Lapsi pyyhkii pyhäkoulusta pölyt

Miten kasvaa uskontolukutaitoiseksi maailmankansalaiseksi, jos ei tunne omaa uskontoaan? Pyhäkoulu voi olla enemmän kuin miltä se näyttää.

Miten kasvaa uskontolukutaitoiseksi maailmankansalaiseksi, jos ei tunne omaa uskontoaan? Pyhäkoulu voi olla enemmän kuin miltä se näyttää.

Viisi lasta leikkimässä iloisesti yhdessä sisätiloissa.
– Jos pyhäkoulu olisi lasten valtakunta, niin kuin sen meidän mielestä pitäisi, se korostaisi lasta uskon sanoittajana ja haastaisi aikuisen yllätyksiin ja hallitsemattomuuteen. Leikin ja vakavan yhdistäminen ei ole lasten valtakunnassa vaarallista, sanoo pyhäkoulun brändin uudistamistyöhön osallistunut Anita Ahtiainen Lasten ja nuorten keskuksesta. Kuva: Renja Nurmi / Suomen Pyhäkoulun Ystävät

Pyhäkoulusta nousee pysähtyneitä menneen maailman mielikuvia. Lapset istuvat paikallaan ja kuuntelevat. Esikuvaksi asettuva aikuinen opettaa. ”Kiltti kuin pyhäkoululainen” sanotaan, kun tarkoitetaan naiivia ja väritöntä. Ei ihme, että moni ajattelee pyhäkoulun menneen menojaan.

Pyhäkoululaisten määrä onkin laskenut niin, että monessa Suomen seurakunnassa pyhäkoulua ei enää ole. Sen myötä seurakuntien lapset ovat menettämässä tilan, jossa pääosassa eivät ole sinänsä tärkeät yhdessä puuhaileminen tai vanhemmille tarjottu lepohetki vaan lapsen hengellinen elämä. Pyhäkoulu on avoin kaikille. Joustavasti ja kekseliäästi toteutettuna sitä eivät rajaa kellonaika, kokoontumispaikka eikä viikonpäivä.

Perheet miettivät, mitä vastata lapsen suuriin kysymyksiin

Pyhäkoulu on taivaan lahja perheelle, joka haluaisi lapsen oppivan iltarukouksen, oman uskonnon juhlaperinnettä, virsiä, lauluja ja läntisen kulttuurimme peruskertomuksia. Moni seurakunta alkoi kuitenkin ujostella tai vähätellä niiden esillä pitämistä samaan aikaan kun kristillinen tapa ja ymmärrys ohenivat kouluissa ja kotona. Nyt perheet miettivät, mitä vastata lapsen suuriin elämän ja kuoleman kysymyksiin. Miten lapsesta kasvaa uskontolukutaitoinen maailmankansalainen, jos hän ei tunne omaa uskontoaan?

Pyhäkoulu ajautui sivuraiteelle, kun seurakuntien kasvatus ammattimaistui ja pyhäkoulu jäi monin paikoin hyväntahtoisten vapaaehtoisten harteille. Se alkoi toteutua liian satunnaisesti ja liian usein vain messun aikana, jolloin kävijäjoukko rajautui kirkollisesti aktiivien lapsiin.

Leikin ja vakavan yhdistäminen ei ole lasten valtakunnassa vaarallista

Suomen Pyhäkoulun Ystävät on työstänyt pyhäkoulun nukkavierua brändiä ja päättänyt auttaa sen uuteen nousuun.

– Toivomme seurakunnan työntekijöiden, erityisesti pappien, heräävän huomaamaan lasten hengelliset tarpeet ja tekemään tilaa heidän ajattelulleen, työskentelyyn osallistunut Anita Ahtiainen Lasten ja nuorten keskuksesta sanoo.

– Jos pyhäkoulu olisi lasten valtakunta, niin kuin sen meidän mielestä pitäisi, se korostaisi lasta uskon sanoittajana ja haastaisi aikuisen yllätyksiin ja hallitsemattomuuteen. Leikin ja vakavan yhdistäminen ei ole lasten valtakunnassa vaarallista. Siellä puhutaan lasta. Suuret kysymykset tulevat käsittelyyn lapsen, ei aikuisen johdolla ja ehdoilla.

Vaikka mielikuva pyhäkoulusta olisi nukkavieru, on se turvallinen

Toisekseen pyhäkoulu liittää sukupolvien ketjuun. Oma elämäntarina ja kristinuskon suuri kertomus kietoutuvat yhteen.

– Vaikka mielikuva pyhäkoulusta olisi nukkavieru, on se turvallinen. En ole ainoa, jolla on hyviä muistoja pyhäkoulusta, sanoo brändityöskentelyyn osansa tuonut Jaana Haapala mainostoimisto Funckista.

– Ymmärrän hyvin vanhempien ja isovanhempien kädettömyyden, kun haluaisi siirtää arvostamaansa kristillistä perinnettä mutta ei tiedä miten. Siksi pyhäkoulun brändistä kannattaa pyyhkiä pölyt ja tehdä siitä se, mihin sitä juuri nyt tarvitaan.

