Tarjolla kesätöitä – Joensuun seurakuntayhtymä palkkaa kesäksi 80 työntekijää

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä haettavana runsaasti kesätöitä. Töitä on tarjolla mm. hautaustoimessa, Vaivion kurssikeskuksessa ja Enon seurakunnassa. Lisäksi kirkkoihin haetaan kesäksi oppaita.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä haettavana runsaasti kesätöitä. Töitä on tarjolla mm. hautaustoimessa, Vaivion kurssikeskuksessa ja Enon seurakunnassa. Lisäksi kirkkoihin haetaan kesäksi oppaita.

Orava hyppaa hautakiven päältä Joensuun hautausmaalla.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä palkkaa liki 70 työntekijää hautausmaille hoitokaudelle 2020. Kuva: Kirkkotien arkisto

Joensuun ev.lut. seurakunnat ja seurakuntayhtymä palkkaa kesän ajalle 80 työntekijää. Tarjolla on monen eri alan tehtäviä. Valtaosa tehtävistä on suunnattu jo 18 vuotta täyttäneille, mutta hautausmaan kesätöihin voivat hakea myös 17-vuotiaat.

– 17-vuotias nuori työntekijä voi tehdä hyvinkin monenlaisia töitä. Rajoitettua on esimerkiksi sellaisten töiden tekeminen, joissa on erityistä tapaturmavaaraa tai terveyshait-taa tai joka tehdään yöaikaan.  Lainsäädännön mukaisesti työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Satu Krohns kertoo.

Monesti nuoret ryhtyvät etsimään kesätöitä jo täytettyään 15 vuotta. Seurakuntayhtymästäkin kysellään toisinaan lyhyitä työrupeamia nuorille.

–  Monet kesätyötehtävistämme sisältävät fyysistä työtä, koneiden tai laitteiden käyttöä tai sellaista vastuunottoa, joka vaatii kypsyyttä. Ikärajoilla huolehdimme osaltaan siitä, että nuorilla kesätyöntekijöillä olisi kehityksensä puolesta valmiudet toimia työtehtävissä niin, että voimme luottaa työskentelyn olevan heille turvallista, Krohns toteaa.

Valtaosa kesätöistä hautausmailla

Joensuun seurakuntayhtymän alueella eniten kesätöitä on tarjolla hautausmailla. Seurakuntayhtymä hakee parhaillaan kesätyöntekijöitä Joensuun, Enon, Pyhäselän, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran hautausmaiden sekä puistoalueiden hoitoon. 17 vuotta täyttäneet voivat hakea kaksi kuukautta kestävään työsuhteeseen. Täysi-ikäisille hakijoille on tarjolla myös viiden kuukauden mittaisia kausitöitä.

Kaikkiaan Joensuun seurakuntayhtymän hautausmaille palkataan liki 70 työntekijää hoitokaudelle 2020.  Työtehtäviin kuuluu hautausmaiden ja puistojen yleishoito sekä hoidettavaksi annettujen hautojen hoitotyöt. Valittavilta työntekijöiltä odotetaan reipasta asennetta, ahkeruutta sekä kykyä fyysiseen ulkotyöhön.

Kausityön tekijöiden valinnassa eduksi katsotaan myös koulutus ja aikaisempi kokemus viheralueiden töistä sekä koneiden käyttötaito.

–  Olin itse opiskeluaikaan töissä hautausmaalla ja tykkäsin siitä työstä kovasti.  Kasvien hoidon lisäksi opin hyödyllisiä työelämätaitoja ja sain myös tehokasta kunnonkohotusta talven opiskelujen jälkeen. Luonto oli ulkotöissä jatkuvasti läsnä, mistä nautin – ja onneksi on keksitty sadevaatteet!

– Kesätöitä hakeville sanoisin vinkkinä, että kannattaa aina hakemusta tehdessä miettiä, minkälaiset taidot ja kokemus työnantajaa kiinnostaa juuri sen haettavan tehtävän kohdalla. Nuorena varsinaista työkokemusta ei välttämättä ole, mutta kaikki osaaminen ja kyvyt kannattaa tuoda rohkeasti esiin. Moni on voinut esimerkiksi leikata kotona tai isovanhempien pihalla nurmikkoa tai auttaa remonttihommissa ja kerryttänyt niissä osaamista, Krohns vinkkaa.

Kirkon opas tapaa turisteja maailmalta

Perinteisiin kesän töihin kuuluu myös kirkon oppaan työ. Joensuun seurakuntayhtymään palkataan kaikkiaan kahdeksan kirkon opasta. Oppaita tarvitaan sekä Joensuun että Utran kirkkoihin. Oppaat tapaavat kesän aikana mm. matkailijoita, jotka haluavat tutustua kaupungin kirkkoihin. Oppaana on mahdollista myös päästä hyödyntämään kielitaitoaan.

– Eniten ulkomaalaisia vieraita Joensuun kirkoissa kävi viime kesänä Venäjältä, Saksasta ja Ranskasta. Kesän aikana Joensuun kirkkoon kävi tutustumassa noin 6000 vierasta. Utran kirkossa kävijöitä oli noin 600, johtava seurakuntamestari Satu Laakkonen kertoo.

Oppaan valinnassa kiinnitetään huomiota mm. valmiuteen toimia itsenäisesti, vastuullisesti ja palveluhenkisesti opastehtävässä, kielitaitoon sekä seurakuntaelämän tuntemukseen.

