Suunnitelman mukaan kirkon kustannusarvio on 4 milj. €. Kirkon hankesuunnitelma etenee seuraavaksi yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 19.5.2020 Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnitelman. Suunnitelmassa esitetään, että Kiihtelysvaaran tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle rakennetaan kirkkorakennus, jonka hyötypinta-ala on noin 510 m². Istumapaikkoja kirkossa olisi normaalitilanteessa 100-125, kalustojärjestelyin istumapaikkoja olisi mahdollista lisätä 225:een.
Hankesuunnitelmassa esitetään myös, että kaikki Kiihtelysvaaran seurakuntapiirin toiminnan tarvitsemat tilat sijoitetaan uuteen kirkkorakennukseen ja nykyisestä seurakuntatalosta luovutaan. Suunnitelman mukaan kirkon kustannusarvio on 4 milj. €. Kirkon hankesuunnitelma etenee seuraavaksi yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi.
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan myös esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle tuloveroprosentin pitämistä nykyisellään vuonna 2021.
Seurakuntalaisia kannustetaan osallistumaan Suomen suven avaukseen laulamalla Suvivirttä omalla pihalla tai parvekkeella omaan tai radion tahtiin perjantaina 29.5. klo 18.
Joensuun ev.lut. seurakunnat tarttuvat käytännöllisen teologian emeritusprofessori Paavo Kettusen haasteeseen avata Suomen suvi ulkona laulamalla. Kettunen haastoi seurakunnat ja paikallisradiot sosiaaliseen suven avaukseen omalla parvekkeella tai pihalla Suvivirttä ja Karjalaisten laulua laulaen.
Haasteen myötä Radio Rex välittää Suomen suven avauksen kanavallaan 29.5. klo 18. Seurakunnat vastaavat haasteeseen laulamalla kirkkojen pihoilla. Seurakuntalaisia kannustetaan osallistumaan Suomen suven avaukseen laulamalla Suvivirttä omalla pihalla tai parvekkeella omaan tai radion tahtiin perjantaina 29.5. klo 18.
Suomen ev.lut. kirkko otti nopealla tahdilla digiloikan maan ajautuessa poikkeusoloihin koronavirustilanteen vuoksi. Sama digitaalinen harppaus tapahtui myös Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa.
Suomen ev.lut. kirkko otti nopealla tahdilla digiloikan maan ajautuessa poikkeusoloihin koronavirustilanteen vuoksi. Sama digitaalinen harppaus tapahtui myös Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa.
Poikkeusolojen aikana jumalanpalvelukset välitetään koteihin videon välityksellä. Kiirastorstain iltakirkon liturgina toimi pastori Erika Kyytsönen Pyhäselän seurakunnasta. Kuva: Katriina Puustinen.
Suomen eduskunta päätti 18.3. ottaa käyttöön valmiuslain koronavirustilanteen vuoksi. Poikkeusolojen vuoksi yli 10 ihmisen kokoontumiset kiellettiin, koulut siirtyivät pääosin etäopetukseen ja ihmisten liikkumista rajoitettiin. Suuren muutokset vaikuttivat ja vaikuttavat edelleen myös seurakuntien toimintaan.
Seurakunnissa tehtiin nopeita ratkaisuja, miten tauolle jäänyttä toimintaa saataisiin vietyä ihmisten luo myös poikkeuksellisessa tilanteessa. Jo seuraavana sunnuntaina, kun valmiuslaki oli otettu käyttöön, Joensuun seurakunnat toivat jumalanpalveluksen koteihin videon välityksellä.
Jumalanpalveluksia julkaistaan verkossa Joensuussa videotallenteina, Kontiolahdella suoratoistona
Jumalanpalvelus päätettiin toteuttaa videotallenteena, jotta äänen ja kuvan laatu pystytään varmistamaan. Samalla myös videon kuvakerrontaa pystyttiin elävöittämään. Sunnuntain jumalanpalvelusten lisäksi Joensuun seurakunnat toimittivat kiirastorstain, pitkäperjantain ja 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelukset videon välityksellä.
– Videot on julkaistu seurakuntayhtymän YouTube-kanavalla (Toivon tähden – Luterilainen kirkko Joensuussa). Pääsiäistä edeltävien kolmen sunnuntain sanajumalanpalveluksia ja neljää pääsiäisen ajan jumalanpalvelusta oli katsottu huhtikuun puoliväliin mennessä yhteensä reilut 12 000 kertaa, YouTuben tilastojen mukaan yksittäisiä katsojia videoilla on ollut yhteensä noin 8 300. Yhden jumalanpalvelusvideon yksittäisten katsojien määrät liikkuvat tuhannen katsojan molemmin puolin, verkkotiedottaja Tiina Partanen Joensuun seurakuntayhtymästä kertoo.
Jumalanpalvelusten toimittamiseen osallistuvat kaikki Joensuun seurakunnat vuorollaan. Kuvauspaikkana on toistaiseksi Rantakylän kirkko, jotta äänitys- ja kuvauskalustoa ei tarvitse rakentaa jokaiseen videoon erikseen. Kirkollisten pyhien videointia jatketaan ainakin 31.5. saakka. Kontiolahden seurakunnassa jumalanpalvelukset on lähetetty suorana maaliskuun puolivälistä saakka. Pääsiäisen tapahtumat julkaistiin poikkeuksellisesti tallenteina.
– Pääsiäisen tapahtumat teimme tallenteina ja ajoimme ne palvelusten ajankohtina omalle YouTube -kanavallemme. Huhtikuun aikana saamme asennettua kirkkoon pysyvät suoratoistotekniikan, jonka kautta jumalanpalvelukset suoratoistetaan sunnuntaisin klo 10 Kontiolahden kirkosta. Katselukertoja on ollut satoja, Kontiolahden seu-rakunnan kirkkoherra Jukka Reinikainen toteaa.
– Tämä suoratoistopalvelu tulee jäädäkseen myös poikkeusolojen jälkeen ja siitä on paljon hyötyä ja iloa jatkossa moneen muuhunkin asiaan, Reinikainen jatkaa.
Verkossa tarjolla niin tekemistä lapsille ja nuorille kuin raamattuopetustakin
Jumalanpalvelusten lisäksi myös moni muu toiminta on löytänyt paikkansa verkkomaailmasta. Poikkeusolojen aikaan esimerkiksi lapsille ja nuorille on runsaasti tekemistä ja katsottavaa seurakuntien sosiaalisen median kanavilla. Joensuun seurakunta julkaisee verkossa myös esimerkiksi raamattuvartteja. Kyseessä on raamatunopetusten sarja, joissa käydään Raamatun tekstiä jae jakeelta läpi.
– Olen pitänyt raamattutunteja ja raamatunopetuksia aiemmin ja ajattelin, että niitä olisi hyvä olla saatavilla myös verkkomateriaalina. Pidän tärkeänä sitä, että poikkeusolojen aikana on saatavilla myös sellaista verkkosisältöä, joka ei mitenkään käsittele koronaepidemiaa. Raamattuvarteissa keskitytään tutkimaan muutamaa Raamatun jaetta kerrallaan, eikä oteta kantaa ajankohtaisiin asioihin, Joensuun seurakunnan kansainvälisen työn ohjaaja Topi Nieminen sanoo.
