ajassa – Sivu 13 – Kirkkotie

Seurakuntayhtymä kartoittaa hoitamattomat haudat

Kunnostusta kaipaaville haudoille laitetaan kartoituksen yhteydessä kunnostuskehotustiedote. Kehotus lähetetään hautaoikeuden haltijalle myös kirjeitse, mikäli hänen yhteystietonsa ovat hautatoimen tiedossa.

Hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi seisoo kallistuneen hautamuistomerkin vieressä. — Joensuun hautausmaalla on kallistuneita kiviä, jotka aiheuttavat turvallisuusriskin hautausmaalla kävijöille. – Jos vaaralliseksi todetulla haudalla on voimassa oleva hoitosopimus, ei hoitotoimenpiteitä tehdä ennen kuin haudalla olevat kivet ovat turvallisia, sanoo hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun seurakuntayhtymän hautausmailla käynnistyy tänä kesänä hoitamattomien hautojen kartoitus. Kartoituksen tavoitteena on saada aikaan turvalliset ja siistit hautausmaat.

Kartoitus alkaa juhannuksen jälkeen lohkoittain Joensuun, Kettuvaaran ja Utran hautausmailta. Mikäli aikaa jää, kartoitukset jatkuvat kesän mittaan myös Enon, Pyhäselän, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran hautausmailla.

– Kaikilta hautausmailta voi jäädä tänä kesänä osa lohkoista kartoittamatta. Näille alueille siirrytään työaikaresurssien suomissa puitteissa seuraavien hoitokausien aikana, kertoo yhtymän hau-taustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi.

Valkoinen tiedote merkkinä kunnostustarpeesta

Kartoituksen yhteydessä hoitamattomat haudat kuvataan ja niille asetetaan valkoinen kunnostuskehotustiedote. Mikäli hautaoikeuden haltijan yhteystiedot ovat tiedossa, kehotus lähetetään hauta-oikeuden haltijalle myös postitse.

– Tänä kesänä kuvatut hoitamattomat haudat kuvataan tilanteen kehittymisen seuraamiseksi uudelleen keväällä 2021. Tavoitteena on, että kiinteistötoimikunta tekee tämän jälkeen yhteiselle kirkkoneuvostolle esityksen hoitamattomien hautojen kuulutusmenettelyn aloittamisesta, kertoo Kiviniemi.

– Jos kirkkoneuvosto päättää käynnistää kuulutusmenettelyn, haudanhaltijalla on vuosi aikaa laittaa hauta kuntoon. Muutoin hauta palautuu seurakuntayhtymän haltuun vuonna 2022, lisää Kiviniemi.

Kiviniemen kuvaama aikataulu koskee tänä kesänä kunnostuskehotuksen saavia hautoja.

Vastuu hautakivien turvallisuudesta on omaisilla

Kartoituksessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota kaatuneisiin ja kallistuneisiin muistomerkkeihin. Samalla tarkistetaan, että hauta on myös muilta osin hoidettu hautausmaan arvon mukaisella tavalla.

– Hoitovelvoite täyttyy, kun haudan nurmi- tai hiekkapinta on siisti ja muistomerkki sekä mahdolliset reunakivet ovat suorassa. Hoidetulla haudalla ei kasva häiritsevästi rikkakasveja tai puiden ja pensaiden taimia. Kukkien istuttaminen haudalle sen sijaan ei ole välttämätöntä, kertoo Kiviniemi.

Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija, joka on yleensä tehtävään nimetty vainajan omainen. Hautaa voidaan hoitaa joko omaisten toimesta, tai haudan hoidon voi antaa maksua vastaan seurakuntayhtymän hautainhoitorahaston tehtäväksi. Hoitosopimukseen sisältyvät haudan nurmi- tai hiekkapinnan hoito sekä kukkien hankinta, istutus ja hoito.

Vastuu hautamuistomerkkien eli hautakivien kunnosta ja turvallisuudesta on joka tapauksessa omaisilla. Hautaoikeuden haltijan on huolehdittava esimerkiksi kallistuneen muistomerkin oikaisemisesta niin, ettei se aiheuta vahingon vaaraa.

Pienen kiven kohdalla oikaisun voi Kiviniemen mukaan tehdä osatessaan itse, mutta ainakin isompien kivien kohdalla oikaisun voi tilata kiviliikkeeltä tai seurakuntayhtymältä.

– Hautaustoimen työntekijät eivät työskentele vaarallisiksi todetuilla haudoilla. Jos vaaralliseksi todetulla haudalla on voimassa oleva hoitosopimus, ei hoitotoimenpiteitä tehdä ennen kuin haudalla olevat kivet ovat turvallisia. Joskus kallistuneita muistomerkkejä joudutaan turvallisuussyistä kaatamaan hallitusti, kertoo Kiviniemi.

