Joensuussa kesällä 2021 järjestettävien herättäjäjuhlien tunnuslauseesta järjestettiin kaikille avoin kilpailu. Määräaikaan mennessä ehdotuksia tehtiin yli 90. Työvaliokunta valitsi kaikista ehdotuksista 16 jatkoon, joista juhlatoimikunta nimesi kolme finalistia. Lopullisen valinnan tunnuslauseesta tekee Herättäjä-Yhdistyksen hallitus.
Joensuun herättäjäjuhlien tunnuslause julkistetaan sunnuntaina 6.10.2019 Rantakylän kirkossa pidettävässä Vaivatun vaeltajan päivässä. Tunnuslause koostu muutamasta sanasta, jotka ovat joko Siionin virsistä, virsikirjasta tai Raamatusta. Herättäjäjuhlat pidetään Joensuussa 2.-4.7.2021.
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen vihkii seurakuntakeskuksen käyttöön sunnuntaina 6.10.2019 kello 15 alkavassa tilaisuudessa.
Kontiolahden uusi seurakuntakeskus vihitään käyttöön ensi viikolla. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen vihkii seurakuntakeskuksen käyttöön sunnuntaina 6.10.2019 kello 15 alkavassa tilaisuudessa. Ennen kirkollista vihkimistä pidetään Avoimet ovet -tilaisuus, jossa seurakuntakeskuksen tiloihin voi tutustua opastettuna.
Seurakuntakeskuksen rakentaminen käynnistyi kesäkuussa 2018. Rakennusurakka kesti vuoden verran, jonka ajan seurakunnan toimintoja oli sijoitettu väliaikaisesti Lehmon seurakuntakodille ja Pappilaan. Kesän ja alkusyksyn aikana toiminta siirrettiin väliaikaisista tiloista uuteen seurakuntakeskukseen.
Kirkonkylällä sijaitsevassa seurakuntakeskuksessa toimivat diakoniavastaanotto ja kirkkoherranvirasto sekä seurakunnan omat kerhot ja ryhmät. Lisäksi seurakuntakeskuksessa on ystäväkammari- ja partiotoimintaa.
– Ensimmäiset tilaisuudet, kerhot, ryhmät ja kastejuhlakin jo pidetty uusissa tiloissa, Kontiolahden seurakuntakunnan kirkkoherra Jukka Reinikainen kertoo.
Yhteistyö seurakuntien ja Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen kesken voi jatkua hyvässä hengessä edelleen. Kaupunginhallitus selkeytti yhteistyön pelisääntöjä syksyn ensimmäisessä kokouksessaan.
Yhteistyö seurakuntien ja Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen kesken voi jatkua hyvässä hengessä edelleen. Kaupunginhallitus selkeytti yhteistyön pelisääntöjä syksyn ensimmäisessä kokouksessaan.
Kaupunginhallituksessa oli tahtoa selventää varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta koskevia linjauksia mahdollisimman salliviksi, sanoo kaupunginhallituksen jäsen, pastori Anssi Törmälä. Kuva: Pixabay
Katsomuskasvatuksen pelisäännöt ovat herättäneet paljon pohdintaa sekä kaupungin että seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijöiden keskuudessa. Kaupungin kasvatus- ja opetusjaosto päätti katsomuskasvatuksen linjauksista ensimmäisen kerran marraskuussa 2018. Jaoston uudelleen käsittelyyn asia tuli kesäkuussa. Marraskuun linjausten jälkeen ilmassa on ollut epävarmuutta ja yhteistyö esimerkiksi Pielisensuun seurakunnassa on vähentynyt.
– Pielisensuun alueella oli marraskuussa ehkä entistä enemmän varovaisuutta joulukirkkoon osallistumisessa. Vierailujen suhteen jotkut yksiköt ottivat varovaisen kannan ja lopettivat yhteistyön. Parissa yksikössä yhteistyövierailut jatkuivat harvakseltaan ja satunnaisesti. Perhepäivähoitajia on osallistunut perhekerhoihin, Pielisensuun seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Riitta Mälkönen kertoo.
