Karttapalvelu ohjaa sinut etsimäsi haudan luo

Uusi hautakarttapalvelu auttaa löytämään tietyn haudan Joensuun hautausmailta. Palvelusta voi etsiä haudan paikkaa vainajan nimen perusteella ja paikantaa sen esimerkiksi kännykän avulla.

Uusi hautakarttapalvelu auttaa löytämään tietyn haudan Joensuun hautausmailta. Palvelusta voi etsiä haudan paikkaa vainajan nimen perusteella ja paikantaa sen esimerkiksi kännykän avulla.

Kännykkä kädessä hautausmaalla. — Joensuun hautausmailta voit etsiä nyt netin kautta minkä tahansa haudan sijainnin. Kun puhelimessa on paikannus päällä, näet kartalla myös sen, missä itse menet. Kuva: Tiina Partanen

Joensuun seurakuntien hautausmaiden hautoja voi nyt etsiä hautakarttapalvelusta, joka toimii tietokoneella ja mobiililaitteella. Hakupalvelu kattaa Enon, Hoilolan, Joensuun, Kettuvaaran, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän, Tuupovaaran ja Utran hautausmaat, joskaan Hepokankaan hautausmaan laajennus Enossa ei vielä näy palvelussa.

Seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi sanoo, että uusi hautojen hakupalvelu on monelle suuri helpotus. Se auttaa omaisia ja sukututkijoita löytämään etsimänsä hautapaikat vaivattomasti.

Karttapalvelu on aina auki, eikä haudan etsijän tarvitse enää soittaa tai käydä hautausmaan toimistossa kysymässä hautapaikan sijaintia. Haudoilla vierailee eniten väkeä pyhäinpäivänä ja juhlapyhinä. Kesäisin ihmiset käyvät kauempaakin sukulaisten haudoilla ja saattavat tarvita apua haudan löytämiseen.

Haudan sijaintia haetaan vainajan nimen perusteella

Hautakarttapalvelun käyttö ei vaadi rekisteröitymistä tai erillisen sovelluksen lataamista. Se toimii suoraan nettiselaimessa.

Palvelusta voi hakea haudan paikkaa vainajan koko nimen tai pelkän sukunimen perusteella, jolloin palvelu näyttää kaikki hakua vastaavat vainajat sekä heidän syntymä- ja kuolinvuotensa ja hautausmaan. Hakutulokset voi järjestää esimerkiksi kuolinvuoden mukaiseen järjestykseen.

Kun valitsee listalta oikean nimen, karttapalvelu näyttää kyseisen hautapaikan. Hautaa voi etsiä myös valitsemalla ensin haluttu hautausmaa ja sen jälkeen syöttämällä vainajan etu- ja sukunimet.

Paikan päällä hautausmaalla oma sijainti näkyy puhelimella kartalla.

Hautakivi on helppo paikantaa huoltoa varten

Myös kiviliikkeille ja muistomerkkifirmoille on hyötyä siitä, että haudan sijainnin voi tarkistaa verkosta.

Yrittäjä Kimmo Kinnunen Joensuun Muistomerkkihuolto Oy:stä on toiminut hautakarttapalvelun koekäyttäjänä muutaman kuukauden ajan. Saman tyyppinen hautahaku on hänelle tuttu myös Kuopiosta.

– Karttapalvelu helpottaa aika paljon meidän työtä, Kinnunen kertoo.

Kun omaiset tilaavat hautakiven pesun, lisänimen kaiverruksen tai esimerkiksi uudelleenkultauksen, hänen on ensi töikseen etsittävä oikea hautapaikka. Aikaisemmin hautojen sijaintia oli kysyttävä hautausmaan toimistosta, ja haudat etsittiin manuaaliselta lohkokartalta. Nyt karttapalvelusta näkee suoraan, missä hauta ja hautakivi ovat.

Karttapalvelusta löytyy tuhansittain hautoja

Hautakarttapalvelussa on mukana suurin osa seurakuntayhtymän 35 000 haudasta. Uudet haudat eivät välttämättä näy palvelussa heti. Tiedot palveluun päivittyvät kerran kuukaudessa. Vainajatietoja ei myöskään löydy, jos haudalla ei ole hallinta-aikaa tai hauta on palautunut seurakunnalle hallinta-ajan päättymisen jälkeen. Lisäksi omaiset voivat halutessaan kieltää haudan näkymisen palvelussa.

Hautausmaiden työntekijöiden käytössä on kattavampi versio hautakarttapalvelusta. Työntekijät näkevät omasta sovelluksestaan muun muassa vainajatiedot, haudan hallinta-ajan ja haudan hoitoon liittyvät asiat.

Hanna Pekkanen

Hautakarttapalvelu

verkossa: hautakartta.fi/joensuunseurakunnat
kattaa Joensuun seurakuntayhtymän hautausmaat
vastaava palvelu käytössä Jyväskylässä ja Turussa
tekninen toteutus: Geometrix Oy

Elämyspolut kutsuvat hautausmaalle pyhäinpäivän aikaan

Hautausmaan tunnelma on pyhäinpäivänä ihan omanlaisensa, kun sadat ihmiset käyvät muistelemassa rakkaitaan ja sytyttämässä kynttilän. Tänä vuonna pyhäinpäivää vietetään lauantaina 4. marraskuuta.

Piirretty kuva ihmistä hautausmaalla. — Pyhäinpäivän polulla on katsottavaa ja koettavaa kaikenikäisille. Kuva: Suvi-Tuuli Reittu

Pyhäinpäivän kristilliseen perinteeseen voi tutustua elämyspoluilla Joensuun ja Enon hautausmailla. Polun varrella olevat erilaiset rastit tarjoavat perheille luontevan tavan ottaa kuolemaan, pelkoon ja lohdutukseen liittyvät asiat puheeksi lasten kanssa. Pyhäinpäivän polulla on katsottavaa ja koettavaa kaikenikäisille.

Enon seurakunnan Pyhäinpäivän polku on avoinna Enon hautausmaalla keskiviikosta sunnuntaihin 1.–5.11. Polun voi vapaasti kiertää itselle sopivana aikana, hiljentyen kuvien ja tekstien äärellä.