Vihreä tiedote kertoo hallinta-ajan päättymisestä

Valkoisten kunnostuskehotus-tiedotteiden lisäksi Joensuun seurakuntayhtymän hautausmaiden haudoilla voi tänä kesänä törmätä myös vihreisiin tiedotteisiin. Vihreät tiedotteet laitetaan haudoille, joiden hallinta-aika on päättynyt vuoden 2019 lopussa.

Mikäli hautapaikan haltija haluaa säilyttää hallintaoikeutensa hautaan, on oikeus uudistettava vuoden 2020 aikana hautausmaan toimistossa. Mikäli hautaa ei haluta enää ylläpitää, haudalla oleva muistomerkki on poistettava 30.6.2021 mennessä, muutoin se siirtyy seurakuntayhtymän haltuun vastikkeetta.

Haudan hallintaoikeuden päättymisestä julkaistaan virallinen kuulutus sanomalehti Karjalaisessa loppukesästä 2020.

Virpi Hyvärinen

* Hautoja koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä Joensuun seurakuntayhtymän hautausmaan toimistoon, p. 013 263 5571, hautauspalvelut.joesuu@evl.fi.

Hautausmaan kukkamyymälästä kukat vaikka parvekkeelle

Vielä ehtii hankkia kesäkukkia niin hautojen kuin pihamaankin kaunistukseksi. Joensuun hautausmaan kukkamyymälä on avoinna vuosittain vapusta pyhäinpäivään.

Vielä ehtii hankkia kesäkukkia niin hautojen kuin pihamaankin kaunistukseksi. Joensuun hautausmaan kukkamyymälä on avoinna vuosittain vapusta pyhäinpäivään.

Hortonomi Seppo Leppänen ja kesätyöntekijä Anna-Riitta Nikkanen esittelevät kukkia myymälässä. — ”Meillä on ainakin begonioita, verenpisaraa ja hopealehteä myynnissä syyskuun puoleenväliin asti”, sanoo kukkamyymälästä vastaava hortonomi Seppo Leppänen. Anna-Riitta Nikkanen on kesätöissä hautausmaalla. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun hautausmaalla sijaitseva Hautainhoitorahaston kukkamyymälä palvelee paitsi hautojen hoitajia, myös pihamaansa tai parvekkeensa kaunistajia. Kesäkukkien, mullan ja lannoitteiden lisäksi kukkamyymälästä saa myös leikkokukkia, viherkasveja ja kukkasidontaa.

Toista vuotta hautausmaan kukkamyymälästä vastaava hortonomi Seppo Leppänen on pannut tyytyväisenä merkille, että tänä kesänä kukkamyymälään on löytänyt hautojen hoitajien lisäksi yhä useampi parvekekukkien hankkija.

– Jostakin syystä ihmisillä on aika paljon sitä mielikuvaa, että täältä myydään kukkia vain seurakunnan omaan toimintaan tai haudoille. Näin ei ole. Kukkamyymälästä voi yhtä lailla hankkia kukkia myös kotiin. Tänä kesänä parvekekukiksi on mennyt etenkin pelargoneja ja amppeleita, Leppänen kertoo.

Mieluisia Leppäselle ovat tietenkin myös myymälän vakioasiakkaat. Tänä kesänä asiakkaiksi on tullut useita kymmeniä ihmisiä, jotka Leppänen muistaa viime vuodelta. Osa käy ostamassa hyvinkin säännöllisesti leikkokukkia haudoille, jotkut hankkivat viherkasveja kotiinsa.

Haudoille hankittavista kukista ehdottomia suosikkeja ovat Leppäsen mukaan mukulabegoniat ja pikkubegoniat.

– Ne ovat helppohoitoisia kesäkukkia, mikä on monelle tärkeätä. Haudalla ei välttämättä ehdi niin useasti käymään. Seurakuntakin käyttää niitä paljon hoitohaudoillaan, ja ihmiset ovat ehkä myös tottuneet begonioihin, Leppänen sanoo.

– Jos haluaa vaihtelua, niin helppohoitoisina vaihtoehtoina haudoille suosittelisin vähän kookaskasvuisempia maisemabegonioita ja tarhabegonioita sekä verenpisaraa, lisää Leppänen.

Hautainhoitorahaston kukkamyymälä (Rauhankatu 4, Joensuu) on avoinna vuosittain vapusta pyhäinpäivään. Kesäkuun loppuun saakka myymälä on avoinna ma-pe klo 8-17 ja la klo 9-13, 1.7. alkaen ma-pe klo 8.30-16.

Virpi Hyvärinen

Sankarihautausmaalla tehdään täydennysistutuksia kesällä

Sankarihautausmaan arvokkuutta ja viihtyisyyttä parannetaan kesän 2020 täydennysistutuksilla.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 9.6.2020 Joensuun sankarihautausmaan hoitoa. Yhteinen kirkkoneuvosto on saanut seurakuntalaiselta aloitteen kukkaistutusten lisäämiseksi sankarihautakivien väliin.

