Luovuta verta seurakuntakeskuksella

Joensuun seurakuntakeskuksella (Kirkkokatu 28) voi tammikuusta alkaen luovuttaa verta. Joensuun seurakunta on sopinut yhteistyöstä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa.

Joensuun seurakuntakeskuksella (Kirkkokatu 28) voi tammikuusta alkaen luovuttaa verta. Joensuun seurakunta on sopinut yhteistyöstä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa. Joensuun verenluovutustilaisuuksista vastaa Veripalvelun Kuopion yksikkö, jonka aluepäällikkönä toimii Paula Korhonen.

Hymyilevä nainen luovuttamassa verta verenluovutuspisteellä.
Suurin osa verenluovutusikäisistä suomalaisista sopii verenluovuttajiksi. Verenluovutus onnistuu Joensuun seurakuntakeskuksella tammikuusta alkaen kaksi kertaa kuukaudessa. Kuva: Jari Härkönen / SPR:n kuvapankki

– Jo useamman vuoden ajan olemme etsineet tiloja, jotka palvelisivat paremmin asiakaskuntaa. Tämä on hieno mahdollisuus yhteistyöhön, Korhonen toteaa.

Suomen Punainen Risti ja evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat myös valtakunnallisesti pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

Verenluovutusta jatkossa kahdesti kuussa seurakuntakeskuksella

Verenluovutus onnistuu seurakuntakeskuksella jatkossa pari kertaa kuussa. Ensimmäinen mahdollisuus on maanantaina 9. tammikuuta iltapäivällä. Kuopion yksiköstä tulee paikan päälle henkilökuntaa, joka vastaa turvallisesta ja sujuvasta asiakaspalvelusta koko tilaisuuden ajan. Verenluovuttajat saapuvat paikalle etukäteen sovittuna ajankohtana.

– Ajanvaraus verkossa on jo auki ja toivomme asiakkaiden varaavan ajan etukäteen. Sähköisen terveyskyselyn voi halutessaan täyttää aikaisintaan verenluovutusta edeltävänä päivänä, Korhonen kertoo.

Verenluovutuksen jälkeen voi nauttia ansaitusti Marttojen tarjoamat kahvit seurakuntakeskuksen aulassa.

Suurin osa suomalaisista sopii luovuttajiksi

Suurin osa verenluovutusikäisistä suomalaisista sopii verenluovuttajiksi. Suomen Punainen Risti määrittelee perusedellytyksiksi muun muassa iän (18–70 vuotta), painon (50–200 kg), asuinpaikan ja hemoglobiinin. Lisätietoja edellytyksistä saa Veripalvelun verkkosivuilta ja maksuttomasta palvelunumerosta.

Joensuun seurakunnassa mahdollisuus yhteistyöhön Veripalvelun kanssa otettiin ilolla vastaan.

– Näemme että asia on äärimmäisen tärkeä. Olemme mieluusti tässä mukana ja haluamme haastaa myös kaikki seurakuntalaiset, vapaaehtoiset ja seurakuntien työntekijät mukaan luovuttamaan, sanoo kirkkoherra Katri Vilén.

 

Kirsi Taskinen

 

Lisätiedot

 

 

Kolumni: Uudenvuodenlupauksia

Taas pitää osallistua koko kansan harrastukseen ja päättää uudenvuodenlupaukset. Perinteisellä linjalla jos mennään, niin ainakin pitää lisätä urheilua, opiskella jotain – vaikka jokin uusi kieli, harrastaa kulttuuria, käydä Lapissa patikoimassa ja valvoa kesäyö ihastellen auringon nousua.

Silmälasipäinen, ruskeatukkainen mies katsoo kameraan päin.Taas on uusi uusivuosi. Vastahan se oli ja nyt on taas. Kun saa lisää elettyä aikaa kalenteriin ja ajettuja maileja mittariin, niin tuntuu, että nämä uudet vuodet seuraavat toisiaan aiempaa tiheämmin. Taas pitää osallistua koko kansan harrastukseen ja päättää uudenvuodenlupaukset. Perinteisellä linjalla jos mennään, niin ainakin pitää lisätä urheilua, opiskella jotain – vaikka jokin uusi kieli, harrastaa kulttuuria, käydä Lapissa patikoimassa ja valvoa kesäyö ihastellen auringon nousua.