Pyhäinpäivän polku Joensuun hautausmaalla on avoinna 4. marraskuuta kello 16–18. Polun varrella on mahdollisuus esimerkiksi tehdä voimaposeeraus enkelin kanssa, lähettää taivaspostia ja viettää hetki hiljaisuudessa. Ristinkappelin aulassa on tarjolla lämmintä mehua. Tapahtuman järjestävät Joensuun, Rantakylän ja Pielisensuun seurakunnat.

Joensuun hautausmaan alueella on poikkeavat liikennejärjestelyt sekä rakennustyömaa. Kävijöitä pyydetään olemaan tarkkaavaisia ja seuraamaan opasteita.

Hanna Pekkanen

Pyhäinpäivän polku ke–su 1.–5.11. Enon hautausmaalla. Lähtöpiste on siunauskappelin edustalla.

Pyhäinpäivän polku la 4.11.2023 klo 16–18 Joensuun hautausmaalla. Lähtöpaikka on Ristinkappelin edessä, ja polulle voi myös hypätä miltä tahansa rastilta. Ota mukaan oma taskulamppu ja hautakynttilä, jos haluat sellaisen koristella ja sytyttää hautausmaalle. Lisätietoja Joensuun hautausmaan polusta osoitteessa www.joensuunseurakunnat.fi/pyhainpaivanpolku.

Pyhäinpäivänä muistellaan vainajia – Miten puhua kuolemasta lasten kanssa

Seurakunnat järjestävät Joensuun hautausmaalla lapsiperheille suunnatun rastiradan, joka tekee tutuksi pyhäinpäivän perinteitä. Hautausmaalla kulkiessa kuoleman voi ottaa luontevasti puheeksi.

Seurakunnat järjestävät Joensuun hautausmaalla lapsiperheille suunnatun rastiradan, joka tekee tutuksi pyhäinpäivän perinteitä. Hautausmaalla kulkiessa kuoleman voi ottaa luontevasti puheeksi.

Kaksi lasta kyykistyneenä kynttilän ääreen yhdessä lastenohjaajan kanssa hautausmaan muistelupaikalla. — Pyhäinpäivän rastiradalla tutustutaan muun muassa siihen, miten hautausmaalla toimitaan. Joensuun seurakunnan iltapäiväkerholaiset kävivät tutustumassa Joensuun hautausmaan muistelupaikkaan jo lokakuussa. Kuvassa Roosa Turtiainen, Stella Pakarinen ja lastenohjaaja Jaana Pulkkinen. Kuva: Virpi Hyvärinen

Miten puhua lapselle kuolemasta?

Siinäpä kysymys, jonka eteen moni vanhempi päätyy viimeistään silloin, kun lapselta kuolee mummi, ukki tai muu läheinen.

Tänä pyhäinpäivänä teeman käsittelyyn voi saada tukea Joensuun ev.lut. seurakuntien järjestämästä pyhäinpäivän rastiradasta. Tapahtuman tarkoitus on tehdä pyhäinpäivän perinnettä tutuksi lapsiperheille ja rohkaista perheitä puhumaan kuolemasta. Vastaavaa tapahtumaa ei ole aiemmin Joensuussa järjestetty.

Joensuun hautausmaalle on suunniteltu reitti, jonka varrella on pyhäinpäivään liittyviä tehtäväpisteitä. Reitillä voi muun muassa tavata enkelin, etsiä eläimiä ja heijastavia kohteita omalla taskulampulla ja kirjoittaa kirjeen ikävöidylle rakkaalle.
– Reittiä voi kiertää lauantaina 6.11. klo 15–17 välisenä aikana. Maksuton kierros alkaa Ristinkappelilta, josta saa kartan mukaan kiertämisen avuksi, kertoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Riitta Mälkönen Pielisensuun seurakunnasta.

Tärkeintä on säilyttää turvallisuuden tunne

Mälkönen rohkaisee perheitä paitsi tulemaan rastiradalle, myös muutoinkin puhumaan kuolemasta lasten kanssa. Tärkeintä aihetta käsitellessä on säilyttää turvallisuus.
– Oma vanhempi on luonnollisesti läheisin ihminen kertomaan asiasta. Jos suru ei ole juuri ajankohtainen perheessä, asiaa voi käsitellä lasten kirjallisuuden kautta.

Surusta, kaipauksesta ja hautajaisista onkin Mälkösen mukaan olemassa hyviä kuvakirjoja.
– Kirjat auttavat myös silloin, kun kuolema koskettaa läheltä. Aikuisen kannattaa kuitenkin itse lukaista kirja läpi ennen lapselle lukemista, ettei tule yllätyksiä.

Hyvä lähtökohta keskustelulle syntyy lapsen kysymyksistä.
– En kuitenkaan puhuisi kuolemasta illalla nukkumaan mennessä ainakaan kovin syvällisesti, etteivät asiat jää pyörimään uneen ja alitajuntaan.

Kuolemasta tulee puhua sen oikealla nimellä

Mälkönen ymmärtää vanhempia, jotka kokevat kuolemasta puhumisen vaikeaksi. Aihe voi tuntua ahdistavalta ja pelottavalta etenkin, jos siihen liittyy aikuisen omaa käsittelemätöntä surua.
– Kuolema on asia, josta meillä kenelläkään ei ole tosiasiallista tietoa, mitä siinä tapahtuu, miltä kuoleminen tuntuu ja mihin kuollut menee.

Kuolemasta puhuminen lapselle on tärkeää etenkin silloin, kun lapsen lähipiirissä tapahtuu kuolemantapaus, sillä lapsi vaistoaa aikuisen surun, huolen ja ahdistuksen.
– Ellei lapselle kerrota, mistä on kyse, hän täyttää tiedon puutteen omalla mielikuvituksellaan ja saattaa ajatella, että vanhemman suru on hänen syytään.

Mälkösen mukaan lapselle kannattaakin kertoa heti alkuun olennaiset asiat rehellisesti ja selkeästi, lapsen kehitystason mukaisella kielellä.
– Perheenjäsenen kuollessa lapsen turvallisuuden tunne järkkyy ja hänellä saattaa olla lisääntynyt läheisyyden ja kontaktin tarve. Lapsi saattaa pelätä, että muillekin perheessä tapahtuu jotain ja hän jää yksin. Kannattaa kertoa, että tapahtui mitä tahansa, lapsesta pidetään huolta.