”Kesätyöntekijöiltä odotetaan reipasta ja iloista työotetta”

Vaivion kurssikeskukseen haetaan myös useampaa työntekijää kesän ajalle. Varsinaisia kesätyöpaikkoja on tarjolla kaksi. Kesätyöntekijöiden tehtäviin kuuluvat avustavat tehtävät keittiössä, ruokasalityöskentely, astiahuollon tehtävät, kioskimyynnin hoitaminen sekä puhtaanapidon tehtävät.

– Kesätyöntekijöiltä odotetaan reipasta ja iloista työotetta, luotettavuutta ja joustavuutta sekä halua oppia uusia asioita. Tehtäviin ei tarvitse välttämättä olla aikaisempaa kokemusta, sillä perehdytämme heidät kaikkiin tehtäviin, tiiminjohtaja Minna Soikkeli Vaivion kurssikeskuksesta kertoo.

Lisäksi Vaivion kurssikeskukseen haetaan tällä hetkellä kiinteistönhoitajaa ja keittiötyöntekijää kesän ajalle. Kesä on kurssikeskuksen vilkkainta aikaa.

– Kesäkauden rippileirit alkavat heti koulujen päätyttyä ja päättyvät heinä-elokuun vaihteeseen. Viikolle 32 on tällä hetkellä vielä tilaa yhdelle rippikouluryhmälle, mutta muutoin koko kesä on varattu täyteen, Soikkeli kertoo.

Enon seurakunnassa olisi puolestaan tarjolla kesätyöpaikka nuorisotyössä. Tehtävä on suunnattu kirkon nuorisotyöhön tai teologiksi opiskeleville. Työ on pääasiassa leirityötä rippikoululeirillä ja alakoululaisille suunnatuilla lastenleireillä.

–  Seurakuntayhtymän seurakunnissa ja muissa yksiköissä on kesätöitä tarjolla maantieteellisesti laajalla alueella kautta Joensuun ja Liperinkin puolella.  Myös määrällisesti olemme merkittävä kesätyöllistäjä, Krohns sanoo.

Kesätöitä kannattaa hakea pikaisesti

Kesän ajan töiden haku jatkuu maaliskuun alkupuolelle, hakuajat vaihtelevat tehtäväkohtaisesti. Hakemus kannattaa täyttää mahdollisimman pian, sillä osa tehtävistä voidaan täyttää jo hakuajan kuluessa.

Tehtäviin haetaan sähköisellä hakemuksella. Hakemus ja tarkemmat tehtäväkohtaiset tiedot löytyvät Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän verkkosivuilta osoitteesta www.joensuunevl.fi/rekry.

Sari Jormanainen

Supersankarit maailman pelastajina

Supersankarit ovat ottaneet paikkansa antiikin sankareiden ja kristinuskon hahmojen rinnalla. Popkulttuurissa on jo vuosia eletty supersankaribuumia, sanoo teologian tohtori Joona Salminen.

Supersankarit ovat ottaneet paikkansa antiikin sankareiden ja kristinuskon hahmojen rinnalla. Popkulttuurissa on jo vuosia eletty supersankaribuumia, sanoo teologian tohtori Joona Salminen.

Osa orjantappurakruunua kantavan Kristuksen kasvoista. Kristus katsoo suoraan kameraan vakavana, kasvoilla on verta ja likaa.
”Monien messiashahmojen joukossa vain yksi messias on ylitse muiden. Supersankarit varmistavat voimakeinoin ja usein näyttävästi pullistellen, että hyvä ja oikeudenmukaisuus voittavat. Kristuksen pelastustyö tapahtuu toisella tavalla”, kirjoittaa Janne Villa. Kuva: iStock/inhausecreative

Populaarikulttuuri on täynnä eri uskontoperinteisiin luokiteltavia ilmiöitä, ennustuksia, paholaisia, uhkaavia maailmanloppuja ja hyvän puolelle liittoutuvia pelastajia. Supersankareiden joukossa on uskontojen keskushenkilöitä muistuttavia hahmoja. Kristillisen perinteen läpi katsottuna monet supersankarit saavat esimerkiksi Jeesuksen ja pyhimysten piirteitä”, kertoo teologian tohtori Joona Salminen.

Modernin supersankarikerronnan juuret palautuvat 1900-luvun alkupuoliskolle. Naiset ovat edelleen vähemmistössä. Ihmenainen-sarjakuvan inspiroima

Wonder Woman -elokuva esitteli Dianan, joka ensimmäisen maailmansodan aikana teki sankaritekoja taistellessaan saksalaisia vastaan.

”Monille katsojille on ollut tärkeää nähdä nainen sankarina. Elokuva on puhunut naisten emansipaation eli vapautumisen puolesta monin tavoin”, Joona Salminen kommentoi.

Vähemmistöjä sankareissa

Supervakooja James Bond on ollut valkoisen maskuliinisen ylivallan ja suvereeniuden ilmentymä. Viimeisissä elokuvissa on käsitelty Bondin haavoittuvuuksiakin.

”Naiset eivät ole vain hyvältä näyttävän objektin tai pelastettavan Bond-tytön roolissa, ja pahiksissakin nähdään inhimillisyyttä.”

Mustien tähdittämä supersankarielokuva Black Panther on ollut Joona Salmisen mukaan vaikuttava erityisesti tummaihoiselle yleisölle. X-Men -elokuvasarjassa supersankarien joukkoon liittyvät mutantit. Salminen pitää sarjan suurena teemana erilaisuuden käsittelyä ja hyväksymistä.

