Rantakylän seurakunnassa vietetään joulukuun alussa kevyemmän musiikin tuomasmessua, jossa virsien tai gospelmusiikin sijaan soi iskelmä ja pop. Miten tällainen musiikki soveltuu messuun?
Arepa musisoi usein Rantakylän tuomasmessuissa. Kuvassa flyygelin takana istuva kanttori Janne Piipponen yllättyi positiivisesti iskelmämusiikin toimivuudesta messussa. Kuva: Veikko Luomi.
Kevyemmän musiikin tuomasmessuja on järjestetty Rantakylän kirkossa kerran vuodessa kolmen vuoden ajan. Ne otettiin seurakunnan ohjelmaan seurakuntalaisten toiveesta.
– Esimerkiksi Tampereelta tehtiin aikoinaan iskelmämessua. Lisäksi Suomessa on tehty messuja Junnu Vainion ja Kari Tapion lauluista, ja tuli kyselyä, miksi meillä ei tällaisia messuja ole, kertoo Rantakylän seurakunnan kanttori Janne Piipponen.
Rantakylässä päätettiin kokeilla asiaa, ja yhdestä vuoden tuomasmessusta tehtiin kevyemmän musiikin tuomasmessu. Ideaan hieman skeptisesti suhtautunut Piipponen yllättyi positiivisesti laulujen toimivuudesta.
– Pitää toki miettiä, millainen biisi laitetaan vaikkapa kiitoksen tai esirukouksen yhteyteen.
Lisäksi messuun valittavien kappaleiden on toimittava yhteislauluina. Piipponen huomauttaa, että messu on osallistava eikä esittävä. Konsertti on eri juttu.
Tuomasmessuun voi tulla epäilevänä
Tuomasmessuja Rantakylässä on vietetty perinteisesti jo kauan ennen kevyemmän musiikin tuomasmessua. Myös tavallisessa tuomasmessussa kirkossa on bändi, joka soittaa rytmikkäämpää musiikkia kuin perusmessussa. Tuomasmessun musiikki koostuu kuitenkin virsistä ja muista hengellisistä lauluista.
Merkittävä ero perusmessuun verrattuna on myös se, että tuomasmessussa rukoukselle on annettu enemmän tilaa: on rukousalttareita eikä messussa lueta valmiita kirkkorukouksia.
– Tuomasmessu-nimi tulee varmaan siitä, että Tuomas on epäilijä. Messuun voi tulla epäilevänä seurailemaan, mitä tapahtuu, Piipponen pohtii.
Populaarimusiikissa on syvyyttä
Piipponen painottaa, ettei kevyemmän musiikin tuomasmessussa ole tarkoitus viihteellistää messua, vaan ennemminkin tutkia sitä, mitä kaikkea messussa voi olla. Hän kertoo, ettei arvota musiikkia sen perusteella, onko se hengellistä musiikkia vai ei.
– Jos ihminen kuuntelee Satumaa-tangoa ja miettii rakkaitaan, niin vaikea on mennä neuvomaan, eikö sinulla ole hengellisempiä lauluja. Olen vaikuttunut siitä, miten syvällisiä biisejä populaarimusiikin puolella on. Minulle moni niin sanottu maallinen biisi on näyttäytynyt hengellisempänä kuin moni niin sanottu hengellinen biisi.
Seuraavassa kevyemmän musiikin tuomasmessussa Rantakylän kirkossa sunnuntaina 4.12. on luvassa sinivalkoisia sävelmiä. Seurakuntalaiset ovat voineet äänestää etukäteen toivebiisiä laulettavaksi Rantakylän seurakunnan Facebook-sivuilla.
Tea Ikonen