Ilman suhdetta oman uskonnon perinteeseen kirkosta vieraantuminen alkaa jo lapsena

Pyhäkoulu on helppo ohittaa harrastusmahdollisuuksien tulvassa, jos siihen suhtautuu harrastuksena. Jos sen sijaan ajattelee sen tarjoavan lapselle tilan ihmetellä ja kasvaa avaraksi, oman uskontonsa tuntevaksi mutta myös toisia vakaumuksia kunnioittavaksi ihmiseksi, siitä tulee perheiden uskontokasvatuksen tukipilari.

Moni muistaa lapsuudestaan pyhäkoulun osallistumistaulun ja siihen liimattavat tarrat. Sisällöt ovat saattaneet hautautua passiiviseen muistiin, mutta tunne osallistumisen ja joukkoon kuulumisen ilosta on jäänyt mieleen. Ilman suhdetta oman uskonnon perinteeseen, kertomuksiin, lauluihin ja rukouksiin vieraantuminen kirkosta alkaa jo lapsena. Siksi hiipuvaksi mainittu pyhäkoulu voi olla uuden tarinan alku.

Kaisa Raittila


Mitä vastaan, kun lapsi kysyy?

Lapsen hengellisyys on uteliasta ja mutkatonta. Aikuinen voi opetella samaa, sanoo Rantakylän seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen.

Lapsi on avoin. Elämän suuret kysymykset ovat luonteva osa hänen leikkejään ja pohdintojaan. Omalle oivallukselle jää lapsella enemmän tilaa kuin aikuisella, kun uskontoon ei liity pelkoja eikä ennakkoasenteita.

– Lapsi ei erittele, että tämä on nyt spiritualiteettia, nyt hoidan hengellistä elämääni. Päinvastoin. Suuret asiat putkahtelevat pienten lomassa. Puhutaan ihan niitä näitä ja seuraavassa lauseessa taivaasta, Laura Karvinen sanoo.

Aikuiselta se vaatii vastuuta turvallisen ilmapiirin luomisessa: miten varmistan, että lapsi ymmärtää Jumalan rakastavana? Lapsen kannalta olennaista on se, että hänen kysymyksensä kuullaan ja niihin vastataan.

– Ei vaikeaakaan aihetta pidä pelätä. Lapsi ei tarvitse aikuisen tietoa tai niin sanottua oikeaa vastausta. Tärkeää on ihmetellä lapsen kanssa. Olla läsnä, kun lapsi kysyy ja varjella lapsen rohkeutta pohtia.

Pyhäkoulu on siellä, missä kynttilä sytytetään ja ollaan yhdessä hiljaa

Monessa perheessä yhteys kirkkoon katkeaa vuosiksi ristiäisten jälkeen. Siksi Rantakylän seurakunnassakin on lähdetty valtakunnalliseen Polku-malliin, jossa rakennetaan jatkumoa kasteesta rippikouluun. Osa sitä on rohkeus tehdä hiljaisuudelle ja hengellisyydelle tilaa.

– Meillä pyhäkoulu on aina siellä, missä kynttilä sytytetään ja ollaan yhdessä hiljaa, vauvakerhoista lähtien, Laura Karvinen kertoo.

Monelle mukana olijalle se on ollut tärkeää. Kiitos, kun hengellisyys saa näkyä, he antavat palautetta.

– Siinä on, yllättävää kyllä, meillä seurakunnan työntekijöillä oppimista. Että emme epäröi tarjota sitä turvallista kristillisyyttä, jota edustamme. Kirkolle tulijat kyllä tietävät, mihin tulevat. Monet kaipaavat mallia lastensa kristilliseen kasvatukseen.

Varjele tapaa, niin tapa varjelee sinua

Karvisella on itsellään pienet lapset. Iltarukouksessa on aikuisuuteen kurottavaa voimaa. Varjele tapaa niin tapa varjelee sinua, sanotaan.

– Alkuun meillä oli iltalaulu, mutta jo taaperolle opetin iltarukouksen. Mitä aikaisemmin sen aloittaa, sitä helpompaa se on myös itselle. Ei lapsi ole siihen koskaan liian nuori. Vauvakin rauhoittuu illan rutiineihin.

Kun rukoilemisen oppii lapsena, on se tallessa myöhempääkin tarvetta varten.

– Tai joulukirkossa käyminen. Mikä tahansa, mihin voi kiinnittyä ja missä voi tunnistaa omat hengelliset juurensa, vaikka päätyisi aikuisena minne. Jos lapsuudesta nousee jokin turvallinen, pysyvä ja hyvä, se on epävarmassa maailmassa suuri voimavara.

Kaisa Raittila

Ota lapsi todesta – Lapsen oikeuksien viikon teemana lasten hyvä kohtelu

Lapsen oikeuksien viikon teema muistuttaa, että kaikilla lapsilla on oikeus hyvään kohteluun. Tämän oikeuden toteutumisesta pitää kaikkien aikuisten kantaa vastuuta, sanoo nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen.