Kun on heikko mielikuvitus, niin aina voi tietysti ottaa oppia itseään fiksummista. Mitähän oppia olenkaan saanut muilta päättyvänä vuotena? Suoraan puhuminen on kuulemma hyvä asia. Tapasin erään, joka osasi puhua suoraan ja samalla kuitenkin kohteliaasti ja arvostavasti. Kaikki eivät tätä osaa ja vaatinee aktiivista harjoitusta, joten laitanpa itselleni työn alle. Muutaman kerran minua kiitettiin jostain tekemästäni. Kyllä tuntui hyvältä. Siispä aiheesta kiittäminen lupausten työlistalle. Jossain vaiheessa oli töissä melkoisen kiirettä ja pitkää päivää. Työkaveri katsoi jonkin pitkän päivän lopussa minua silmiin ja kysyi, miten minä jaksan. Taas tuntui hyvältä, kaverihan taitaa välittää minusta oikeasti.

Siispä lupausten työlistalle katsoa miten lähelläni olevilla menee, kysyä kuulumisia, kuunnella ja olla läheisilleen oikeasti läsnä. Jos tarvitsee, niin sitten jeesataan kaveria. Kännykästä ehtii varmaan lukea uutiset ja somettaa vähän myöhemminkin. Ai niin, se entinen työkaveri, jonka hyvää englannin kielen taitoa ihailin, lähettää perjantaisin hyvän viikonlopun toivotukset. Hänen kanssaan käyn jossain syömässä. Jutellaan kuin ennen vanhaan.

Sen verran tunnen itseäni, että teen yhden uudenvuodenlupauksen ihan omasta lähtökohdastani. Otan aina välillä omaa aikaa, menen johonkin hiljaiseen paikkaan, olen aivan hiljaa ja vain kuuntelen mitä kuuluu. Yleensä silloin alkaa kuulumaan sisältä päin vaikka mitä. Näen jo itseni istumassa jossain keväisellä rantakivellä katsomassa jäiden sulamista.

Johan sitä on yhdelle noidenkin tekemisessä haastetta. Eikä rimaa kannata asettaa liian korkealle. Viisaammat sanoivat, että ole armollinen itsellesi ja muille. Armostahan tässä seurakuntajutussakin on kysymys.

Halvalla tästä selviää. Helppoja juttuja. Nyt vaan toteutukseen. Hyvää koko vuotta 2023 jokaiselle!

 

Olli Sivonen

takarivin kristitty

Pielisensuun seurakunta

ollisivonen62@gmail.com

Pääkirjoitus: Mistä löytyy merkitys?

Merkitystä ja iloa elämään voi saada hyvinkin pienistä asioista, kunhan huomaa kiinnittää niihin huomiota.

Uuden vuoden kynnyksellä on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on tuonut omaan elämään merkityksellisyyttä kuluneen vuoden aikana. Jokaisella on ne omat tärkeät asiat, joita voivat olla vaikkapa perhe, koti, ystävät, työura tai harrastukset. Merkityksellisyyden kokemiseen vaikuttavat syvästi oma elämänpolku, kokemukset ja valinnat.

Merkityksellisyyttä voi kokea myös silloin, kun vastaan tulee paljon haasteita ja tuntuu siltä, että maailman menossa ei meinaa pysyä mukana. Merkitystä ja iloa elämään voi saada hyvinkin pienistä asioista, kunhan huomaa kiinnittää niihin huomiota. Olen monesti kuullut ajatuksen siitä, että hetkessä eläminen lisää onnellisuutta. Kun vain malttaisi pysähtyä ja kiinnittää huomion juuri tähän hetkeen.