Seurakuntatyö perustuu ihmisten kohtaamiseen ja läsnäoloon. Poikkeusolon myötä kohtaamisen ja läsnäolon tavat on täytynyt miettiä uudelleen, koska koronavirustilanteen vuoksi ryhmät eivät voi kokoontua ja välimatka ihmisten välillä on pidettävä pitkänä. Lisäksi riskiryhmiin kuuluvien luokse menemistä tulee välttää.
Joensuun seurakunnat lähettivät jokaiselle yli 70-vuotiaalle seurakuntalaiselle kirjeen postitse. Kirjeessä kerrottiin tavoista, joilla seurakunta voi auttaa ja tukea poikkeusoloissa. Seurakunnat ovat myös soittaneet aktiivisesti seurakuntalaisilleen poikkeusolojen aikana.
Apua puhelimitse niin Joensuun seurakunnissa kuin Kontiolahdellakin
Joensuun seurakuntayhtymä avasi poikkeusolojen ajaksi myös keskusteluapu-puhelimen, johon soittamalla voi jakaa arjen kuulumisia, purkaa elämän taakkaa, pyytää esirukousta, ihmetellä koronavirustilanteen aiheuttamia poikkeusolosuhteita tai jutella jostakin muusta, mitä on mielessä. Palvelun numero on 013 2635 444. Paikallinen keskusteluapu-puhelin on avoinna arkisin klo 10-18, ja siihen vastaa Joensuun seurakuntien työntekijä. Joka ilta klo 18-24 keskusteluapua tarjoaa valtakunnallinen kirkon keskusteluapu numerossa 0400 22 11 80.
Kontiolahden seurakunnassa toimii puolestaan Akuutti Auttava Puhelin, jonka kautta saa ohjausta, arkista apua ja tukea, keskusteluapua ja huolien hälvennystä, esirukousta ja sielunhoitoa. Puhelin palvelee numerossa 040 761 6432 ma – pe klo 9 – 12.
Poikkeusoloissa moni kaipaa myös konkreettista apua joko asiointiin tai talouden haasteisiin. Diakoniatyössä onkin riittänyt kiirettä poikkeusolojen aikana.
– Pyyntöjä välttämättömien kauppa- ja apteekkiasiointien hoitamiseen on alueellamme tullut melko paljon. Puhelinkeskusteluissa on noussut esiin myös ihmisten tarve jakaa epävarmuuden tunteita, ahdistusta, ikävää ja yksinäisyyden kokemusta, diakoniatyöntekijä Satu Halonen Joensuun seurakunnasta kertoo.
Joensuun seurakunnat mukana myös ruokakassikampanjassa
Joensuun seurakunnat osallistuivat huhtikuussa valtakunnalliseen vähävaraisille perheille suunnattuun ruokakassikampanjaan. Kampanjaa Pohjois-Karjalassa koordinoi Pohjois-Karjalan perhekeskusverkosto. Verkostoon kuuluvat kaikki kuntien, Siun soten, järjestöjen ja seurakuntien työntekijät, jotka työskentelevät alle 18-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa.
Joensuun seurakuntayhtymä osallistui kampanjaan 80 ruokakassilla eli yhteensä 7 200 eurolla. Yhden ruokakassin arvo on 90 euroa ja se sisältää kaikki tarvittavat ainekset viikon ravitseviin pääaterioihin 4–6-henkiselle perheelle, ruokaohjeet sekä D-vitamiini-valmisteen. Lisäksi kassiin sisältyy sähköinen kokkikurssi.
Poikkeusolot ovat osoittaneet, että digiloikka on ollut tarpeen, mutta uusia tapoja on tarvittu myös ihmisten kohtaamiseen ja tukemiseen myös verkkomaailman ulkopuolella.
”Poikkeusoloissa kaikkien perheenjäsenten kuormitus lisääntyy, ja turhautuminen nousee helposti pintaan. Olisi tärkeätä hyväksyä se, että tällaista tulee. Samalla tulisi pyrkiä estämään tilanteen kasvaminen yleiseksi katastrofiksi, jossa kaikki ovat kiukuissaan ja konflikti kasvaa liian suureksi”, sanoo Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka.
”Poikkeusoloissa kaikkien perheenjäsenten kuormitus lisääntyy, ja turhautuminen nousee helposti pintaan. Olisi tärkeätä hyväksyä se, että tällaista tulee. Samalla tulisi pyrkiä estämään tilanteen kasvaminen yleiseksi katastrofiksi, jossa kaikki ovat kiukuissaan ja konflikti kasvaa liian suureksi”, sanoo Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka.
Kuva: iiStockMHJ
Viime viikkojen ajan ihmiset ovat viettäneet poikkeuksellisen paljon aikaa neljän seinän sisällä. Seinien läpi ei näe, mutta arvata saattaa, että useissa kodeissa elämä ei jatku ihan niin kuin ennen. Pandemia haastaa niin perheitä kuin parisuhteita.
Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikan mukaan poikkeusoloilla on monenlaisia seurauksia, ja seuraukset muuttuvat tilanteen pitkittyessä.
– Joissakin perheissä tilanne selätetään yhdessä, ja konkreettinen, hyvä, yhteinen aika kotona lisääntyy. Jos taas perheessä on riitaisuutta, lomautuksia, ongelmia alkoholin kanssa tai muita huolia, riski tilanteen kiristymiseen kasvaa.
– Vielä ei ole selvillä, mitä tilanne tuo mukanaan, jos se jatkuu pitkään. Jos sairaus tulee lähipiiriin, se on ihan oma kysymyksensä. Monesti sairaus ja suru saavat puhaltamaan yhteen hiileen, Pellikka toteaa.
Aluksi keskitytään selviytymiseen, sitten alkaa helposti turhauttaa ja uuvuttaa
Pellikan mukaan poikkeusolot nostavat pintaan ihmisten keinot selviytyä.
– Ensivaiheessa jotkut ovat alkaneet asettaa parisuhteen asioita suurempaan mittakaavaan ja ajatelleet, että eivät nämä meidän ongelmat niin suuria olekaan – nyt on tärkeämpää saada etäkoulut ja -työt käyntiin. Kun pahin myrskyn silmä on ohi, pari voi palata käsittelemään suhteen ongelmia.
Aluksi monissa perheissä on pinnalla tilanteen hyvät puolet ja selviytyminen, mutta sitten alkaa hermostuttaa ja uuvuttaa. Lasten tekisi mieli lähteä uimahalliin, äidin kuntosalille tai isän kavereiden kanssa ulos.
– On normaalia, että toisten perheenjäsenten naamat alkavat jossakin kohtaa kyllästyttää. Jokainen tarvitsee myös omaa tilaa, joku enemmän, joku vähemmän.