Vastauksena aloitteeseen todetaan, että sankarihauta-alueen hautakivet ovat kivimurskeen päällä. Mikäli hautakivien ympärillä olisi multaa kukkaistutuksia varten, lisäisi se merkittävästi routavaurioiden aiheuttamaa hautakivien liikkumista ja painumista. Lisäksi hautakivet on asetettu niin lähelle toisiaan, ettei hautakivien välissä ole riittävää tilaa kukkaistutuksille.

Sankarihautausmaan arvokkuutta ja viihtyisyyttä parannetaan kesän 2020 täydennysistutuksilla. Kaatuneitten Muistotoimikunnan suunnitelmien mukaisesti sankarihauta-alueelle tilataan uusi näyttävä kukka-astia, kunnostetaan perenna-alueita ja istutetaan uudet maanpeitekasvit talvivaurioista kärsivälle alueelle, joilla talvi on tehnyt tuhojaan.

Tehdyn aloitteen ja muun saadun asiakaspalautteen perustella seurakuntayhtymä tilasi sankarihauta-alueelle täydennysistutussuunnitelman. Suunnitelman mukaisesti alueelle tehdään yhteensä yhdeksän uutta istutus-aluetta sankarihautakivien välissä oleville alueille.

Sari Jormanainen

Kiihtelysvaaran kirkon rakentamisen raamit hyväksyttiin

Joensuun ev.lut. seurakun-tayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.6.2020 Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnitelman.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.6.2020 Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnitelman. Tulipalossa syksyllä 2018 tuhoutuneen kirkon paikalle rakennetaan uusi kirkko, jonka hyötypinta-ala on suunni-telmien mukaan noin 510 m². Perustilanteessa kirkossa olisi 100-125 istumapaikkaa. Tarvittaessa istumapaikkoja olisi mahdollista järjestää 225 henkilölle.

Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan kirkon arvonlisäverolliset (24 %) rakennuskustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa. Kustannuksiin ei sisälly urkujen/soittimen hankintaa.

Rakentamisen lähtökohtana on, että uuteen kirkkoon sijoitetaan kaikki Kiihtelysvaaran seurakuntapiirin toiminnan tarvitsemat tilat ja nykyisestä seurakuntatalosta luovutaan.
Kirkon rakennussuunnittelu käynnistetään syksyllä 2021. Rakennussuunnittelun on arvioitu kestävän 12-18 kuukautta.

Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan myös tuloveroprosentin vuodelle 2021 sekä hyväksyi toimintakertomuksen ja vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2019. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän tuloveroprosentti pysyy nykyisellään 1,55 prosentissa vuonna 2021.

Sari Jormanainen

Poikkeusolojen kokoontumisrajoituksia lievennetään – Jumalanpalvelukset jälleen yhdessä seurakunnan kanssa

Suomen hallitus linjasi toukokuun alussa, että koronavirustilanteen vuoksi asetettuja kokoontumisrajoituksia voidaan ryhtyä purkamaan vaiheittain. Päätös näkyy myös seurakuntien toiminnassa 1.6.2020 alkaen.

Kirkkoherra Ari Autio seisoo ehtoollisvälineitä sisältävä kaapin edessä ehtoollismalja ja ehtoollileipäastia kädessään. — Ehtoollisvälineet saadaan pian jälleen ottaa esille seurakuntalaisia varten. Rantakylän kirkkoherra Ari Autio iloitsee, että seurakunta saa taas kokoontua Jumalan sanan kuuloon, ehtoollisen sakramentin osallisuuteen ja yhteyteen toistensa kanssa. Kuva: Sari Jormanainen

Kokoontumisrajoituksia lievennetään kesäkuun alusta alkaen. Aluehallintovirastot tekivät 19.5.2020 päätöksen, jonka mukaan alle 50 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja 1.6.2020 alkaen.

Aluehallintovirasto päätti myös, että suurempien, 50-500 osallistujan, tilaisuuksien järjestäminen on mahdollista kesäkuun alusta alkaen erikoisjärjestelyin, eli niin, että ihmisten turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisella sekä turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen avulla.

Seurakuntalaiset mukaan jumalanpalveluksiin kesäkuun alusta

Päätösten myötä jumalanpalvelukset on mahdollista toteuttaa läsnä olevan seurakunnan kanssa 1.6.2020 alkaen. Jumalanpalveluksissa kiinnitetään erityistä huomiota riittäviin turvaväleihin ja hyvään käsi- ja yskimishygieniaan.
– Piispojen ohjeen mukaan kirkkotilassa voi olla enemmänkin kuin 50 ihmistä, jos 1,5 metrin turvavälit voidaan pitää. Rantakylän kirkolla tämä tarkoittaa sitä, että selkeästi rajaamme osan penkeistä pois käytöstä ja jäljelle jäävillä penkkiriveillä jätetään tarvittava väli vierustoveriin. Saman perheen jäsenet toki voivat istua liki toisiaan, Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Autio kertoo tulevista käytänteistä.