Tapasin ennen joulua nuoren, joka oli löytänyt seurakunnan järjestämästä ryhmästä ystäviä itselleen. Juttelin myös iäkkään rouvan kanssa. Hänen henkireikiään olivat vapaaehtoistyö ja säännölliset kokoontumiset seurakunnan tiloissa yhdessä toisten kanssa. Jäin miettimään näitä kahta tapaamista ja iloitsin siitä, että henkilöt olivat löytäneet elämäänsä merkityksellisyyttä juuri seurakunnan avulla.

Seurakunnat tarjoavat jälleen uuden vuoden alkaessa lukuisia mahdollisuuksia tuntea olonsa merkitykselliseksi. Erilaisia harrastusryhmiä, kerhoja ja retkiä löytyy tämän lehden välissä ilmestyvästä seurakuntien kevätliitteestä. Monet ryhmät ovat täysin maksuttomia. Joissakin kerätään pieni maksu esimerkiksi yhteistä ruokailua varten. Joensuun ja Kontiolahden alueella on yhteensä seitsemän seurakuntaa, joten tarjontaa on paljon. Tulijan näkökulmasta ei tarvitse välittää seurakuntarajoista tai siitä, kuuluuko kirkkoon vai ei. Ovet ovat avoinna kaikille.

Toivotan jokaiselle onnellista ja merkityksellistä uutta vuotta 2023!

 

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi

Sana: ”Tapahtukoon sinun tahtosi!”

Neljäs joulupäivä, joulun ja uuden vuoden välissä, muistaa Jeesuksen perheen pakomatkaa Egyptiin. Samalla se muistuttaa aina läsnä olevasta epäoikeudenmukaisuudesta. Tätä neljättä joulupäivää on kutsuttu viattomien lasten päiväksi. He joutuvat kärsimään eniten silloin, kun asiat eivät ole hyvin.

Neljäs joulupäivä, joulun ja uuden vuoden välissä, muistaa Jeesuksen perheen pakomatkaa Egyptiin. Samalla se muistuttaa aina läsnä olevasta epäoikeudenmukaisuudesta. Tätä neljättä joulupäivää on kutsuttu viattomien lasten päiväksi. He joutuvat kärsimään eniten silloin, kun asiat eivät ole hyvin. Pakomatkoja on olemassa edelleen.

Egyptin matkan syy oli Herodeksen lastenmurhat ja tarkoitus vaientaa Jeesus ennen kuin hän ehtisi edes aloittaa toimintaansa. Joskus tuntuu, että jokin yrittää tukahduttaa aina jonkin vireillä olevan hyvän. Oli siis aika pakata tavarat ja lähteä kohti uutta. Kaikki entinen sai jäädä taakse.

Nyt päivä on kaikille, jotka ovat syystä tai toisesta hankalassa elämäntilanteessa. Heille alkava uusi vuosi ei ole sellaista tulevaa aikaa, jolloin vain tehdään lupauksia paremmasta ja jokin pyhimyksen sädekehä pään yläpuolella saa hienoisen kirkastumisen.

Neljäs joulupäivä on kuitenkin sanomaltaan lohdullinen. Niin kuin Jumalan Poika säästyi Vapahtajan tehtävää varten, niin Jumala voi edelleen kääntää kaiken hyväksi. Tämä päivä on taitekohta kaikille, jotka ovat vanhan ja uuden välissä.

Silloin kun Jumala ryhtyy luomaan uutta, se yleensä pelottaa. Silloinhan tuttu ja turvallinen järkkyy. Muutosvastarinta on meissä voimakasta. Asetelma on sellainen, että Jumala luo uutta ja me tahtoisimme kuitenkin pitäytyä vanhassa. Jumala haluaa tarjota turvapaikan ja me tahdomme säilyttää eilisen vapautemme.

Pyramidien maassa kulkevat Maria ja Jeesus näkevät tilanteen ehkä yhtä aikaa tuskallisena ja vailla mahdollisuuksia, ja ehkä sittenkin sisimmässään he ovat luottavaisia. Maria pitää lasta sylissään ja jo nyt luottaa rukoukseen, jonka Jeesus tulee aikanaan opettamaan. Sen jossa pyydetään, että tapahtukoon sinun tahtosi.