Joensuun kaupunginhallitus katsoi tarpeelliseksi käyttää katsomuskasvatusta koskevassa päätöksessä otto-oikeuttaan ja ottaa asia käsittelyyn elokuun kokouksessaan.
– Kaupunginhallituksessa oli tahtoa selventää linjauksia mahdollisimman salliviksi niin, että katsomuskasvatuksessa katsomusten moninaisuus sallitaan, eikä niissä korostu liiaksi vain katsomuksettomuus tai uskonnottomuus. Sinänsä aiempi ohjeistus oli varsin salliva, mutta sitä sovellettiin liian tiukasti, kaupunginhallituksen jäsen, pastori Anssi Törmälä toteaa.
Kasvatus- ja opetusjaoston linjaukset herättivät epäselvyyttä esimerkiksi siitä, että mitä ja miten asioista saa kertoa. Törmälän mukaan esimerkiksi pääsisäisen aikaan moni mietti, että voiko pääsiäisestä kertoa sen, miten kristityt sen ymmärtävät vai pitäisikö tarina pitää vain pupuissa ja virpomisessa. Nyt tätäkin asiaa on hallituksen päätöksellä pyritty selkiyttämään.
Katsomuskasvatus ja uskonnonharjoittaminen sallittua tietyin ehdoin – tilaisuuksiin osallistutaan vanhempien luvalla
Kaupunginhallitus hyväksyi Törmälän kokouksessa tekemän päätösesityksen yksimielisesti. Törmälä muistuttaa, että seurakuntien ja varhaiskasvatuksen yhteistyössä on huomattava, että siinä puhutaan kahdesta eri asiasta. Linjauksia on tehty katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnonharjoittamisesta. Kaupunginhallituksen päätös sallii molemmat tietyin ehdoin.
Katsomuskasvatuksen osalta Joensuun kaupunginhallitus päätti, että kaikki varhaiskasvatusryhmät voivat osallistua satunnaisesti esimerkiksi kirkkomuskareihin. Katsomuskasvatushetkissä voidaan myös hyvin kertoa jokin Raamatun kertomus tai laulaa virsi. Nämä eivät tee vielä hetkestä uskonnonharjoitusta, vaan ovat yleissivistystä. Rukous sen sijaan ei katsomuskasvatukseen enää sovi.
Katsomuskasvatuksellinen toiminta ei kuitenkaan saa olla säännöllistä, vaan toimintaan voi osallistua lukukauden aikana 2-3 kertaa. Toiminnan määrän rajoittaminen vaikuttaa esimerkiksi Joensuun seurakunnan järjestämään kirkkomuskariin osallistumiseen.
– Kirkkomuskarit ovat seurakunnan omaa kristillistä kasvatusta tukevaa varhaisiän musiikkikasvatusta. Meillä kirkkomuskari on kerran viikossa tapahtuvaa säännöllistä toimintaa, joten se ei käy katsomuskasvatuksesta. Muita yhteistyön mahdollisuuksia on kuitenkin runsaasti, varhaiskasvatuksen ohjaaja Kristiina Nissinen sanoo.
Katsomuskasvatuksellisten hetkien lisäksi kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Joensuun kaupunki varhaiskasvatuksen järjestäjänä sallii vuoden kiertoon liittyvät uskonnonharjoitusta sisältävät tilaisuudet.
– Joulukirkossa käynti olisi ollut aiemman päätöksen mukaan mahdollista, jos sitä haluttiin niin tulkita, mutta tulkinnoissa oli epäselvyyttä. Vuoden kiertoon liittyvät uskonnolliset tilaisuudet kuten joulukirkko ja pääsiäishartaus ovat siis sallittuja. Nämä eivät ole 2-3 kertaan rajattua katsomuskasvatusta, vaan uskonnonharjoitusta. Joulukirkoissa voi laulaa useamman virren ja rukoillakin, Törmälä sanoo.
Kaupunginhallituksen päätöksessä todetaan myös, että jokaiseen katsomuskasvatukselliseen ja uskonnonharjoitusta sisältäviin tilaisuuksiin osallistumisesta kysytään aina lapsen vanhempien lupa. Varhaiskasvatuksessa on myös huolehdittava varhaiskasvatuslain toteutumisesta eri uskontokuntiin ja uskonnottomuuteen tutustuttamisesta.
