Pääsiäisen sanomaan kuuluu toivo ja siirtymä lohduttomasta surusta suureen iloon. Toivo on juuri sitä, mitä tarvitsemme tällä hetkellä.
Ukrainan tilanne järkyttää. Sota ei ole tullut vuosikymmeniin näin lähelle meitä. On ymmärrettävää, että reaktiomme vaihtelevat: toiset vetäytyvät, toiset toimivat. On järjestetty mielenosoituksia, osallistuttu keräyksiin, haettu pakolaisia Suomeen, osoitettu tukea Ukrainalle sinikeltaisella värillä.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on sodan syttymisestä lähtien etsitty keinoja auttaa ja tukea ihmisiä sekä sodan keskellä että kotimaassa. Jo sodan syttymisen iltana soivat kirkkojen rauhankellot ympäri maata. Kirkoissa on voinut hiljentyä ja keskustella työntekijöiden kanssa. Kirkon keskusteluavun kanavat verkossa, chatissa ja puhelimessa ovat tarjonneet lohtua ja henkistä tukea niitä tarvitseville.
Monet seurakunnat ovat lahjoittaneet rahaa ukrainalaisten tukemiseksi avustusjärjestöjen kautta. Yksi järjestöistä on Kirkon Ulkomaanapu, joka tukee mm. hätäavun toimittamista konfliktista kärsiville ihmisille. Hätäapu on käytännössä ruoka-apua, lämmikkeitä ja muita perustarvikkeita. Ihmisten auttamishalu on ollut poikkeuksellista: jo ensimmäisen kahden viikon aikana keräys tuotti noin 3 miljoonaa euroa.
Pakolaisten määrä on valtava. Kirkko toimii tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, kuntien ja kaupunkien kanssa, jotta myös seurakunnat voivat taata Suomeen saapuville ukrainalaisille mahdollisimman kattavan avun pakolaistilanteessa.
Kaiken tämän keskellä vietämme pian pääsiäistä, joka on kristityille ympäri maailmaa vuoden tärkein juhla. Pääsiäisen sanomaan kuuluu toivo ja siirtymä lohduttomasta surusta suureen iloon. Toivo on juuri sitä, mitä tarvitsemme tällä hetkellä. Joensuun seurakuntien tunnus Toivon tähden on jälleen ajankohtaisempi kuin koskaan.
Kirsi Taskinen viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi
Kristuksen kärsimyksestä kertova Ristintie-näytelmä esitetään taas kahden vuoden koronatauon jälkeen Joensuun torilla.
Kristuksen kärsimyksestä kertova Ristintie-näytelmä esitetään taas kahden vuoden koronatauon jälkeen Joensuun torilla.
Ristintie-näytelmä levittäytyy Joensuun torin koko alueelle. Tomi Laurikainen nähtiin Jeesuksen roolissa myös vuonna 2019. Tuolloin näytelmää oli seuraamassa noin 600 ihmistä. Kuva: Cecilia Riikonen
Aasin kavioiden kopse, riemuitseva väkijoukko, viimeinen ateria, petos, tuomio ja pilkka, läheisten hätä. Muun muassa tällaisia tunnelmia on luvassa Joensuun torilla pitkäperjantaina, kun joensuulaisen Janne Hyytiäisen ohjaama ja käsikirjoittama Ristintie-vaellusnäytelmä esitetään yleisölle.
Edellisen kerran Ristintie nähtiin vuonna 2019. Seuraavana keväänä yllätti koronapandemia. Kaikki oli valmiina, aasin kuljetukset hommattu, harjoitukset sovittu alkavaksi.
– Sitten jouduttiin pikaisesti perumaan toteutus, tuotantopäällikkö Cecilia Riikonen muistelee kevään 2020 tapahtumia. Myös viime keväänä Ristintie oli tauolla koronatilanteen vuoksi.
Esitys kasaan kahdessa kuukaudessa
Tänä vuonna päätös näytelmän toteuttamisesta tehtiin vasta helmikuun puolivälissä. Niinpä Ristintien tekemiseen on käytettävissä paljon lyhyempi aika kuin aikaisempina vuosina.
– Harjoituksia on ennen koronaa ollut 13 kertaa, nyt viisi tai kuusi kertaa, Riikonen laskee. Hän on innoissaan, että harjoitukset päästiin nyt aloittamaan. Riikonen on toiminut Ristintien tuotantopäällikkönä vuodesta 2018.
Mukaan on kutsuttu uusia vapaaehtoisia näyttelijöitä. Työryhmässä on myös monta konkaria, kuten puvustaja Johanna Nupponen, tekniikasta vastaava Tatu Vuori ja näytelmässä Jeesusta esittävä Tomi Laurikainen.
Kuudetta kertaa Jeesuksen roolissa
Jeesuksen roolissa nähdään jo kuudetta kertaa outokumpulainen tanssija Tomi Laurikainen. Hän odottaa Ristintietä jännityksellä. Korona-aika on tuonut epävarmuutta kulttuurialan töihin, ja esimerkiksi mahdollisiin sairastumisiin varautuminen on paljon mielessä.
Kärsivän Kristuksen esittäminen on ollut Laurikaiselle iso kokemus ja vaikuttava osa omaakin elämää. Hän kertoo, ettei Jeesuksen rooli ole tuntunut ahdistavalta. Vuorovaikutus yleisön kanssa on vahvistanut positiivista kokemusta.
– Se on minulle enemmänkin kuin normaali näyttelijän rooli, se vie syvemmälle hahmoon ja henkilöön, Laurikainen kokee.
Laurikainen toivoo, että Ristintie toisi lämpöä ja rakkautta ihmisten elämään.
– Tarinalla on paikkansa tässä ajassa, kun on ollut surua ja murhetta, Laurikainen sanoo.
Ukrainan tapahtumat mielessä
Näytelmän ohjaaja, Riverian näyttelijäntyön koulutuksen lehtori Janne Hyytiäinen kertoo olevansa juuri nyt erittäin surullinen ja järkyttynyt maailman tilanteen vuoksi.
– Ristintie-näytelmä osuu aikaan, jolloin Jeesuksen kärsimys puhuu kaiken kärsimyksen puolesta, jota maailma ja Ukraina yhdessä kokevat tänä päivänä, Hyytiäinen sanoo.
Näytelmä loppuu murheellisissa tunnelmissa, kun Jeesus ristiinnaulitaan. Kertomus ei kuitenkaan pääty tähän. Hyytiäisen mukaan Ristintie-näytelmä on jumalanpalveluksen prologi. Prologi tarkoittaa esinäytöstä.