Ehtoollista nautitaan pitkästä aikaa – hygienia ja etäisyydet huomioidaan

Jumalanpalveluksissa voidaan viettää myös ehtoollista. Jokainen seurakunta päättää itsenäisesti, milloin kirkossa pidetään sanajumalanpalvelus ja milloin messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Myös ehtoollisella ensiarvoisen tärkeää on pitää riittävä etäisyys toisiin.
– Ajatuksenani on teipata lattiaan alttarikaiteen eteen merkit, joiden kohdalle voi polvistua alttarille. Ehtoollisen jakajat huolehtivat käsihygieniasta ja välttävät koskemasta seurakuntalaisen käsiä ehtoollista jakaessaan. Käsihygieniaa varten alttarilla on käsidesiä, mutta kasvojen edessä ei käytetä suojamaskeja, Autio sanoo.

Ehtoollista on vietetty läsnä olevan seurakunnan kanssa Joensuun ja Kontiolahden kirkoissa viimeksi yli kaksi kuukautta sitten.
– Jumalanpalveluksen päämuoto on messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Monet ovat kertoneet, että heillä on ikävä ehtoollista. Yhtä lailla pappien on ollut omituista toimittaa jumalanpalvelus ilman seurakuntaa. Kirkonkellot ovat tehneet tiettäväksi, että kirkossa on menot, mutta vain pappi ja kanttori ovat olleet läsnä.
– On riemullista palata normaaliin. Siihen tuttuun ja turvalliseen. Paljon on näinä aikoina puhuttu jostakin uudesta normaalista, mutta jumalanpalveluksilla on pitkä ja vakiintunut historia, jonka normaali ei helposti järky. On hienoa, että seurakunta saa taas kokoontua Jumalan sanan kuuloon, ehtoollisen sakramentin osallisuuteen ja yhteyteen toistensa kanssa, Autio iloitsee.

Jumalanpalvelukset välitetään verkon kautta jatkossakin Joensuussa ja Kontiolahhdella

Joensuun seurakunnat ja Kontiolahden seurakunta jatkavat jumalanpalvelusten välittämistä verkkoon myös kesän aikana. Joensuun seurakunnissa kesäkuun alusta alkaen jumalanpalvelusta on mahdollista kuunnella suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Jumalanpalvelukset välitetään verkkoon kuunneltavaksi kesän ajan Rantakylän kirkosta.

Lähetys julkaistaan YouTubessa Joensuun seurakuntayhtymän Toivon tähden –kanavalla. Linkki lähetykseen löytyy myös verkkosivuilta http://www.joensuunseurakunnat.fi ja seurakuntien sosiaalisen median kanavista.

Kontiolahden seurakunta jatkaa jumalanpalvelusten välittämistä videon kautta. Seurakunnan suorat lähetykset julkaistaan YouTubessa (youtube.com) ja ne löytyvät hakusanalla Kontiolahden seurakunta.
– Seurakuntalaisia tiedotetaan kirkossa suoratoistosta. Kuvaamme pääsääntöisesti vain toimittajat ja avustajat. Seurakuntalaisia emme kuvaa, emmekä ehtoollisella kävijöitä. Kirkossa on myös merkitty selkeästi alueet, joihin kuvaus ei yllä, Kontiolahden seurakunnan kirkkoherra Jukka Reinikainen kertoo.

Rippikoulut toteutetaan päiväleireinä, Vaivio ja Hietajärvi pysyvät kiinni, seurakuntien tiloja voi vuokrata juhlakäyttöön

Jumalanpalvelusten lisäksi myös muu seurakuntien toiminta käynnistyy hiljalleen. Kesän ajan rippikoulut järjestetään Joensuun seurakunnissa turvallisuussyistä päiväleireinä. Yön yli kestäviä rippileirejä ei kesällä järjestetä, koska leiriolosuhteissa hallituksen suosittamien turvaetäisyyksien ja tilojen väljyyden toteuttaminen olisi vaikeaa. Rippikoulujen konfirmaatioista tiedote-taan rippikoululaisille ja heidän huoltajilleen.

Seurakuntayhtymän Vaivion kurssikeskuksessa ja Hietajärven leirikeskuksessa ei järjestetä touko-elokuussa lainkaan seurakuntien leirejä. Rippikoulujen lisäksi myös muut kesälle suunnitellut leirit toteutetaan mahdollisuuksien mukaan päivätoimintana.

Kontiolahden seurakunnassa on päädytty myös päivärippikoulujen järjestämiseen kesällä. Rippikouluun kuuluu lähiopetusta Lehmon seurakuntatalolla ja muutamia leiripäiviä Hirvirannan leirikeskuksessa. Lisäksi rippikoululaisille järjestetään lokakuussa kolmen yön leiri. Konfirmaatiot pidetään loka-marraskuussa.