Kuolemasta tulisi myös puhua sen oikealla nimellä.
– Esimerkiksi pois nukkumisesta puhuminen voi aiheuttaa sen, että lapsi alkaa pelätä nukkumaan menemistä.

Hautajaiset ovat tärkeä riitti myös lapselle

Mälkösen mielestä lapset kannattaisi ottaa mukaan myös hautajaisiin.
– Hautajaiset ovat merkittävä riitti kuoleman ja surun käsittelemisessä. Jos oma vanhempi on kovin surun murtama, lapselle voi pyytää mukaan syliksi ja huolehtijaksi vaikka kummin tai jonkun muun läheisen.

Lapselle voi etukäteen kertoa, mitä hautajaisissa tapahtuu ja kannattaa myös mainita, että aikuisia saattaa itkettää tilaisuudessa.
– Jos suvussa on tapana katsoa vainajaa, antaisin isomman lapsen valita itse, haluaako sen tehdä. Pientä lasta en välttämättä veisi avoimen arkun ääreen.

Jos perheessä uskotaan taivaaseen ja jälleen näkemisen toivoon, sitä voi välittää myös lapselle.
– Kuolemaan liittyvistä tavoista voi myös kertoa: Hautajaiset pidetään, kun joku kuolee. Hautausmaalla voi käydä muistelemassa rakastaan joko haudalla tai muistelupaikalla. Muistaminen voi olla kukkien tai kynttilöiden viemistä. Kuollutta omaista voidaan muistaa arjen keskellä ja jakaa muistoja hänestä.

Virpi Hyvärinen

Pyhäinpäivän tapahtumia

Oi muistatko vielä -konsertti Ristinkappelissa klo 13, konservatorion laulunopiskelijat. Vapaa pääsy, ohjelma 7 €.
Pyhäinpäivän rastirata lapsiperheille klo 15–17, lähtö Ristinkappelilta.
Papit päivystävät Ristinkappelissa klo 15–18, tarjolla lämmintä mehua.
Huomaa myös mm. pyhäinpäivän musiikkitilaisuudet (s. 11), Noljakan Kynttilämäki (s.12) ja kirkkohetket seurakunnissa (s.12–14) Kirkkotien näköislehdessä.

Pyhäinpäivä on valon juhla

Pyhäinpäivänä vietetään vainajien ja edesmenneitten pyhien muistopäivää. Tällöin hautausmaita koristavat kynttilämeret. Kynttilöiden sytytys on perimmiltään symboli iankaikkisuuden toivosta ja uskosta kuoleman jälkeiseen elämään. Suomessa tapa viedä muistokynttilä palamaan omaisen haudalle yleistyi sotien jälkeen. Lähde: evl.fi

Uurnia haudataan ympäri vuoden Joensuun hautausmailla

Syksyn edetessä uurnien säilytystilat usein täyttyvät, sillä moni saattaa ajatella, että uurnan voi haudata vain sulan maan aikana.

Valkoinen ja puunvärinen tuhkauurna, taustalla näkyy lkirkollinen asimaalaus. — Uurna tulee haudata vuoden kuluessa tuhkauksesta. Vuotta ei kuitenkaan tarvitse odottaa, vaan läheisen voi saattaa haudan lepoon aiemminkin. Kuva: Sanna Perälä.

Syksyn edetessä uurnien säilytystilat usein täyttyvät, sillä moni saattaa ajatella, että uurnan voi haudata vain sulan maan aikana. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän hautausmailla uurnien hautaus onnistuu kuitenkin läpi vuoden.

Aikoja maahan kätkemiseen tarjotaan arkipäiville ja lauantaipäiville. Ajan voi varata Joensuun, Utran ja Kettuvaaran hautausmaille Joensuun hautausmaan toimistosta, puh. 013 263 5571. Enon, Pyhäselän ja Vaara-Karjalan hautausmaille aika varataan kunkin seurakunnan toimistosta.

Hautausmaan myymälästä kukat myös kotipihaan

Kesäkukkien, mullan ja lannoitteiden lisäksi kukkamyymälästä saa leikkokukkia, viherkasveja ja kukkasidontaa.

Aniliininpunaisia pelargonian kukkia.

Joensuun hautausmaalla (Rauhankatu 4) sijaitseva Hautainhoitorahaston kukkamyymälä on jälleen avattu. Kukkamyymälästä voi ostaa näppärästi kukkia niin haudoille kuin kotia tai puutarhaa kaunistamaan. Kesäkukkien, mullan ja lannoitteiden lisäksi kukkamyymälästä saa leikkokukkia, viherkasveja ja kukkasidontaa.

Rauhankappelin läheisyydessä sijaitseva myymälä on avoinna vuosittain vapusta pyhäinpäivään. Toukokuun ajan myymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16, kesäkuun ajan ma–pe klo 8–17 sekä la klo 9–13 ja 1.7. alkaen ma–pe klo 8.30–16. Puhelinnumero kukkamyymälään on 013 2635 575.

Kirsi Taskinen

Runsaasti hakijoita kesätöihin

Hautaus- ja puistotoimeen tuli määräaikaan mennessä yhteensä 602 hakemusta.

Seurakuntayhtymän kesä- ja kausityöpaikat kiinnostivat jälleen monia. Hautaus- ja puistotoimeen tuli määräaikaan mennessä yhteensä 602 hakemusta. Hakijoista palkataan yhteensä 65 henkilöä Joensuun, Enon, Pyhäselän, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran hautausmaille.

Joensuun ja Utran tiekirkkoihin haettiin kesäksi oppaita. Hakemuksia saatiin 96, ja paikkoja on kahdeksalle henkilölle. Myös Vaivion kurssikeskukseen haettiin täksi kesäksi tuuraajia kiinteistö- ja keittiötehtäviin. Erilaisia tehtäviä oli tarjolla neljä, hakijoita oli yhteensä kolmekymmentä.