Esityksen päätteeksi Joensuun seurakunnan kirkkoherra Katri Vilén toivottaa kaikki ihmiset tervetulleiksi pääsiäiskirkkoon kuulemaan ilosanoman: Kristus on ylösnoussut.
Hanna Pekkanen
Ristintie-näytelmä
Esitys pe 15.4. klo 17 Joensuun torilla. Tapahtuman järjestävät Joensuun ev.lut. seurakunnat. Vapaa pääsy.
Liikkuva näytelmä, jossa yleisö liikkuu mukana. Järjestyksenvalvojat ohjeistavat. Anna näyttelijöille työrauha.
Näytelmää ei suositella perheen pienimmille väkivallan kuvauksen vuoksi (esityksessä esim. käytetään tekoverta).
Tule vain terveenä. Käytä maskia. Pidä turvavälit.
Joensuun seurakuntien pääsiäisen tilaisuudet kootusti verkossa: hoosianna.fi.
Diakonian vastaanotto on ruohonjuuritason näköalapaikka paikalliseen vähävaraisuuteen. Millaista on joensuulainen ja kontiolahtelainen köyhyys? Mikä diakoniatyöntekijöitä erityisesti huolestuttaa?
Diakonian vastaanotto on ruohonjuuritason näköalapaikka paikalliseen vähävaraisuuteen. Millaista on joensuulainen ja kontiolahtelainen köyhyys? Mikä diakoniatyöntekijöitä erityisesti huolestuttaa?
Asumisen kalleus on yksi taloudellista ahdinkoa aiheuttava tekijä. – Asumiskustannukset ovat usein tuloihin nähden liian korkeat. Talous ei kestä esimerkiksi kodinkoneiden rikkoontumista tai auton käyttökuluja, sanoo diakoniatyöntekijä Saila Musikka. Kuva: iStock/Karl-Hendrik Tittel
Diakonian perusajatus on, että diakonia auttaa siellä, mihin muu apu ei ulotu. Talousvaikeuksien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että diakoniatyöntekijän pakeille hakeudutaan usein siinä kohdassa, kun yhteiskunnan tuet on jo haettu, mutta rahat eivät riitä ja jääkaappi ammottaa tyhjyyttään.
Joensuun seurakuntayhtymän kuudessa seurakunnassa käytettiin vuonna 2021 yhteensä n. 192 150 euroa diakonian myöntämään taloudelliseen tukeen. Kontiolahden seurakunnassa taloudellisten avustusten euromäärä oli samana vuonna n. 23 000 euroa. *
Mitä näiden lukujen takaa löytyy?
Eniten taloudellista apua diakoniasta hakevat pitkäaikaistyöttömät ja lapsiperheet
Pielisensuun seurakunnan diakoniatyöntekijä Saila Musikan mukaan vähävaraisuus näyttäytyy diakonian vastaanotolla monin kasvoin ja monin ilmentymin.
– Toisilla se on pitkäaikaista köyhyyttä, toisilla kriisin tai elämäntilanteen tuomaa vähävaraisuutta. Siinä, missä yksi ihminen lähtee etsimään keinoja selviytyäkseen, toinen saattaa väsyä nopeasti hankalaan tilanteeseen ja kokea lähes pohjatonta toivottomuutta ja syyllisyyttä.
Eniten taloudellista tukea Pielisensuun seurakunnan diakoniasta hakevat Musikan mukaan yksin asuvat pitkäaikaistyöttömät ja vähävaraiset lapsiperheet. Samat ryhmät ovat eniten edustettuina myös Rantakylässä, Enossa ja Kontiolahdella, joista Kirkkotie tiedusteli asiaa.
Esimerkiksi Kontiolahden seurakunnassa tämä tarkoittaa konkreettisina lukemina sitä, että vuonna 2021 taloudellista tukea haki diakoniasta noin 240 yksinelävää, 106 perhettä ja 63 pariskuntaa.
– Yksinelävien ryhmässä korostuvat pitkäaikaistyöttömät, asiakkaina on varsin paljon päihdetaustaisia nuoria miehiä. Toisaalta ryhmässä on eläkeläisiä, jotka ovat taloudellisessa ahdingossa, kertoo diakoniatyöntekijä Sanna Mutikainen.
Lapsiperheiden taloudellisiin vaikeuksiin liittyy usein vanhempien työttömyyttä tai sairautta; myös yksinhuoltajia on taloudellisen tuen hakijoiden joukossa.
– Nämä perheet joutuvat säästämään kaikessa, lasten harrastuksissa, lomissa ja niin edelleen, kertovat Rantakylän seurakunnan diakoniatyöntekijät Olli Humalajärvi ja Auli Pehkonen.
Musikkaa huolestuttaa tällä hetkellä erityisesti hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen: Osa ihmisistä voi hyvin ja heidän hyvinvointinsa jatkuu ja kehittyy edelleen. Osalle ihmisistä elämä ja tulevaisuus näyttäytyvät jatkuvana kamppailuna peruselämän edellytysten saavuttamisessa.
Musikan mukaan yhteiskunnan tuet on rakennettu tilanteessa, jossa elämänmuutokset olivat selkeämpiä ja paremmin hallittavissa.
– Työttömyysturva tunnistaa työttömyyden, mutta ei kovinkaan ketterästi taivu pätkätöiden tuomaan tulojen ja työpäivien epävakauteen. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi peruselämän turvaksi, mutta on monille muodostunut jopa vuosia kestäväksi tulonlähteeksi.
Asumiskustannukset vievät monen talouden tiukille – talous ei kestä normaalielämään kuuluvia kuluja
Yksi konkreettinen asia, joka laittaa Joensuussa ihmisten taloutta tiukille, on asumisen kalleus.
– Asumiskustannukset ovat usein tuloihin nähden liian korkeat, jolloin kuukausittainen talouden tasapainottaminen on vaikeaa eikä talous kestä normaaliin elämään kuuluvia riskejä, kuten kodinkoneiden rikkoontumista tai auton käyttökuluja, kertoo Musikka.
Humalajärven ja Pehkosen mukaan moni vähävarainen haluaisi muuttaa pienempään ja halvempaan vuokra-asuntoon, koska liian suuret asumiskustannukset voivat vaikuttaa tukien maksamiseen.
– Muutto ei kuitenkaan onnistu, sillä Kelan kriteerien mukaisia asuntoja ei ole kaupunkialueella tarjolla.
Diakoniatyöntekijät toivovat Kelalta ymmärtämystä tilanteeseen ja peräänkuuluttavat kohtuuhintaisia asuntoja Joensuuhun.
– Asumistuen korottaminen ei auta, sillä se johtaa usein vuokrien korotukseen. Jotta tuesta olisi todellista apua, se pitäisi ohjata muuhun kuin asumistukeen.