Hallituksen koronavirustilanteen vuoksi tehtyjen rajoitusten lieventäminen vaikuttaa myös seurakuntien tilojen käyttöön. Joensuun seurakuntien tiloja on mahdollista vuokrata 1.6.2020 alkaen mm. muisto-, juhla- ja perhetilaisuuksiin.
Tilojen käytössä tulee huomioida paikalla olevien ihmisten määrä. Pienissä tiloissa väkimäärää joudutaan rajaamaan alle 50 henkilöön.

Sari Jormanainen

Pappi on tavattavissa myös sairaalassa

Korona-aika on saanut sairaalapapit tekemään hätäehtoollispaketteja osastoille. Niitä voidaan tarvita tilanteissa, joissa papin paikalla olo on kielletty, ja hoitaja tarjoaa infektoituneelle potilaalle ehtoollisen.

Sairaalapapit Eja Majasaari ja Marja Liisa Liimatta seisovat Pohjois-Karjalan keskussairaalan päivystyksen ovella — Pastorit Eija Majasaari (vas.) ja Marja Liisa Liimatta toimivat sairaalapappeina koko Pohjois-Karjalan ja Heinäveden asukkaille. Heihin voi törmätä niin keskussairaalassa kuin Siilaisellakin. Kuva: Virpi Hyvärinen

Jos työt sujuisivat tänä päivänä niin kuin ne normaalisti sujuvat, sairaalapapit Marja Liisa Liimatta ja Eija Majasaari viettäisivät iltapäivänsä pitkälti Pohjois-Karjalan keskussairaalan ja Siilaisen kuntoutumiskes-kuksen osastoilla potilaita, omaisia ja henkilökuntaa tavaten.

Sitä tapahtuu nytkin, mutta eri tavalla. Osastoille ei voi mennä hengailemaan, vaan sinne mennään pyynnöstä, poikkeusolojen tuomien rajoitusten puitteissa.
– Olemme miettineet sitä, mitä työmme on nyt, kun rutiinit menevät uusiksi. Tämä työ kun on pitkälti kohtaamista, toteaa Eija Majasaari.

Pandemian osalta varaudutaan tukemaan niin potilaita kuin henkilökuntaa

Kohtaamiset jatkuvat toki edelleen. Etäyhteyksiä suositaan, mutta tilanteesta riippuen myös kasvokkain kohtaaminen on mahdollista.
– Nythän tämä on koronan suhteen enemmän valmistautumista ja varustautumista. Olemme tehneet esimerkiksi hätäehtoollispaketteja niitä tilanteita varten, joissa hoitaja joutuu ilman pappia jakamaan ehtoollisen infektoituneelle potilaalle. Se on apupaketti, joka sisältää ehtoollisvälineet ja kaavan, jonka mukaan toimia, kertoo Marja Liisa Liimatta.
– Lisäksi meillä on yhteistyötä sellaisten osastojen kanssa, joille odotetaan koronapotilaita. Olemme myös yksi psykososiaalisen tuen muodoista, joita koko henkilökunnalle tarjotaan, Liimatta jatkaa.

Tehtäviä niin teholla kuin psykiatriatalossa ja vuodeosastollakin

Sairaala on moni-ilmeinen paikka tehdä töitä ihan normaalioloissakin. Pappeja tarvitaan niin teho-osastolla, synnytysosastolla, syöpäpotilaiden parissa, vuodeosastoilla kuin psykiatriatalossa. Vastaan tulee monenlaisia tilanteita.
– Usein meitä pyydetään esimerkiksi kuolevan luokse ehtoollista jakamaan tai hartaushetkeä pitämään, tai ihan vain keskustelemaan mieltä painavasta asiasta, toteaa Majasaari.
– Ja sitten on ihan muuta sielunhoidollista keskustelua. Teemme myös kirkollisia toimituksia, etenkin siunaamisia keskussairaalan ja Siilaisen kappelissa. Ja kyllä me myös vihimme ja kastamme sairaalassa. Rippikouluakin voi täällä käydä, kertoo Liimatta.

Normaalioloissa sairaalapapeilla on myös esimerkiksi aamunavauksia sairaalakoulussa ja ryhmiä psykiatriatalossa. Pääsiäisenä ja pyhäinpäivänä sairaalapapit kiertävät osastoilla jakamassa ehtoollista. Myös omaisten tapaaminen on tärkeä osa työtä.
– Omaisia tapaan usein potilaan luona sekä saattohartauksissa ja siunaustilaisuuksissa. Omaisten ja potilaan kesken voidaan keskustella siitä, mitä on tapahtunut, miten kotona pärjätään, onko tukiverkostoa. Toisinaan omaiset haluavat jatkaa keskustelua myös kahden kesken, Liimatta kertoo.
– Poikkeusoloissa omaisia on nähnyt tosi vähän, kun vain saattohoitopotilaiden omaiset ovat saaneet käydä sairaalassa, lisää Majasaari.