Lapsen oikeuksien viikon teema muistuttaa, että kaikilla lapsilla on oikeus hyvään kohteluun. Tämän oikeuden toteutumisesta pitää kaikkien aikuisten kantaa vastuuta, sanoo nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen.

Joukko nuorisotyöntekijöitä istuskelee Rantakylän kirkon edessä olevilla isoilla kivillä ja hymyilee kameralle.
Kato mua -tapahtumaa järjestetään usean seurakunnan ja yhteistyökumppanin voimin. Kuvassa seurakuntien nuorisotyönohjaajat Nonna-Omena Helojoki, Noora Kähkönen, Tiina Riikonen, Marko Kähkönen ja Saija Ihalainen. Kuvaaja: Hanna-Kaisa Maliniemi

 

Vuosittain toistuva Lapsen oikeuksien viikko on jälleen käsillä. Viikkoa vietetään 15.–21.11.2021 teemalla ”Mulla on väliä, sulla on väliä”. Keskiössä on lapsen oikeus hyvään kohteluun.

Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Noora Kähkösen mukaan hyvän kohtelun teema on erityisen tärkeä ja rakas seurakunnassa.

– Panostamme tällä hetkellä paljon siihen, että lasten mielipiteet ja ajatukset tulevat huomioiduksi. Tästä yhtenä esimerkkinä on pian toimintansa aloittavat nuorten vaikuttajaryhmät.
– Pyrimme myös kerhotoiminnassa antamaan aina aikaa lasten kuuntelulle. Ei ole väliä, jos joskus askartelut jäävät kesken tai pelit pelaamatta, kunhan ehdimme kuulla kaikkien päivän kuulumiset.

Kiusaamiseen pyritään vaikuttamaan järjestämällä kouluilla tunne- ja vuorovaikutuskursseja sekä ryhmäyttävää toimintaa

Kähkösen mukaan kiusaaminen ja yksinäisyys on edelleen läsnä liian monen lapsen ja nuoren elämässä. Alttiita kaltoinkohtelulle ovat etenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat, ulkomaalaistaustaiset sekä eri tavoilla toimintarajoitteiset lapset ja nuoret.
– Pyrimme vaikuttamaan kiusaamiseen ja yksinäisyyteen toteuttamalla koulujen kanssa yhteistyössä erilaisia tunne- ja vuorovaikutuskursseja ja ryhmäyttävää toimintaa.

Erityisen koskettavaa tämän vuoden teemassa Kähkösestä on se, ettei siinä vain kielletä kaltoinkohtelua, vaan velvoitetaan kohtelemaan lasta hyvin.
– Lapsen hyvää kohtelua on kuunnella ja nähdä lapsi, ottaa hänet todesta, olla kiinnostunut hänestä.

Kato mua -tapahtuma juhlistaa lasten oikeuksia – luvassa lettikampauksia ja Katajan tähtipelaajien donkkauksia

Joensuun ev.lut. seurakunnat juhlistavat Lapsen oikeuksien viikkoa jo viidettä kertaa Kato mua -perhetapahtumalla. Tapahtumassa voi nähdä mm. Katajan koripallojoukkueen tähtipelaajien donkkauksia, ratkoa mysteerilaatikon arvoituksia, askarrella, tanssia, ratsastaa keppariradalla, saada upean lettikampauksen, valmistaa välipalaa ja touhuta Moottoripajan koneiden kanssa.

– Lisäksi kaupunginjohtaja on luvannut kuulla tapahtumassa lasten toiveita ja ajatuksia siitä, miten saataisiin Joensuusta vielä vähän parempi lapsille, kertoo Kähkönen.

Kato mua -tapahtuman lisäksi lapsen oikeudet näkyvät ja kuuluvat tänä vuonna Joensuussa koko viikon ajan.
– Olemme suunnitelleet toimintaa yhdessä perhekeskusverkoston kanssa niin, että erilaisia tapahtumia on tarjolla lähes joka päivä. Niistä löytyy lisätietoa Joensuun kaupungin tapahtumasivuilta.

Virpi Hyvärinen


Kato mua -tapahtuma la 20.11.

  • klo 12 lasten kirkkohetki Joensuun kirkossa, tapahtumarannekkeiden jako
  • klo 13–16 toimintapisteet Yhteiskoulun lukiolla, lähes 20 eri toimintapistettä
  • suunnattu alakouluikäisille perheineen
  • ohjelmatiedot: http://www.katomua.fi
  • järj. Joensuun ev.lut. seurakunnat, Lasten ja nuorten keskus ry, Kuopion hiippakunta sekä useat joensuulaiset järjestöt ja toimijat

Teologiaa myös akateemisen kuplan ulkopuolelle – Karjalan teologinen seura sai uuden puheenjohtajan

Laura Kallatsa aikoo jatkaa seurassa vanhoja hyviä toimintatapoja ja vahvistaa entisestään seuran yhteyttä opiskelijoihin. Yhdessä tekeminen on Kallatsalle tärkeä arvo seuran toiminnassa.