”Ajan henkeen kuuluu erilaisten vähemmistöjen entistä vahvempi edustus supersankareiden joukossa.”

Pahan valta on rajallista

Kauhuelokuvista Joona Salminen nostaa esiin Painajainen Elm Streetillä -elokuvasarjan Freddy Kruegerin. Eräässä kohtauksessa murhaaja ja naisuhri painivat, mikä on kuva henkisestä kamppailusta viitaten Raamatun Jaakobin painiin ja kristinuskon varhaiseen askeettiseen kirjallisuuteen. Toisaalta se kuvaa paholaisen mellastamista – Jumalan sallimuksella: mahti on kuitenkin murrettu.

”Kauhu ja yliluonnollinen kiinnostavat katsojia, jotka kokevat, etteivät hallitse elämäänsä vaan näkevät ulkopuolisten voimien, esimerkiksi terrorismin tai talouskriisin, saavan rellestää tahtonsa mukaan”, Salminen arvioi. Samalla vahva länsimainen usko yksilöön näkyy: sankarit nousevat puolustamaan hyvää.

”Yleisö vetää voimattomuuden ja toimettomuuden tunnetta turpaan supersankareiden kanssa. Katsojalle tulee voimaantunut olo: jotain täällä voi vielä tehdä!”

Hyvän voima hauraassa paketissa

Monien messiashahmojen joukossa vain yksi messias on ylitse muiden. Supersankarit varmistavat voimakeinoin ja usein näyttävästi pullistellen, että hyvä ja oikeudenmukaisuus voittavat. Kristuksen pelastustyö tapahtuu toisella tavalla.

”Kristillisessä perinteessä hyvä on huomaamatonta, pieniä rakkauden tekoja, itsensä kieltämistä ja toisten osaan asettumista, jota toki näkyy supersankareillakin.”

”Hyvän voima on hauraassa ja heikossa paketissa. Paavali sanoi, että voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Kristus voittaa heikkona, ruoskittuna ja häväistynä”, kuvaa tutkija-pappi Salminen.

Harry Potter supersankarina ja pelastajahahmona

Tällä vuosituhannella monen tajuntaan eniten vaikuttanut supersankari on J.K. Rowlingin luoma Harry Potter. Kaunokirjallisesti ja eettisesti korkeatasoinen sarja kolahti lapsiin ja nuoriin.

Yliluonnollisia ominaisuuksia ja voimia saanut supersankari Potter on olemukseltaan ja tunne-elämältään ikäänsä vastaava, inhimillinen ja helposti samaistuttava. Hän tarvitsee ystävien ja aikuisten tukea. Toisaalta hän on pelastajahahmo, ja hänetkin yritettiin tappaa Jeesuksen lailla jo lapsena.

Taistelu persoonallista pahaa ja pimeyden voimia vastaan kuuluu keskeisesti Potter-saagaan. Käärmemäinen Voldemort on siirtynyt ”tavallisen pahuuden” tuolle puolen absoluuttiseen pahaan. Rahtukin katumusta saattaisi riittää parannuksen tekoon, mutta Pimeyden Lordi ei pysty paatumukseltaan enää katumaan tekojaan.

Teoksen teologia on klassisten satujen tavoin niin yksinkertainen, että lapsikin ymmärtää, kenen joukoissa haluaa seistä. Tavikset joutuvat valitsemaan, antavatko he pirulle pikkusormensa vai pysyvätkö hyvän puolella silloinkin, kun se saattaa tulla kalliiksi tai maksaa hengen.

Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema

Päätösosassa on paljon temaattisia yhteyksiä pääsiäisen suureen kertomukseen uhrautuvasta rakkaudesta. Potterin vahvin ase on hänen myötätuntonsa ja rakkautensa. Hän on valmis antamaan henkensäkin, jotta toiset pelastuisivat pahan kynsistä ja saisivat elää.

Harry ja Hermione käyvät kirkonkellojen soidessa Harryn vanhempien haudalla. Hautakivessä siteerataan Paavalia (1. Kor. 15), joka puhuu kuolleiden ylösnousemuksesta: ”Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.”

’”Se ei tarkoita kuoleman kukistamista sillä tavalla kuin kuolonsyöjät tarkoittavat sitä’, Hermione sanoi lempeällä äänellä. ’Se tarkoittaa… Sinähän tiedät… tuonpuoleista elämää. Kuoleman jälkeistä elämää’”, J. K. Rowling antaa ihastuttavan sankarittarensa sanoa.

Potter luopuu siitä vallasta, jota hänelle tarjotaan. Hänen tuskainen matkansa kiellettyyn metsään Voldemortin uhriksi – ja tämän tuhoajaksi – vertautuu Jeesukseen Getsemanen puutarhassa. Läheiset ovat lohduttajina viimeisellä matkalla. Lähestytään pääsiäisdraaman kovaa ydintä.

Janne Villa

 


Paasto paljastaa sisäisen antisankarin

Kaduttaako jokin? Lupaava alku paastolle!

Morkkis on mahdollisuus. Se tsemppaa taistoon pahoja tapoja vastaan. Moraalisesta ja hengellisestä alennustilasta pääsee vain ylöspäin.

Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä Raamatusta, jossa tuhkan ripotteleminen pään päälle on vertauskuva katumuksesta ja parannuksen teosta. Yritys olla oman elämänsä supersankari ei ole mennyt ihan putkeen.

Paastoa voi verrata riippuvuuksien vankilasta tai synnin orjuudesta vapautumiseen. Synti erottaa ihmiset toisistaan ja Jumalasta. Paasto on tuhlaajapoikien pyrkimystä palata yhteyteen ja rakkauteen.

Kristillinen paasto ei siis ole sisäisen sankarin oman navan ympärillä pyörimistä. Kyseessä ei ole uskonnollinen suoritus tai sankariteko, jolla saadaan Ylituomarilta bonuspisteitä. Siksi kilvoittelullaan ei kannata kehuskella.

Päämääränä ei ole moraalisen mielihyvän hankkiminen, vaan kääntyminen kohti Kristusta ja toisia ihmisiä. Mikäli on profeetta Jesajaa ( 58: 1–9 ) uskominen, omaa etua etsivä paastoaja voi unohtaa antaa nälkäiselle omastaan ja ravita sen, joka kärsii puutetta.

Nasaretin mies kutsuu ”kaappihyviä” sanoista tekoihin, muotoili runoilija Tommy Tabermann. Arjen enkeli ei saisi mitään hyvää aikaiseksi, jos hän uskoisi uskoa, toivoa ja rakkautta myyräntyökseen nakertavien lannistajien lauseen: ”Eihän yksi ihminen voi vaikuttaa…”

Sielua syväpuhdistava paasto yhdistää pääsiäistä kohti matkaavat kristityt mielenmuutoksen rintamaan. Se ei ole vain taistelua velttoa ruumista tai mieltä vastaan vaan positiivista ponnistelua paremman elämän ja maailman puolesta.
Paasto ei pelasta, mutta se voi harjaannuttaa hyveisiin ja opettaa olennaiseen keskittymistä sekä kiusausten voittamista. Kukin kilvoittelija ja itsensä tutkiskelija määrittelee omaan pirtaansa sopivat paastosäännöt ja kehityshaasteet.

 

Janne Villa


”Teen taidetta, olen siis olemassa”

Joensuulainen kuvataiteilija Satu Laaninen teki pit-kään valoisia töitä lapsista ja kasveista. Vaikeiden vuosien myötä Laani-selle kasvoi valmius lähestyä myös synkempiä aiheita.

SATU LAANINEN. Joensuulainen kuvataiteilija Satu Laaninen teki pitkään valoisia töitä lapsista ja kasveista. Vaikeiden vuosien myötä Laaniselle kasvoi valmius lähestyä myös synkempiä aiheita.

Kuvataitelija Satu Laaninen seisoo tiiliseinän edessä ja pitää käsissään kahta valokuvateostaan. Valokuvateoksissa on naishahmot talvisessa maisemassa.
Viimeisimmän näyttelynsä kuvissa Satu Laaninen kokee osuneensa sellaisiin tilanteiden rakoihin, joissa yllättäen tavoittaa ihmisen sellaisena kuin hän on, ilman poseeraamista. – Kuvattavat paljastavat itsestään paljon. Välillä kuitenkin mietin, että jokin kuva kertoo silti melkein enemmän itsestäni kuin kuvattavasta, sanoo Satu Laaninen, joka siviilissä tunnetaan myös nimellä Satu Niemi. Kuva: Virpi Hyvärinen

1. KUTSUMUS. Olen tiennyt lapsesta asti, että taitelijaksi tuleminen on minulle välttämätöntä. Taiteen tekeminen on minulle sisäinen pakko – ei itsensä toteuttamista. Jos en tee taidetta, en ole olemassa. Itseäni toteutan puutarhassa ja kirjoittamalla kirjablogia. Siviilissä olen suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kolmannen polven rantakyläläinen.

2. SERIGRAFIA. Kuvataiteilijan opinnoissani erikoistuin taidegrafiikkaan. Lempitekniikkani on serigrafia. Se sopii minulle, koska olen vauhdikas enkä jaksa esimerkiksi puhdistaa kuparilaattaa joka vedoksen välissä, vaan nautin siitä, kun työt syntyvät vedostusvaiheessa nopeasti. Lisäksi olen pitkään myös valokuvannut. Uutena tekniikkana olen aloittanut juuri ruiskumaalauksen.

3. AIHEET. Työni ovat pitkään olleet aika valoisia. Minulla oli monta vuotta sellaista, että melkein kaikki asiat ahdistivat, enkä halunnut käsitellä niitä taiteen keinoin. Piirsin sen, mikä jäi jäljelle – lähinnä kasveja ja lapsia. Töihini liittyy myös paljon viittauksia muihin taideteoksiin ja kirjallisuuteen. Nyt kun asiat eivät enää sillä tavalla ahdista ja masenna, odotan, että saisin sitä synkempääkin puolta ulos itsestäni. Koska sitäkin minussa on.

4. NÄYTTELYT. Olen järjestänyt viime vuosina useita näyttelyitä Joensuussa. Viimeisin näyttelyni oli tammikuussa Galleria Kohinassa esillä ollut valokuvanäyttely Haavoja ja aikaa. Noissa kuvissa pää-sin yhteen lempilähestymistapaani, mustaan huumoriin, ja käsittelin kuvissa myös tummempia teemoja: irrallisuutta, masennusta ja lapsen menettämisen pelkoa. Selkeä lähtökohta töissäni on aina myös kehopositiivisuus.