– Tärkeätä olisi kuitenkin se, että kuvio ei pääse lähtemään väärille urille – sellaisille, jossa tilannetta yritetään ratkaista vihaisena olemisella, sanoo Pellikka.
Turvaverkon oheneminen haasteena lapsiperheissä – myös työnjako kotona voi mennä uusiksi
Monien parien ja perheiden voimia vie Pellikan mukaan nyt etenkin se, että turvaverkko on ohentunut, kun isovanhempia ei välttämättä voi pyytää entiseen tapaan avuksi. Erityisesti tämä korostuu yksinhuoltajien perheissä.
– Uusperheissä puolestaan voi nousta esiin kysymys siitä, voivatko puolison lapset epidemian aikana tulla meille. Tässä tarvitaan myötätuntoista asennetta puolison lapsia ja puolisoa kohtaan. Keskiössä tulisi olla koko ajan lapsen paras – kysymys siitä, miten voidaan järjestää se, että lapset saavat kummankin vanhemman seuraa ja tukea.
– Perheissä voi syntyä myös poikkeuksellisia työnjakoja: toinen tekee pitkää päivää töitä, toinen hoitaa lapset ja kodin. On tärkeätä huomata, että kun tilanne palautuu normaaliksi, siihen lähdetään eri tilanteesta. On hyvä käydä yhdessä läpi, millainen kokemus tämä oli ja mitä siitä on opittu, sanoo Pellikka.
Väkivalta ei ole sallitumpaa poikkeusoloissa – humalaisen kanssa keskustelusta on harvoin apua
Pellikka korostaa, että poikkeusaika ei ole syy tehdä väkivaltaa, eikä syy olla hakematta siihen apua.
– Jos joutuu väkivallan takia lähtemään pakoon, niin se on paha juttu, vaikka olisi paikka minne mennä. Turvakoti on siinä kohtaa oikea osoite, ja yhteydenotto poliisiin. Jos väkivallasta tulee jälkiä, täytyy käydä terveydenhuollossa, vaikka tietäisi, että se on kuormittunut.
– Väkivalta satuttaa lapsia, vaikka se ei kohdistuisi lapsiin. Lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä myös itse.
– Jos taas itseä pelottaa, että toimii väkivaltaisesti, niin silloin täytyy ottaa aikalisä, lähteä käymään roskiksella tai alkaa täyttämään pyykkikonetta, mitkä sitten ovat kenenkin keinot toimia. Ottaa itsensä kiinni, etsiä apua, kehottaa Pellikka.
Alkoholiongelmien ja muiden riippuvuuksien kohdalla puolison kannattaa syyttelyn sijasta huolehtia omasta hyvinvoinnista.
– Riippuvuus ei ratkea syyttelemällä. Jos toinen on humalassa, keskustelu ei yleensä auta. Tärkeintä on, että pystyy itselleen ja lapsilleen järjestämään mahdollisimman hyvät oltavat.
– Jos taas puoliso sanoo sinulle, että juot liikaa, niin asiaa kannattaa katsoa rehellisesti. Netissä on testejä alkoholinkäytöstä, joita kannattaa tehdä, ja miettiä, missä jamassa oma elämä on, toiminko niin kuin haluan. Ja hakea apua, sanoo Pellikka.
Jaksamiseen satsaaminen avainasemassa – vastuu arjesta ei saa jäädä vain toisen harteille
Tärkeätä Pellikan mukaan on suhteessa kuin suhteessa se, että perheen aikuiset huolehtivat omasta jaksamisestaan.
– Jos se jää, niin väsymys, ärtymys, neuvottomuus ja elämänpiirin kaventuminen alkavat helposti nousta esiin riitaisuutena.
– Kummankaan ei tulisi olla tarpeineen paitsioissa, vaan pieniä levähdyksen paikkoja tulisi järjestää arkeen, olipa se sitten vaikka hetken hengähdys kännykällä tai kävelyllä.
– Sekään ei ole hyvä, jos jompikumpi kokee, että hän saa kantaa kaiken vastuun. Vastuu on yhteinen, sanoo Pellikka.
Poikkeustila tarjoaa myös mahdollisuus parantaa parisuhdetta – nyt voi keskittyä välttämään totutut sudenkuopat ja toimia tietoisesti toisin
Pellikka näkee uudessa tilanteessa myös mahdollisuuksia parisuhteen vahvistamiselle, ja jo tutuiksi tulleiden sudenkuoppien välttämiselle.
– Moni kompastuu aina samaan asiaan ja toimii tietyllä tavalla, vaikka ei haluaisi. Esimerkiksi lapsiperheissä tyypillinen riidanaihe on ajankäyttö, ja riita etenee usein samalla kaavalla.
– Nyt olisi hyvä mahdollisuus tarkkailla omaa toimintaansa ja vähän yllättääkin itseään. Miten voisin toimia tilanteessa eri tavoin kuin aiemmin? Olisi hyvä tietoisesti ajatella, että ei lähdetä nyt siihen, mihin aina ennenkin, ja mennä tilanne kerrallaan.
Poikkeusoloissa ei ulkoisten syidenkään vuoksi voi toimia samalla tavalla kuin ennen. Tämä voi Pellikan mukaan nostaa ihmisistä esiin joustavuutta, elämänmyönteistä kykyä selvitä uusissa tilanteissa ja keksiä uusia ratkaisuja.
– Lapsethan ovat loistavia tässä – he keksivät leikit missä tahansa, hän sanoo.
Poikkeusoloista muistetaan se, millainen tunnelma kotona oli – kuuntele, huomaa, hyväksy
Vaikka poikkeusolot haastavatkin parisuhteita ja perheiden elämää, Pellikka toivoo, että suurin osa ihmisistä myös nauttii siitä, että on perhe ja ihmissuhteet. Hän korostaa myös armollisuuden tärkeyttä.
– En halua välittää sellaista viestiä, että tämän kaiken keskellä pitäisi olla vielä energiaa ja taitoa olla onnellisesti parisuhteessa. Sen sijaan toivon, että ihmiset löytäisivät sen, miten parisuhde voisi olla voimavara tilanteesta selviämiseen.
– Joku sanoi viisaasti, että se, mitä lapset – ja luulen että myös aikuiset – tästä ajasta muistavat, on se, millainen tunnelma kotona oli. Milloin tuntui, että toinen kuunteli minua, milloin tuntui, että aloin ymmärtää toista?
– Se, jos mikä on voimavara, kun saa tuntea itsensä hyväksytyksi ja huomatuksi, summaa Pellikka.
Joensuun perheasian neuvottelukeskus Penttilässä
• Maksutonta keskusteluapua parisuhteen ja perheen ongelmatilanteissa
• Ajanvaraus ma-to klo 9-11, p. 050 430 8472
• Poikkeusoloissa perheneuvonta toteutetaan etäyhteydellä
”Olin lomalla, kun koronatilanne tuli päälle. Oli mukava huomata, että johtoryhmämme alkoi toimia juuri niin kuin valmiussuunnitelmamme edellyttää. Johtoryhmästä tuli kriisijohtoryhmä”, kertoo Joensuun seurakunnan kirkkoherra, seurakuntayhtymän valmiuspäällikkö Petri Rask.