Yhteiset raamit antavat mahdollisuuksia yhteistyölle
Joensuun seurakunnan varhaiskasvatuksessa kaupungin linjauksia pidetään hyvinä. Selkeät linjaukset avaavat hyviä ja avoimia yhteistyön mahdollisuuksia.
– Mielestäni tämä ei muuta mitään, mitä meillä on ollut jo aiemmin monien vuosien ajan. Hyvä yhteistyö päivähoitokentän kanssa saa jatkua nyt rauhassa. Turhaakin varovaisuutta on ollut puolin ja toisin, mutta avoin keskustelu päivähoitohenkilöstön kanssa auttaa asiassa, Joensuun seurakunnan vastaava lastenohjaaja Leila Saukkonen kannustaa.
Pielisensuun seurakunnnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Riitta Mälkönen on samaa mieltä siitä, että yhteistyön raamit ovat nyt selvät, mutta yhteistyön toteutumista käytännössä hän epäilee.
– Tällä hetkellä alueellamme ei esimerkiksi toteudu päätökseen liittyvä ”Katsomuskasvatus Joensuun varhaiskasvatuksessa” -liitteen mukainen yhteinen suunnittelu, mitä voitaisiin tarjota toiminnan rikastuttamiseksi. Ilmeisesti lapsiryhmillä ei ole tällaisia tarpeita. En ole myöskään päässyt yhteiseen pöytään varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajien tai muiden yhteyshenkilöiden kanssa, perhepäivähoidon ohjaajia lukuun ottamatta, Mälkönen toteaa.
Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen on ollut mukana kaupungin katsomuskasvatuksen linjauksia valmistelevassa työryhmässä. Hänen mukaansa yhteiset raamit on nyt löydetty.
– Tältä pohjalta on hyvä katsoa rohkeasti tulevaan ja rikastuttaa varhaiskasvusta hyvällä yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla, Reinikainen toteaa.
Jalkapalloseura Joensuun Jipon toiminnanjohtaja ja pelaaja Timo Tahvanaisella riittää seuran johtamisen ja edustusjoukkueessa pelaamisen lisäksi halua tehdä yhteistyötä tärkeiden asioiden puolesta. Joensuun seurakunnat järjestävät 14.9. Jipon kanssa kummiottelun.
Jalkapalloseura Joensuun Jipon toiminnanjohtaja ja pelaaja Timo Tahvanaisella riittää seuran johtamisen ja edustusjoukkueessa pelaamisen lisäksi halua tehdä yhteistyötä tärkeiden asioiden puolesta. Joensuun seurakunnat järjestävät 14.9. Jipon kanssa kummiottelun.
Jalkapallon Kakkosessa pelaavan Joensuun Jipon toiminnanjohtaja ja pelaaja Timo Tahvanainen nähdään pelaajan roolissa 14.9. järjestettävässä kummiottelussa Mehtimäen kentällä. Kuva: Sari Jormanainen.
1. INNOSTUS. Ennen kuin koulu alkoi, isä vei jalkapalloharjoituksiin Outokummussa, mistä olen kotoisin. Siitä alkoi pelaaminen eikä se ole loppunut. Jalkapallossa mukavaa on se, että se on joukkuepeli. Sieltä saa ystäviä, suurin osa tutuistani, kavereistani ja ystävistäni on jalkapallon kautta tulleita. Harrastuksen edetessä alkoi aika nopeasti itselle tulla tavoitteita ja unelmia. Siitä se innostus lajiin vain kasvoi.
2. TUPLAROOLI. Ei se ihan jokapäiväistä ole, että sama henkilö toimii pelaajana ja seuran toiminnanjohtajana, mutta kyllä näitä joitakin on. Aluksi tämä oli vähän haas-tavaa, kun oli tottunut pelkästään pelaamaan ammatikseen. Silloin pelaamiseen oli helpompi keskittyä. Koko ajan tässä kuitenkin oppii lisää, että millä tavalla roolit pystyy yhdistämään. Minulla on esimerkiksi periaate, että pelipäivänä en tee töitä. Paljon olen oppinut uusia asioita mm. taloudesta ja markkinoinnista.