5. INTUITIO. Olen tekijänä tosi intuitiivinen. Jos joku kuva onnistuu, on usein kyse siitä, että saan intuitioni piirrettyä paperille. Eniten tekemistä estää jäätävä itsekritiikki. Yritän harjoitella sitä, että voin tehdä joskus jotakin ihan hömppää. Tulevaisuudelta toivon, että saisin tehtyä entistä enemmän töitä ottamalla uusia ideoita alitajunnassa paperille asti. Minulla on vuosikausia kyteneitä ideoita, jotka haluaisin visualisoida.

Virpi Hyvärinen

Tuomasmessu 30 vuotta Joensuussa

Epäilevän Tuomaan mukaan nimetty tuomasmessu on avarahenkinen luterilainen jumalanpalvelus, jossa yhdistyvät arkielämän kysymykset, rukous, vanhan kirkon traditio ja mukaansatempaava musiikki.

Kuvakollaasi, jossa yksi kuva saarnaa pitävästä rovasti Aune-Inkeri Keijosesta, yksi kuva Rantakylän tuomasmessuun kokoontuneista ihmisistä ja Arepa-kuorosta sekä yksi kuva tuomasrististä ja sytytetyistä tohuksista saviastiassa.
Rantakylän kirkolla vietettiin tuomasmessua viimeksi sunnuntaina 16.2. Messussa saarnasi rovasti Aune-Inkeri Keijonen (vas.). Kuvat: Virpi Hyvärinen

Maaliskuun 7. päivä 2020 tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Joensuussa vietettiin ensimmäistä kertaa tuomasmessua. Kahta vuotta aiemmin Helsingissä syntynsä saanut, suureen suosioon noussut uudenlainen jumalanpalvelus rantautui Joensuuhun paikallisten seurakuntien työntekijöiden aloitteesta.

Ensimmäisessä Joensuun tuomasmessussa saarnasi yksi Helsingin tuomasmessun pe-rustajista, pastori Olli Valtonen. Täkäläisen Tuomasmessun 30-vuotisen historian ympyrä sulkeutuu sunnuntaina 15.3.2020 Rantakylän kirkossa, kun sama mies, sosiaalineuvos Olli Valtonen, saarnaa juhlamessussa.

Vetävä ja koskettava musiikki luo messulle omaleimaisen ilmeen

Mutta mikä tämä pyöreitä vuosiaan viettävä tuomasmessu oikeastaan on? Kyseessä on luterilainen, ilta-aikaan vietettävä ehtoollisjumalanpalvelus, joka on saanut nimensä Raamatun ”Epäilevästä Tuomaasta”. Nimellä halutaan tuoda esiin tilaisuuden helppoa lähestyttävyyttä kaikenlaisille ihmisille. Tavallisesta sunnuntaiaamun jumalanpalveluksesta tuomasmessu poikkeaa paitsi ajankohdaltaan, myös toteuttamistavoiltaan ja tunnelmaltaan.

Yksi omaleimainen tekijä tuomasmessussa on vetävä hengellinen musiikki, joka koostuu muun muassa tuomaslauluista ja moderneista virsisovituksista. Joensuussa, Rantakylän kirkolla kerran kuukaudessa vietettävien tuomasmessujen musiikista vastaa kanttori Janne Piipponen yhdessä nuorista aikuisista koostuvan Arepa-kuoron ja orkesterin kanssa.
– Eräs tuomasmessun löytänyt nuori aikuinen sanoi, että hän on kaivannut ”tavallisiin” kirkon messuihin enemmän iloa, ja nyt hän on löytänyt tämän ilon näistä messuista, kertoo tuomasmessuja Joensuuhun tuomassa ollut rovasti Aune-Inkeri Keijonen.

Rukousalttareilla tuohuksia, rukouskiviä, esirukoilijoita ja lappuja joille kirjoittaa oma rukous

”Perusjumalanpalveluksesta” tuomasmessu poikkeaa myös siltä osin, että messun rukousjakso on tavallista monipuolisemmin toteutettu. Se tarjoaa kirkkoon tulijalle monia osallistumisen mahdollisuuksia. Toisaalta messussa voi myös vain istua penkissä ja laulaa – tai vain olla läsnä.

Aune-Inkeri Keijoselle tuomasmessu onkin ennen kaikkea rukousmessu, jossa pyhä ja arki koskettavat konkreettisesti toisiaan.
– Myös liike on rukousta. Tuomasmessussa voi lähteä liikkeelle rukousjakson aikana sytyttämään rukouskynttilöitä, kirjoittamaan lapulle rukouspyyntöjä ja tulla öljyllä voideltavaksi rukousalttarille. Myös lyhyeen sielunhoidolliseen keskusteluun, henkilökohtaiseen synninpäästöön ja siunaukseen on aina mahdollisuus, hän kertoo.
– Uutena mahdollisuutena messuun ovat tulleet rukouskivet. Yhdellä rukousalttarilla on vesimalja, johon voi pudottaa erivärisiä kiviä sen mukaan, millaisen asian haluaisi tuoda yhteisessä rukouksessa kannetuksi Jumalan eteen, kertoo Keijonen.