Ammattilaisten hoidossa haudat pysyvät siistinä joka säällä – Kesäkukat tilataan huhtikuussa

Haudan pitäminen siistinä on yksi tapa muistaa ja kunnioittaa edesmenneitä läheisiä. Haudan hoitamisen voi halutessaan antaa seurakuntayhtymän hauta- ja puistopalveluiden huolehdittavaksi.

Haudan pitäminen siistinä on yksi tapa muistaa ja kunnioittaa edesmenneitä läheisiä. Haudan hoitamisen voi halutessaan antaa seurakuntayhtymän hauta- ja puistopalveluiden huolehdittavaksi.

Puistopuutarhuri Eeva Laurikainen seisoo maaliskuisella Joensuun hautausmaalla ja viittilöi hautakivien puoleen. — Joensuun hautausmaalla hautamuistomerkit kurkistelevat vielä lumen alta, mutta pian on kevät ja hautojen hoitokausi alkaa. ”Haudanhoitopaketteihin kuuluu koko hauta hautamuistomerkkiä lukuun ottamatta”, puistopuutarhuri Eeva Laurikainen muistuttaa. Kuva: Kirsi Taskinen.

Valon määrä lisääntyy kovaa vauhtia ja kevät on tuloillaan. Nyt on oikea aika kääntää katseet kohti tulevaa ja varmistaa, että edesmenneiden omaisten haudat ovat siistejä ja kauniita myös ensi kesänä. Joensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä tarjoaa haudanhoitopalveluja kaikilla hautausmaillaan.

Haudalle voi valita monenlaisia hoitovaihtoehtoja nurmikosta perennoihin ja kesäkukkiin oman mieltymyksen mukaan. Hoitotilauksen kestoksi voi valita yhden, viisi tai kymmenen vuotta. Hoidosta sopiminen on helppoa ja yhteyttä voi ottaa kaikkien hautausmaiden asioissa suoraan Joensuun hauta- ja puistopalveluihin. Pyhäselässä, Vaara-Karjalassa ja Enossa haudanhoitoasioissa apua saa myös seurakuntasihteereiltä.

– Kun asiakas ottaa meihin yhteyttä, käymme läpi eri vaihtoehdot ja asiakkaan toiveet hoidon suhteen. Tämän jälkeen lähetämme tarjouksen, jonka maksamalla hoitosopimus tulee voimaan, kertoo hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi tilauskäytännöistä.

Hoitopaketin sisältö vaikuttaa hintaan

Tulevan kesän haudanhoitopaketteihin kuuluvat kesäkukat on tilattava huhtikuun loppuun ja perennat toukokuun loppuun mennessä.

– Hoitopakettien hinta määräytyy haudan tyypin ja koon sekä valitun hoitoajan mukaan. Myös valitut kukat vaikuttavat hoidon hintaan, sillä perennahoito on jonkin verran edullisempi kuin kesäkukkahoito, Kiviniemi kertoo.

Seurakunnan hautausmailla työskentelevät puutarhurit ovat alansa ammattilaisia ja huomaavat oikeat tavat reagoida esimerkiksi sään muutoksiin. Perennahoidoissa puutarhurit osaavat valita kullekin haudalle juuri sillä paikalla menestyvät kasvit.

Haudanhoitopalvelut helpottavat arkea

Haudanhoitopalveluille voi tulla tarvetta monessa eri elämäntilanteessa.

– Elämä voi kuljettaa ihmisiä eri suuntiin, ja omaiset saattavat asua kaukana läheistensä haudoista. Tai ehkä oma terveys tai aikataulu ei anna myöten käydä haudalla säännöllisesti hoitamassa istutuksia ja kitkemässä ylimääräistä kasvustoa, Kiviniemi toteaa.

– Tieto siitä, että hauta pidetään siistinä ja istutukset hyvinvoivina, lohduttaa sekä helpottaa arkea.

Edesmenneiden omaisten haudalla käyminen on perinteinen ja kaunis tapa. Haudalle tullaan muistelemaan menneitä aikoja ja rakkaita lähimmäisiä.

– Haudan pitäminen siistinä on yksi tapa muistaa ja kunnioittaa kuolleita sekä työstää omaa surua ja käsitellä nykyhetkeä.

Kukkaloistosta huolehtii puistopuutarhuri työntekijöineen

Joensuun alueen hautausmailla kukkivat kesäisin kesäkukat. Seurakuntayhtymän haudanhoitopaketeista suosituin on ns. kesäkukkahoito, jossa asiakas voi tilata kukat ja määritellä itse myös kukkien kappalemäärän.

– Kesäkukista ylivoimaisesti suosituin on mukulabegonia ja perennoista suosittuja ovat erilaiset kuunliljat, kertoo puistopuutarhuri Eeva Laurikainen.

– Asiakkaat toivovat yleensä kukkien kukkivan koko kesän, joten kesäkukat ovat suosittuja. Myös valikoimamme perennoilla on koristeellinen lehdistö, jotta ne olisivat mahdollisimman näyttäviä koko kesän.

Kausityöntekijät apuna hautausmailla

Puistopuutarhurin apuna hautausmaiden hoidossa toimivat keväästä syksyyn kausityöntekijät, joista ensimmäiset aloittavat jo huhtikuun puolivälin jälkeen.

– Meillä on hyvin ammattitaitoiset ja motivoituneet kausityöntekijät, jotka palaavat joka vuosi takaisin töihin. Työvoimaa on eniten keväällä ja alkukesästä, jolloin on kiireisintä ja eniten töitä. Väkimäärä vähenee syksyä kohden, Laurikainen kertoo.

Hautojen hoitotöihin osallistuvat kesän aikana myös vakinaiset kenttätyöntekijät sekä nuoret kesätyöntekijät. Enimmillään hautausmailla työskentelee kesällä 60 kausi- ja kesätyöntekijää.

Hoitokausi kesäkuusta syyskuuhun

Virallinen hoitokausi kestää kesäkuun alusta syyskuun loppuun, mutta työt aloitetaan jo toukokuun puolella. Aluksi haravoidaan hautausmaa ja lajitellaan talven jäljiltä kierrätykseen hautojen kynttilät, havut ja kanervat. Kesäkukat istutetaan kesäkuussa, kun yöpakkaset ovat ohi.