Vähävaraiset muuttavat maalle edullisten asuntojen perässä – vähävaraisten palvelut taas muuttavat kaupunkiin
Kaupunkialueella asumisen kalleuden kääntöpuoli näkyy Enon seurakunnan diakoniatyöntekijä Sari Korhosen mukaan syrjäisemmillä alueilla.
– Enossa vähävaraisuus on jatkuvasti kasvava ilmiö, joka koskettaa monia talouksia. Kaupunkien syrjäalueille on syntymässä erikoinen jännite, kun vähävaraisten palvelut karkaavat keskustoihin, mutta eniten palveluja tarvitsevat henkilöt siirtyvät asumaan syrjäseuduille edullisempien asuntojen perässä.
Korhosen mukaan viime vuoden puolella taloudellista apua haki Enon seurakunnasta noin 150 taloutta ja kolmasosa heistä jäi vaille apua.
– Ei siksi, etteivät olisi olleet vähävaraisia ja avun tarpeessa, vaan siksi, etteivät seurakunnan avustusvarat riitä vastaamaan kaikkiin pyyntöihin. Asiakasmäärien kasvu on ollut niin suurta vuodesta toiseen ja korona-aika on lisännyt avunpyyntöjä entisestään.
Sähköiset palvelut eivät toimi kaikille – internetin käyttöön ei välttämättä ole varaa eikä osaamista
Korhonen nostaa esiin myös haasteet, jotka liittyvät useiden palveluiden siirtymiseen nettiin tai puhelimella hoidettavaksi. Kaikilla ei ole varaa ladata puhe- tai nettiaikaa, ja vielä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan avanneet tietokonetta tai älypuhelinta – eikä kyse ole pelkästään ikäihmisistä.
Suuri muutos tapahtui Korhosen mukaan siinä, kun toimeentulotukipäätökset siirtyivät Kelan vastuulle.
– Sosiaalityön kokonaisvaltainen näkemys asiakkaiden elämäntilanteista kutistui vaikeaselkoisten lomakkeiden täyttämiseksi. Monet ihmiset sinnittelevät ilman heille kuuluvaa apua vain siksi, että kokevat avun hakemisen liian monimutkaiseksi.
Humalajärvi on huolissaan myös terveydenhuollossa tehtyjen muutosten vaikutuksista vähävaraisiin.
– Siun sote on siirtänyt terveyskeskuksissa toimineita henkilöitä hallinnollisesti erikoissairaanhoidon uuteen yksikköön ja hinnoitellut sairaanhoitaja- ja lääkärivastaanotot sen mukaisesti. Tämä on vaikeuttanut vähävaraisten avunsaantia. Kun päätöksiä tehdään raha edellä, niin muutokset ovat tällaisia. Uusien maakuntavaltuutettujen on syytä miettiä, kenelle palvelut on luotu.
Toivoa paremmasta on, ja se asuu yhteistyössä
Vaikka haasteita vähävaraisuuden parissa riittää, näkevät diakoniatyöntekijät tilanteessa myös toivoa, joka liittyy ennen kaikkea eri tahojen yhteistyöhön.
– On pohdittava yhteistyön mahdollisuuksia käytännön tuen saamiseksi erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille sekä lapsiperheille. Julkinen sektori, seurakunnat, järjestöt ja yritykset eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan yhteistyökumppaneita, sanoo Musikka.
– Yhteistyö vaatii muutakin kuin kokouksia ja kannanottoja. Se on käytännön toimintaa olosuhteiden parantamiseksi ja ihmisten oman aktiivisuuden mahdollistamiseksi.
Virpi Hyvärinen
* Joensuun seurakuntayhtymän lukemaan sisältyy 61 650 euron edestä valtion myöntämää koronatukea. Kokonaislukema on näin ollen huomattavasti keskimääräistä vuotta suurempi.
—
Korjaus 30.3.2022 klo 21.33 diakoniatyöntekijöiden kommenttiin liittyen asumistuen korottamiseen: ”Asumistuen korottaminen ei auta, sillä se johtaa usein vuokrien korotukseen.”
Aiemmin kommentissa luki näin: ”Asumistuen korottaminen ei auta, sillä se johtaa vuokrien yhtä suureen korotukseen.”
Korjaus 20.4.2022 liittyen asumisen kustannuksiin ja yhteiskunnalta saataviin tukiin: ”Humalajärven ja Pehkosen mukaan moni vähävarainen haluaisi muuttaa pienempään ja halvempaan vuokra-asuntoon, koska liian suuret asumiskustannukset voivat vaikuttaa tukien maksamiseen.”
Aiemmin tekstissä luki näin: ”Humalajärven ja Pehkosen mukaan moni vähävarainen haluaisi muuttaa pienempään ja halvempaan vuokra-asuntoon, koska Kela uhkaa lopettaa asumistuen maksamisen liian suurten asumiskustannusten takia.”
Jumalamme on rauhan Jumala. Pääsiäisenä Kristus teki rauhan ihmisen ja Jumalan välille.
Elämä ei aina ole juhlaa. Maailman meno on ollut viime aikoina melkoista… Pikkuhiljaa yksi maailmanlaajuinen kriisi alkaa jäädä taka-alalle. Eipä kerennyt henkäistäkään, kun jo seuraava kriisi on ympärillämme. Tänään saamme olla kiitollisia, että meillä on rauha maassa. Toisaalla, hyvinkin lähellä, rauhattomuus ja sota ovat todellisuutta. Rukouksemme ja myötätuntomme on kaikkien Ukrainan sodasta kärsivien puolella.
Elämän epävarmuudesta huolimatta hyvät asiat, kuten kirkolliset juhlat, seuraavat toisiaan. Ne muistuttavat meitä Jumalan hyvyydestä ja elämän suuremmasta merkityksestä. Ehkäpä niiden sanoman äärellä sydän voi hetkeksi rauhoittua ja muistaa, että kaikki apu tulee ylhäältä. Myös pääsiäinen saapuu taas, ja tänäkin keväänä sillä on meille kerrottavana tärkein viesti.
Pääsiäispäivän evankeliumi tiivistää meille koko kristillisen ilosanoman. ”Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.” Haudalle tulleet naiset todistivat: hauta on tyhjä, kuolema on voitettu.
Myöhemmin Jeesus ilmestyy seuraajilleen useissa yhteyksissä. Jeesus esimerkiksi kohtaa opetuslapsensa, kun he peloissaan lukittautuvat piiloon juutalaisilta. Jeesuksen sanat rohkaisevat epävarmoja opetuslapsia: ”Rauha teille.” Jeesuksen näkemisen ja rohkaisun myötä ilo valtasi opetuslapset. Jeesuksen seuraajat näkevät omin silmin: Jeesus elää. Surun, pelon ja epätoivon keskeltä hekin syttyvät uuteen elämään.