Vapaaehtoistehtäviä iltateen keittämisestä ehtoollisen jakamiseen

Rantakylän tuomasmessuista tällä hetkellä vastaava rovasti Anna Holopainen nostaa näiden messujen erityispiirteenä esiin myös sen, että messu syntyy poikkeuksellisen vahvasti vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin.
– Meillä sitä tekee noin 20 henkilön joukko vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Kuka tahansa voi tulla vapaaehtoistetäviin. Tehtäviä on monenlaisia alkaen kirjojen jakamisesta ja iltateen keittämisestä öljyllä voitelemiseen ja ehtoollisen jakamiseen. Jokaiseen tehtävään annetaan tukea ja ohjausta tarpeen mukaan. Tehtävään ei tarvitse sitoutua, vaan siinä voi palvella vaikka vain yhden messun ajan, rohkaisee Holopainen.

Rantakylän tuomasmessuun kuuluvat joka kerta myös seurakunnan järjestämä lastenkaitsenta sekä kaikille yhteinen iltatee messun jälkeen seurakuntasalissa.


Juhlakevään messut Rantakylän kirkossa

• Juhlamessu su 15.3. klo 18, saarnaa sosiaalineuvos Olli Valtonen.
• Juhlakevään muut tuomasmessut: Pääsiäisyön tuomasmessu la 11.4. klo 22 (saarna Anna Holopainen), tuomasmessu su 3.5. klo 18.

Virpi Hyvärinen

Yö yhdessä pelaten – Holylanit jo 10. kerran Joensuussa

Joensuun seurakuntakeskuksella järjestettiin Holylanit eli yön oli kestävä pelitapahtuma ystävänpäivänä.

Joensuun seurakuntakeskuksella järjestettiin Holylanit eli yön oli kestävä pelitapahtuma ystävänpäivänä.

Kaksi poikaa pelaa keskittyneesti tietokoneella.
Kuvateksti: Jesse Temisevä (vas.) ja Aatu Pussinen keskittyivät tiiviisti peliin turnauksen aikana. Kokeneiden pelaajien ei tarvinnut edes katsoa näppäimistöä, koska sormet löysivät tottuneesti oikeille näppäimille. Kuva: Sari Jormanainen

Joensuun seurakuntakeskuksen salissa on pimeää, vain tietokoneiden näytöt tuovat valoa. Paikalla olevien liki 20 nuoren ja muutaman aikuisen ilmeet ovat keskittyneitä. Sieltä täältä kuuluu iloisia kiljahduksia ja toisinaan harmistuneita huokauksia. Käynnissä on tietokonepeliturnaus.

Joensuun seurakuntayhtymä järjesti 14.-15.2.2020 järjestyksessään 10. Holylanit. Lanit tarkoittaa lähiverkkotapahtumaa tai verkkopelitapahtumaa. Käytännössä kyse on tapahtumasta, jossa useat ihmiset kokoontuvat pelaamaan tietokonepelejä yhdessä. Koska järjestäjänä on seurakuntayhtymä, on Holylanit tapahtumalle luonteva nimi.

– Tapahtuma alkaa alkuhartaudella. Holylaneilla ajatuksena on, että olemme ystävällisiä toisille eli lähimmäisen rakkauden näkökulmasta tsempataan ja kannustetaan toisiamme, Joensuun seurakunnan nuoristyönohjaaja Delila Myyry kertoo.

Tavoitteena valvoa koko yö

Helmikuun Holylaneille osallistui 19 nuorta. Tällä kertaa kaikki nuoret olivat poikia. 15-vuotias Jesse Temisevä osallistui ensimmäistä kertaa pelitapahtumaan.

– Kavereiden kanssa tuli idea, että tullaan tänne vähän pelailemaan. Odotan mukavaa iltaa ja yötä. Suunnitelmissa on pysyä koko yö hereillä, mutta katsotaan, pystynkö siihen.

– Kyllä ajatus on valvoa koko yö. Parasta tapahtumassa on se, että pystyy pelaamaan yhdessä ja näkee kavereita, toista kertaa Holylaneilla  oleva 15-vuotias  Aatu  Pussinen  sanoo.

Koko yön valvomisen pojat uskoivat onnistuvan kavereiden ja hyvien eväiden avulla.  Paikalla olevat työntekijät pitivät myös huolen siitä, että koko yötä ei istuta koneen ruutua tuijottaen.

– Pidämme yökisan eli menemme kirkkosaliin leikkimään ja pelailemaan. Lisäksi iltahartaus pidetään eri tilasta, jotta koneiden äärestä tulee noustua pois, Myyry kertoo.

Illan ensimmäinen peliturnaus  päättyy  raikuviin aplodeihin. Temisevä ja Pussinen nappasivat turnauksen kaksi ensimmäistä sijaa. Voittajien on luonnollisesti helppo hymyillä, mutta tapahtuman ilmapiiri saa kiitosta myös muilta.

–  Täällä on aivan mahtava ilmapiiri. Täällä ei dissata toisia, toteavat useammat kauppaan evästä ostamaan menossa olevat pojat.

Peli nuorten toiveiden mukaan

Nuoret ovat itse saaneet toivoa tapahtumassa pelattavia pelejä. Räiskintäpelit ovat selvästi toivotuimpia ja suosituimpia pelejä nuorten keskuudessa. Tämän kautta turnauspeliksikin valikoitui räiskintäpeliksi luonnehdittava CS:GO.

– CS:GO on se, mitä pääasiassa toivotaan. Peli on ilmainen ja ikäraja sopii tapahtumaan, koska sitä saa pelata aikuisen seurassa 13 vuotta täyttäneet. Pelikasvatus on myös yksi osa tapahtumaa, Myyry sanoo.