Seurakuntayhtymän hoidettavina olevat haudat käydään läpi viikoittain useaan kertaan. Koko hauta hautamuistomerkkiä lukuun ottamatta kuuluu palvelun piiriin.

– Kukat siistitään ja kastellaan, kasvintuhoojat ruiskutetaan tarvittaessa ja huonoksi menneet kukat vaihdetaan. Myös nurmikot leikataan ja reunat siistitään trimmerillä, Laurikainen kuvailee kesän työsarkaa.

– Kesäkukat poistetaan hoitohaudoilta viimeistään syyskuun lopussa. Tilalle istutetaan callunat niille haudoille, joiden sopimuksiin syyskukat kuuluvat.

Lisätiedot:

Joensuun hauta- ja puistopalvelut, p. 013 263 5573, hautauspalvelut.joensuu@evl.fi
joensuunseurakunnat.fi > Info ja asiointi > Hautaus ja hautojen hoito

Vainajien säilytystilat uusitaan Ristinkappelilla

Jatkossa kappelilla on 45 säilytyssijaa vainajille entisten 28 paikan sijaan. Lisätilan tarvetta selittää kasvava tuhkausten määrä.

Jatkossa kappelilla on 45 säilytyssijaa vainajille entisten 28 paikan sijaan. Lisätilan tarvetta selittää kasvava tuhkausten määrä.

Seurakuntamestari Pekka Sallinen siirtää arkkua siirtovaunulla Ristinkappelin tiloissa. — Vainajat tulevat Ristinkappelin säilytystiloihin odottamaan hautausta hautaustoimistojen toimesta valmiiksi arkkuihin laitettuina. Seurakuntamestari Pekka Sallisen (kuvassa) tehtäviin kuuluu vainajan siirtäminen kappelin puolelle siunaustilaisuutta varten. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun hautausmaalla sijaitsevan Ristinkappelin vainajien säilytystilat uusitaan vuoden 2021 alussa. Remontin yhteydessä vainajien säilytyspaikkoja lisätään 28:sta 45:een paikkaan. Samalla parannetaan säilytystilojen tekniikkaa.

Remontti käynnistyy helmikuussa 2021, ja sen arvioitu kesto on neljä viikkoa. Remontin aikana suurin osa kappelin säilytystiloista on poissa käytöstä, ja vainajia säilytetään muissa Joensuun seudulla sijaitsevissa vainajien säilytystiloissa.

Lisääntyvä tuhkausten määrä kasvattaa säilytystilan tarvetta

Tilojen uusimisen taustalla on lisääntynyt tarve vainajien säilytyspaikoille Joensuun hautausmaalla.
– Vainajien tuhkausten määrä Joensuussa on viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut ja säilytystilojen tarve sitä kautta lisääntynyt. Saman kehityksen odotetaan jatkuvan edelleen. Tällä hetkellä joensuulaisista vainajista tuhkataan noin puolet, kertoo hallintojohtaja Tommi Mäki Joensuun seurakuntayhtymästä.

Tuhkattavien vainajien säilytysaika on pidempi kuin arkussa haudattavien vainajien, koska tuhkattavat vainajat palautuvat siunauksen jälkeen takaisin säilytykseen odottamaan tuhkausta.
– Lisätilan tarvetta luo sekin, että Ristinkappelilla sijaitsee maakunnan ainut krematorio, mikä tuo kappelille tuhkattavia vainajia myös muualta maakunnasta, kertoo seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi.

Tekniikka paranee, leveitä säilytyspaikkoja aiempaa enemmän

Vainajien säilyttäminen tapahtuu Ristinkappelilla muista tiloista erotetussa tilassa, jossa sijaitsee tarkoitukseen varatut kylmälaitteet. Remontin yhteydessä entiset vainajakylmiöt puretaan ja tilalle asennetaan uudet kylmiöt ja pakastimet. Samalla uusitaan säilytystilojen jäähdytyslaitteet.

Uudet kylmälaitteet sijoitetaan nykyisiin tiloihin kolmeen kerrokseen entisen kahden kerroksen sijaan. Kerrospaikkojen lisäyksen vuoksi vanhaa arkkujen siirtovaunua ei voida käyttää, vaan joudutaan hankkimaan uusi.
– Remontin myötä tekniikka tiloissa paranee muutoinkin. Säilytystiloihin tulee valvomosysteemi, joka hälyttää, jos lämpötilat muuttuvat. Lisäksi saamme aiempaa enemmän leveitä säilytyspaikkoja, joille on viime aikoina ollut kasvavaa tarvetta arkkujen koon suurentumisen takia, hän jatkaa.

Vainajien säilytysaika vaihtelee yhdestä vuorokaudesta viikkoihin

Ristinkappelilla säilytetään pääasiassa niitä vainajia, jotka on tarkoitus haudata Joensuun hautausmaalle. Kiviniemen mukaan vainajien säilytysaika vaihtelee yhdestä vuorokaudesta useampaan viikkoon, ja säilytystilat ovat usein melko täynnä, vaikkakin tilojen käyttöaste vaihtelee.
– Muualta maakunnasta pelkästään tuhkattavaksi tuotavien vainajien säilytysaika on hyvinkin lyhyt. Muiden vainajien säilytysajan pituus riippuu paljolti hautausjärjestelyistä. Toivomme tietenkin, että säilytysaika olisi mahdollisimman lyhyt, Kiviniemi toteaa.

Joensuun hautausmaalla on vainajien säilytystilat Ristinkappelin lisäksi myös Rauhankadun varrella sijaitsevassa Rauhankappelissa. Näissä tiloissa paikkoja on normaalisti kaksitoista, mutta paikkamäärää voi tarvittaessa kasvattaa jopa kolmeenkymmeneen.
– Lisäksi Joensuun seurakuntayhtymän hautausmailla on vainajien säilytystiloja Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Enon ja Pyhäselän hautausmaiden yhteydessä, kertoo Kiviniemi.