Keväällä koko luonto herää uudestaan eloon. Syksyn ja talven pimeys on ohi, kevään valo täyttää elämämme. Epävarmuuden ja rauhattomuuden keskellä luomakunta julistaa pääsiäisen ilosanomaa ja toivoa. Kirkoissa kaikuu viesti: Kuolema on voitettu, Kristus on ylösnoussut.
Tänä keväänä minua puhuttelee erityisesti ajatus siitä, että pääsiäinen on ennen kaikkea rauhan juhla. Kristinuskon todellisuuteen liittyy syvällinen ajatus ja tavoite rauhasta. Jumalamme on rauhan Jumala. Pääsiäisenä Kristus teki rauhan ihmisen ja Jumalan välille. Jumalan rakkaus tavoitti ihmisen nähdyllä ja kosketetulla tavalla, kun itse Rauhanruhtinas eli keskellämme ja kärsi meidän puolestamme. Vielä tänäänkin hän kohtaa meidät. Hänen viestinsä on täynnä toivoa ja lohtua niin meille kuin koko maailmalle: Rauha teille!
Hyvä luottamushenkilö ajattelee asioista laajasti ja uskaltaa kertoa mielipiteensä, mutta ei ole jääräpää. Mukaan toivon kaikenikäisiä, ja etenkin nuorten osallistuminen olisi hienoa.
Nyt on hyvä hetki miettiä, millainen on seurakuntavaalien sloganissa mainittu uskottu, toivottu ja rakastettu. Samalla kannattaa miettiä, mitä voisi itse tehdä, että seurakunnassa jokainen olisi aidosti kaikkea noista kolmesta. Oiva paikka päästä vaikuttamaan asioiden kulkuun on juuri nyt, kun ensi syksyn seurakuntavaalien ehdokaslistoja on alettu keräämään.
Toivon, että mahdollisimman moni seurakuntalainen lähtee ehdolle ja tuo oman osaamisensa vaikuttamiseen. Tärkeää on, että valituksi tulisi monipuolisesti seurakuntien jäsenistöä. Mitään ”kirkossakäymismäärämittaristoa” ei ehdokkaille ole, vaan täysivaltaisuus, 18 vuoden ikä ja seurakunnan jäsenyys riittävät. Hyvä luottamushenkilö ajattelee asioista laajasti ja uskaltaa kertoa mielipiteensä, mutta ei ole jääräpää. Mukaan toivon kaikenikäisiä, ja etenkin nuorten osallistuminen olisi hienoa.
Seurakuntavaaleissa valitaan henkilöt päättämään oman seurakunnan ja meillä Joensuussa myös seurakuntayhtymän asioista. Eri tehtävissä pääsee vaikuttamaan esimerkiksi oman seurakunnan työntekijöiden valintaan, kirkollisveron määrään, kiinteistöihin, toiminnan painottamiseen ja moneen muuhun käytännön asiaan.
Seurakuntien päätöksentekojärjestelmä on kieltämättä moninainen ja vaikeasti hahmotettava. Kontiolahdella valitaan yhdessä vaalissa kirkkovaltuusto, Joensuussa kahdella äänestyslipulla erikseen seurakuntiin seurakuntaneuvostot sekä Joensuun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto. Seurakuntaneuvostot vaikuttavat oman lähiseurakunnan toiminnassa, esimerkiksi Enossa. Isot yhteiset asiat päättää valtuusto. Keskeisin vaikuttamispaikka on valtuustolle asiat valmisteleva kirkkoneuvosto, jonka jäsenet luottamushenkilöt valitsevat seurakuntakohtaisesti.
Koko Suomen ev.lut. kirkkoa koskevat oppiasiat päätetään kirkolliskokouksessa. Seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen. Siellä sitten päätetään esimerkiksi samaa sukupuolta olevien vihkioikeuksista ja muista isoista asioista.
Työskentely seurakuntien toimielimissä on käytännössä hyvin yhteisymmärryshakuista. Puoluekuria vastaavaa käytäntöä ei ole, vaan asioista keskustellaan ja koetetaan löytää yhteinen näkemys. Eräs seurakuntavaalien erinomainen piirre on, että äänestysoikeus on myös 16 vuotta täyttäneillä.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymällä on 790 hehtaaria metsää. Luonnon monimuotoisuutta varjellaan muun muassa vapaaehtoisten suojeluohjelmien avulla.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän päämääränä on hoitaa metsiään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Metsien monimuotoisuus turvataan esimerkiksi osallistumalla METSO-ohjelmaan. Metsillä on iso merkitys hiilinieluina.
Tänä vuonna kirkon Ekopaasto-kampanja kehottaa vastaamaan metsän kutsuun. Luminen metsä voi houkutella vaikkapa liikkumaan ja iloitsemaan raittiista ilmasta. Kuva: Kirkon mediapankki/Ekopaasto.
Seurakuntayhtymällä on metsää 790 hehtaaria pääasiassa Enon ja Vaara-Karjalan seurakuntien alueilla. Vaivion kurssikeskuksen alueella metsiä on noin 10 hehtaaria. Valtaosa yhtymän metsistä on talousmetsiä. Seurakuntayhtymä on mukana metsäsertifioinnissa ja on saanut vuonna 2005 PEFC-sertifikaatin.
Suojeltuja alueita on yhteensä noin 80 hehtaaria. Yhtymällä on vapaaehtoisesti suojeltuna 8,2 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue Enon Kirkkokankaalla. Enon hautausmaan yhteydessä oleva 17,8 hehtaarin vanha metsä on merkitty ulkoilumetsäksi. Vapaaehtoista suojelua lisätään siihen sopivilla kohteilla.
Vaivion kurssikeskuksen yhteydessä on luontopolku, jossa on 1,3 kilometrin ja 0,4 kilometrin reitit.
Seurakuntayhtymän metsiä mukana METSO-ohjelmassa
Metsänhoidon vastuuhenkilö, seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen kertoo, että osa yhtymän metsistä on suojeltu METSO-ohjelman kautta. Vaara-Karjalan seurakunnassa Kiihtelysvaaran alueella yhtymällä on kaksi METSO-kohdetta: 2,9 hehtaaria aarnimetsää ja noin 20 hehtaarin suuruinen Hilman metsä.
– Metsää voi suojella maanomistajan omalla päätöksellä tai vapaaehtoisen METSO-suojeluohjelman suojelukeinojen avulla. Metsää voi suojella lakisääteisiä kohteita laajemmin, ja tähän kannustetaan valtion METSO-ohjelman suojelutuilla, Nevalainen selventää.