3. YHTEISTYÖ. Haluamme olla myös yhteiskunnallisesti merkittävä toimija. Panostamme esimerkiksi junioritoimintaan ja haluamme olla kasvattamassa nuoria. Yhteistyökumppanit mahdollistavat käytännössä meidän toiminnan. Emme pystyisi tällä tasolla tekemään toimintaa ilman yhteistyökumppaneita. Yhteistyön kautta pystymme tekemään myös erilaisia kampanjoita paremman Joensuun puolesta.
4. VAIKUTTAMINEN. Koen, että urheiluseura on merkittävä vaikuttaja yhteiskunnassa. Urheiluseuroilla on hyvä kaiku ja ehkä ihmiset reagoivat helpommin urheiluseurojen kuin pelkästään yritysten tekemiin juttuihin. Yksi tärkein asia, jonka puolesta haluamme olla vaikuttamassa on ihmisten syrjäytyminen. Seuramme yksi arvoista on yhteisöllisyys. Haluamme ihmisten tajuavan, että yhteisö on mahdollisuus kaikille ja sitä kautta voi saada sisältöä elämään.
5. KUMMIPELI. Kummipelin idea on se, että seurakunnat ja kavat lippuja meidän otteluun kummeille ja kummilapsille. He voivat sitten tulla yhdessä viettämään mukavan päivän. Ottelun lisäksi tapahtumassa on erilaisia toimintapisteitä. Itsekin olen kahden lapsen kummi. Kummius on minulle iso kunnia ja haluan tehdä sen roolin mahdollisimman hyvin. Haluan viettää kummilasteni kanssa aikaa ja nähdä kun he kasvavat.
Lapsen menetys on suru, joka ei poistu, vaan muuttaa muotoaan, sanoo vertaisohjaaja
Anu Hynninen.
Lapsen menetys on suru, joka ei poistu, vaan muuttaa muotoaan, sanoo vertaisohjaaja Anu Hynninen.
”Yksi rukoushetken lohdullinen elementti on se, että lapsensa menettänyt huomaa, että ei ole ainoa, joka on siinä tilanteessa”, sanoo vertaisohjaaja Anu Hynninen (vas.). Rukoushetkessä on mukana myös pastori Hanna Pajarinen. Kuva: Virpi Hyvärinen
Rantakylän kirkolla vietetään tänä vuonna kolmatta kertaa kuolleiden lasten muistopäivän rukoushetkeä. Rukoushetken tarkoituksena on tarjota paikka menetetyn lapsen muistamiselle ja surulle, samoin kuin lohdulle, toivolle ja selviämisen näköaloille. Rukoushetkeen ovat tervetulleita niin lapsensa menettäneet vanhemmat kuin tädit, sedät, isovanhemmat, kummit ja muut läheiset.
Rantakylän seurakunnan pastori Hanna Pajarisen mukaan tilaisuus on luonteeltaan matalan kynnyksen paikka. Ohjelmassa on musiikkia, rukousta ja runoutta.
– Tilaisuuteen voi tulla ihan vain rauhoittumaan ja muistelemaan lasta. Siellä ei tarvitse paljon osallistua, saa vain olla mukana. Musiikilla on tärkeä rooli rukoushetkessä, kertoo Pajarinen.
Ymmärrystä surulle, näkyä elämän jatkumisesta
Ajatus kuolleiden lasten muistopäivän rukoushetken viettämisestä nousi alun perin seurakunnan lastenohjaajana työskentelevältä Anu Hynniseltä, joka itsekin on menettänyt lapsen. Hynninen on toiminut vertaisohjaajana lapsensa menettäneiden sururyhmissä ja Käpy ry:ssä, ja pitää pienen puheen myös Rantakylän kirkon tulevassa rukoushetkessä.
– Menetin oman lapseni 10 kuukauden ikäisenä vauvana 19 vuotta sitten. Haluan tuoda tilaisuuteen tuleville tietynlaista lohtua ja ajatusta selviämisestä, elämän jatkumisesta. Kun suru on tuore, elämä on yhtä painajaista, mutta ajan mittaan suru muuttaa muotoaan. Vaikka suru ei kokonaan poistuisi, ihminen voi olla aikanaan myös ihan onnellinen, sanoo Hynninen.