Evankeliointi ei kuulu asiaan – ihmistä tuetaan tänen tarpeistaan käsin

Sairaalapapin tehtävänä on tarjota paitsi potilaille, myös omaisille ja henkilökunnalle henkistä, hengellistä ja psykososiaalista tukea.
– Evankeliointia me emme tee, sen rajaa jo yhteistyösopimus, jossa lupaamme kunnioittaa jokaisen vakaumusta. Keskustelemme hengellisistä, henkisistä ja elämänkat-somuksellisista asioista silloin, kun se on ihmisen oma toive, hänen vakaumuksestaan riippumatta, Liimatta toteaa.
– Sairaalapapin olemassaolo liitetään helposti pelkästään uskoon. Meillä on kuitenkin myös esimerkiksi terapeuttista osaamista. Henkilökunnan parissa osallistumme esimerkiksi osastotunneille tukien työntekijöiden ammatillista vahvistumista, kertoo Liimatta, jonka työnkuvaan kuuluu myös työnohjaajana toimiminen.

Sairaalapappien palvelut Joensuussa

• Keskussairaalan osastot: sairaalapappi Marja Liisa Liimatta, p. 050 4353 883,
marja-liisa.liimatta@siunsote.fi
• Siilainen ja keskussairaalan psykiatria-talo: sairaalapappi Eija Majasaari, p. 050 4319 226, eija.majasaari@siunsote.fi
• Sairaalapapin palvelut potilaille, omaisille ja henkilökunnalle arkisin klo 7-17
• Keskusteluapu, sielunhoito, ehtoollisen viettäminen, kirkolliset toimitukset, rukoushetket, saattohartaudet, rippikoulu, osastotunnit, työnohjaus

Virpi Hyvärinen

Seurakuntayhtymä tukee perheiden selviytymistä poikkeusoloista

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on käynnistynyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamana hanke, jolla tuetaan perheiden selviytymistä poikkeusoloista.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on käynnistynyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamana hanke, jolla tuetaan perheiden selviytymistä poikkeusoloista.

Diakoni Katja Nuuhkarinen istuu keinussa Joensuun torin laidalla ja pastori Kaisa Puustinen nojailee hymyillen keinun selkämykseen. — Hiljattain käynnistyneessä hankkeessa työskentelevät diakoni Katja Nuuhkarinen (vas.) ja pappi Kaisa Puustinen etsivät tapoja tukea perheitä ja nuoria poikkeusoloista selviytymisessä. Kuva: Sari Jormainainen

Joensuun seurakuntayhtymässä käynnistettiin toukokuussa kahden työntekijän voimin Tukea perheille ja nuorille Joensuun alueella COVID-19 poikkeusoloista selviytymiseen -hanke. Hankkeen tavoitteena on tukea nuoria ja perheitä, joille korona on aiheuttanut ylitsepääsemättömältä tuntuvia vaikeuksia joko talouteen, parisuhteeseen tai muihin perheen sisäisiin suhteisiin.
– Poikkeusoloista johtuva sosiaalinen eristäytyminen muuttivat perheiden arkirutiinin täysin uudenlaiseksi. Yhtäkkiä pitikin pystyä olemaan ’ihan vain perheen kesken’ eristyksissä, mutta kuitenkin tavoitettavissa ja tavoitteellinen sekä koulu- että työmaailmassa samalla, kun työskentely- ja vapaa-aika sekoittuivat tai katosivat, hankepäällikkö, diakoni Katja Nuuhkarinen pohtii poikkeuksellisen kevään vaikutuksia.
– Monissa perheissä myös toimeentulotilanne on heikentynyt huomattavasti, mahdolliset päihde- ja mielenterveysongelmat ovat kärjistyneet ja lisäksi perheiden keskinäinen kommunikaatio on joutunut uuteen tilanteeseen. Mikäli muutos jää pysyväksi, on syrjäytymisen riski aiemmin koetusta hyvinvoinnista ja elämästä suurempi, hanketyöntekijä, pappi Kaisa Puustinen jatkaa.

Konkreettisen tuen lisäksi hankkeessa pyritään luomaan vertaistukiverkostoja, jotka voisivat edistää perheiden hyvinvointia myös poikkeusolojen jälkeen. Työtä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
– Ihmisten kanssa tehtävä työ on lähtökohtaisesti sekä yksilö- että verkostotyötä. Kirkolla on oma erityinen osaamisensa, joka vahvistuu verkostojen myötä. Verkostoja on jo nyt olemassa kiitettävästi, vaikka katvealueitakin varmasti on. Aina löytyy uusia ja yllättäviäkin tahoja joiden kanssa tehdä yhteistyötä, Puustinen toteaa.

Nuuhkarinen toivoo, että yhteistyön avulla löydettäisiin juuri heidät, jotka tarvitsevat tukea päästäkseen eteenpäin. Myös kirkon tekemää tärkeää diakoniatyötä halutaan tehdä tutuksi hankkeen kautta.
– Hanke on diakoninen, ja toivon, että sen avulla ihmisille välittyy kirkon tekemän työn perusarvo: ihmisistä välittäminen ja auttamisen tärkeys tämän vuosikymmenen keinoin, Nuuhkarinen kertoo odotuksistaan työlle.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana hanke jatkuu Joensuun seurakuntayhtymässä vuoden 2020 loppuun.