Maria ja Joosef ottivat Jeesuksen mukaan, kuinkas muutenkaan? Hänen kanssaan voi edelleen lähteä kohti uutta. Hänen kanssaan on turvallista olla, kun vuosi vaihtuu uudeksi. Sehän on yksi tapa ajatella sitäkin, missä on paikkani tässä maailmassa ja mihin elämässäni asettuisin tai missä tulee olemaan minun kotini. Tärkeintä on se, että Jeesus on sielläkin mukana.

Markku Koistinen
vt. kirkkoherra
Enon seurakunta

Takarivejä: Kun sitä kristallipalloa ei meillä ole

On sanottu, että varmoja asioita on vähän, jos sitten juuri lainkaan. Kuka olisi osannut ennustaa korona-ajan ja sen rajut seuraukset yksilötasoilla ja koko yhteiskunnassa? Tai kuka olisi vuosi sitten ottanut tosissaan varoitukset Venäjän hyökkäyssuunnitelmista Ukrainaan?

On sanottu, että varmoja asioita on vähän, jos sitten juuri lainkaan. Kuka olisi osannut ennustaa korona-ajan ja sen rajut seuraukset yksilötasoilla ja koko yhteiskunnassa? Tai kuka olisi vuosi sitten ottanut tosissaan varoitukset Venäjän hyökkäyssuunnitelmista Ukrainaan? Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa, maailmamme on muuttunut peruuttamattomasti. Ei ihme, että käy huimaamaan, kun tätä kaikkea ajattelee. Ne, jotka ovat eläneet Suomen viime sotien ajat, kokevat vanhoilla päivillään vielä saman ahdistuksen, joka heidän lapsuuttaan ja nuoruuttaan leimasi. Taasko se toistuu, pommitukset, varoitussireenien äänet, epävarmuus kaikesta. Ehkä nykypäivän ihmiselle on kylmäävä se kokemus, että kaikkea ei voi itse hallita.

Myös perheillä on omat haasteensa muuttuneessa tilanteessa. Laskut on maksettava ja asumisesta täytyy joka tapauksessa maksaa, olipa vuokralla tai omassa asunnossaan. Ruoka kallistuu ja samoin kaikki muukin.  Asuntojen hinnat ovat laskussa mutta asuntolainojen korot ovat kovin arvaamattomia. Osakkeet, rahastot ja sähkön hinta ovat epävarmuustekijöitä.

Silti arjen rutiinien pyörittäminen on tärkeää myös näinä aikoina. Ne luovat elämään rytmiä, säännöllisyyttä ja turvallisuutta. Kouluun, töihin ja harrastuksiin pitää lähteä ja on hyvä lähteä, vaikka hetkellinen laiskuuskohtaus yllättäisi. Monet kivat jutut ovat ilmaisia ja meidän käytettävissämme. Liikunta auttaa jaksamaan paremmin, ystävien kanssa moni huoli pienenee, kun sen voi jakaa.

Millä mielin uutta vuotta kohti? Onko niin, että huolet ovat päällimmäisenä mielessä? Se on ymmärrettävää. Oletko milloin viimeksi käynyt kirjastossa? Uusia kirjoja on kiva lukea. Hyvät kirjat ovat kuin aarteita. Myös vanhoista voi löytää hyviä neuvoja ja lohdun sanoja, elämänkokemusta ja vinkkejä elämän pienempiin ja suurempiin kysymyksiin. Itse olen viime aikoina lukenut Martti Lutherin kirjoituksia. Luther osasi taitavasti lohduttaa kuulijoitaan. Hänen teoksiaan kannattaa edelleen lukea ajatuksella (kriittinen ajattelu sallittua!).

Tulevaisuudesta emme paljoa tiedä, mutta ehkä onkin ihan hyvä, että sitä kristallipalloa ei meillä ole. Mennään eteenpäin, päivä vain ja hetki kerrallansa, sisaret ja veljet.