Pielisensuun seurakunnan diakoniatyöntekijä Saila Musikka (vas. ylh.), Joensuun seurakunnan kirkkoherra Petri Rask (oik. ylh.), Pyhäselän seurakuntapastori Erika Kyytsönen (vas. alh.) ja Rantakylän seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen (oik) ovat mukauttaneet nopeasti työnsä poikkeusolojen ehdoilla. Karvisella on ollut käyttöä Hoosianna-aasin puvullekin muskarivideoiden teossa. Kuvat: Merja Tuononen, Aila Rask, Erika Kyytsönen, Paula Suliman.
Diakoniatyöntekijä Saila Musikka:
Auttamismuotojen kehittäminen käynnistyi heti
– Poikkeusoloissa on täytynyt ottaa nopeasti haltuun uusia työnteon malleja. Olo on tällä hetkellä hämmentynyt. Olen tottunut käymään keskusteluja kasvotusten, ja nyt se tapahtuukin puhelimitse, WhatsAppilla ja sähköpostitse. Toki tämä on parempi kuin ei mitään, mutta kyllä kontakti jää tavallista kalpeammaksi.
– Kun poikkeusolot käynnistyivät, aloimme miettiä, ketkä tässä tilanteessa tarvitsevat erityisesti tukea, ja miten voimme heitä auttaa. Yksi ryhmä on perheet ja toinen nuoret, jotka opiskelevat nyt etänä. Olemme valmistelleet hankehakemuksen näiden ryhmien auttamiseksi mahdollisimman pikaisesti.
– Seurakunnassamme on myös päivystyspuhelin, johon tulevia kauppa- ja apteekkiapupyyntöjä me diakoniatyöntekijät organisoimme. Taloudellisen avunpyyntöjen osalta mennään nyt aika lailla normirytmillä, yhteiskunta on ottanut hyvin kopin taloudellisesta puolesta.
– Haluan rohkaista ihmisiä olemaan yhteydessä seurakunnan työntekijöihin. Jos voimme edes vähän kompensoida ihmisten tunnetta eristäytyneisyydestä ja yksinäisyydestä, niin sen haluamme tehdä.
Valmiuspäällikkö, kirkkoherra Petri Rask:
Johtoryhmä kokoontunut tiiviiseen tahtiin
– Olin lomalla, kun koronatilanne tuli päälle. Seurakuntayhtymän valmiuspäällikkönä oli mukava huomata, että johtoryhmämme alkoi toimia juuri niin kuin meidän valmiussuunnitelmamme edellyttää. Johtoryhmästä tuli kriisijohtoryhmä.
– Olemme pitäneet poikkeuksellisen paljon kokouksia. Päätettävänä on ollut mm. se, mitä 10 hengen kokoontumisrajoitus tarkoittaa seurakunnissa ja miten välitämme jumalanpalvelukset seurakuntalaisille poikkeusoloissa. Valmiuspäällikkönä roolini on ollut myös yhteyden pitäminen muiden viranomaisten suuntaan.
– Kirkkoherrana olen ohjannut koko työyhteisön etätyöskentelyyn. Onneksi sitä oltiin tehty jonkin verran jo aiemminkin. Nyt varmistettiin, että kaikilla on asialliset välineet siihen. Lääninrovastina olen etsinyt väylän rovastikunnan kirkkoherrojen keskinäiseen kommunikointiin.
– Iso muutos on se, että yhteys seurakuntalaisiin jää paljon tavallista ohuemmaksi. Normaaleja jumalanpalveluksia ei ole, toimituskeskustelut käydään puhelimessa ja esimerkiksi siunauksessa ollaan kasvokkain yhdessä vain se hetki kappelissa. Se on aika surullista.
Pastori Eerika Kyytsönen:
Kaikessa huomioitava korona
– Poikkeusoloihin siirtyminen oli minulle varsin intensiivinen kokemus. Työ piti hetkessä jäsentää kokonaan uudella tavalla. Viikon sisällä alkoi hahmottua, kuinka laajasti omaan työhön poikkeusolot vaikuttavat.
– Olen tehnyt nyt valmisteluja enemmän kotoa käsin. Kaikessa tulee pidettyä koko ajan mielessä poikkeusoloihin liittyvät rajoitukset. Siunaamisissa on usein iäkkäitä ihmisiä, ja saan usein käydä läpi sitä, mitä rajoitukset omaisen näkökulmasta tarkoittavat.
– Vihkimisten suhteen näyttää siltä, että ihmiset ovat jääneet odottavalle kannalle. Kasteita on järjestetty seurakuntatalolla rajoitukset huomioiden. Olemme puhuneet, että isomman juhlan voi järjestää myöhem-min.
– Jumalanpalveluksissa tuntui aluksi oudolta se, että seurakunta ei ole paikalla. Rukouksen ulottuvuus korostuu nyt messussa erityisellä tavalla.
– Rippikoulun osalta talvijakson teemapäivät ovat vaihtuneet etätyöskentelyyn. Kesän leirien ja konfirmaatiopäivien suhteen seurakunnat tekevät ratkaisuja lähiaikoina. Lapsi- ja perhetyö muuttui myös aivan valtavasti: kaikki kerhot ovat jääneet tauolle.
Varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen:
Kerhotoiminta loppui, siirryimme verkkoon
– Uusi tilanne on vaatinut paljon työtä ja avannut uusia mahdollisuuksia. Toivon, että nyt opitut asiat jäävät elämään myös poikkeusolojen jälkeen.
– Kun kerhot ovat tauolla, olemme siirtäneet toimintaamme verkkoon. Julkaisemme keskiviikkoisin kerhohartauden, sunnuntaisin nettipyhiksen ja perjantaisin Hoosianna-aasin vetämän kirkkomuskarin YouTu-bessa Toivon tähden -kanavalla sekä FB:ssa Rantakylän seurakunnan sivulla. Meillä on oma Insta-tili rantakylansrklapset.
– Olemme lähteneet tekemään myös diakonista perhetyötä yhteistyössä Siun soten varhaisen tuen perhetyön ja lastensuojelun kanssa. Yhteistyötä teemme myös Lähiötalon kanssa. Olimme mukana jakamassa Jokaiselle lapselle lounas –kampanjan ruokakasseja. Lisäksi jaamme maanantaisin klo 9-15 puuhapusseja Rantakylän kirkolla ja Talastuvalla.
– Varhaiskasvatuksen tiimissä on pohdituttanut tilanteen epävarmuus ja töitten riittäminen. Olen kiitollinen yhtymästä tarjoutuneista työalan ulkopuolisista töistä sekä luovasta ja aikaansaavasta tiimistämme. Huumori ja työhön tarttuminen pitävät positiivista ilmapiiriä yllä.
”Toivoisin, että kirkko säilyttäisi vahvistuneen paikkansa yhteiskunnassamme myös koronan jälkeen. Sama entinen meno kun ei voi jatkua, jossa kirkko on ollut kiltin altavastaajan roolissa ja kääntänyt saamalleen kritiikille aina toisenkin posken”, kirjoittaa Enon kappalainen Markku Koistinen.