Laura Kallatsa istuu työpöytänsä ääressä Itä-Suomen yliopistolla.
Karjalan teologisen seuran puheenjohtaja Laura Kallatsa odottaa innolla ensi helmikuun symposiumia, jonka teemana on Totuus.
– Luvassa on paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja. Yksi pääpuhujista on Ruotsin ev.lut. kirkon arkkipiispa Antje Jackelén. Kuva: Virpi Hyvärinen

Karjalan teologinen seura sai viime keväänä uuden puheenjohtajan, kun tehtävään valittiin Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Laura Kallatsa. Seuralla on nyt ensi kertaa nainen puheenjohtajana.

Kallatsa aikoo jatkaa seurassa vanhoja hyviä toimintatapoja ja vahvistaa entisestään seuran yhteyttä opiskelijoihin. Yhdessä tekeminen on Kallatsalle tärkeä arvo seuran toiminnassa.
– Toivon, että seura voisi olla eräänlainen ihmettelyn areena kaikille teologiasta kiinnostuneille. Keskustelukulttuuri on nykyisin monesti repivä, esiin nousee vahvoja ääripäitä. Ehkä tämä voisi olla paikka, jossa yhdessä ihmetellään, miten asiat ovat.

Seura järjestää yleisö- ja tupailtoja sekä tiedettä popularisoivia symposiumeja ajankohtaisista aiheista

Seura perustettiin vuonna 2003 Joensuussa, kun paikalliset papit halusivat akateemisen keskustelufoorumin, jossa pohtia teologisia kysymyksiä. Seura toimii Itä-Suomen yliopiston yhteydessä ja kuuluu Tieteellisten seurain valtuuskuntaan.
– Me olemme akateeminen seura, mutta itse koen tärkeänä sen, että teologiaa pyritään viemään myös akateemisen kuplan ulkopuolelle.

Yksi seuran perusarvo on ekumeenisuus, ja toiminnassa onkin mukana eri kirkkokuntien ja yhteisöjen edustajia. Seura järjestää yleisö- ja tupailtoja sekä julkaisee kirjoja tuoden esiin ennen kaikkea Itä-Suomessa tehtävää teologiaa.
– Lisäksi järjestämme joka toinen vuosi teologisen symposiumin. Niihin pyrimme saamaan puhujia ja osallistujia laajemmalta alueelta. Tiedettä popularisoivien symposiumien aiheet ovat sellaisia, että ne tuovat uutta näkökulmaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Virpi Hyvärinen


Karjalan teologisen seuran tapahtumia

  • Yleisöilta 28.10. klo 18: TT Keijo Karvonen: Julistajasta kuuntelijaksi – Irja Kilpeläinen suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajana (Itä-Suomen yliopiston sali AT100 ja Zoom)
  • Yleisöilta 9.12. klo 18: TT Joonas Riikonen: Häpeä ja teologinen ajattelu
  • Totuus-symposiumi 14.–15.2.2022

Kiihtelysvaaraan maisemallinen ristikirkko

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti lokakuun kokouksessaan, että Kiihtelysvaaran uudesta kirkosta tulee maisemallinen ristikirkko.

Kiihtelysvaaran uuden kirkon asemapiirrosJoensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti lokakuun kokouksessaan, että Kiihtelysvaaran uudesta kirkosta tulee maisemallinen ristikirkko.

Rakennustoimikunnan mukaan valittu suunnitelma ammentaa teemoja vanhasta kirkosta, mutta on kuitenkin selkeästi uusi ja omaehtoinen. Arvokas ulkomuoto sopii hyvin rakennuspaikalle, ja suunnitelmassa hyödynnetään myös kaunista vaaramaisemaa, joka avautuu kirkon itäpäädyn ikkunoista.

Kiihtelysvaaran kirkon varsinaisen luonnoksen arvioidaan valmistuvan keväällä 2022. Kirkon suunnittelija on Luo Arkkitehdit Oy.

Reilun kaupan viikko näkyy seurakunnissa

Reilun kaupan seurakunta -arvonimi kertoo, että seurakunnan verovaroilla hankitaan tuotteita, joiden avulla edistetään oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa ja ihmisoikeuksia.

Topi Nieminen seisoo Joensuun seurakuntakeskuksen Duka-puodissa sylissään Reilun kaupan tuotteita.
Joensuun seurakuntakeskuksessa sijaitseva Duka-puoti myy monipuolisesti Reilun kaupan tuotteita. Kansainvälisen työn ohjaaja Topi Nieminen nappasi otoksen tuotteista syliinsä. Puoti on avoinna ma ja pe klo 12–15, ti ja ke klo 10–16 sekä to klo 10–17. Muutokset mahdollisia. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Pyhäselän ja Kontiolahden seurakunnat ovat Reilun kaupan seurakuntia. Reilun kaupan seurakunta -arvonimi kertoo, että seurakunnan verovaroilla hankitaan tuotteita, joiden avulla edistetään oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa ja ihmisoikeuksia. Arvonimen myöntää Reilu kauppa ry.