Ville Ojala
kirkkoherra
Pyhäselän seurakunta

Uudet päättäjät valittu

Seurakuntavaaleissa valittiin päättäjät eli seurakuntien luottamushenkilöt paikallisiin seurakuntaneuvostoihin. Lisäksi vaaleissa valittiin paikallisten seurakuntien edustajat Joensuun seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Seurakuntavaaleissa valittiin päättäjät eli seurakuntien luottamushenkilöt paikallisiin seurakuntaneuvostoihin sekä Joensuun seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Luottamushenkilöt päättävät vuosina 2023–2026 muun muassa siitä, keitä valitaan seurakuntien työntekijöiksi, miten rahat jaetaan, minkälaisia kerhoja pidetään ja keitä autetaan.

Joensuun seurakunta

Joensuun seurakunnassa valittiin 14 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 14 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.

Pielisensuun seurakunta

Pielisensuun seurakunnassa valittiin 14 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 12 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.

Rantakylän seurakunta

Rantakylän seurakunnassa valittiin 12 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 10 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.

Pyhäselän seurakunta

Pyhäselän seurakunnassa valittiin 12 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 6 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.

Enon seurakunta

Enon seurakunnassa valittiin 10 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 5 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.

Vaara-Karjalan seurakunta

Vaara-Karjalan seurakunnassa valittiin 10 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 4 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.

Tiesitkö, että

  • Yli puolet seurakuntaneuvostoihin valituista on uusia.
  • Uusien päättäjien keski-ikä on 56,8 vuotta.
  • Eniten ääniä keräsivät Topi Linjama (Joensuu, 221 ääntä) ja Jaana Minkkinen (Joensuu, 215). Kolmanneksi suurimman äänisaaliin sai Helena Hulmi (Rantakylä, 203).
  • Puolet Joensuun seurakunnan päättäjistä valittiin Tapakristittyjen ehdokaslistalta.
  • Äänestysprosentti nousi edellisistä vaaleista Enon seurakunnassa.
  • Joensuun alueen seurakuntien äänestysprosentit vaihtelivat välillä 7,1–15,1. Ahkerimmin äänestettiin Vaara-Karjalan seurakunnassa.

 

Kenestä Enon kirkkoherra?

Enon seurakunnan kirkkoherran virkaa tavoittelevat vt. kirkkoherra Markku Koistinen, Kontiolahden seurakunnan I kappalainen Kati Nissi sekä Leppävaaran seurakunnan III kappalainen Jukka Raunu.

Enon seurakunnan avoinna olevaa kirkkoherran virkaa tavoittelevat vt. kirkkoherra Markku Koistinen, Kontiolahden seurakunnan I kappalainen Kati Nissi sekä Leppävaaran seurakunnan III kappalainen Jukka Raunu.

Kolme pastoria kuvassa, taustalla Enon kirkko.
Enon seurakunnan kirkkoherranvaaliehdokkaat Markku Koistinen, Kati Nissi ja Jukka Raunu. Kuvat: Kuvamestari Joensuu ky, KK-kuva, Kätlin Kask Photography

Kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, jossa lopullisen päätöksen tekee ti 20.12. Enon seurakunnan seurakuntaneuvosto. Ennen päätöstä ehdokkaat esittäytyvät myös seurakuntalaisille.

Kysyimme jokaiselta ehdokkaalta, miksi he haluavat Enon kirkkoherran virkaan, millaisista hengellisistä taustoista he ponnistavat ja minkälaisia teologisia painotuksia heillä on.

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastaukset sivustolta joensuunseurakunnat.fi/kirkkoherranvaali.

Tutustu ehdokkaisiin

5xmielessä: Kohtaamisen Kahvila yhdistää eri taustoista tulevia

Joensuun jouluseimipolku on kuljettavissa tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Yksi seimipolun kohteista on Kohtaamisen Kahvila. Leena Kokkonen on kahvilan vapaaehtoistyöntekijä.

Yksi Joensuun seurakunnan kokoaman jouluseimipolun kohteista on tänä vuonna Kohtaamisen Kahvila. Leena Kokkonen on kahvilan vapaaehtoistyöntekijä.