Kuva: pixabay
Kun 90-luvulla oli vaikea lama-aika, olin Helsingissä politiikan etiikan graduseminaarissa ja osaltani tutkin hiljattain puolueeksi rekisteröityneitä Vihreitä. Peilasin heidän periaateohjelmaansa mm. Pentti Linkolan ajatteluun vihreän etiikan löytymiseksi.
Useana iltana yritin tavoittaa puhelimitse nyt hiljattain edesmennyttä toisinajattelijaa. Iltapimeälläkin kalastaja oli vielä verkoillaan hevosensa kanssa, näin myöhemmin kuulin hänen toimineen.
Jos olisin Linkolan langan päähän saanut tai ihan päässyt tapaamaan, olisi jokin inhimillisempikin puoli tutkimukseeni hänestä päässyt. Hänet tavanneet kun kertovat myös empaattisuudesta ja sellaisesta sydämellisyydestä, joka hänen kirjallisesta tuotannostaan ei minulle välittynyt. Linkolan ohje kun oli täydellinen pysähdys.
Viimeisimmän haastattelunsa Linkola antoi niin ikään puhelimitse pirkanmaalaiselle Kulttuuritoimitus-verkkojulkaisulle. Linkola kommentoi nyt ajankohtaisen kriisin vaikutuksia: ”Koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa, mutta kun se on saatu lannistettua, jatkuu sama elämäntapa.”
Mutta jatkuuko aivan samanlainen elämä sittenkään? Tulee olemaan aika ennen, ja aika koronan jälkeen. Jarrujen kiinnilyöminen eli yhteiskunnan pysähtyminen on ollut välttämätön toimenpide räjähdysmäisesti edenneen pandemian hillitsemiseksi. Poikkeustilan jälkeen taloudelliset vaikutukset tulevat näkymään pitkään, mutta miten on kirkon toiminta tulevaisuudessa?
Kirkko on ollut yllättävän ketterä uudessa tilanteessa. Jumalanpalvelusten ja hartauselämän siirtyminen nettiin pikaisella vauhdilla kertoo tilannetajusta ja kekseliäisyydestä. Varsinkin nuorten parissa tehtävä työ on ottanut tässä henkeäsalpaavan digiloikan.
Diakoninen apu on saanut uusia luovia toimintatapoja. Keskusteluavun tärkeyttä ei ole unohdettu ja nyt ollaan entistä motivoituneempia tekemään sitä työtä mitä tarvitaan, yli perinteisten työalarajojen.
Myös media on ollut kiinnostunut kirkon toiminnasta kriisin keskellä. Kielteisyyttä kirkkoa kohtaan en ole havainnut. Tarve kirkon olemassaololle ja sen toiminnalle on siis tullut tunnustetuksi, mutta pitikö sen mennä tällä tavoin raskaamman kautta?
Toivoisin, että kirkko säilyttäisi vahvistuneen paikkansa yhteiskunnassamme myös koronan jälkeen. Sama entinen meno kun ei voi jatkua, jossa kirkko on ollut kiltin altavastaajan roolissa ja kääntänyt saamalleen kritiikille aina toisenkin posken.
Jos samanlainen meno kuitenkin jatkuu, palaamme lähtöruutuun. Lisäksi on vaarana se, että resurssit eivät riitä kaiken entisen säilyttämiseen eivätkä uuden ja hyväksi havaitun toiminnan jatkamiseen.
Kirkon on terävöitettävä otettaan siten, että voisimme toimia jatkossakin arvostettuna osana toimintaympäristöämme. Tästä orastavasta esiintulosta ihastuneena Linkolakin liittyi takaisin kirkkoon kymmenisen vuotta sitten, näin hän kertoi. Hän näki kirkossa kauneutta aivan muussa kuin uskonnollisessa mielessä.
Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta ovat muuttaneet toimintaansa poikkeusolojen vuoksi. Seurakunnat keskittyvät ihmisten auttamiseen ja tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa. Samalla huolehditaan jumalanpalveluselämän jatkumisesta sekä kirkollisten toimitusten järjestämisestä.
Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta ovat muuttaneet toimintaansa poikkeusolojen vuoksi. Seurakunnat keskittyvät ihmisten auttamiseen ja tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa. Samalla huolehditaan jumalanpalveluselämän jatkumisesta sekä kirkollisten toimitusten järjestämisestä.
Vaikka kirkoissa pidettäviä seurakuntalaisille avoimia jumalanpalveluksia ei tällä hetkellä voida pitää, huolehditaan seurakunnissa rukouksen ja julmanpalveluselämän jatkumisesta poikkeusoloissakin. Kuva: Joensuun seurakuntayhtymä
Koko maailmassa eletään nyt poikkeuksellisia aikoja. Koronavirustilanteen vuoksi lähes kaikkea toimintaa ja liikkumista on jouduttu rajoittamaan. Poikkeusolo vaikuttaa luonnollisesti myös seurakuntien toimintaan. Joensuun seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan ryhmätoiminta, kerhot, leirit ja yleisötapahtumat ovat tauolla 31.5.2020. saakka. Aluehallintoviraston määräyksen mukaan yli 10 henkilön kokoontumisia vältetään.
– Lyhyessä ajassa on tapahtunut nyt paljon ja nopeasti – jotakin sellaista, mitä emme ole aiemmin kokeneet. Tuntuu siltä, että tilanteet muuttuvat muutamassa hetkessä. Tämä kaikki luo hämmennystä ja turvattomuuden tunnetta. Poikkeusoloissa seurakuntien merkitys henkisen, hengellisen ja aineellisen avun tuojana korostuu. Seurakunnat etsivät parhaillaankin uusia tapoja kohdata ihmisiä, vaikka fyysisiä kohtaamisia on rajoitettu, Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Tiina Reinikainen kertoo.
Seurakunta auttaa ja tukee ihmisiä poikkeusoloissa. Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat aktiivisesti yhteydessä seurakuntalaisiin. Ihmisille, joiden luona on vierailtu aiemmin, soitetaan nyt puhelimella. Keskusteluyhteys säilytetään, vaikka riskiryhmiin kuuluvien luona ei voida poikkeustilanteessa vierailla.
Seurakuntalaisia kannustetaan soittamaan matalalla kynnyksellä oman seurakunnan työntekijöille.
Rukous jatkuu sunnuntaisin ilman läsnäolevaa seurakuntaa – jumalanpalvelus katsottavissa verkossa
Seurakunnat huolehtivat myös rukouksen ja jumalanpalveluselämän jatkumisesta, vaikka kirkoissa pidettäviä seurakuntalaisille avoimia jumalanpalveluksia ei voida järjestää 13.4.2020 saakka. Suomen ev.lut. kirkon piispat antoivat maanantaina 16.3.2020 julkilausuman, jonka mukaan jumalanpalvelukset pidetään kirkoissa edelleen sunnuntaisin, mutta ilman kirkossa olevaa seurakuntaa.