Vuonna 2016 tehdyn kartoituksen perusteella metsissä on vielä jäljellä mahdollisesti METSO-ohjelman valintaperusteet täyttäviä kohteita. Päätöksen kohteen soveltuvuudesta METSO-ohjelmaan tekee metsänomistajan tarjouksen pohjalta joko ELY-keskus tai Metsäkeskus.
Luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon
Metsäsuunnitelmissa olevat luonnonsuojelulliset kohteet huomioidaan aina hakkuita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lintujen pesinnän rauhoittamiseksi seurakuntayhtymän metsähakkuissa vältetään kesähakkuita. Hiirihaukan ja liito-oravan reviirit rajataan metsäsuunnitelmien ulkopuolelle.
– Lähtökohtana on, että metsänhoitosuunnitelma tukee monimuotoisuuden varjelua, Nevalainen toteaa.
Nevalainen kertoo, että jatkuvaa kasvatusta on mahdollista tehdä, jos löytyy kohteita, jotka ovat siihen soveliaita maastoltaan ja puustoltaan. Yleensä kohteet katsotaan ja rajataan maastossa leimikkoa tehdessä, vaikkapa suuremmasta kuviosta jakamalla.
– Tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti hakkuita suunniteltaessa. Seuraavan metsäsuunnitelman päivityksen yhteydessä jatkuvan kasvatuksen periaatetta tullaan korostamaan ja myös toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan soveltuvilla alueilla, Nevalainen sanoo.
Ekopaasto kannustaa meitä jokaista pohtimaan omaa metsäsuhdettamme. Kuva: Kirkon mediapankki/Ekopaasto.
Tavoitteena hiilineutraali seurakunta vuonna 2030
Ympäristöohjelmansa mukaan Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Nevalainen sanoo, että tavoite hiilineutraaliudesta otetaan huomioon seurakuntayhtymän metsäsuunnitelmassa.
– Nykyinen metsäsuunnitelma on voimassa vuoteen 2026 saakka. Kun suunnitelmaa ryhdytään päivittämään vuonna 2025, on tarkoitus, että suunnitelmaan sisällytetään konkreettisia toimia ja tavoitteita, jotka tukevat hiilineutraaliustavoitetta.
Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta metsien käytöstä niin henkilöstön kuin seurakuntalaisten kesken. Metsäsuunnitelman hyväksyy seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto.
Huolehtimalla vastuullisesti metsäomaisuudestaan seurakunnat toteuttavat myös hengellistä tehtäväänsä. Seurakuntayhtymän ympäristöohjelman mukaan Jumalan rakkaus velvoittaa toimimaan elämän varjelemiseksi maailmassa.
Ympäristötyö Joensuun seurakunnissa
Kirkon energia- ja ilmastostrategia ohjaa seurakuntia tekemään työtä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.
Joensuun seurakuntayhtymälle on myönnetty Kirkon ympäristödiplomi vuosiksi 2021–2025.
Joensuun seurakuntayhtymä on liittynyt myös Joensuun seudun ilmastokumppanuusverkostoon.
Ekopaasto kutsuu metsään
Mihin metsä kutsuu meitä? Mietiskelemään ja marjastamaan, retkeilemään, rukoilemaan ja rauhoittumaan, tutkimaan ja tutustumaan? Tänä vuonna Ekopaaston teemana ovat monenlaiset metsäsuhteet ja metsän kutsu.
Valtakunnallinen Suomen ev.lut. kirkon kampanja käynnistyy tuhkakeskiviikkona 2. maaliskuuta ja kestää seitsemän viikkoa, pääsiäiseen asti. Ekopaasto näkyy myös Joensuun ev.lut. seurakuntien somekanavissa. Saat pohtia omaa metsäsuhdettasi ja mennä metsään hiljentyen, suojellen, samoillen, nauttien ja virkistyen. Halutessasi voit osallistua somessa jakamalla päivityksiä ja keskustelemalla.
”Metsä on minulle arjessa erityisen tärkeä rauhoittumisen ja virkistäytymisen paikka. Kun katselee puiden latvoja ja niiden välistä siintävää taivasta, voi kuvitella olevansa suuressakin metsässä, vaikka tosiasiassa olisi pienessä lähimetsässä”, kehittämispäällikkö Salka Orivuori Martoista kuvailee omaa metsäsuhdettaan Ekopaasto-blogissa.
Kampanjasivustolle ekopaasto.fi tulee paastonajan kuluessa videoita, podcasteja, artikkeleita ja blogikirjoituksia metsän monista ulottuvuuksista.
Suomen ev.lut. kirkon yhteistyökumppaneita tämän vuoden Ekopaastossa ovat Finlands Svenska Scouter rf (FiSSc), Finska Missionssällskapet FMS, Hiljaisuuden ystävät ry, Martat, Marthaförbundet, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen partiolaiset, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tapio.
Pandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin näkyvät myös Joensuussa, sanoo Joensuun yhteiskoulun lukion terveydenhoitaja Tiina-Riitta Korhonen.
Pandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin näkyvät myös Joensuussa, sanoo Joensuun yhteiskoulun lukion terveydenhoitaja Tiina-Riitta Korhonen.
Kouluterveydenhoitaja Tiina-Riitta Korhonen painottaa ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. ”Nuoret elävät hetkessä. Olisi tärkeää, että silloin kun nuorella on se hetki, että nyt haluan puhua, siihen pystyttäisiin tarttumaan”, sanoo Korhonen. Kuva: Virpi Hyvärinen
HUOLI. Kouluterveyskysely 2021 osoitti, että pandemialla on ollut heikentäviä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin. Tulokset huolestuttavat ja harmittavat, mutta eivät yllättäneet. Kyselyssä nousivat esiin erityisesti yksinäisyys, kaverisuhteiden puuttuminen ja väheneminen sekä etenkin tyttöjen sosiaalinen ahdistuneisuus. Nämä näkyvät myös vastaanotollani.
PAINEET. Nuorilla on nykyisin paljon paineita, ja he ovat usein myös todella vaativia itseään kohtaan. Koulussa tavoitellaan kympin arvosanoja ja sosiaalinen media ruokkii muutenkin vahvoja ulkonäköpaineita. Meillä Jykissä osa nuorista tavoittelee huippumenestystä myös urheilijoina. Osa nuorista jännittää sosiaalisia tilanteita, tunneilla esiintymistä ja ruokailuja, ja kouluun palaaminen on ollut osalle heistä pandemian jälkeen entistä vaikeampaa.