Vaalea nainen istuu seimiasetelman luona.
Kohtaamisen Kahvila on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana seimipolussa. Joulu näkyy ja kuuluu kahvilassa myös muutamien joululaulutuokioiden muodossa. Joulun pyhät ja välipäivät Kohtaamisen Kahvila on kiinni, muutoin ovet ovat auki arki-iltapäivisin. – Kahvilassa on matala kynnys, eikä kävijöiltä udella heidän taustoistaan, Leena Kokkonen kertoo. Kuva: Tea Ikonen

 

  1. TOIMINTA. Tarkoituksemme on kohdata ihmisiä ja tarjota heille hengellisiä ja henkisiä virikkeitä. Yksi tavoitteistamme on myös syrjäytymisen estäminen. Kahvila on auki iltapäivisin, ja täällä on säännöllisesti muun muassa keskustelupiirejä, raamattupiirejä ja musiikkiesityksiä sekä mahdollisuus tavata joku seurakunnan työntekijä. Alakerrassa on kirpputori ja kahvilan yhteydessä on myös Joensuun ainoa kristillinen kirjakauppa, Joelin kirja.
  2. VAPAAEHTOISUUS. Olen mukana Kohtaamisen Kahvilan toiminnassa vapaaehtoisena. Haluan näin välittää Jumalan rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan. Teen muun muassa keittiöhommia, lattian luuttuamista ja vessojen pesua. On myös antoisaa tavata ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan. Koko kahvila toimiikin pääasiassa vapaaehtoisten voimin. Laskin, että työvuorolistoillamme on yhteensä noin 20 nimeä.
  3. KÄVIJÄT. Meillä käy päivittäin yleensä noin 40–50 henkeä, mutta on meillä parhaimmillaan ollut 120 kävijää yhtenä päivänä. Kohtaamisen Kahvilassa on matala kynnys, eikä kävijöiltä udella heidän taustoistaan. Täällä käy myös laitapuolen kulkijoita, mutta sellainen ehto on asetettu, ettei päihtyneenä saa tulla. Kävijöissämme ovatkin kaikki ikä- ja yhteiskuntaluokat edustettuina.
  4. LAHJOITUKSET. Kohtaamisen Kahvilan tuotteista voi maksaa vapaaehtoisen kahvirahan. Sillä hankimme kahvia ja leipien päälle voita, juustoa, kinkkua ja muuta päälle laitettavaa. Leivät ja pullat saamme lahjoituksina muun muassa leipomoista. Taloudellisesti toimintaamme tukevat Pielisensuun ev.lut. seurakunta, Joensuun Vapaaseurakunta, Joensuun helluntaiseurakunta sekä Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys.
  5. YHTEISTYÖ. Yhteiskristillisyys eli kirkkokuntien rajat ylittävä kristittyjen yhteistyö on tärkeä juonne toiminnassamme. Kahvilatoiminnan taustalla on yhteiskristillinen yhdistys, Joensuun kristityt yhdessä ry. Käytännön työ yhdistääkin hyvin eri seurakuntataustoista tulevia ihmisiä. Meillä on todella kiva työyhteys.

Tea Ikonen

Lapsella on asiaa

Eroperheen lapsi voi kärsiä kahden kodin ikävästä hyvinkin pitkään. Lapsella on asiaa -vertaisryhmässä eron aiheuttamia tunteita käsitellään lapsen tasoisilla toiminnallisilla menetelmillä.

Eroperheen lapsi voi kärsiä kahden kodin ikävästä hyvinkin pitkään. Lapsella on asiaa -vertaisryhmässä eron aiheuttamia tunteita käsitellään lapsen tasoisilla toiminnallisilla menetelmillä.

Kaksi naista istuvat hymyillen pöydän ääressä.
Lähiötalon ohjaaja ja kehittäjä Malla Luodelahti ja Rantakylän seurakunnan lastenohjaaja Anu Hynninen liputtavat vertaistuen puolesta. Vertaistuen avulla vaikeat asiat normalisoituvat, ja toisilta vanhempien eron kokeneilta lapsilta voi saada vinkkejä esimerkiksi siihen, mikä helpottaa ikävää toisen vanhemman luo. Kuva: Tea Ikonen

Rantakylän seurakunta ja Lähiötalo aloittavat tammikuussa 7–9-vuotiaille eroperheiden lapsille suunnatun Lapsella on asiaa -vertaisryhmän, jossa lapset voivat käsitellä vanhempiensa eroon liittyviä ajatuksia ja tunteita turvallisessa ympäristössä.

