Kohti tulevaa toimikautta

Marraskuussa seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt. Mutta mitä asioita Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa on tulossa päätettäviksi vuosina 2023–2026?

Marraskuussa seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt. Mitä asioita Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa on tulossa päätettäviksi vuosina 2023–2026?

Kirkkoherra katsoo hymyillen kameraan ja nojaa koivuun, taustalla kirkkorakennus. — Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen toivoo erilaisten äänenpainojen pääsevän kuuluviin seurakunnan päätöksenteossa. Hän kannustaa asettumaan ehdolle ja äänestämään syksyn seurakuntavaaleissa. Kuva: Tea Ikonen

Joensuussa seurakuntalaiset saavat äänestää sekä seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston että oman seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenten vaaleissa. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Ketosen mukaan seurakuntayhtymän ja seurakuntien strategiat ohjaavat paikallista kirkon työtä olennaisella tavalla.

– Ne kumpuavat kirkon tunnustuksesta, jossa kiteytetysti määritetään kirkon olemus ja tehtävä, Ketonen selventää.

Myös Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen tuo esiin strategian merkityksen:

– Pielisensuun seurakunnalla on tuore strategia, jonka mukaan toimimme, teemme päätöksiä seurakunnassa tehtävästä työstä, varojen käytöstä ja virkavalinnoista.

Kontiolahden seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään. Kirkkoherra Jukka Reinikainen kertoo, että tulevina vuosina Kontiolahdella jatketaan seurakuntastrategian jalkauttamista. Itsenäisessä seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu kirkkovaltuusto.

Rakennushankkeet ja toiminnan suunnittelu nivoutuvat yhteen päätöksenteossa

Rakennushankkeista seurakuntayhtymässä päättää sen ylin päättävä toimielin, yhteinen kirkkovaltuusto. Puheenjohtaja Ketosen mukaan tällä hetkellä merkittävin hanke on Kiihtelysvaaran uusi kirkko.

Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo korostaa monitoimikirkon tulevaa tehtävää seurakunnallisen toiminnan keskuksena.

– Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen ovat tärkeä osa seurakuntaneuvoston jäsenten työsarkaa tulevina vuosina, Angervo toteaa.

Toinen merkittävä hanke on Joensuun hautausmaan toimisto- ja huoltorakennus.

Enon seurakuntaneuvostossa on edessä uuden siunauskappelin tai vaihtoehtoisten järjestelyiden valmisteluun liittyvää työtä, kertoo Enon seurakunnan vt. kirkkoherra Markku Koistinen.

Kontiolahden seurakunnan luottamushenkilöiden päätettäväksi on tulossa muun muassa kirkon ulkomaalaus, Hirvirannan leirikeskuksen peruskorjaus ja ravitsemuspalveluiden kilpailutus.

Luottamushenkilöt tekevät päätöksiä työntekijöiden määrästä ja henkilöstövalinnoista

Työntekijöiden valinnat ovat tärkeä osa luottamushenkilöiden toimintaa, kertoo Joensuun seurakunnan kirkkoherra Katri Vilén:

– Seurakuntaneuvosto päättää esimerkiksi siitä, laitetaanko virkoja auki, sekä osallistuu aktiivisesti henkilöiden valintaprosessiin hakuilmoituksen laadinnasta haastatteluihin ja valintoihin.

– Enon seurakunnassa on tulossa kirkkoherran ja seurakuntapastorin virkojen täyttöön liittyvät valmistelut ja valinnat sekä päättäminen papin virkojen lukumäärästä. Nämä ovat tärkeitä tulevaisuuteen ja myös strategiaamme liittyviä asioita, Koistinen sanoo.

Pyhäselän kasvavan seurakunnan kirkkoherra Ville Ojalan mukaan luottamushenkilöt voivat päästä päättämään työntekijöiden määrän lisäämisestä.

Kontiolahden seurakunnassa on painetta henkilöstökulujen karsimiseen.

Tarvitaan yhteistyötä seurakuntien välillä

Seurakuntarajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan Vaara-Karjalan seurakunnassa, joka on jäsenmäärältään pieni.

– On ajankohtaista miettiä, mitä yhteistyö voisi konkreettisesti tarkoittaa, ja tehdä rohkeasti päätöksiä esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden mahdollisuudesta. Mitkä ratkaisut palvelisivat parhaiten sitä, että seurakunnan toiminta voisi jatkua vireänä ja elinvoimaisena? Angervo pohtii.

Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Autio nostaa esiin kysymyksen seurakuntarakenteesta:

– Seuraavien neljän vuoden aikana on varmasti mietittävä resurssien sopeuttamista ja mahdollista seurakuntarakenteen muuttamista. Optimaalista olisi niin hallinnon kuin toiminnankin kannalta, jos Joensuussa olisi yksi seurakunta. Olisi toivottavaa, jos tämä asia nousisi keskusteluun ja päätöksentekoon.

Arvoilla on iso merkitys päätöksenteossa

Vuosittain toistuvat toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä toimintakertomukset ovat keskeisiä isoja asioita seurakunnan päätöksenteossa.

– On tärkeää, että erilaiset äänenpainot pääsevät kuuluviin, Tiina Reinikainen toteaa ja kannustaa asettumaan ehdolle sekä äänestämään seurakuntavaaleissa.

Vilén korostaa, että arvot ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Hänen mukaansa luottamushenkilöillä on tärkeä paikka vaikuttaa siihen, mihin rahoja käytetään, kenelle tiloja annetaan käyttöön ja minkälaista toimintaa tuetaan ja järjestetään.

Hanna Pekkanen

Vielä ehdit ehdokkaaksi

Seurakuntavaalien slogan haastaa jokaista kirkon jäsentä mukaan: ”Asetu ehdolle sellaisena kuin olet!”

Ehdokkaaksi voi asettua täysi-ikäinen, konfirmoitu seurakunnan jäsen. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. kello 16, johon mennessä valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat tulee toimittaa seurakuntatoimistoon tai kirkkoherranvirastoon. Luottamushenkilön tehtävästä kiinnostuneiden kannattaa siis toimia viipymättä.

Kun vaaleissa on ehdolla erilaisia, kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä, äänestäjällä on mahdollisuus valita heidän joukostaan sopivin ehdokas päättämään yhteisistä asioista. Tietoa vaaleista ja ohjeita ehdokkaille on tarjolla osoitteissa joensuunseurakunnat.fi/seurakuntavaalit ja kontiolahdenseurakunta.fi/paatoksenteko/seurakuntavaalit-2022.

Millaisista ominaisuuksista on hyötyä luottamushenkilön tehtävien hoitamisessa? Kysyimme Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Aution näkemystä asiaan. Hänen mukaansa hyvä luottamushenkilö on perillä seurakunnan taloudesta ja toiminnasta sekä muutenkin innostunut ja kiinnostunut seurakunnan elämästä.

– Jos luottamushenkilö ei esimerkiksi käy jumalanpalveluksissa, niin se tuntuu oudolta. Seurakuntaelämän rakastaminen on tärkeää, koska sen pohjalta voi tehdä hyviä päätöksiä, Autio perustelee.

Seurakuntien päätöksenteossa on tilaa myös nuorille

Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI pyrkii vahvistamaan nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkossa. Yksi merkittävimmistä vaikuttamisen paikoista on tämän vuoden marraskuussa käytävät seurakuntavaalit.

Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI pyrkii vahvistamaan nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta Suomen ev.lut. kirkossa. Yksi merkittävimmistä vaikuttamisen paikoista on tämän vuoden marraskuussa käytävät seurakuntavaalit, jolloin seurakuntiin valitaan uudet päättäjät.

Nuori mies istuu tuolilla esite kädessään. — Itsekin seurakunnan luottamushenkilönä toiminut NAVI:n puheenjohtaja Jussi Luoma työskentelee nykyisin pappina Tampereella Messukylän seurakunnassa. Kuva: Jussi Luoma.

Vuoden 2022 alussa NAVI:n puheenjohtajana aloittanut Jussi Luoma kertoo, että nuorten ehdolle asettuminen seurakuntavaaleissa on erityisen tärkeää.

– Nuoria on valtavasti mukana rippikouluissa, nuorisotyössä ja nuorten aikuistenkin toiminnassa, joten olisi luontevaa, että heitä olisi mukana myös päätöksenteossa, Luoma toteaa.

Nykyisten luottamushenkilöiden keski-ikä on Luoman mukaan noin 54 vuotta.