ENNALTAEHKÄISY. Nuorten kohdalla tulisi ehdottomasti satsata ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tavoitamme oireilevat nuoret, sitä lyhytaikaisempaa hoitoa tarvitaan. On harmillista, että kouluterveydenhoitajia siirrettiin pandemiatyöhön, kun nuoret siirtyivät etäopintoihin. Tuttu terkkari on monille nuorille tärkeä.
TUKI. Kouluilla nuorten tukena on terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori sekä koko oppilashuollon tiimi. Teemme yhteistyötä myös esimerkiksi Nuorten tiimin, kaupungin nuorisotyön ja toisinaan seurakunnankin kanssa. Iloitsen siitä, että Siun sote on kouluttanut viime aikoina meitä kouluterveydenhoitajia IPC-menetelmän käyttöön. Menetelmä on tarkoitettu lievästi ja keskivaikeasti masentuneiden nuorten hoitoon, ja se vähentää tutkitusti erikoissairaanhoidon tarvetta.
ARMOLLISUUS. Kunpa jokainen nuori näkisi itsessään hyviä asioita, oppisi arvostamaan itseään ja ymmärtäisi, että jokainen on arvokas sellaisena kuin on. Nuoret tarvitsevat nyt armollisuutta itseään kohtaan. Me ammattilaiset olemme täällä ja haluamme auttaa, kun nuori vain ilmaisee halunsa ja ottaa apua vastaan. Suurimmat ilon hetket liittyvät siihen, kun nuori on saanut avun ja tulee siitä jälkeenpäin kiittämään.
Seurakunnan lahjoittama kastelintu muistuttaa siitä, että lapsi kulkee Suuremman suojassa koko elämänsä.
Seurakunnan lahjoittama kastelintu muistuttaa siitä, että lapsi kulkee Suuremman suojassa koko elämänsä.
Saana Hurskainen (oik.) kävi viime syksynä Rantakylän seurakunnan vauvakirkossa, josta perhe sai mukaansa Veeti-pojan kastelinnun. Lintu oli sitä ennen viivähtänyt tovin taustalla näkyvän Rantakylän kirkon kastepuun oksalla. Kuvassa myös varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen. Kuva: Virpi Hyvärinen.
Tiesitkö, että Joensuun ev.lut. seurakunnat ja Kontiolahden seurakunta lahjoittavat kasteperheisiin kastelinnun tai -enkelin muistoksi kastepäivästä?
Lapsen nimellä ja kastepäivällä varustettu kastelintu tai -enkeli ripustetaan ensin seurakunnan kastepuuhun tai -pilveen. Tämä tapahtuu pian ristiäisten jälkeen siinä jumalanpalveluksessa, jossa kastettu kuulutetaan ja hänen sekä kastetun perheen ja kummien puolesta rukoillaan. Vanhemmat ja kummit kutsutaan mukaan kirkkoon ripustamaan lapsen oma lintu kastepuuhun.
Seurakunnat järjestävät kerran tai kaksi vuoteen vauvakirkkoja, joihin kasteperheet kutsutaan. Näissä kirkoissa kastelinnut jaetaan perheisiin kotiin vietäviksi. Korona-aikana linnut ovat lennähtäneet koteihin myös postissa tai seurakunnan työntekijän viemänä. Jos vauvakirkkoon ei pääse paikalle, sen noudosta voi sopia soittamalla seurakunnan toimistoon.
”Uusien kastelintujen ripustaminen kastepuuhun on aina koskettava hetki”
Kussakin seurakunnassa on käytössä omanlaisensa kastelinnut ja -puut. Esimerkiksi Enossa, Kontiolahdella ja Pielisensuussa kastetut saavat keraamiset kastelinnut, Pyhäselässä helmistä kootut kaste-enkelit. Rantakylän seurakunnassa on käytössä vaaleat, puiset kastelinnut, joihin on maalattu kultainen siipi.
– Kastelinnut tuovat konkreettisesti esiin seurakunnan uudet jäsenet. Uusien kastelintujen ripustaminen kastepuuhun ja kastettujen puolesta rukoileminen on aina koskettava hetki messussa, kertoo Rantakylän seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen.
Kastepuu lintuineen toivottaa uudet seurakuntalaiset tervetulleeksi Jumalan perheväkeen ja seurakuntaan. Puu symbolisoi kasvua, turvaa ja suojaa.
– Kastelintu puolestaan kuvaa Pyhää Henkeä ja pyhää huolettomuutta eli luottamusta Jumalan huolenpitoon. Ehkä kastelintu voisi kuvata myös vapautta olla oma itsensä tai kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa yhteisössä ja yhteydessä, Karvinen toteaa.
Linnut kotiin vauvakirkossa tai -treffeillä
Kastelinnut ja -enkelit löytävät tiensä vauvaperheiden kotiin eri tavoin. Esimerkiksi Rantakylässä vauvakirkkoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja ne ovat avoimia kaikille, vaikka niihin kutsutaan erityisesti edellisen vuoden aikana kastettujen lasten perheitä.
Kontiolahdella linnut lennähtävät puolestaan kotiin tästä keväästä lähtien nimenomaan edellisenä vuonna kastetuille tarkoitetussa Vauvatreffit-tapahtumassa. Perheet kutsutaan henkilökohtaisesti tilaisuuteen.
– Tapahtumassa on kastekyyhkyjen jaon lisäksi monenlaista vauva-arkeen liittyvää infoa ja toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa, kertoo Kontiolahden seurakunnan pastori Sanna-Marika Hallayö.
Äidille kastelintu tuli yllätyksenä
Kastettavien perheelle seurakunnan lahjoittama kastelintu tai -enkeli saattaa tulla yllätyksenä. Näin kävi myös 11 kuukauden ikäisen Veeti-pojan äidille, Saana Hurskaiselle, joka sai tietää kastelinnusta ristiäisissä ja kävi itse ripustamassa lapsen linnun kastepuuhun jumalanpalveluksen yhteydessä.
– On ihana tapa, että seurakunta antaa perheille kastelinnut. Lintu on tärkeä symboli ja haluan säilyttää sen Veetin aikuisuuteen asti.
Seuraavat seurakuntavaalit pidetään marraskuussa 2022. Jokaista kutsutaan asettumaan ehdolle ja äänestämään juuri sellaisena kuin hän on.
Seurakunnat valitsevat päättäjänsä neljän vuoden välein pidettävissä seurakuntavaaleissa. Jokaista kutsutaan äänestämään sellaisena kuin hän on.
Marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka päättävät seurakunnan asioista seuraavat neljä vuotta. Kuva: Vantaan seurakunnat / Kirkon kuvapankki
Seurakuntavaalit järjestetään kaikissa Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa samaan aikaan, seuraavan kerran tämän vuoden marraskuussa. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt vuosille 2023–2026. He käyttävät ylintä päätösvaltaa seurakunnissa.
Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11.2022. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11.2022. Seurakuntavaaleissa on äänioikeus jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä. Äänestäminen ei edellytä rippikoulun käymistä tai konfirmaatiota, riittää kun kuuluu kirkkoon.
Ovet auki kaikille
Äänestä sellaisena kuin olet, kuuluu vaalien slogan. Jokaista kutsutaan asettumaan ehdolle ja äänestämään juuri sellaisena kuin hän on. Seurakuntavaalien tunnuksessa on kolme sanaa: ”uskottu toivottu rakastettu”. Tämä on viesti siitä, että seurakunnassa osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista kaikille.
Seurakuntavaalien valtakunnallisen kampanjan konsepti pohjaa kirkon Ovet auki -strategiaan, jonka mukaan kirkko kutsuu sisään aivan kaikkia.
– Tämä on totta kai todella haastava teema, ja sen takia haluamme herättää keskustelua tästä aiheesta, sanoo Kirkkopalvelut ry:n viestintäpäällikkö Liisa Toivonen. Kirkkopalvelut vastaa vaalien kampanjaosuudesta.
Seurakuntavaalien tunnus viestii siitä, että seurakunnassa osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista kaikille.
Edessä tärkeitä vuosia
Kampanjan suunnittelussa on hyödynnetty erilaisia raportteja ja tutkimuksia, kuten Kirkon tutkimuskeskuksen tuottamaa kirkon nelivuotiskertomusta ja Milleniaalien kirkko -hankkeen aineistoja. Kampanjan kohderyhmäksi valikoituivat 30–55-vuotiaat, kirkkoon myönteisesti suhtautuvat kirkon jäsenet. Tavoitteena on saada uusia ehdokkaita ja nostaa äänestysprosenttia.
Kampanjan tunnuslausetta mukaillen kampanjan teemoista on nostettu esiin kolme vaaliviestiä – tulevaisuus, yksinäisyys ja myötätunto – joita seurakunnat voivat nostaa esille omissa tilaisuuksissaan.
– Me haluamme keskusteluttaa ihmisiä kirkon tulevaisuudesta. Seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan kirkon tulevaisuudessa isoja vuosia. Siellä joudutaan tekemään todella paljon isoja, esimerkiksi taloudellisia päätöksiä, Liisa Toivonen sanoo.
Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI toteuttaa oman kampanjan, jonka kohderyhmä on alle 30-vuotiaat. NAVI on esimerkiksi tuottanut nuoren ehdokkaan tueksi Ehdokkaan oppaan, jonka voi ladata maksutta netistä.
Vaalien kokonaisuudesta vastaa Kirkkohallitus.
Vaikutusvaltaa monella tasolla
Vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on konkreettista vaikutusvaltaa seurakunnan asioihin. Lyhyesti sanottuna luottamushenkilöt päättävät siitä, mihin seurakunnan rahoja käytetään. He päättävät esimerkiksi työntekijävalinnoista, kirkollisverosta ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän kiinteistökaupoista.
Paikallisen päätöksenteon lisäksi seurakuntavaaleissa annettu ääni vaikuttaa laajemminkin, sillä seurakunnan päättäjät pääsevät valitsemaan edustajia kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon. Hiippakuntavaltuuston tehtävät liittyvät hiippakunnan hallinnon hoitamiseen.
Kirkolliskokous päättää koko kirkon suurista linjauksista aina kirkkolain pykäliä myöten. Sitä onkin verrattu eduskuntaan. Eduskunta ja kirkolliskokous eroavat toisistaan muun muassa siinä, että kirkolliskokousedustajat valitaan välillisillä vaaleilla. Seurakuntavaalit ovat siis todellinen vaikuttamisen paikka ihan kenelle tahansa.
Ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta
Seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu seurakunnan jäsen, joka on vaalipäivään mennessä täyttänyt 18 vuotta. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2022.
Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Seurakunnilla on erilaisia ehdokaslistoja, jotka kokoavat yhteen samansuuntaisesti ajattelevia ehdokkaita. Listojen taustalla voi olla esimerkiksi herätysliike, poliittinen puolue tai jokin muu asia, jota valitsijayhdistys ajaa.
Ehdokkuudesta kiinnostuneet voivat tiedustella oman seurakunnan seurakuntatoimistosta tai nykyisiltä luottamushenkilöiltä, mitä ehdokaslistoja on olemassa. Ehdokas valitsee valmiista valitsijayhdistyksistä itselleen sopivimman tai perustaa oman. Uuden valitsijayhdistyksen voi perustaa kymmenen äänioikeutettua saman seurakunnan jäsentä.
Kahdet vaalit, kaksi äänestyslippua
Joensuulainen äänestäjä saa seurakuntavaaleissa täytettäväkseen kaksi äänestyslippua. Toiseen hän kirjoittaa oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon pyrkivän ehdokkaan ehdokasnumeron, ja toiseen äänestyslippuun hän valitsee ehdokasnumeron seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ehdolla olevien listoilta. Näin toimitaan Joensuun seurakuntayhtymään kuuluvissa kuudessa seurakunnassa (Eno, Joensuu, Pielisensuu, Pyhäselkä, Rantakylä ja Vaara-Karjala), sillä niissä toimitetaan kahdet vaalit.
Sama henkilö voi seurakuntayhtymässä olla ehdolla sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon. Yhteisen kirkkovaltuuston vaaliin ja seurakuntaneuvoston vaaliin on kumpaankin perustettava omat valitsijayhdistyksensä, koska seurakuntaneuvoston vaalit ja yhteisen kirkkovaltuuston vaalit ovat toisistaan erilliset.
Itsenäisissä seurakunnissa ei ole erikseen seurakuntaneuvostoja, vaan vaaleissa valitaan luottamushenkilöt seurakunnan kirkkovaltuustoon. Niinpä esimerkiksi Kontiolahden seurakunnassa toimitetaan yhdet vaalit.
Viime vaaleissa äänestysprosentti oli Joensuussa 10,2 %, Kontiolahdella 11,7 % ja koko kirkossa 14,4 %. Kontiolahden kirkkovaltuustoon valittiin 27 jäsentä ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon 51 jäsentä. Yhteisen kirkkovaltuuston keski-ikä oli 53 vuotta. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valituista luottamushenkilöistä 14 prosenttia on alle 30-vuotiaita.
Hanna Pekkanen
Lähteet: info.seurakuntavaalit.fi-sivusto, NAVIn vaalisivujen materiaalit ja 14.12.2021 pidetyn Helsingin hiippakunnan seurakuntavaali-infon webinaaritallenne.