Kehitysmaista tulevat Reilun kaupan tuotteet, kuten kahvi, tee, kaakao ja hedelmät, tuotetaan vastuullisesti ja valvotuissa oloissa. Suosimalla Reilun kaupan tuotteita seurakunta varmistaa kehitysmaiden pienviljelijöille paremman toimeentulon sekä mahdollisuuden päättää omasta elämästään. Reilun kaupan tuotteiden käyttäminen on vastuullinen teko myös ympäristön kannalta.

Kahvitauoilla tarjolla reilua kahvia, teetä ja suklaata

Reilun kaupan viikkoa vietetään tänä vuonna 25.–31.10. Seurakunnat pitävät teemaviikkoa esillä eri tavoin toiminnassaan.

Kaikille avoimia Reilun kaupan kahvitaukoja vietetään torstaina 28.10. klo 13–14 Joensuun seurakuntakeskuksessa ja klo 13–15 Rantakylän kirkolla. Reilun kaupan tuotteita esitellään ja tarjoillaan myös perjantaina 29.10. klo 10–13 Lahjanpuiston kerhohuoneella Hammaslahdessa.

Virpi Hyvärinen

 

Uurnia haudataan ympäri vuoden Joensuun hautausmailla

Syksyn edetessä uurnien säilytystilat usein täyttyvät, sillä moni saattaa ajatella, että uurnan voi haudata vain sulan maan aikana.

Valkoinen ja puunvärinen tuhkauurna, taustalla näkyy lkirkollinen asimaalaus.
Uurna tulee haudata vuoden kuluessa tuhkauksesta. Vuotta ei kuitenkaan tarvitse odottaa, vaan läheisen voi saattaa haudan lepoon aiemminkin. Kuva: Sanna Perälä.

Syksyn edetessä uurnien säilytystilat usein täyttyvät, sillä moni saattaa ajatella, että uurnan voi haudata vain sulan maan aikana. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän hautausmailla uurnien hautaus onnistuu kuitenkin läpi vuoden.

Aikoja maahan kätkemiseen tarjotaan arkipäiville ja lauantaipäiville. Ajan voi varata Joensuun, Utran ja Kettuvaaran hautausmaille Joensuun hautausmaan toimistosta, puh. 013 263 5571. Enon, Pyhäselän ja Vaara-Karjalan hautausmaille aika varataan kunkin seurakunnan toimistosta.

Perheneuvonta toimii mainiosti myös etäyhteydellä – videoneuvottelut tulivat jäädäkseen

Korona muutti seurakuntayhtymän perheneuvonnan nopeasti pääosin videovälitteiseksi. Etäpalvelut halutaan säilyttää lähitapaamisten rinnalla korona-ajan jälkeenkin.

Korona muutti seurakuntayhtymän perheneuvonnan nopeasti pääosin videovälitteiseksi. Etäpalvelut halutaan säilyttää lähitapaamisten rinnalla korona-ajan jälkeenkin.

 

Kaksi naista istuu toimistopöydän äärellä.
Perheneuvonnan tapaamiset videon välityksellä eivät välttämättä jää lainkaan etäisiksi, vaikka niin voisi äkkiseltään ajatella.
– Se, että ihmiset päästävät perheneuvojan videon välityksellä kotiinsa, tuntuu luottamuksen osoitukselta –olen yllättynyt, miten lähelle videoneuvottelu vie, sanoo perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka. Kuvassa myös perheneuvoja Piia Nurhonen. Kuva: Virpi Hyvärinen

Koronapandemia pani vauhtia Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen etäpalveluiden kehittymiselle, kun pidemmän aikavälin tavoitteeksi kirjattu etäyhteyksien käyttö toteutui yllätyksenä poikkeustilan myötä.

Idea videovälitteisestä perheneuvonnasta oli ollut esillä etenkin pitkien välimatkojen vuoksi, mutta poikkeustilan alkaminen maaliskuussa 2020 muutti työn yhdessä viikossa etäyhteyksillä tapahtuviksi.
– Alkuun käytimme puhelinta, kunnes saimme luotua tietoturvallisen tavan videoneuvotteluille, kertoo neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka.

Pitkät etäisyydet ovat osalle asiakkaista tosiasia perheneuvonnassa, palveleehan keskus koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueen asukkaita. Toimipisteet Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksella on Penttilässä sijaitsevien tilojen lisäksi Nurmeksessa ja Lieksassa. Pielisen Karjalassa perheneuvontaa tehtiinkin jonkin verran etänä jo ennen koronaa.

Monet yllättyneet myönteisesti etätapaamisista

Kokemukset etäneuvonnasta ovat osoittautuneet varsin hyviksi. Perheneuvoja Piia Nurhonen pitää etätapaamisia toimivina silloin, kun asiakkaat löytävät luontevan tavan asettua vuorovaikutukseen etänä. Monille se on jopa helpompaa, mutta ei kaikille.
– Osa ihmisistä tykkää siitä, että tapaaminen tapahtuu ei-kenenkään maaperällä. Ei tarvitse tulla vieraaseen ympäristöön ja keskustelut ovat jollakin tavalla tasavertaisempia.