Sari Jormanainen

Geokätköretki avattu Joensuun hautausmaalle

Kävelyretkessä on kyse geokätköilystä, joka poikkeaa tavallisesta kätköilystä siten, että kohteissa ei ole fyysisiä kätköpurkkeja.

Patsas, jossa kolme vakavaa ihmishahmoa, kaksi kuvaajaa kohti katsovaa naista ja yksi selkä kuvaajaan päin seisova mies. — Yksi Joensuun hautausmaan sota-ajan muistomerkeistä on sankarimuistomerkki ”Ikuisuutta kohti”, joka on omistettu Talvi- ja Jatkosodan sankarivainajien muistolle. Kuva: Kirkkotien arkisto.

Joensuun hautausmaalla on avattu sotamuistomerkkeihin keskittyvä viisikohteinen Adventure Lab -kävelyretki. Kävelyretkessä on kyse geokätköilystä, joka poikkeaa tavallisesta kätköilystä siten, että kohteissa ei ole fyysisiä kätköpurkkeja. Sen sijaan kohteissa vastataan Adventure Lab -puhelinsovelluksessa esitettyyn kysymykseen kohteesta, jonka jälkeen matkaa voidaan jatkaa seuraavaan kohteeseen.

Kävelyretken hautausmaan kohteisiin on rakentanut joensuulainen fyysikko, geokätköilyn harrastaja Antti Oksman.
– Amerikkalainen yritys Groundspeak, joka on Adventure Lab –sovelluksen ja geokätköilysivusto http://www.geocaching.com takana, pyysi minua tekemään alueelle jonkin Adventure Lab -kävelyretken. En tiedä, miksi minut on valittu tekijäksi – todennäköisesti he ovat nähneet käyttäjäprofiilistani, että olen harrastunut asiaa aktiivisesti viime vuosina, kertoo Oksman.
– Vastaavia pyyntöjä on Suomessa tullut alan harrastajille tämän kevään aikana muutamia kymmeniä. Kyse on varmastikin uuden sovelluksen sisäänajosta, jota toteutetaan tällä tavalla yhteistyössä harrastajien kanssa, hän pohdiskelee.

Ensimmäinen vastaaba Adventure Lab -retki rakennettiin Oksmanin tietojen mukaan Joensuussa vajaa vuosi sitten Joensuun torille, ja toinen Mehtimäelle. Kävelyretken kokoaminen nyt nimenomaan Joensuun hautausmaalle oli Oksmanin oma idea.
– Olen kiinnostunut sotahistoriasta, ja ajattelin, että hautausmaan sotamuistomerkkien yhteyteen tällainen olisi mahdollista rakentaa, hän kertoo.
– Muistomerkit ovat monia kiinnostavia kohteita. Hautausmaalla ei ole suotavaa tehdä normaalia kätköilyä, jossa käytetään fyysisiä kätköpurkkeja. Ajattelin, että Adventure Lab –kävelyretki soveltuisikin hyvin hautausmaalle, Oksman toteaa.

Oksmanin mukaan kävelyretken olemassa olo voi tuoda hautausmaalle jonkin verran lisää kävijöitä, mutta toteaa samalla, että retken suorittaminen ei vaadi kiirehtimistä, vaan sen voi suorittaa rauhallisesti.
– Suurin osa geokätköilijöistä on aikuisia, joten on oletettavaa, että he osaavat käyttäytyä hautausmaa-alueella. Geokätköi-lystä kiinnostuneen kannattaa ottaa selvää kätköilyn periaatteista ennen aloittamista, sanoo Oksman.

Joensuun seurakuntayhtymän puolelta asia on otettu myönteisesti vastaan. Oksman kysyi retkelle lupaa hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemeltä, joka näytti kävelyretkelle vihreää valoa.
– Tämähän on hieno juttu, että ihmiset tulevat kävelemään ja nauttimaan meidän kauniista hautausmaastamme ja muistomerkeistä. Meiltä tämä ei vaadi mitään, toteaa Kiviniemi.

Adventure Lab -sovelluksen perusversion voi ladata mobiililaitteeseen maksuttomasti Play Kaupasta. Sovellus käyttää hyväkseen GPS-paikannusta, ja antaa vastata kysymyksiin vain sallitun etäisyyden sisällä kohteen lähellä. Käyttäminen vaatii lisäksi geokätköilytunnukset, jotka voi luoda http://www.geocaching. com -sivustolla.

Virpi Hyvärinen

Moottoripajan toiminta jatkuu uusissa tiloissa – avajaiset 17.6.