Valtuusto myönsi lisämäärärahan remonttihankkeelle

Kustannusarvio vainajien säilytystilojen uusimiselle on 210 000 e-roa. Seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäen mukaan hanketta lähdettiin toteuttamaan 75 000 euron kustannusarviolla. Hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä kuitenkin selvisi, että nykyisten säilytystilojen kylmälaitetekniikka on käyttöikänsä päässä.
– Hanketta laajennettiin niin, että samalla uusitaan kylmälaitetekniikka myös alkuperäisten säilytystilojen osalta. Hankkeen kustannusarvio nousi 210 000 euroon, jonka puitteissa hanke pystytään toteuttamaan, Mäki toteaa.

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti lisämäärärahasta hankkeelle kokouksessaan 8.6.2020. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 22.9.2020, että rakennusurakoitsijana hankkeessa toimii Rakennusliike Atlaspoint Oy, putki-, ilmanvaihto-, sähkö, ja rakennusautomaatiourakoitsijana Caverion Suomi Oy, kylmälaiteurakoitsijana Itä-Kylmä Oy ja kylmäelementtiurakoitsijana Hermetel Oy.

Virpi Hyvärinen

Uusi arkkuhauta-alue käyttöön Joensuun hautausmaalla

Alue sijaitsee hautausmaan koilliskulmassa, heti Teollisuuskadun varressa sijaitsevien kiinteistöjen takana, ja sillä on yhteensä 520 hautapaikkaa.

Joensuun hautausmaalla (Rauhankatu 4) otetaan käyttöön uusi arkkuhauta-alue. Alue sijaitsee hautausmaan koilliskulmassa, heti Teollisuuskadun varressa sijaitsevien kiinteistöjen takana.

Joensuun hautausmaan työntekijät Kirsi Kinnunen, Virpi Kiviniemi ja Jarkko Kallinen seisovat uuden hauta-alueen perennaistutusten ja palkkirivien luona. — Uudella alueella hautamuistomerkit voidaan asentaa palkkien päälle, jolloin ne pysyvät paremmin suorassa. Puutarhurit Jarkko Kallinen ja Kirsi Kinnunen (vas.) tarkastelevat perennaistutusten tilannetta yhdessä hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemen kanssa. Kuva: Virpi Hyvärinen

Uudella alueella on yhteensä 520 hautapaikkaa ja 1040 hautasijaa.
– Alueella on nyt valmiina kolme lohkoa, ja sille tullaan luovuttamaan uusia arkkupaikkoja sen jälkeen, kun nyt täytettävä lohko H15 tulee täyteen, kertoo hautatoimen päällikkö Virpi Kiviniemi Joensuun seurakuntayhtymästä.

Uudella alueella on valmiit palkit hautakiville. Hautamuistomerkkejä voidaan asentaa lähes koko vuoden, ja muistomerkit pysyvät suorassa. Palkkirivien väliin on istutettu puistopuutarhuri Eeva Laurikaisen suunnittelemat perennaistutukset.
– Perennat antavat värikästä kukkaloistoa keväästä syksyyn. Monikerroksiset perennaistutukset ovat myös tavanomaisia istutuksia vakaampia ja paremmin vaihteleviin oloihin sopeutuvia, kertoo Kiviniemi.

Kunttaa, mäntyjä ja kukkivia puita

Hauta-aluetta ympäröimään on istutettu mäntyjä, ja mäntyjen alle on lisätty metsänpohja eli kuntta. Hautalohkoja rajaavat serbiankuusirivistöt ja lohkoille on istutettu useita erilaisia kukkivia puita.
– Alueen etelärinne, joka on jo valmis, kasvaa kauniisti puolukkaa, mustikkaa ja muita metsäpohjan kasveja, kertoo Kiviniemi.

Tämän kesän aikana ympäri Joensuun hautausmaata on lisätty myös pörriäishotelleja. Lähiviikkoina hautausmaalla vierailevat voivat törmätä myös syystöihin, joista näkyimpiä ovat lohkolla C11-lohkolla tehtävät peruskunnostustyöt.
– Tällä alueella siirrämme kukkasijoja lähemmäs hautamuistomerkkejä ja kunnostamme nurmialueita. Asiasta on tiedotteet kyseisellä alueella, sanoo Kiviniemi.

Virpi Hyvärinen

Rajan ja rauhan tyyssija

Öllöläjärven rannassa, lähellä Venäjän rajaa, lepää aihkimäntyjen katveessa ikimuistoinen hautausmaa. Pörtsämön erämaakalmisto on erityinen paikka sekä isä Vesa Takalalle että kirkkoherra Anne Angervolle.

Valkoisia hautaristejä Pörtsämön erämaakalmistossa. — Kuva: Virpi Hyvärinen

Paikan nimi on Pörtsämö. Se, mikä siellä sijaitsee, on erämaakalmisto. Täytyyhän siellä käydä.

Pörtsämöön päästäkseen on ajettava ensin Tuupovaaraan ja sieltä liki Öllölään, Öllölästä Luutalahden suuntaan ohi Koskenniskan. Lopulta päätyy pikkutielle, joka mutkittelee yhden auton mentävänä keskellä metsää kilometri toisensa jälkeen niin, että heikkopäistä hirvittää.

– Ei täällä koskaan ole ketään vastaan tullut, sanoo Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo, kun minä perille päästyäni hätäilen, että en kyllä pysty näitä kilometrejä lainaminibussillani peruuttamaan.

Oppaakseni kalmistokäynnille olen saanut oppaista kenties kaikkein parhaat: Pörtsämöstä linnuntietä pari kilometriä Luutalahden suuntaan asuvan Angervon ja liki 40 vuotta veneristisaattoja Hoilolasta Pörtsämöön johtaneen isä Vesa Takalan.

Ristisaatto elokuun yönä

Kalmiston portilla pyydän isä Vesaa viemään meidät paikkaan, joka on hänelle hautausmaalla erityisen rakas. Koveron matkapapin tehtävästä eläkkeelle jäänyt ortodoksipappi lähtee mustassa viitassaan kulkemaan varvikossa kiertelevää polkua läpi kalmiston.

Matkan varrelle jää sammaloituvia ristejä, jokunen tyylirikolta tuntuva kivipaasi sekä äkkiä avautuva notkelma, jossa seisoo miltei unenomaisesti valkoisia ristejä rivissä. Niemen kärkeen päästyä Takala pysähtyy yksinäisen puisen hautamuistomerkin, grobun, eteen.

– Tämä on Tsokkisen Annin hauta.