– Sekin riittää, että ero on vasta tulossa, siitä on keskusteltu lapsen kanssa ja uudet asumisjärjestelyt ovat vireillä, kertoo ohjaaja ja kehittäjä Malla Luodelahti ViaDia Joensuu ry:n ylläpitämästä Lähiötalosta.

Vanhempien erosta voi olla kulunut myös pidempi aika.

– Lapsi voi kantaa eroon liittyviä tunteita kauan. Esimerkiksi toisen vanhemman ikävä voi kestää hyvinkin pitkään, monia vuosia, toteaa lastenohjaaja Anu Hynninen Rantakylän seurakunnasta.

Juuri kahden kodin ikävää Luodelahti ja Hynninen pitävät merkittävimpänä eroperheen lapsen tuntemuksena. Lisäksi lapset voivat kokea lojaliteettiristiriitaa: voiko vanhemmalle kertoa toisen vanhemman luona tehdyistä kivoista asioista ilman, että vanhemmalle tulee paha mieli? Ristiriita voi olla siinäkin, että eri kodeissa on eri säännöt. Myös vanhemman uusi kumppani ja tämän lapset herättävät tunteita.

Erosta kannattaa puhua avoimesti

Lapselle kannattaa kertoa erosta rehellisesti lapsen ikätason mukaisesti syyllistämättä toista vanhempaa tai lasta itseään. Myös päiväkodin, koulun ja harrastusten vetäjien olisi hyvä olla tietoisia siitä, että vanhemmat ovat eroamassa. Näin heidän on helpompi ymmärtää lasta ja olla tukena, jos tämä oireilee eron vuoksi.

Jos lapsi ei oireile näkyvästi, ei se tarkoita sitä, etteikö vanhempien ero herättäisi hänessä tunteita.

– Lapsi voi yrittää suojella vanhemman tunteita. Se on kuitenkin aikamoinen taakka kannettavaksi lapselle. Kyllä se jossain vaiheessa purkautuu jollain tavalla, Luodelahti sanoo.

Vertaistuki normalisoi eroon liittyviä asioita

Lapsella on asiaa -vertaisryhmässä eron aiheuttamia tunteita käsitellään toiminnallisilla menetelmillä kuten piirtämisen, satujen, leikkien ja pelien kautta.

– Eroon liittyvät asiat normalisoituvat, kun on vertaistukea. Ryhmästä voi myös saada vinkkejä, miten joku toinen helpottaa omaa ikäväänsä, Luodelahti toteaa.

Ryhmä kokoontuu viisi kertaa Lähiötalolla. Lisäksi ennen ryhmän aloittamista ja sen jälkeen järjestetään perhekeskustelu vanhempien kanssa.

Eroperheessä ei tarvitse olla isoja ongelmia, jotta lapsi voi tulla ryhmään. Tärkeää on, että molemmat vanhemmat ovat antaneet luvan lapsen osallistumiselle.

– Ajattelen, että tämä on arvokas kokemus kaikille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet ja joilla on kaksi kotia. Suosittelen tällaista ryhmää hyvin varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevästi, Luodelahti sanoo.

Tea Ikonen

Lapsella on asiaa

  • Vertaisryhmä 7–9-vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet tai eroamassa
  • Viisi tapaamiskertaa kerran viikossa tiistaisin 24.1.­–21.2. klo 17–18.30 Rantakylän Lähiötalolla (Riihisärkänkatu 6 c 16)
  • Ohjaajina toimivat Anu Hynninen Rantakylän seurakunnasta ja Malla Luodelahti Lähiötalolta
  • Ilmoittautuminen 15.1. mennessä joensuunseurakunnat.fi/ilmoittaudu

Kevyemmän musiikin tuomasmessussa soi iskelmä

Rantakylän seurakunnassa vietetään joulukuun alussa kevyemmän musiikin Tuomasmessua, jossa virsien tai gospelmusiikin sijaan soi iskelmä ja pop. Miten tällainen musiikki soveltuu messuun?