Myyryn mukaan Holylan-tapahtuman  idea on mennä sinne, missä nuoretkin ovat. Pelaaminen on nuorille tärkeää.

– Luulen, että tapahtuman suosio perustuu siihen, että olemme tässä ajassa kiinni. Tämä on kivaa yhdessäoloa ja vanhemmat voivat luottaa siihen, että täällä pelataan turvallisten aikuisten kanssa.

Seuraavat Holylanit on jo tiedossa. Ne järjestetään vappuna eli 1.-2.5.2020. Miten nuorten yö sitten meni?

–   Ei tullut nukuttua ollenkaan. Tämä oli mahtava kokemus, tulen uudestaan, toteaa Temisevä aamupäivällä.

– En nukkunut. Hyvä kokemus oli ja hauskaa oli, Aatu Pussinen sanoo.

Sari Jormanainen

* Lisätietoa tulevasta  Holylan-tapahtumsta  löytyy osoitteesta janoa.fi/holylan.

Kolumni: Tavarat – tarpeettomat ja taivaalliset

Muuttaminen on taitolaji, jota en käytännössä hallitse. Teoriassa tiedän, että mitään turhaa ja käyttämätöntä ei kannata raahata mukanaan, kirjoittaa Ari Autio kolumnissaan.

kirkkoherra Ari AutioElän, näen ja olen taas Joensuussa. Joka elää, näkee. Näin lopetin kymmenen vuotta sitten edellisen kirjoitukseni, Haikea majanmuutto, tällä palstalla. Lähdin Pohjois-Karjalasta Keravalle. Kirjoitukseni toiseksi viimeisessä virkkeessä tuumin, että mistä sitä koskaan tietää, vaikka elämä heittäisi tänne joskus takaisin.

Muuttaminen on taitolaji, jota en käytännössä hallitse. Teoriassa tiedän, että mitään turhaa ja käyttämätöntä ei kannata raahata mukanaan. Pakkaamisen alussa, alkuinnostuksen huumassa, kaikki on helppoa. Arkivälttämätön siirtyy nopeasti laatikoihin, joiden kylkeen kirjataan sisältö helpottamaan purkamista muuttokohteessa.

Edetessään pakkaaminen vaikeutuu. Mitä tehdä kodin ”vierasesineille”, joita ei tarvitse mihinkään muuhun kuin omistamiseen ja muuttamiseen?

Osamuuttokuormastani edelleen purkamatta, vaikka olen asunut Joensuussa jo vuoden. Olohuoneen nurkassa on laatikoita, jotka lähtivät Keravalle ja ovat nyt avaamattomina takaisin Joensuussa.

Siis tavaraa, jota tarvitaan vain muutossa! Neljää tusinan kahvikalustoa ei ole tarvittu edes lasten rippijuhlissa. Ei design-teepannua. Ei monia muitakaan astioita ja tarvekaluja, jotka on huolella kääritty sanomalehteen ja suljettu laatikkoon muuttotarpeiksi. Olohuoneen nurkassa ne ovat edelleen siksi, että talossa ei ole varastoa, jonne voisi pinota muutaman laatikon varastoon.

Oma lukunsa ovat laatikot, joissa lukee vain hazard. Niissä on kaappien uumenista, laatikosta ja varastojen lattioilta pakatut ruumenet. Kaikki se, mitä en ihan oikeasti tarvitse ainakaan sen perusteella, että laatikot ovat saaneet olla suljettuina muutosta toiseen. Hazard tarkoittaa vaaraa. Siinä on ehkä yksi syy, miksi ne ovat odottamassa kohtaloaan.

Uskaltaisinko avata? Pitäisikö heittää pois? Olisiko viisainta vuokrata varastotilaa, että olisi jotain valmiiksi pakattuna seuraavaan muuttoon? Täytyy miettiä, ettei tulisi tehtyä hätiköityä ratkaisua.

Tänään, tuhkakeskiviikkona, alkaa paastonaika ja sen myötä seurakunnissa valmistautuminen ristin ja ylösnousemuksen pääsiäiseen. Paastonajan rohkaisemana vaihdan ajatukseni tarpeettomista tavaroista taivaan tavaroihin, joita ovat valo, rauha, rakkaus, anteeksianto, usko ja armo. Näiden rinnalla purkamattomien laatikoiden tavarat käyvät toivottavasti niin turhiksi, että minussa on miestä niistä luopumiseen.

Ari Autio
kirkkoherra
Rantakylän seurakunta
ari.autio@evl.fi

Perheneuvonnan asiakasmäärät kasvoivat

Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa kävi viime vuonna 600 asiakasta. Asiakaskohtaamisia oli kaikkiaan noin 2200.

Kirkon perheneuvonnassa kävi ennätysmäärä asiakkaita vuonna 2019.  Koko maassa kirkon perheneuvonnasta apua sai yli 18 500 ihmistä. Kaikkiaan asiakkaita kohdattiin yli 90 000 kertaa. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa kävi viime vuonna 600 asiakasta. Asiakaskohtaamisia oli kaikkiaan noin 2200. Asiakkaita oli kaikista Pohjois-Karjalan kunnista sekä Heinävedeltä. Asiakasmäärät kasvoivat hieman myös Joensuussa vuonna 2019.