Nurhosen mukaan monet asiakkaat, jotka ovat hiukan epäröiden tarttuneet videotapaamisen mahdollisuuteen, ovat yllättyneet myönteisesti.
– Toisaalta on niitäkin, jotka kaipaavat ihmistä keskustelemaan samaan tilaan, video jännittää ja on vaikea löytää tapaa kommunikoida luonnollisesti useankaan tapaamisen jälkeen. Silloin on mahdollisuuksien mukaan parempi tavata lähitapaamisena tai puhelimen välityksellä.

Oman lisänsä videoneuvotteluihin tuovat toisinaan ilmenevät tekniset ongelmat, joita Pellikan ja Nurhosen mukaan on ollut kuitenkin varsin vähän. Tarvittaessa videoyhteys on vaihdettu lennossa puheluksi.
– Kyllähän se vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun, jos yhteys takkuilee, ääni ja kuva kulkee eri tahtia tai puhe puuroutuu. Toisaalta psykoterapiatutkimuksesta tiedetään, että edes huonolaatuinen videoyhteys ei heikennä suhteen laatua tai hoidon vaikuttavuutta, jos mietitään prosessia kokonaisuutena, kertoo Nurhonen.

Videoneuvottelut käydään tietoturvallisesti Teamsissa

Videovälitteisessä perheneuvonnassa käytetään Teams-videoneuvottelutekniikkaa. Ajanvarauksen yhteydessä asiakkaille kerrotaan etäyhteyksistä ja heidän kanssaan tehdään sopimus etäpalveluiden käytöstä.

Ennen tapaamista asiakkaille lähetetään linkki videoneuvotteluun turvasähköpostilla, jossa toteutuu kaksivaiheisen tunnistautumisen periaate.
– Asiakkaat käyttävät omia laitteitaan. Tietokoneella videoneuvottelu toimii nettiselaimen avulla, mobiililaitteilla taas maksuttomalla Teams-sovelluksella, joka löytyy sovelluskaupoista. Yhteys on luonnollisesti suojattu, kertoo Nurhonen.

Tärkeätä on, että asiakkaat ovat tapaamisen ajan rauhallisessa, yksityisen keskustelun mahdollistavassa tilassa.
– Asiakkaat voivat olla myös fyysisesti eri paikoissa keskenään, toteaa Pellikka.

Etäpalvelut tavoittavat pitkistä välimatkoista huolimatta

Poikkeustilan alkamisesta lähtien perheneuvonnan palvelut on Joensuussa toteutettu valtaosin etänä. ​Vuoden 2021 käynneistä 13 % on ollut lähitapaamisia, 54 % tapahtunut videoyhteydellä ja 33 % puhelimitse.

Lähitapaamisia on sovittu epidemiatilanteen ja voimassa olevien suositusten puitteissa. Käytännön työssä on huomattu, että vaihtelevassa tilanteessa etätapaaminen toteutuu varmemmin ja siksikin sitä on suosittu.
– Jos asiakkaalla ei ole ollut sopivaa laitetta tai sopivaa paikkaa keskustella, on kesästä alkaen voitu sopia myös käynti, samoin jos etäyhteys ei vaikeiden ongelmien kanssa tunnu turvalliselta. Lähikäynnit on pyritty toteuttamaan niin, ettei kävijälle tulisi kontakteja muiden kuin oman perheneuvojan kanssa, kertoo Pellikka.

Nyt, kun etäneuvottelut on otettu perheneuvonnan työssä haltuun ja kokemukset ovat voittopuolisesti hyviä, palvelusta ei haluta kokonaan luopua, vaikka koronarajoitukset päättyisivätkin.
– Perheneuvonnassa valmistellaan parhaillaan toimintasuunnitelmaa, johon kuuluu etäpalveluiden vakiinnuttaminen osaksi perheneuvonnan palveluja. Etäneuvonta lisää perheneuvonnan tavoitettavuutta muun muassa välimatkojen ja ajankäytön takia, toteaa Pellikka.


Joensuun perheasiain neuvottelukeskus

  • terapeuttista keskusteluapua parisuhteen ja perheen ongelmiin
  • perheasioiden sovittelua lasten huollon ja yhteisen vanhemmuuden ristiriitoihin erotilanteessa
  • maksuton, luottamuksellinen palvelu
  • avoin kaikille Pohjois-Karjalan maakunnan alueella asuville
  • ajanvaraus ma, ke ja to klo 9–11 ja ti klo 10–12, p. 050 430 8472
  • keskus on osa Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymää

Virpi Hyvärinen

Tilapäistä lastenhoitoapua seurakunnista

Useat seurakunnat järjestävät lapsiparkkitoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota vanhemmille hetken huokaisu keskellä arkiviikkoa.

Useat seurakunnat järjestävät lapsiparkkitoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota vanhemmille hetken huokaisu keskellä arkiviikkoa.