Kuolleiden lasten muistopäivää vietetään vuosittain 23. syyskuuta. Muistopäivää on vietetty vuodesta 2010 alkaen. Muistopäivää vietetään kaikkien kuolleiden lasten muistoksi, oli kyseessä sitten aikuisena kuollut lapsi tai pieni, joka ei vielä ehtinyt syntyä.
Rukoushetki Rantakylän kirkossa ma 23.9. klo 18
• Musiikkia, rukousta, lohtua Raamatun sanoista, runo, puhe.
• Mukana pastori Hanna Pajarinen, kanttori Tiina Korhonen sekä lapsensa menettä-neiden sururyhmän vertaisohjaaja
Anu Hynninen.
• Tilaisuus on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat menettäneet oman tai muulla tavalla läheisen lapsen, olipa tapahtumasta lyhyempi tai pidempi aika.
Meidän on kunnioitettava jokaisen oikeutta omiin näkemyksiin, vaikka ne olisivat täysin vastakohtia omille näkemyksillemme.
Joensuun kaupunginhallitus on antanut ohjeistuksia katsomuskasvatuksen toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa. Aluksi ajattelin, että jo nyt pitää kaikesta tehdä pykäliä ja linjauksia. Tämä ajatus juontaa juurensa varmaan omaan lapsuuteeni. Tuskin 80-luvulla mediassa puitiin vuosisotalla sitä, voiko kevätjuhlassa laulaa Suvivirttä.
Maailma on kuitenkin muuttunut. Suomi ja myös Joensuu on kansainvälistynyt ja ihmisten vapaus sekä tasa-arvo ovat nousseet keskustelun ytimeen. Jokainen ihminen on arvokas ja meillä jokaisella on velvollisuus kohdella toisia kunnioittavasti. Meidän on kunnioitettava jokaisen oikeutta omiin näkemyksiin, vaikka ne olisivat täysin vastakohtia omille näkemyksillemme.
Koen, että juuri tästä on kyse kaupunginhallituk-sen katsomuskasvatukseen liittyvissä ohjeistuksissa. Kaupungilla on velvollisuus huolehtia, että kaikkien lasten ja heidän perheidensä oikeuksia kunnioitetaan. Tämä vaatii pelisääntöjä. Katsomuskasvatuksessa korostuu jokaisen oikeus uskoa tai olla uskomatta. On hyvä puhua asiasta avoimesti ja linjata käytännöt kaikkien oikeuksia kunnioittavasti. Silloin peli on reilua ja oikeudenmukaista.
Kaupunginhallituksen ohjeet katsomuskasvatuksesta ja uskonnonharjoituksesta tuntuvat ensisilmäyksellä melkoiselta kieltolistalta. Tarkemmalla silmäilyllä huomaa kuitenkin, että päinvastoin siinä kerrotaankin siitä, mikä on sallittua. Ilman ohjeita ilmaan jäisi epävarmuus, joka voisi tyrehdyttää yhteistyön seurakuntien ja kaupungin välillä. Nyt yhteistyölle on raamit ja yhteistyö voi jatkua hyvässä hengessä!
4.9.2019 Sari Jormanainen
viestintäpäällikkö
sari.jormanainen@evl.fi
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä yhteistyökumppaneineen käynnistää 15–25 -vuotiaille suunnatun moottoripajatoiminnan. Toiminta alkaa Kuurnankadulla sijaitsevassa pajassa lokakuun alussa.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä yhteistyökumppaneineen käynnistää 15–25 -vuotiaille suunnatun moottoripajatoiminnan. Toiminta alkaa Kuurnankadulla sijaitsevassa pajassa lokakuun alussa. Pajalle voi tulla laittamaan ja korjaamaan ohjatusti omaa moottoroitua kulkupeliään. Toiminnan vakiintuessa tavoitteena on tehdä myös yhteisiä projekteja ja osallistua moottoripajojen valtakunnallisiin tapahtumiin.
