakuntalaiset saavat äänestää sekä seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston että oman seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenten vaaleissa. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Ketosen mukaan seurakuntayhtymän ja seurakuntien strategiat ohjaavat paikallista kirkon työtä olennaisella tavalla.

– Ne kumpuavat kirkon tunnustuksesta, jossa kiteytetysti määritetään kirkon olemus ja tehtävä, Ketonen selventää.

Myös Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen tuo esiin strategian merkityksen:

– Pielisensuun seurakunnalla on tuore strategia, jonka mukaan toimimme, teemme päätöksiä seurakunnassa tehtävästä työstä, varojen käytöstä ja virkavalinnoista.

Kontiolahden seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään. Kirkkoherra Jukka Reinikainen kertoo, että tulevina vuosina Kontiolahdella jatketaan seurakuntastrategian jalkauttamista. Itsenäisessä seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu kirkkovaltuusto.

Rakennushankkeet ja toiminnan suunnittelu nivoutuvat yhteen päätöksenteossa

Rakennushankkeista seurakuntayhtymässä päättää sen ylin päättävä toimielin, yhteinen kirkkovaltuusto. Puheenjohtaja Ketosen mukaan tällä hetkellä merkittävin hanke on Kiihtelysvaaran uusi kirkko.

Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo korostaa monitoimikirkon tulevaa tehtävää seurakunnallisen toiminnan keskuksena.

– Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen ovat tärkeä osa seurakuntaneuvoston jäsenten työsarkaa tulevina vuosina, Angervo toteaa.

Toinen merkittävä hanke on Joensuun hautausmaan toimisto- ja huoltorakennus.

Enon seurakuntaneuvostossa on edessä uuden siunauskappelin tai vaihtoehtoisten järjestelyiden valmisteluun liittyvää työtä, kertoo Enon seurakunnan vt. kirkkoherra Markku Koistinen.

Kontiolahden seurakunnan luottamushenkilöiden päätettäväksi on tulossa muun muassa kirkon ulkomaalaus, Hirvirannan leirikeskuksen peruskorjaus ja ravitsemuspalveluiden kilpailutus.

Luottamushenkilöt tekevät päätöksiä työntekijöiden määrästä ja henkilöstövalinnoista

Työntekijöiden valinnat ovat tärkeä osa luottamushenkilöiden toimintaa, kertoo Joensuun seurakunnan kirkkoherra Katri Vilén:

– Seurakuntaneuvosto päättää esimerkiksi siitä, laitetaanko virkoja auki, sekä osallistuu aktiivisesti henkilöiden valintaprosessiin hakuilmoituksen laadinnasta haastatteluihin ja valintoihin.

– Enon seurakunnassa on tulossa kirkkoherran ja seurakuntapastorin virkojen täyttöön liittyvät valmistelut ja valinnat sekä päättäminen papin virkojen lukumäärästä. Nämä ovat tärkeitä tulevaisuuteen ja myös strategiaamme liittyviä asioita, Koistinen sanoo.

Pyhäselän kasvavan seurakunnan kirkkoherra Ville Ojalan mukaan luottamushenkilöt voivat päästä päättämään työntekijöiden määrän lisäämisestä.

Kontiolahden seurakunnassa on painetta henkilöstökulujen karsimiseen.

Tarvitaan yhteistyötä seurakuntien välillä

Seurakuntarajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan Vaara-Karjalan seurakunnassa, joka on jäsenmäärältään pieni.

– On ajankohtaista miettiä, mitä yhteistyö voisi konkreettisesti tarkoittaa, ja tehdä rohkeasti päätöksiä esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden mahdollisuudesta. Mitkä ratkaisut palvelisivat parhaiten sitä, että seurakunnan toiminta voisi jatkua vireänä ja elinvoimaisena? Angervo pohtii.

Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Autio nostaa esiin kysymyksen seurakuntarakenteesta:

– Seuraavien neljän vuoden aikana on varmasti mietittävä resurssien sopeuttamista ja mahdollista seurakuntarakenteen muuttamista. Optimaalista olisi niin hallinnon kuin toiminnankin kannalta, jos Joensuussa olisi yksi seurakunta. Olisi toivottavaa, jos tämä asia nousisi keskusteluun ja päätöksentekoon.

Arvoilla on iso merkitys päätöksenteossa

Vuosittain toistuvat toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä toimintakertomukset ovat keskeisiä isoja asioita seurakunnan päätöksenteossa.

– On tärkeää, että erilaiset äänenpainot pääsevät kuuluviin, Tiina Reinikainen toteaa ja kannustaa asettumaan ehdolle sekä äänestämään seurakuntavaaleissa.

Vilén korostaa, että arvot ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Hänen mukaansa luottamushenkilöillä on tärkeä paikka vaikuttaa siihen, mihin rahoja käytetään, kenelle tiloja annetaan käyttöön ja minkälaista toimintaa tuetaan ja järjestetään.

Hanna Pekkanen

 

---

Vielä ehdit ehdokkaaksi

Seurakuntavaalien slogan haastaa jokaista kirkon jäsentä mukaan: ”Asetu ehdolle sellaisena kuin olet!”

Ehdokkaaksi voi asettua täysi-ikäinen, konfirmoitu seurakunnan jäsen. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. kello 16, johon mennessä valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat tulee toimittaa seurakuntatoimistoon tai kirkkoherranvirastoon. Luottamushenkilön tehtävästä kiinnostuneiden kannattaa siis toimia viipymättä.

Kun vaaleissa on ehdolla erilaisia, kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä, äänestäjällä on mahdollisuus valita heidän joukostaan sopivin ehdokas päättämään yhteisistä asioista. Tietoa vaaleista ja ohjeita ehdokkaille on tarjolla osoitteissa joensuunseurakunnat.fi/seurakuntavaalit ja kontiolahdenseurakunta.fi/paatoksenteko/seurakuntavaalit-2022.

Millaisista ominaisuuksista on hyötyä luottamushenkilön tehtävien hoitamisessa? Kysyimme Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Aution näkemystä asiaan. Hänen mukaansa hyvä luottamushenkilö on perillä seurakunnan taloudesta ja toiminnasta sekä muutenkin innostunut ja kiinnostunut seurakunnan elämästä.

– Jos luottamushenkilö ei esimerkiksi käy jumalanpalveluksissa, niin se tuntuu oudolta. Seurakuntaelämän rakastaminen on tärkeää, koska sen pohjalta voi tehdä hyviä päätöksiä, Autio perustelee.