Erityinen paikka tämä hauta on Takalalle siksi, että grobun alla lepää hänen pitkäaikainen ystävänsä, yli kaksikymmentä vuotta Takalan käsikynkässä Pörtsämön ristisaatoissa kulkenut venäjän kielen ja kirjallisuuden tuntija Anna-Mari Tsokkinen, jolle ristisaatto oli vuoden suurin tapahtuma.

– Käskynkkää kuljimme siksi, että Anni oli täysin sokea. Viimeisinä vuosina hän sairasteli paljon, ja kulki viimeisillä voimillaan valittamatta tämän matkan. Hän halusi ehdottomasti tulla haudatuksi tänne.

– Kun hän sitten vuonna 1999 kuoli, hänet haudattiin tähän ja saattoväki aterioi täällä. Sen jälkeen meille on tullut vuosittaiseksi perinteeksi se, että tulemme tänne kirkkoveneellä 6.-7.8. välisenä yönä, toimitamme rukouspalvelukset ja aterioimme tässä. Annille annetaan aina myöskin pieni huikka, kertoo Takala.

Yöllisiin ristisaattoihin on liittynyt Takalan kokemuksissa jänniä, mystisiä elementtejä.

– Se on aina niin huikean hienoa: On satanut vähän, usva nousee, on pimeä. Kirkkoveneessä on ikonit, kirkkoliput ja kynttilälampukka joka valaisee, laulu kuuluu vesien päällä. Kesken palveluksen sorsaperhe saattaa nousta vedestä ja tepastella paikalle seuraamaan tapahtumia, kuvaa Takala.

Ikimuistoinen hautausmaa

Ikimuistoinen hautausmaa, se on ilmaus, jota isä Vesa tästä kalmistosta käyttää.

– Ei tiedetä, milloin tämä on otettu käyttöön. 1930-luvulla tätä vähän kunnostettiin, muuten tämä on ollut tällaisenaan. Ihan kaikessa rauhassa ovat saaneet ihmiset levätä täällä.

Vanhimpien hautojen etsinnässä ei muistomerkkien kaiverruksistakaan ole apua. Muistomerkit ovat pääosin puuristejä, jotka kestävät sen aikaa kuin kestävät – yleensä niin kauan kuin ihmiset muistavat.

– Jos ihmiset muistavat pidempään, he laittavat uuden ristin. Ja kuitenkin Jumala muistaa, sanoo Takala.

On Takalalla kuitenkin arvio siitä, miten pitkään vesiä pitkin on vainajia Pörtsämön niemeen tuotu.

– Kyllä sitä on tehty varmaan 1500-luvun tienoilta saakka. Ennenhän hautausmaat olivat usein saaressa, koska vesireitti oli paras reitti, jolla päästiin ruumista tuomaan. Kesäisin veneellä, talvella jäätä pitkin.

Pitkään hautausmaa kuului Ilomantsin ortodoksiselle seurakunnalle. Kuntaliitosten myötä Pörtsämön erämaakalmisto on nyt Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistuksessa.

Yhä vieläkin tänne silloin tällöin siunataan vainajia. Isä Vesakin on ollut saattamassa tänne monta rakasta ”karjalaispappaa ja -mummoa”.

– Erikoisin muistoni täältä ovat hautajaiset, joita vietettiin kovassa pakkasessa. Kun ihmiset laskivat kukkia hautaan, ne helähtivät kuin posliinikupit – syväjäätyneet muistokukat ikään kuin kilisivät hautaan.

Luonto tuo kalmistoon alati elävän oman lisänsä. Kun isä Vesa laittaa vaivihkaa epitrakiilin ylleen ja pitää muistopalveluksen niemen kärjessä, vesilintu laskeutuu

Vesa Takala ja Anne Angervo seisovat erämaakalmiston portilla. — Kirkkotie kävi tutustumassa Tuupovaaran Öllölässä sijaitsevaan Pörtsämön erämaakalmistoon isä Vesa Takalan ja kirkkoherra Anne Angervon johdolla. Kuva: Virpi Hyvärinen

kohahtaen järveen. ”Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielu lepoon pyhien joukkoon, missä ei ole kipua, ei surua eikä huokauksia, vaan on loppumaton elämä”, laulaa Takala.

”Elämän näköinen ja tuntuinen paikka”

Erityinen paikka kalmisto on myös Vaara-Karjalan luterilaisen seurakunnan kirkkoherra Anne Angervolle, joka järven toisella puolella asuvana tulee useinkin hautausmaalle pistäytymään. Yleensä ketään muuta ei paikalla ole.

Angervoa puhuttelee syvästi kalmiston luonnonmukaisuus ja se, että hautausmaalla ei ole ruutukaavaa – niin kuin ei elämässäkään ole.

– Tämä on elämän näköinen ja tuntuinen paikka. Pidän siitä, että nimet risteistä voivat haihtua ja hävitä, ei tarvitse laittaa ja kunnostella. Tämä on vähän niin kuin elämä itse – se kestää sen oman hetkensä ajan, sanoo Angervo.

Erikoisella tavalla kalmisto, kuolleiden leposija, kääntyykin elämän näkemisen paikaksi. Ihmisen suhde aikaan saa uuden mittakaavan: samalla kun ajan vääjäämätön kulku näkyy maatuvissa risteissä, paikka tuntuu olevan jollakin tavalla ajaton.

– Täällä on läsnä myös ikuisuusajatus, tietty jatkuvuus. Me eletään tätä hetkeä, joka on tietysti tässä nyt tärkeä, mutta ei se kaikki ole, sanoo Angervo.

Kun Angervoa pyytää viemään meidät kaikkein tärkeimpään paikkaan kalmistossa, myös hän kulkee niemen kärkeen, veden ääreen.

-Tämä paikka on minulle rauhan ja rajan tyyssija. Kun tulee tuolta aikataulutetusta elämästä, niin täällä saa kiinni siitä, että ei pitäisi antaa elämän hallita liikaa. Koska joka tapauksessa on asioita, joita ei voi mitenkään hallita.

Angervo näkee kalmiston paikkana, jossa niemi yhdistyy hautausmaahan äärettömän harvinaisella tavalla.