Kaksi naista ja pieni, iloinen tyttö sohvalla.
Margarita Malkas kaappasi rakkaan lemmikin syliinsä, kun äiti Jevgenia Tinovitskaya (vas.) tuli hakemaan tytärtään Rantakylän Muksuparkista.
– Margarita on viihtynyt Muksuparkissa hyvin. Parkki tarjoaa minulle kerran kahdessa viikossa kaksi tuntia omaa aikaa. Tuon ajan voin olla vaikka ihan vain tekemättä mitään, kertoo Tinovitskaya. Kuvassa myös varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen.
Kuva: Virpi Hyvärinen

Tuntuuko arki lasten kanssa tiiviiltä? Kaipaatko vanhempana omaa aikaa, jolloin käydä uimassa, kaupassa, päiväunilla tai vaikka tavata ystäviä?

Jos vastaus on kyllä, seurakuntien lapsiparkkitoiminta voisi olla sinulle avuksi.

Hyvät tilat tarjoavat oivat puitteet lasten viihtymiselle

Joensuun, Rantakylän, Enon ja Kontiolahden seurakunnat tarjoavat tilapäistä, maksutonta lastenhoitoapua omaa aikaa kaipaaville vanhemmille. Lapsia hoitavat ja ohjaavat seurakunnasta riippuen koulutetut lastenohjaajat tai erikseen tehtävään valitut isoset, joiden taustatukena on seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja.

Toimintaa järjestetään Noljakan ja Rantakylän kirkoilla, Joensuun ja Kontiolahden seurakuntakeskuksissa sekä Enon seurakuntatalolla. Varhaiskasvatuksen tilat tarjoavat hyvät puitteet lasten viihtymiselle, kun tekemistä on tarjolla esimerkiksi leikkimisen, askartelun ja piirtelyn muodoissa. Osassa parkeista tarjotaan lapsille maksuton iltapala, osassa syödään lasten mukanaan tuomat omat eväät.

Leikkikavereita ja yhteistä puuhaa turvallisessa ympäristössä

Rantakylän seurakunnassa Muksuparkin nimellä kulkeva toiminta on käynnistynyt tänä syksynä mukavasti.
– Lapsia on ollut kahdella ensimmäisellä kerralla viisi, mukaan olisi mahtunut enemmänkin. Toiminta on kaikille avointa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Parkki tarjoaa lapsille leikkikavereita ja yhteisiä puuhia turvallisessa ympäristössä, kertoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen.

Lapsiparkkiin otettavien lasten ikähaitari vaihtelee hieman seurakunnasta riippuen. Alaikäraja vaihtelee 2 ja 3 ikävuoden, yläikäraja 6 ja 7 ikävuoden välillä. Kaikkiin parkkeihin tulee ilmoittautua ennakkoon joka kerralle erikseen, jotta lapsiryhmän koko voidaan rajata sopivaksi lasten iät ja mahdolliset erityistarpeet huomioiden.


Lapsiparkit seurakunnissa

  • ma klo 9–11 Noljakan kirkolla, ilm. viim. edellisenä pe klo 12, p. 050 465 0652 (2–6-v)
  • ti klo 8.3011 Pikku-Ketun kerhohuoneella, Kettuvaarantie 25 (Muksuparkki). Paikat varataan p. 050 3754 084. Ei ikärajaa, ryhmäkoko muodostetaan sen mukaan, montako pientä on mukana. 
  • ti klo 13–15 Enon srk-talolla, ilm. viim. edellisenä päivänä, p. 050 431 7441 (2–6-v)
  • to 7.10., 4.11., 18.11. ja 2.12. klo 17–19 Rantakylän kirkolla (Muksuparkki), ilm. viim. to klo 15, p. 050 585 8729 (3–7-v)
  • pe klo 9–11 Joensuun srk-keskuksessa (Muksupysäkki), ilm. viim. edellisenä ke klo 12, p. 050 323 0205 (2–6-v)
  • pe klo 9–11.30 Kontiolahden srk-keskuksessa, ilm. viim. to klo 14, p. 0400 452 570 (2–7-v)

Virpi Hyvärinen

Lisätty 30.9.2021 klo 9.32 tieto Pikku-Ketun kerhohuoneen Muksuparkista. Tämä parkki oli jäänyt printtilehden jutusta pois.

Pyhäselässä pyöräillään ilmaston hyväksi

Upouusi sähköpyörä on kiidättänyt Pyhäselän seurakunnan työntekijöitä paikasta toiseen kesästä lähtien.

Upouusi sähköpyörä on kiidättänyt Pyhäselän seurakunnan työntekijöitä paikasta toiseen kesästä lähtien. Seurakunnan hankkima pyörä on kaikkien työntekijöiden yhteisessä käytössä.