Moottoripaja toimii kerran viikossa torstai-iltaisin klo 16–20. Pajalla on osaavaa ohjausta moottoroitujen kulkupelien laittamiseen sekä nuorisotyöntekijöitä juttelemassa. Pajalla tulee olemaan myös liikennekasvatusta sekä vierailijoita.
Pajaan ja sen toimintaan on mahdollista tutustua ennakkoon pidettävässä tutustumispäivässä torstaina 19.9. klo 16–20. Tutustumispäivä pidetään pajalla osoitteessa Kuurnankatu 40. Paja toimii valtakunnallisen moottoripajatoiminnan periaattein. Moottoripajatoimintaan voi tutustua osoitteessa moottoripaja.fi.
Heinäkuussa kurssikeskuksen kalenterista löytyi ainoastaan yksi päivä, jolle ei oltu merkitty varausta.
Kesä on Joensuun seurakuntayhtymän hallinnoimalle Vaivion kurssikeskukselle sesonkiaikaa. Heinäkuussa kurssikeskuksen kalenterista löytyi ainoastaan yksi päivä, jolle ei oltu merkitty varausta. Kuluvana vuonna Joensuun ev. lut. seurakuntien yhdeksästätoista rippikoulujen leirijaksosta neljätoista järjestettiin Vaiviossa. Suurin osa leireistä on pidetty niin sanottuina tuplaleireinä, mikä tarkoittaa, että Vaiviossa on ollut yhtä aikaa paikalla kaksi eri ryhmää. Rippikoulun käy vuosittain noin 500 joensuulaista nuorta, mikä on 90 prosenttia ikäluokasta.
Leirit alkavat Vaiviossa keväällä koulujen loputtua ja päättyvät elokuussa juuri ennen koulujen alkua. Kurssikeskuksen henkilöstömäärä tuplaantuu kesän ajaksi. Rippikoulujen ohella Vaiviossa järjestetään myös viikonloppuleirejä, sukukokouksia sekä eläkeläisten retkipäiviä.
Kirkkoherra Jukka Reinikainen toivoo uusien tilojen synnyttävän paikkakunnalla uusia avauksia ja yhteisöllisyyttä. Rakentamiskulut katetaan mm. 2,5 miljoonan euron lainalla, metsätuloilla ja asuntojen myynnillä.
Kirkkoherra Jukka Reinikainen toivoo uusien tilojen synnyttävän paikkakunnalla uusia avauksia ja yhteisöllisyyttä.
Seurakuntasalin katseenvangitsijoina toimivat rimakatto ja näyttävät valaisimet. Ikkunoista avautuu näkymä toisaalta Kontiolahden kirkolle, toisaalta Höytiäiselle. Kirkkoherra Jukka Reinikainen tarkasteli salin kalustuksen tilannetta heinäkuun lopussa lomalta palattuaan.
Kontiolahden uusi seurakuntakeskus on viimeistelyä vaille valmis. Työntekijät siirtyvät seurakuntakeskukseen elokuun loppuun mennessä, ja toiminta käynnistyy uusissa tiloissa koko volyymillään syyskuun alussa.
– Tilat ovat valmiit lukuun ottamatta joitakin huonekaluja ja viimeistelevää sisustus-ta. Seurakuntasalin tuolit ja alttarirakenteet tulivat vast’ikään, flyygelin saimme viime viikolla. Seurakuntakeskukseen tuleva taide on asia, jota mietimme vielä erikseen, kertoo kirkkoherra Jukka Reinikainen.
Uuden seurakuntakeskuksen sydän on seurakuntasali, joka on tarpeen mukaan jaet-tavissa väliseinällä isoon ja pieneen saliin. Ominaisuuksiltaan nykyaikainen keittiö ja eteisaulan yhteyteen järjestetty tarjoilutila mahdollistavat suuremmankin väen ravitsemisen. Seurakuntakeskuksesta löytyy myös yhteisötila erilaisia ryhmäkokoontumisia varten, lasten kerhotila sekä vastaanottohuone esimerkiksi diakonian asiakastapaamisia ja toimituskeskusteluja varten.
– Heti seurakuntakeskuksen pääovesta si-sään tultaessa vasemmalla on vastassa kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto. Lisäksi seurakuntakeskuksessa on työntekijöiden toimistotilat ja kirjastotila, kertoo Reinikainen.