Seurakuntavaalit marraskuussa
Seurakuntavaaleissa seurakuntalaiset äänestävät luottamushenkilöt, jotka johtavat seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimintaa. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä.
Ehdokasrekrytointi alkaa 1.3.
Ehdokasasettelu päättyy 15.9. kello 16, jolloin valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat pitää viimeistään toimittaa oman seurakunnan toimistoon/kirkkoherranvirastoon
Kuopion aluekeskusrekisteriin liittyminen ei ole aiheuttanut jonoja virkatodistustilauksiin Joensuussa ja Kontiolahdella. Asiointi tapahtuu kätevimmin verkossa tai puhelimitse, mutta paikan päällekin voi mennä asioita hoitamaan.
Kuopion aluekeskusrekisteriin liittyminen ei ole aiheuttanut jonoja virkatodistustilauksiin Joensuussa ja Kontiolahdella. Asiointi tapahtuu kätevimmin verkossa tai puhelimitse, mutta paikan päällekin voi mennä asioita hoitamaan.
Kuopion aluekeskusrekisterin johtaja Mika Pulkkisesta aluekeskusrekisterin luominen on sujunut kokonaisuudessaan varsin hyvin. – Merkittävä tekijä prosessin onnistumisessa on ollut se, että seurakuntia on liittynyt mukaan tasaisesti pitkin matkaa, jolloin lisäresurssointi on ollut helpompaa kuin yhdellä kertaa tapahtuvassa suuressa muutoksessa. Kuva: Tuija Hyttinen
Viimeisten kuukausien ajan joensuulaisten ja kontiolahtelaisten virkatodistus- ja sukuselvitystilauksiin on vastattu Kuopiosta käsin.
Savonmaalla on hoidettu myös joensuulaisten ja kontiolahtelaisten vihille aikovien avioliiton esteiden tutkintaa, rekisteröity kirkolliset toimitukset ja pidetty yllä Joensuun ev.lut. seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan jäsenrekisteriä.
Aiemmin paikallistasolla hoidetut asiat siirtyivät Kuopion aluekeskusrekisterin tehtäviksi Kontiolahden seurakunnasta 1.10.2021 ja Joensuun seurakuntayhtymästä 1.1.2022.
Muutos on osa koko Suomen ev.lut. kirkkoa koskevaa aluekeskusrekisterihanketta, jossa kirkonkirjojen pidon tehtäviä keskitetään 15 aluekeskusrekisteriin.
Verkkopalvelut ja puhelin käteviä asioinnissa, myös lähiasiointi onnistuu
Kuopioon ei joensuulaisten ja kontiolahtelaisten ole tarvinnut ajella asioitaan hoitamaan, sillä kaikkia aluekeskusrekisterin palveluja voi käyttää kotoa käsin.
– Virkatodistusten tilaaminen onnistuu helpoiten sähköisen palvelun kautta tai puhelimitse. Avioliiton esteiden tutkintapyynnöistä valtaosa tehdään sähköisessä palvelussa, ja myös kirkkoon liittyminen onnistuu joustavimmin sähköisen palvelun kautta, kertoo Kuopion aluekeskusrekisterin johtaja Mika Pulkkinen.
Sähköisten palvelujen eli internetin käyttötaito ei kuitenkaan ole edellytys palvelujen saamiselle. Myös paikan päälle voi mennä asioimaan. Moni asia hoituu myös puhelimella, jotkut postitse.
Yleisin asiointisyy virkatodistuksen tilaaminen
Tavallisin syy asioida aluekeskusrekisterissä on Pulkkisen mukaan virkatodistuksen tilaaminen. Esimerkiksi perunkirjoitusta varten tarvitaan sukuselvitysmuotoinen virkatodistus, ja niiden tilaaminen on tullut aluekeskusrekisteriin siirtymisen jälkeen asiakkaalle helpommaksi.
– Nyt virkatodistuksia tilatessa kaikki tarvittavat todistukset saa yhdellä tilauksella Kuopion aluekeskusrekisteristä. Aiemmin todistukset piti tilata erikseen kaikista niistä seurakunnista, joissa tilauksen kohteena oleva henkilö oli ollut kirjoilla 15 vuotta täytettyään.
Pulkkinen pitää aluekeskusrekistereihin siirtymisen etuna myös kirkonkirjojen pitoon liittyvien tehtävien tehokkaampaa hoitamista ja työntekijöiden sijaistuksien helpottumista. Monille asiakkaille siirtymä on merkinnyt myös mahdollisuutta hoitaa asioitaan aiempaa laajemman palveluajan puitteissa.
Virkatodistuksen saa parissa viikossa
Joensuun seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan liittyminen Kuopion aluekeskusrekisteriin on sujunut Pulkkisen mukaan varsin mutkattomasti, koska aiemmin liittymisistä oli saatu jo niin paljon kokemusta.
– Aluekeskusrekisteri aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa. Tuon jälkeen uusia seurakuntia on tullut tasaisesti pitkin matkaa. Tällä hetkellä mukana on 35 seurakuntaa pääasiassa Kuopion hiippakunnan alueelta.
Etelä-Suomessa aluekeskusrekisteriin siirtyminen on johtanut virkatodistusten toimitusten ruuhkautumiseen niin, että toimitusajat voivat pahimmillaan olla kuukausia. Kuopion aluekeskusrekisterissä vastaavaa ilmiötä ei ole syntynyt.
– Jonotilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Virkatodistukset pystytään toimittamaan pääsääntöisesti parin viikon sisällä ja muu asiointi hoituu tätäkin nopeammin.
Kuopion aluekeskusrekisteri Suokatu 22 B, 2. krs, Kuopio
Virkatodistusten ja sukuselvitysten tilaukset verkossa (tilaavirkatodistus.fi), puhelimitse (p. 040 4848 225) tai asioimalla paikan päällä
Avioliiton esteiden tutkinta verkossa (esteidentutkinta.fi) tai asioimalla paikan päällä
Lapsen nimen valintaan liittyvä neuvonta puhelimitse (p. 040 4848 224)
Kirkkoon liittyminen verkossa (liitykirkkoon.fi), postitse tai asioimalla paikan päällä
Nyt on hyvä hetki miettiä, millainen on seurakuntavaalien sloganissa mainittu uskottu, toivottu ja rakastettu. Samalla kannattaa miettiä, mitä voisi itse tehdä, että seurakunnassa jokainen olisi aidosti kaikkea noista kolmesta. Oiva paikka päästä vaikuttamaan asioiden kulkuun on juuri nyt, kun ensi syksyn seurakuntavaalien ehdokaslistoja on alettu keräämään.
Kirkkotie 