Moottoripajan uusi osoite on Jukolankatu 20, Joensuu. Ensimmäinen pajailta uusissa tiloissa pidetään keskiviikkona 3.6.2020.

Joensuun moottoripajan logo. Renkaan kuva ja tyylitelty teksti Moottoripaja Joensuu. Joensuun seurakuntayhtymän moottoripajatoiminta käynnistyy jälleen kesäkuussa. Nuorille suunnattua pajatoimintaa on mahdollista jatkaa kokoontumisrajoitusten lievennysten myötä.

Aiemmin Kuurnankadulla toiminut paja on muuttanut kokoontumistauon aikana uusiin tiloihin. Moottoripajan uusi osoite on Jukolankatu 20, Joensuu. Ensimmäinen pajailta uusissa tiloissa pidetään keskiviikkona 3.6.2020.
– Moottoripaja on tämän vaikean jakson jälkeen aluksi auki kesäkuun ajan kerran viikossa keskiviikkoisin klo 16-20, heinäkuun osalta vielä mietimme tilannetta. Elokuussa toivoaksemme paja olisi jo normaalisti auki kaksi kertaa viikossa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 16-20, erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalainen sanoo.

Uudet tilat ovat Nevalaisen mukaan aiempia tiloja käytännöllisemmät ja parempien liikenneyhteyksien päässä.
– Tilat ovat hieman isommat hallin osalta kuin aiemmin.
Uudelle hallille on helpompaa päästä mm. julkisilla linja-autoreiteillä, koska pysäkki on aivan pajan kohdalla.

Moottoripajan uusien tilojen avajaisia vietetään keskiviikkona 17.6. pajaillan yhteydessä eli klo 16-20. Avajaisia vietetään avoimin ovin.
– Tarjolla on makkaraa, mehua ja kahvia. Paikalle ovat tervetulleita nuoret, heidän vanhempansa, vapaaehtoisohjaajaksi halukkaat henkilöt, yhteistyötahot sekä kaikki Moottoripajan toiminnasta kiinnostuneet. Pajaillassa on normaalia pajan toimintaa, mutta samalla on mahdollista kuulla ja keskustella Moottoripajaan liittyvistä asioista ohjaajien ja erityisnuorisotyönohjaajan kanssa, Nevalainen kertoo.

Moottoripajatoiminnan ideana on, että nuori voi tulla pajalle laittamaan ja korjaamaan ohjatusti omaa moottoroitua kulkupeliään. Pajalla työskennellään myös yhteisten projektien parissa.
– Moottoripajalla on ollut kaksi yhteistä projektia: auto ja skootteri. Näiden kanssa jatketaan ja lisäksi olemme saamassa ainakin kaksi autoa lisää. Tarkoitus on tehdä pajalle yhteinen kisa-auto Moottoripajojen ajopäiviä varten. Lisäksi meillä on pieni ”mönkijänraato”, josta käsittelyn jälkeen tulee toimintakuntoinen ajopeli.
– Tällä hetkellä meillä on tämän vuoden loppuun saakka varat toiminnan pyörittämiseen. Tukijoita kaivataan, se on tosiasia. Tärkeintä on, että voimme tarjota nuorille mielekästä toimintaa Moottoripajan keinoin, Nevalainen toteaa.

Kuten kaikessa seurakuntien toiminnassa, myös moottoripajalla kiinnitetään erityistä huomiota turvaetäisyyksiin ja hygieniaan.

Sari Jormanainen

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä ei tarvetta lomautuksiin

Aluehallintoviraston 19.5. tiedottaman päätöksen mukaan toimintaa voidaan 1.6. alkaen käynnistää seurakunnissa siinä määrin, että kokoontumisrajoituksista johtuva lomautustarve poistuu tällä erää kokonaan Joensuun seurakuntayhtymästä ja sen seurakunnista.

Joensuun seurakuntayhtymässä 29.4.2020 käynnistyneessä yhteistoimintamenettelyssä käsiteltiin COVID 19 -pandemiasta aiheutuvien kokoontumisrajoitusten vaikutuksia yhtymän ja sen seurakuntien työtilanteeseen. Työnantajan alustavan arvion mukaan osa- tai kokoaikainen lomautus olisi voinut vuoden 2020 aikana koskea jopa 60 työntekijää.

Seurakuntayhtymässä ja seurakunnissa on tehty useita uusia toimia, joiden kautta on voitu auttaa joensuulaisia ja pystytty tarjoamaan työtä työntekijöille, joiden työ on pandemian vuoksi vähentynyt tai loppunut. Työntekijöitä on mm. siirtynyt avustamaan diakoniatyötä ja hautaustoimea. Lisäksi esimerkiksi pandemian vuoksi perustetut keskustelu- ja asiointiavun palvelut ovat työllistäneet työntekijöitä uudenlaisiin tehtäviin. Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi myös erilaiset digitaaliset palvelut sekä kirjeitse ja puhelimit-se tapahtuvat yhteydenotot ovat tuoneet työtä.