Juhlatilat tulevat tarpeeseen – myös yhteisöllisyys otettu huomioon suunnittelussa
Seurakuntakeskuksen valmistumista on Reinikaisen mukaan jo kovasti odotettu.
– Erityisesti juhlatilat tulevat tarpeeseen. Niiden puuttuminen on kuormittanut paikkakunnan muita juhlatiloja aika lailla. Työntekijöiden kannalta on helpottavaa, että pääsemme vihdoin useista eri paikoista saman katon alle, vaikka Lehmoon toki jääkin viiden työntekijän työpisteet. Tärkeimpiä asioita on tietenkin uuden rakennuksen puhdas sisäilma, toteaa Reinikainen.
Reinikainen toivoo uuden seurakuntakeskuksen aloittavan uuden vaiheen seurakunnan toiminnassa. Yhteisöllisyyttä lähdettiin hakemaan tilalta jo suunnitteluvaiheessa, ja toiveena onkin, että seurakuntakeskuksesta tulisi monien eri tahojen kohtaamispaikka. Esimerkiksi keittiö on rakennettu niin, että siellä mahtuu pitämään hyvin piirakkatalkoita, ja suunnitteilla on myös kirkkoherran pitämä sushi-kurssi.
– Tämä on yhteisölle tarkoitettu tila. Se mahdollistaa koko kirkonkylän ja kunnan erilaisten toimijoiden yhteentulemista, kun vain sovitaan pelisäännöistä. Toivon kovasti uusia aloitteita, kokeiluja ja palautetta, Reinikainen sanoo.
Talousarvio 3,5 miljoonaa euroa – katetaan mm. lainalla, metsätuloilla ja asuntojen myynnillä
Kontiolahden seurakuntakeskuksen rakentamisurakka käynnistyi maaliskuussa 2018 vanhan rakennuksen purkamisella. Vanhan seurakuntakeskuksen toiminnot siirrettiin rakennusurakan ajaksi pääosin Lehmon seurakuntakodille ja pappilaan. Uuden keskuksen rakentaminen alkoi vuosi sitten kesäkuussa.
Rakennustöiden pääurakoitsijana toimi alun perin Rakennusliike Nuutinen Oy, mutta se asetettiin tammikuun 2019 loppupuolella konkurssiin. Kirkkoneuvoston päätöksellä rakennusurakka tehtiin loppuun seurakunnan omana työnä yhdessä hankkeessa mukana olleiden sivu-urakoitsijoiden kanssa.
Seurakuntakeskuksen rakennushankkeen talousarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Hankkeeseen on otettu ensimmäistä kertaa seurakunnan historiassa lainaa 2,5 miljoonan edestä. Maksuaikaa on 15 vuotta.
– Seurakuntakeskus on rakennettu seurakuntalaisia varten. Sen rakentamiseksi otettava laina maksetaan pääasiassa seurakunnan jäsenten maksamilla kirkollisveroilla. Jonkin verran seurakunta saa säästymään varoja ja resursseja luopumalla vuokratiloista ja kes-kittämällä toimintaa seurakuntakeskukselle, kertoo seurakunnan talouspäällikkö Soile Luukkainen.
– Osa investoinnista voidaan kattaa metsätuloilla. Seurakunta myy myös omakotitalo-tontteja, omakotitalon ja pari asunto-osaketta, toteaa Luukkainen. •
Kontiolahden seurakuntakeskuksen käyttöönottojuhla su 6.10.2019
• Klo 13-15 avoimet ovet, täytekakkukahvit (Martat)
• Klo 15 tilan vihkiminen käyttöön, piispa Jari Jolkkonen
• Puheet: kirkkoherra Jukka Reinikainen, kirkkovaltuuston pj. Anneli Parkkonen, seurakuntalaisen puheenuoro
• Musiikkia
• Juhlassa mukana lapsia ja nuoria
Kokkikerho on yksi seurakunnan kerhotarjonnan ikisuosikeista. Uudempia tulokkaita ovat tietotekniikkaan ja tieteeseen liittyvät kerhot.