– Meille jokaiselle on nyt tärkeää tunne siitä, että meitä kannatellaan ja meitä muistetaan. Siksi kirkossa rukoillaan erityisesti nyt. Pidämme sunnuntaisin pienen jumalanpalveluksen, jossa rukoilemme ihmisten puolesta. Meille voi myös jättää esirukouspyyntöjä, Reinikainen sanoo.
Poikkeusolojen ajan Joensuun seurakunnat tekevät videotallenteen jumalanpalveluksista verkossa katsottavaksi. Videoita tehdään kaikista kirkollisista pyhistä 13.4.2020 saakka. Jumalanpalvelusvideot julkaistaan yhtymän YouTube-kanavalla. Videon pääsee katsomaan myös seurakuntayhtymän verkkosivuilla (www.joensuunseurakunnat.fi) olevan linkin kautta. Lisäksi video jaetaan seurakuntien sosiaalisen median kanavissa. Kunkin pyhän jumalanpalvelus on katsotta-vissa sunnuntaina klo 10 alkaen.
Jumalanpalveluksia on mahdollista kuunnella myös radion välityksellä. Yle välittää perinteiseen tapaan jumalanpalveluksen sunnuntaisin Yle Radio 1:ssä klo 10.
Pääkirkot avoinna yksityistä hiljentymistä varten sunnuntaisin klo 11-13
Vaikka ihmiset eivät voi osallistua jumalanpalvelukseen paikan päällä kirkossa, suosittavat piispat pitämään seurakunnan pääkirkon auki verkossa katsottavan juma-lanpalveluksen jälkeen hiljentymistä ja yksityistä rukousta varten.
Joensuun seurakuntien pääkirkot (Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Pyhäselän ja Enon kirkot sekä Kiihtelysvaaran seurakuntatalon kirkkosali) sekä Kontiolahden kirkko pidetään auki sunnuntaisin klo 11-13 välisenä aikana. Kirkon ollessa auki, paikalla on myös seurakunnan työntekijä keskustelua varten. Kyseessä ei ole julkinen tilaisuus, vaan ihmisille tarjotaan mahdollisuus hiljentyä ja rukoilla kirkossa itsenäisesti.
– Kirkko on aina ollut kriisitilanteissa paikka, johon ihmiset ovat halunneet tulla etsimään lohdutusta sekä turvaa ja toivoa. Kun yhteiset kokoontumiset eivät ole nyt mahdollisia, olemme avanneet kirkon yksityistä hiljentymistä, rauhoittumista ja rukousta varten, Reinikainen kertoo.
Kasteet, häät ja hautajaiset toimitetaan poikkeusoloissakin – läsnäolijiota maksimissaan 10
Kirkolliset toimitukset kuten kasteet, avioliittoon vihkimiset ja hautaan siunaamiset toimitetaan poikkeusoloissakin. Toimituksissa on kuitenkin myös huomioitava poikkeusoloja koskevat kehotukset ja määräykset. Perheiden ja omaisten kanssa sovitaan, että toimituksissa voi olla paikalla enintään 10 ihmistä.
Suomen ev.lut. seurakuntien piispat ovat pyytäneet ministeriöiltä tarkennusta osallistujamäärään hautaan siunauksissa. Piispojen saaman tarkennuksen mukaan kaikkein lähimpien omaisten osalta osallistujamäärässä voidaan tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
– Yleisenä rajana pysyy edelleen rajoitus kymmeneen osanottajaan. Tämän peruste on vakava tartuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville, piispat toteavat tiedot-teessaan.
Myös haudalla tapahtuvissa siunauksissa ja uurnanlaskuissa voivat olla paikalla vain kaikkein lähimmät omaiset tai enintään kymmenen henkilöä.
Joensuun seurakuntayhtymä ei suosittele siirtämään hautauksia, koska Joensuun seu-rakuntayhtymän vainajien kylmätilat ovat rajalliset.
Seurakuntien tiloja ei voi varata juhliin 31.5. saakka – toimistot palvelevat ma-pe klo 9-12 ainakin puhelimitse
Poikkeusolojen vuoksi seurakuntayhtymä on rajannut tilojensa käyttöä. Seurakunnan tiloissa ei järjestetä seurakunnan omaa tai muiden vapaa-ajan toimintaa eikä tiloihin oteta varauksia muistotilaisuuksille tai muille perhejuhlille 31.5.2020 saakka.
Joensuun seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan toimistot palvelevat maanantaista perjantaihin klo 9-12. Asiointi kehotetaan hoitamaan puhelimitse. Poikkeuksellisena aikana tilanteet muuttuvat nopealla aikataululla eikä varmaksi voida sanoa pystytäänkö toimiston paikan päällä asiointia mahdollistamaan jatkossa.
Kiihelysvaaran uuden kirkon koko ja kustannukset alkavat hahmottua. Juuri valmistuneessa hankesuunnitelmassa esitetään Kiihtelysvaaraan monikäyttöistä kirkkoa, joka kokoaisi kaikki seurakuntapiirin toiminnot saman katon alle.
Kiihelysvaaran uuden kirkon koko ja kustannukset alkavat hahmottua. Juuri valmistuneessa hankesuunnitelmassa esitetään Kiihtelysvaaraan monikäyttöistä kirkkoa, joka kokoaisi kaikki seurakuntapiirin toiminnot saman katon alle.
Kiihtelysvaaran uusi kirkko on suunniteltu rakennettavan tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle. Tällä hetkellä vanhan kirkon paikalla toimii rauniokirkko. Kuva: Timo Sund
Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnittelun työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston nimeämän työryhmän tehtävänä oli laatia hankesuunnitelma uuden kirkon rakentamiseksi Kiihtelysvaaraan.
Hankesuunnitelman keskeinen tavoite oli esittää Kiihtelysvaaran kirkon rakennussuunnittelua varten hankkeen laajuus ja rakennuskustannukset sekä rakennuspaikka. Kiihtelysvaaran vuonna 1770 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa syksyllä 2018.
Työryhmä esittää 510 neliömetrin kirkkoa – kirkossa maksimissaan 225 istumapaikkaa
Työryhmän laatimassa suunnitelmassa esitetään, että Kiihtelysvaaraan rakennetaan hyötyalaltaan noin 510 neliömetrin suuruinen kirkko. Kirkossa olisi normaalitilanteessa istumapaikat 100-125 ihmiselle. Maksimissaan kirkkoon olisi mahdollista järjestää istumapaikat 225 vieraalle.
– Työryhmä kävi laajaa keskustelua kirkon koosta ja päätyi esittämään hankkeen laajuudeksi noin 510 m² (hyötypinta-ala). Keskeinen kysymys oli määritellä tilaohjelma, joka toteutettuna mahdollistaa Kiihtelysvaaran seurakuntapiirin toiminnan järjestämisen ja toteuttamisen. Mielestäni hankkeen koko on riittävä, työryhmän puheenjohtaja Heimo Karhapää sanoo.