Lea Vuojolainen poseeraa sähköpyörän kanssa Pyhäselän seurakuntatalon edessä.
Diakoniatyöntekijä Lea Vuojolainen on ollut tyytyväinen Pyhäselän seurakunnan yhteiseen sähköpyörään, jolla hoituvat sujuvasti asiakaskäynnit, kauppareissut ja muut lyhyemmät työmatkat. Kuva: Susanna Leppälä

Diakoniatyöntekijä Lea Vuojolainen on testannut sähköpyörää muun muassa kotikäyntejä tehdessään ja kerhohuoneelle suunnatessaan. Reppu ja kauppakassi ovat kulkeneet kätevästi mukana pyörän korissa.

– Pyörä on hyvä kulkuväline, sillä meillä Pyhäselässä on melko lyhyet matkat asiakaskäynneille, kauppaan, kerhohuoneelle Lahjanpuistoon sekä Reijolaan. Matkan pituus vaihtelee kahdesta viiteentoista kilometriin, Vuojolainen kertoo.

– Pyörällä on nopea ja helppo ajella, eikä tule hiki, vaikka sydämen syke kyllä nousee.

Idea seurakunnan työntekijöiltä

Auton vaihtaminen sähköpyörään sopii erinomaisesti Joensuun seurakuntayhtymän ympäristönäkemykseen. Aiemmin tänä vuonna uusitussa ympäristödiplomissa huomioidaan kaikenlainen työ ympäristön hyväksi.

– Idea sähköpyörän hankkimiseen lähti siitä, kun on ollut puhetta ilmastonmuutoksesta ja mietimme, miten niitä päästöjä voisi itse kukin vähentää. Moni työntekijä on sanonut, että pienet matkat voisi ihan hyvin kulkea pyörälläkin. Siinä saa samalla liikuntaa ja raitista ilmaa, Vuojolainen sanoo.

Pyörässä on kolme eri voimakkuutta ja seitsemän vaihdetta, joiden avulla pääsee liikkumaan sujuvasti myös vastatuuleen ja ylämäkeen. Yhdellä latauskerralla voi ajaa noin 85 kilometriä.

– Talvella voi tulla haasteita akun kestävyyden suhteen, mutta ehkä lyhyitä matkoja voi talvellakin ajella, Vuojolainen suunnittelee.

Kirsi Taskinen

Kontiolahden kotaan ovat kaikki tervetulleita

Kontiolahdella ihasteltiin viime viikolla uutta kokoontumispaikkaa, kun seurakuntakeskuksen takapihan uusi kota avattiin käyttöön.

Kuva Kontiolahden kodan siunaamisesta. Jukka Reinikainen siunaa kotaa. Ihmisiä istuu penkeillä kodan edustalla.
Kontiolahden seurakuntakeskuksen uuden kodan siunasi viime viikon avajaisissa kirkkoherra Jukka Reinikainen. – Kirkossa on kautta aikojen siunattu kirkolliset tilat ja esineet. Siunaus vahvistaa käsitystä, että kaikki luotu ja myös näkyvä saa olla Jumalan käytössä, Reinikainen kuvailee siunauksen merkitystä. Kuva: Ari Hevonkoski

Kontiolahdella ihasteltiin viime viikolla uutta kokoontumispaikkaa, kun seurakuntakeskuksen takapihan uusi kota avattiin käyttöön. Avajaisissa vieraili viitisenkymmentä seurakuntalaista sekä seurakunnan vapaaehtoisia tutustumassa kotaan, nauttimassa virvokkeita ja laulamassa nuotiolauluja.

Kontiolahden seurakunnan omistama kota on tarkoitettu kaikkien seurakuntalaisten käyttöön ympärivuotisesti.

–  Kota on koko seurakunnan yhteinen ja sinne ovat tervetulleita ihan kaikki, kertoo Kontiolahden kirkkoherra Jukka Reinikainen, joka siunasi kodan avajaistilaisuudessa.

Uusi kota monipuolistaa seurakunnan viikkotoimintaa.

– Varhaiskasvatuksen toimitilat ja lasten leikkipaikka ovat sen vieressä. Partiolaiset sekä seurakunnan piirit ja ryhmät voivat käyttää sitä omassa toiminnassaan. Tarkoitus on myös vuokrata kotaa edulliseen hintaan muidenkin yhteisöjen käyttöön, Reinikainen sanoo.

Valoisa kota kutsuu mukaan

Uuden kodan on suunnitellut arkkitehti Ilkka Kärnä, jonka käsialaa on myös Kontiolahden seurakuntakeskus. Suunnittelu alkoi toukokuussa, ja kota valmistui jo kesäkuun loppuun mennessä.

– Rakentamisvaihe hoidettiin seurakunnan omana työnä luottopuuseppämme Jorma Immosen johdolla, Reinikainen kertoo.

Valoisaan ja asutuksen keskellä helposti saavutettavissa olevaan kotaan ollaan Kontiolahdella erittäin tyytyväisiä.

– Uskon, että kota on monelle alueen asukkaalle tuttu ja turvallinen paikka. Se voi olla joillekin askel tulla mukaan muuhunkin seurakunnan toimintaan ja erilaisiin tapahtumiin, Reinikainen toteaa.

Kirsi Taskinen