Kokkikerho on yksi seurakunnan kerhotarjonnan ikisuosikeista. Uudempia tulokkaita ovat tietotekniikkaan ja tieteeseen liittyvät kerhot.
Talastuvan kokkikerhoa viime keväänä käynyt Tinja Asikainen sai kerhosta inspiraatiota myös kotona leipomiseen. ”Autoimme kerhossa ohjaajia esimerkiksi kananmunien rikkomisessa ja jauhojen mittaamisessa”, kertoo Tinja, jonka suosikkikokkauksia kerhossa olivat kakut. Kuva: Virpi Hyvärinen
Kouluikäisten kerhotoiminta käynnistyy Kirkkotien alueen seurakunnissa syyskuun alussa. Seurakuntien kerhot tarjoavat lapsille mahdollisuuden maksuttomaan, koulutettujen kerhonohjaajien vetämään harrastustoimintaan. Vain poikkeustapauksissa kerhoon saattaa liittyä pieni materiaalimaksu.
Kerhotarjonta vaihtelee seurakunnittain. Esimerkiksi Joensuun seurakunnan tiedekerhossa tutkitaan luonnontieteitä tekemällä limaa, tulivuoria ja rakettiveneitä, välipalakerhossa taas opetellaan tekemään maukkaita välipaloja. Rantakylässä isommat koululaiset pääsevät opiskelemaan kitaran ja ukulelen soiton alkeita tai harjoittelemaan ilmaisutaitoja ja eläytymistä teatterikerhossa. Useimmissa seurakunnissa on lapsille tarjolla joukkuepeleihin liittyviä liikuntakerhoja.
Kerhoon tuleminen ei edellytä seurakunnan jäsenyyttä
Rantakylän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Marko Kähkösen mukaan perinteisistä kerhoista kokkikerho on erityisen suosittu. Kerhossa pystytään huomiomaan tiettyyn rajaan saakka erityisruokavaliot, ja lasten toiveita pyritään kuuntelemaan kautta suunnitellessa.
– Uudemmista kerhoista verkkopelaami-een keskittyvä kerho vetää sekä tyttöjä että poikia, ikähaitari liikkuu 4-luokkalaisista yläkouluun siirtyneisiin. Pelikerhossa ollaan tietokone- ja konsolipelien äärellä, ja lisäksi opetellaan koneiden purkamista ja rakentamista, kertoo Kähkönen.
Kähkösen mukaan seurakunta näkee tärkeänä tarjota seurakuntalaisille toimintaa, jossa he pystyvät osallistumaan seurakunnassa elämiseen ja olemiseen.
– Lapselle on hyvin luontevaa tulla harrastamaan jotakin. Seurakunnan kerhoissa on kristillisen kasvatuksen elementtinä mukana pieni hartaushetki, esimerkiksi kokkikerhossa voi olla ruoan siunaami-nen. Seurakunnan kerhoissa käy kuitenkin myös eri katsomuksiin kuuluvia lapsia. Kerhoon tuleminen ei edellytä seurakunnan jäsenyyttä, kertoo Kähkönen.
Kerhojen lisäksi seurakunnat järjestävät kouluikäisille erilaisia teemapäiviä, retkiä ja leirejä. Tarjontaa kannattaa seurata Joensuun ev.lut. seurakuntien osalta osoitteessa http://www.janoa.fi, Kontiolahden osalta tiedot päivittyvät sivulle http://www.kontiolahdenseurakunta.fi.
Koululaisten kerhot syksyllä 2019
• Kerhot alkavat pääsääntöisesti viikolla 36.
• Tiedot kerhotarjonnasta löytyvät verkosta osoitteista http://www.janoa.fi ja http://www.kontiolahdenseurakunta.fi. Osalla seurakunnista tietojen päivittäminen on vielä työn alla.
• Ilmoittautuminen kerhoihin sähköisesti osoitteessa http://www.janoa.fi:
Joensuu alk. 14.8., Pielisensuu alk. 19.8, Rantakylä alk. 24.8., Eno alk. vko 34.
• Pyhäselän, Vaara-Karjalan ja Kontiolahden seurakunnissa kerhoihin ilmoittaudutaan ensimmäisellä kerhokerralla.
Kirkkotie 