Vaara-Karjalan seurakunnassa on vajaat 3000 jäsentä, joista arviolta 1800 henkilöä kuuluu Kiihtelysvaaran seurakuntapiiriin. Seurakunnassa työskentelee kirkkoherra, seurakuntapastori, kanttori, diakonianviranhaltija, nuorisotyönohjaaja, lastenohjaaja, seurakuntasihteeri, kaksi seurakuntamestaria sekä emäntä.
– Kiihtelysvaaran kirkosta on muodostunut vuosisatojen aikana monen sukupolven kirkko. Kirkko on ollut kylän sydän. Toiveissa on, että uusi kirkko saisi ajan myötä saman merkityksen kyläläisten keskuudessa. Kiihtelysvaaralaiset ovat veisaava kylä, virret kajahtavat. Tämän kuulee messussa. Eräänä päivänä kirkonmäeltä kajahtaa virsi On riemu kun saan tulla sun Herra temppeliis. Jaksamme odottaa, Vaara-Karjalan seura-kunnan kirkkoherra Anne Angervo kertoo.
Hankesuunitelma: Kirkosta tulisi rakentaa monikäyttötila – koko toiminta saman katon alle
Hankesuunnitelman mukaan uudesta kirkosta tulisi rakentaa monikäyttöinen tila eli kaikki Kiihtelysvaaran seurakuntapiirin toiminta olisi saman katon alla uudessa kirkossa. Nykyisen seurakuntatalon toiminnot siirrettäisiin uuteen kirkkoon vaiheittain ja seurakuntatalon kiinteistöstä luovuttaisiin.
– Ratkaisuun vaikutti työskentelyn aikana julkaistu Kirkkohallituksen kirkkotilatyöryhmän mietintö ”Saman katon alle.” Sen toteutuessa ihmisen elämänkaareen sisältyvät juhlat pidetään samassa kirkkotilassa, jossa järjestetään jumalanpalvelukset ja ehtoollinen sekä seurakunnan muu toiminta. Tila palvelee myös koko kyläyhteisön kokoontumisen tarpeita ja vahvistaa yhteyttä ja yhteenkuulumisen kokemusta. Ratkaisu on merkittävä myös talouden näkökulmasta. Seurakuntayhtymän vastuulla on yhden rakennuksen (kirkon) elinkaarikustannukset, kun kirkon valmistumisen jälkeen luovutaan seurakuntatalosta, Karhapää toteaa.
– Nythän Kiihtelysvaaraan ei rakenneta uutta kirkkoa, joka olisi auki vain sunnuntaisin. Tämä olisi myös arkikirkko, joka toimisi kaikkina viikon päivinä. Kirkossa olisi tilat lapsille lastenkappelissa ja meillä olisi kirkossa myös keittiö ja kahvio. Kirkossa olisi kokoustiloja, joita voisi käyttää myös esimerkiksi kyläyhdistys, Martat ja niin edelleen. Kirkossa olisi kaikki, myös seurakunnantoimisto ja työntekijöiden työtilat, Angervo listaa.
Kustannusarvio neljän miljoonan luokkaa – vakuutuskorvaukset kattavat merkittävän osan
Kiihtelysvaaran uuden kirkon kustannusten arvioidaan olevan noin neljän miljoonaa euroa. Kustannusarvioon ei sisälly urkujen tai muun soittimen hankintahinta. Alttarivaatteet, messukasukat ja alttaritaulu ovat valmiina vanhasta kirkosta pelastuneina. Osa tekstiileistä on saatu myös talkoilla tehtyinä. Alustavien laskelmien mukaan Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän omarahoitusosuus liikkuisi 0,5 – 1 miljoonan välillä riippuen mahdollisesta kirkolliskokouksen myöntämästä avustuksesta.
Merkittävin osuus, n. 2,5 miljoonaa euroa, kustannuksista katetaan tuhoutuneen kirkon vakuutuskorvauksilla. Lisäksi Kiihtelysvaara-seuran toteuttaman kirkkokeräyksen ja muiden lahjoitusten arvioidaan tuovan tuloja n. 0,5 miljoonaa euroa.
Hankesuunnitelman yhteydessä työryhmä keskusteli myös kirkon rakennusmateriaalista ja muodosta. Suunnitelmiin kirjattiin seurakuntalaisten toiveita tulevasta kirkosta. Moni seurakuntalainen toivoo uudesta kirkosta puista vanhan kirkon tyylistä ristikirkkoa.
Kirkon rakennusmateriaalit ja muoto kuuluvat kuitenkin vasta suunnittelun seuraavaan vaiheeseen. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen käynnistetään rakennussuunnittelu, joka tuo ratkaisun tilojen sijoitukselle ja rakennuksen muodolle. Hankesuunnittelun työryhmän suunnitelma etenee seuraavaksi kiinteistötoimikunnan käsittelyyn 31.3.2020. Tämän jälkeen raportti viedään yhteisen kirkkoneuvoston ja edelleen yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi.
Rakennussuunnittelu alkaa, kun hankesuunnitelma on hyväksytty – kirkko valmistunee vuonna 2023
Kun hankesuunnitelma on hyväksytty, voidaan käynnistää rakennussuunnittelu. Rakennussuunnitteluvaihe kestää arviolta 12- 18 kuukautta. Työn kestoon vaikuttaa merkittävästi mahdollisesti tarvittavien viranomaislausuntojen määrä sekä mahdolliset rakennuspaikan lisätutkimukset. Varsinaisen kirkon rakentamisen arvioidaan myös vievän aikaa noin 12-18 kuukautta.
– Hankesuunnitelman mukaan rakennussuunnittelun ja rakentamisen aikaikkuna on 2-3 vuotta. Suunnitteluvaihe käynnistynee täydessä laajuudessaan loppukesästä. Itse pitäisin realistisena aikatauluna sitä, että Kiihtelysvaaran uusi kirkko vihitään käyttöön keväällä 2023. Rakennussuunnitteluvaiheeseen liittyvät omat hallinnolliset käsittelymme pystymme suunnittelemaan niin, etteivät ne vaikuta oleellisesti aikatauluihin, hallintojohtaja Tommi Mäki sanoo.
– Kirkon rakentamisen aloittaminen edellyttää mm. Museoviraston lausuntoa rakennussuunnitelmista ja kirkkohallituksen vahvistusta yhteisen kirkkoneuvoston päätökselle hankkeen toteuttamisesta. Yhteistyö Museoviraston ja kirkkohallituksen kanssa aloitetaan heti rakennussuunnitteluvaiheen alussa, jolla pyritään varmistamaan hankkeen suotuisa eteneminen myös niiltä osin, Mäki jatkaa.
Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnittelun työryhmään kuuluivat kirkkoherra Anne Angervo, kiinteistömestari Jouni Heiskanen, kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen, hallintojohtaja Tommi Mäki, kiinteistötoimikunnan jäsen Heimo Karhapää (toimikunnan pj.), kiinteistötoimikunnan puheenjohtaja Pauli Tahvanainen ja Kiihtelysvaaran seurakuntaneuvoston nimeämänä Juhani Rouvinen. Hankesuunnittelun työryhmä allekirjoitti laatimansa hankesuunnitelman perjantaina 13.3.2020.