Rantakylän seurakunnassa vietetään joulukuun alussa kevyemmän musiikin tuomasmessua, jossa virsien tai gospelmusiikin sijaan soi iskelmä ja pop. Miten tällainen musiikki soveltuu messuun?

Musiikkiryhmä alttarilla flyygelin äärellä.
Arepa musisoi usein Rantakylän tuomasmessuissa. Kuvassa flyygelin takana istuva kanttori Janne Piipponen yllättyi positiivisesti iskelmämusiikin toimivuudesta messussa. Kuva: Veikko Luomi.

Kevyemmän musiikin tuomasmessuja on järjestetty Rantakylän kirkossa kerran vuodessa kolmen vuoden ajan. Ne otettiin seurakunnan ohjelmaan seurakuntalaisten toiveesta.

– Esimerkiksi Tampereelta tehtiin aikoinaan iskelmämessua. Lisäksi Suomessa on tehty messuja Junnu Vainion ja Kari Tapion lauluista, ja tuli kyselyä, miksi meillä ei tällaisia messuja ole, kertoo Rantakylän seurakunnan kanttori Janne Piipponen.

Rantakylässä päätettiin kokeilla asiaa, ja yhdestä vuoden tuomasmessusta tehtiin kevyemmän musiikin tuomasmessu. Ideaan hieman skeptisesti suhtautunut Piipponen yllättyi positiivisesti laulujen toimivuudesta.

– Pitää toki miettiä, millainen biisi laitetaan vaikkapa kiitoksen tai esirukouksen yhteyteen.

Lisäksi messuun valittavien kappaleiden on toimittava yhteislauluina. Piipponen huomauttaa, että messu on osallistava eikä esittävä. Konsertti on eri juttu.

Alttaripöydällä messutarvikkeita.

Tuomasmessuun voi tulla epäilevänä

Tuomasmessuja Rantakylässä on vietetty perinteisesti jo kauan ennen kevyemmän musiikin tuomasmessua. Myös tavallisessa tuomasmessussa kirkossa on bändi, joka soittaa rytmikkäämpää musiikkia kuin perusmessussa. Tuomasmessun musiikki koostuu kuitenkin virsistä ja muista hengellisistä lauluista.

Merkittävä ero perusmessuun verrattuna on myös se, että tuomasmessussa rukoukselle on annettu enemmän tilaa: on rukousalttareita eikä messussa lueta valmiita kirkkorukouksia.

– Tuomasmessu-nimi tulee varmaan siitä, että Tuomas on epäilijä. Messuun voi tulla epäilevänä seurailemaan, mitä tapahtuu, Piipponen pohtii.

Populaarimusiikissa on syvyyttä

Piipponen painottaa, ettei kevyemmän musiikin tuomasmessussa ole tarkoitus viihteellistää messua, vaan ennemminkin tutkia sitä, mitä kaikkea messussa voi olla. Hän kertoo, ettei arvota musiikkia sen perusteella, onko se hengellistä musiikkia vai ei.

– Jos ihminen kuuntelee Satumaa-tangoa ja miettii rakkaitaan, niin vaikea on mennä neuvomaan, eikö sinulla ole hengellisempiä lauluja. Olen vaikuttunut siitä, miten syvällisiä biisejä populaarimusiikin puolella on. Minulle moni niin sanottu maallinen biisi on näyttäytynyt hengellisempänä kuin moni niin sanottu hengellinen biisi.

Seuraavassa kevyemmän musiikin tuomasmessussa Rantakylän kirkossa sunnuntaina 4.12. on luvassa sinivalkoisia sävelmiä. Seurakuntalaiset ovat voineet äänestää etukäteen toivebiisiä laulettavaksi Rantakylän seurakunnan Facebook-sivuilla.

 

Tea Ikonen