Suurin syy hakea apua perheneuvonnasta oli vuorovaikutusongelmat. Joensuussa lähes yhtä paljon perheneuvojan luokse hakeuduttiin erokysymysten tiimoilta. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaista selvä enemmistö oli työssäkäyviä 30-39-vuotiaita, jotka elävät avioliitossa.

Perheneuvojat ratkovat ihmissuhde-ongelmia ja antavat vinkkejä parisuhteen kehittämiseen myös verkossa. Viimeisen kahden vuoden aikana perheneuvojat ovat vastanneet kysymyksiin Parisuhdeneuvolassa Vauva.fi:ssa sekä kirjoittaneet suuren suosion saanutta Rakkauden ammattilaiset -blogia. Parisuhdeneuvolan ja kirkon blogien sisältöjä on luettu yhteensä yli kaksi miljoonaa kertaa kahden vuoden aikana.

Kirkon perheneuvonta on mukana myös perhekeskustoiminnassa, jossa eri lapsiperhetoimijat keskittävät palveluita sekä muodostavat yhteistä palveluverkostoa alueellisesti ja maakunnallisesti.

Suomessa on 41 kirkon perheasiain neuvottelukeskusta, joissa työskentelee yli 180 työntekijää. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelee neljä perheneuvonnan ammattilaista. Perheneuvonta on asiakkaille maksutonta. Joensuun perheasiain neuvottelukeskus toimii koko Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella.

Lähde: Kirkon viestintä

Kirkolliskokoukseen kaksi edustajaa Kirkkotien jakelualueelta

Kirkkotien jakelualueelta eli Joensuun seurakunnista ja Kontiolahden seurakunnasta kirkolliskokoukseen kaudelle 2020-2024 valittiin kaksi edustajaa.

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston 11.2. käytyjen vaalien tulokset on vahvistettu. Kirkkotien jakelualueelta eli Joensuun seurakunnista ja Kontiolahden seurakunnasta kirkolliskokoukseen kaudelle 2020-2024 valittiin kaksi edustajaa.

Maallikkoedustajaksi valittiin Matti Ketonen Pielisensuun seurakunnasta. Ketonen toimii kirkolliskokousedustajana myös kuluvalla kaudella. Hän on lisäksi Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

Pappisedustajaksi valittiin Ruut Hurtig Kontiolahden seurakunnasta. Hurtig valittiin nyt ensimmäistä kertaa kirkolliskokoukseen. Hurtig työskentelee Kontiolahdella seurakuntapastorina.

Kuopion hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valittiin kaikkiaan kuusi maallikkoedustajaa ja kolme pappisedustajaa. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Kuopion hiippakuntavaltuustoon Kirkkotien jakelualueelta valittiin kolme jäsentä. Maallikkojäseniksi valittiin Matti Ketonen Pielisensuun seurakunnasta ja Eevi Väistö Vaara-Karjalan seurakunnasta. Pappisjäseneksi valittiin puolestaan Ruut Hurtig Kontiolahden seurakunnasta.

Sari Jormanainen

Sairaalapapeilla oli yli 56 000 kohtaamista

Ehtoollisen jakajalla on kädessään lautanen, jossa on ehtoollisleipiä.
Kuva: Pixabay

Suomen ev.lut. kirkon sairaalapapeilla oli vuonna 2019 kaikkiaan yli 56 000 yksilökohtaamista. Kohtaamisista valtaosa, noin 60 prosenttia oli potilaiden kanssa ja noin joka viides kohtaaminen tapahtui läheisen tai sairaalan henkilökunnan kanssa. Joensuussa sairaalapapeilla oli viime vuonna reilut 2000 kohtaamista, joista yli puolet oli potilaiden kanssa.

Sairaalapastorin kanssa keskusteltiin useimmin terveydestä ja sairaudesta, elämänkriiseistä, sairauden aiheuttamista kriiseistä, elämän merkityksestä ja uskosta sekä ihmissuhteista.

Sairaalasielunhoidossa pyritään ihmisen auttamiseen ja tukemiseen elämän muutostilanteissa, vakavassa sairastumisessa ja kuoleman läheisyydessä. Tavoitteena on tukea ihmistä oman elämän syvempään ymmärtämiseen ja merkityksellisyyden löytämiseen. Sairaalapappi on myös työpaikkapappi. Hän tukee henkilökuntaa hoitotyön arjessa ja vaativissa tilanteissa.

Sairaalapapit ovat koulutukseltaan teologian maistereita, ja heillä on pappisvihkimys sekä lisäksi sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus. Sairaalapappi työskentelee terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikössä; sairaalassa, kotisairaalassa, kotisairaanhoidossa, palveluasmisen yksiköissä ja avohoidossa.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on kaksi sairaalapappia. Papit työskentelevät Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa.

Lähde: Kirkon viestintä

Antti Kyytsönen Pielisensuun kappalaiseksi

Pielisensuun seurakunnan 1. kappalaisen virkaan on valittu Antti Kyytsönen.

Pielisensuun seurakunnan 1. kappalaisen virkaan on valittu Antti Kyytsönen. Kyytsönen on tällä hetkellä virkavapaalla Rantakylän seurakunnan seurakuntapastorin virasta.

Pielisensuun seurakuntaneuvosto päätti 1. kappalaisen valinnasta kokouksessaan 12.2.2020. Virkaan tuli määräaikaan mennessä kuusi hakemusta.

Sari Jormanainen