Seurakuntalaisilta toivotaan ajatuksia ja toiveita puhelimitse tai sähköpostilla
Työryhmän tarkoituksena oli pitää seurakuntalaisille info- ja keskustelutilaisuus maaliskuun aikana ennen kuin suunnitelmat etenevät seurakuntayhtymän päätöksen tekoon. Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi seurakuntayhtymä on kuitenkin päättänyt perua kaikki yleisötilaisuudet toukokuun loppuun saakka. Näin ollen myös keskustelutilaisuus on päätetty jättää pitämättä.
Seurakuntalaisten ajatuksia ja toiveita halutaan kuitenkin kuulla. Palautetta ja kysymyksiä voi tuoda seurakunnan tietoon puhelimitse tai sähköpostitse. Puhelimella ajatuksiaan voi jakaa soittamalla kirkkoherra Anne Angervolle numeroon 050 369 0815. Sähköpostilla palautetta voi laittaa osoitteeseen vaara-karjalan.seurakunta@evl.fi.
Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta avaavat poikkeusoloihin paikalliset auttavat puhelimet. Palveluoperaatio Saapas kasvattaa verkkokeskusteluaikojaan ja perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut hoidetaan etäyhteydellä.
Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta avaavat poikkeusoloihin paikalliset auttavat puhelimet. Palveluoperaatio Saapas kasvattaa verkkokeskusteluaikojaan ja perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut hoidetaan etäyhteydellä.
Joensuun seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalaisen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgayan mukaan keskusteluavulla on nyt käsillä olevassa tilanteessa erittäin tärkeä merkitys. – Elämän jakamisen tarve korostuu. Toivon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää, sanoo Mgaya. Kuva: Virpi Hyvärinen
Joensuun seurakuntayhtymä avaa keskiviikkona 25.3. paikallisen, keskusteluapua tarjoavan puhelimen numerossa 013 263 5444. Numeroon vastaavat Joensuun ev.lut. seurakuntien työntekijät ma-pe klo 10-18. Numeroon voi soittaa, kun tarvitsee kuuntelijaa, kaipaa neuvoja, haluaa ihmetellä poikkeusoloja tai on vailla esirukousta. Keskustelut ovat luottamuksellisia.
Kontiolahden seurakunta avaa oman Akuutti Auttavapuhelimen numerossa 040 761 6432. Numeroon voi soittaa ma-pe klo 9-12. Tämän numeron kautta Kontiolahden seurakunnassa kanavoidaan paitsi keskusteluapu, myös kaikenlaiset muut avunpyynnöt itselle ja omaisille. Numeroon voi soittaa pienessä ja suuremmassa avuntarpeessa, ja tieto välittyy seurakunnan työntekijöille.
Puhelimitse keskusteluapua saa myös Kirkon keskusteluavun valtakunnallisesta Palvelevasta puhelimesta, joka on avoinna joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 22 11 80.
”Keskusteluapua voi tarvita kuka tahansa”
Joensuun seurakuntayhtymässä Palvelevan puhelimen toiminnasta vastaavan vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgayan mukaan keskusteluavun tarve korostuu poikkeustilanteessa.
– Ihmisiä huolettavat nyt monenlaiset asiat: oma ja läheisten terveys sekä jaksaminen arjessa. Myös epätietoisuus vie voimia – se, että ei ole mitään käsitystä, mitä edessä on.
– Keskusteluapu on tarpeen erityisesti ihmisille, joilla ei ole läheisiä, joille soittaa. Toisilla arki voi olla niin kuormitettua, että tilanteeseen kaipaa kuuntelijaa, joka ei liity omaan arkeen millään tavalla. Keskusteluapua voi kaivata ihan kuka tahansa meistä, joka haluaa jakaa ajatuksia uudessa tilanteessa, sanoo Mgaya.
Nuorille suunnattu SaapasChat laajentaa aukioloaikoja, rekisteröitymistä ei poikkeusoloissa edellytetä
Myös nuorille suunnattua keskusteluapua laajennetaan verkossa lisäämällä SaapasChatin keskusteluaikoja nyt, kun Saapas ei voi päivystää kaupungilla poikkeusolojen vuoksi. SaapasChat on 13-29-vuotiaille tarkoitettu keskusteluympäristö, joka toimii TukiNetissä.
– Normaalisti SaapasChatiin voi osallistua vain rekisteröitynyt käyttäjä, mutta nyt on avattu mahdollisuus osallistua myös ilman rekisteröitymistä. Tavallisesti chateja on 1-2 kertaa viikossa, nyt niitä on lähes päivittäin, kertoo erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalainen Joensuun seurakuntayhtymästä.
SaapasChatin avulla halutaan olla läsnä nuorten elämässä myös nyt, kun muu järjestetty toiminta on tauolla pandemian vuoksi. Lähtökohtainen ajatus SaapasCha-tissä on ”Mitä sinulle kuuluu?”.
– Käymme varsin vapaata keskustelua elämän kysymyksistä. Nyt pandemian aikana nuorille tarjotaan mahdollisuutta keskustella koronavirukseen liittyvistä asioista, esimerkiksi peloista, kertoo Nevalainen.
Poikkeusolot muuttavat myös Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen ja Joensuun ev.lut. seurakuntien diakoniapäivystyksen luonnetta. Perheneuvonnassa asiakastapaamiset tapahtuvat nyt etäyhteydellä ja diakonian päivystystä hoidetaan puhelimitse.
Keskusteluapua poikkeustilanteeseen
• Joensuun seurakuntayhtymän keskusteluapu: p. 013 263 5444, ma-pe klo 10-18
• Kontiolahden seurakunnan Akuutti Auttavapuhelin: p. 040 761 6432, ma – pe klo 9-12.
• Saapas Chat nuorille: tukinet.net/teemat/saapaschat
• Ajanvaraus Joensuun perheasiain neuvottelukeskukseen: ma-to klo 9-11, p. 050 4308 472.
• Kirkon keskusteluavun Palveleva puhelin: joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 22 11 80.
• Kirkon keskusteluavun verkkopalvelut: http://www.kirkonkeskusteluapua.fi
Uusilla verkkosivuilla kiinnitetään erityistä huomiota sivujen käytettävyyteen ja saavutettavuuteen.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän verkkosivut uudistuvat 6.4.2020. Uudistuksen myötä verkkosivujen osoite vaihtuu. Uusi osoite on http://www.joensuunseurakunnat.fi.
Uusien sivujen myötä seurakuntayhtymä siirtyy käyttämään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä verkkopohjaa, mikä on räätälöity erityisesti seurakuntien ja seurakuntayhtymien käyttöön.
Uusilla verkkosivuilla kiinnitetään erityistä huomiota sivujen käytettävyyteen ja saavutettavuuteen. Sivut on rakennettu niin, että ne toimivat hyvin myös tableteilla ja älypuhelimilla.
Kirkkotie 