– Nautin siitä, että tässä on tuo risti, ja että tämä on tässä veden äärellä.

– Vesi elementtinä on tässä tietenkin hurjan tärkeä: tässä paikassa kaste yhdistyy kuolemaan ja suruun. Ne ovat yksi kokonaisuus, tavattoman taitavasti tähän muovailtu.

Virpi Hyvärinen

Seurakuntayhtymä kartoittaa hoitamattomat haudat

Kunnostusta kaipaaville haudoille laitetaan kartoituksen yhteydessä kunnostuskehotustiedote. Kehotus lähetetään hautaoikeuden haltijalle myös kirjeitse, mikäli hänen yhteystietonsa ovat hautatoimen tiedossa.

Hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi seisoo kallistuneen hautamuistomerkin vieressä. — Joensuun hautausmaalla on kallistuneita kiviä, jotka aiheuttavat turvallisuusriskin hautausmaalla kävijöille. – Jos vaaralliseksi todetulla haudalla on voimassa oleva hoitosopimus, ei hoitotoimenpiteitä tehdä ennen kuin haudalla olevat kivet ovat turvallisia, sanoo hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun seurakuntayhtymän hautausmailla käynnistyy tänä kesänä hoitamattomien hautojen kartoitus. Kartoituksen tavoitteena on saada aikaan turvalliset ja siistit hautausmaat.

Kartoitus alkaa juhannuksen jälkeen lohkoittain Joensuun, Kettuvaaran ja Utran hautausmailta. Mikäli aikaa jää, kartoitukset jatkuvat kesän mittaan myös Enon, Pyhäselän, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran hautausmailla.

– Kaikilta hautausmailta voi jäädä tänä kesänä osa lohkoista kartoittamatta. Näille alueille siirrytään työaikaresurssien suomissa puitteissa seuraavien hoitokausien aikana, kertoo yhtymän hau-taustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi.

Valkoinen tiedote merkkinä kunnostustarpeesta

Kartoituksen yhteydessä hoitamattomat haudat kuvataan ja niille asetetaan valkoinen kunnostuskehotustiedote. Mikäli hautaoikeuden haltijan yhteystiedot ovat tiedossa, kehotus lähetetään hauta-oikeuden haltijalle myös postitse.

– Tänä kesänä kuvatut hoitamattomat haudat kuvataan tilanteen kehittymisen seuraamiseksi uudelleen keväällä 2021. Tavoitteena on, että kiinteistötoimikunta tekee tämän jälkeen yhteiselle kirkkoneuvostolle esityksen hoitamattomien hautojen kuulutusmenettelyn aloittamisesta, kertoo Kiviniemi.

– Jos kirkkoneuvosto päättää käynnistää kuulutusmenettelyn, haudanhaltijalla on vuosi aikaa laittaa hauta kuntoon. Muutoin hauta palautuu seurakuntayhtymän haltuun vuonna 2022, lisää Kiviniemi.

Kiviniemen kuvaama aikataulu koskee tänä kesänä kunnostuskehotuksen saavia hautoja.

Vastuu hautakivien turvallisuudesta on omaisilla

Kartoituksessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota kaatuneisiin ja kallistuneisiin muistomerkkeihin. Samalla tarkistetaan, että hauta on myös muilta osin hoidettu hautausmaan arvon mukaisella tavalla.

– Hoitovelvoite täyttyy, kun haudan nurmi- tai hiekkapinta on siisti ja muistomerkki sekä mahdolliset reunakivet ovat suorassa. Hoidetulla haudalla ei kasva häiritsevästi rikkakasveja tai puiden ja pensaiden taimia. Kukkien istuttaminen haudalle sen sijaan ei ole välttämätöntä, kertoo Kiviniemi.

Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija, joka on yleensä tehtävään nimetty vainajan omainen. Hautaa voidaan hoitaa joko omaisten toimesta, tai haudan hoidon voi antaa maksua vastaan seurakuntayhtymän hautainhoitorahaston tehtäväksi. Hoitosopimukseen sisältyvät haudan nurmi- tai hiekkapinnan hoito sekä kukkien hankinta, istutus ja hoito.

Vastuu hautamuistomerkkien eli hautakivien kunnosta ja turvallisuudesta on joka tapauksessa omaisilla. Hautaoikeuden haltijan on huolehdittava esimerkiksi kallistuneen muistomerkin oikaisemisesta niin, ettei se aiheuta vahingon vaaraa.

Pienen kiven kohdalla oikaisun voi Kiviniemen mukaan tehdä osatessaan itse, mutta ainakin isompien kivien kohdalla oikaisun voi tilata kiviliikkeeltä tai seurakuntayhtymältä.

– Hautaustoimen työntekijät eivät työskentele vaarallisiksi todetuilla haudoilla. Jos vaaralliseksi todetulla haudalla on voimassa oleva hoitosopimus, ei hoitotoimenpiteitä tehdä ennen kuin haudalla olevat kivet ovat turvallisia. Joskus kallistuneita muistomerkkejä joudutaan turvallisuussyistä kaatamaan hallitusti, kertoo Kiviniemi.

Vihreä tiedote kertoo hallinta-ajan päättymisestä

Valkoisten kunnostuskehotus-tiedotteiden lisäksi Joensuun seurakuntayhtymän hautausmaiden haudoilla voi tänä kesänä törmätä myös vihreisiin tiedotteisiin. Vihreät tiedotteet laitetaan haudoille, joiden hallinta-aika on päättynyt vuoden 2019 lopussa.

Mikäli hautapaikan haltija haluaa säilyttää hallintaoikeutensa hautaan, on oikeus uudistettava vuoden 2020 aikana hautausmaan toimistossa. Mikäli hautaa ei haluta enää ylläpitää, haudalla oleva muistomerkki on poistettava 30.6.2021 mennessä, muutoin se siirtyy seurakuntayhtymän haltuun vastikkeetta.

Haudan hallintaoikeuden päättymisestä julkaistaan virallinen kuulutus sanomalehti Karjalaisessa loppukesästä 2020.

Virpi Hyvärinen

* Hautoja koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä Joensuun seurakuntayhtymän hautausmaan toimistoon, p. 013 263 5571, hautauspalvelut.joesuu@evl.fi.