– Seurakuntaneuvostoissa ja kirkkovaltuustoissa tehdään isoja päätöksiä esimerkiksi seurakunnan tiloista ja henkilöstöstä sekä siitä, mihin käytetään rahaa. Lähes kaikki päätökset vaikuttavat vähintään välillisesti nuoriin, Luoma huomauttaa.

”Seurakuntavaalit ovat hyvä paikka opetella muodostamaan näkemyksiä erilaisista asioista”

Jo ehdolle asettumalla oppii taitoja, joista voi olla hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi työelämässä.

– Seurakuntavaalit ovat matalan kynnyksen vaalit asettua ehdolle ja hyvä paikka päästä harjoittelemaan oman vaalikampanjan tekemistä sekä opetella muodostamaan näkemyksiä erilaisista asioista, Luoma kertoo.

Luottamushenkilönä puolestaan oppii toimimaan erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Lisäksi kokouskäytänteet tulevat tutuksi.

”Vaikka kauden joutuisikin jättämään kesken, kannustaisin silti lähtemään rohkeasti ehdolle”

Kirkon luottamushenkilöt valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Luoma tunnistaa sen, että neljä vuotta voi tuntua pitkältä ajalta nuoren elämässä. Hän on itsekin toiminut seurakunnan luottamushenkilönä Helsingissä, mutta joutui luopumaan pestistä muuttaessaan muualle.

– Vaikka kauden joutuisikin jättämään kesken esimerkiksi muuton takia, niin kannustaisin silti lähtemään rohkeasti ehdolle. Sillä vaikka olisit mukana vain vuoden tai kaksi, niin siinäkin ajassa on jo mahdollista saada omaa ja nuorten ääntä kuuluviin, Luoma huomauttaa.

”Nuoret ovat täysivaltaisia toimijoita vaikuttavuudessaan ja seurakuntalaisuudessaan”

Mistä lähteä liikkeelle, jos seurakuntavaaliehdokkuus kiinnostaa?

– Vinkkejä voi saada esimerkiksi seurakunnan nuorisotyöntekijältä tai nuorisopapilta, Luoma neuvoo.

Lisäksi seurakuntien ja NAVI:n verkkosivuilta löytyy paljon tietoa ehdokkuudesta. NAVI on tuottanut myös laajan ehdokkaan oppaan, josta löytää vinkkejä niin ehdokkaaksi asettumiseen ja vaalikampanjointiin kuin luottamushenkilönä toimimiseen.

– Nuoret eivät ole pelkästään tulevaisuuden seurakuntalaisia, eivätkä he ole keskeneräisiä aikuisia tai keskeneräisiä kristittyjä, vaan täysivaltaisia toimijoita vaikuttavuudessaan ja seurakuntalaisuudessaan, Luoma muistuttaa.

Onkin demokratian periaatteiden mukaista, että myös nuoret ovat mukana neuvostoissa ja valtuustoissa tekemässä päätöksiä.

Anni Tuuva

Voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa, jos olet

konfirmoitu
vähintään 18-vuotias viimeistään 20.11.2022
viimeistään 15.9.2022 jäsen siinä seurakunnassa, jossa aiot asettua ehdolle.

Pääkirjoitus: Päätöksiä ihmisten hyväksi

Mihin sinä haluaisit vaikuttaa ja mihin suuntaan luotsaisit oman seurakuntasi päätöksentekoa?

Olen saanut seurata Joensuun seurakuntien päättäjien toimintaa aitiopaikalta noin puolentoista vuoden ajan. Lähimpänä seurakuntalaisten arkea toimivat kaikkien kuuden seurakunnan seurakuntaneuvostot, jotka kokoontuvat noin kuukauden välein. Päätöksiä tekevät luottamushenkilöt eli seurakuntavaaleissa valitut seurakuntalaisten edustajat.

Seurakuntien luottamushenkilönä pääsee vaikuttamaan monenlaisten ihmisten arkeen. Käytössä olevat rahavarat on tietysti otettava huomioon, mutta myös arvot ohjaavat päätöksentekoa. Päätöksiä tehdään ennen kaikkea ihmisten hyväksi, jotta seurakunnat voivat parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja olla osa esimerkiksi lasten ja nuorten, opiskelijoiden ja perheiden, seuraa ja tekemistä kaipaavien, vanhusten tai apua tarvitsevien elämää.

Koska Joensuussa kuusi seurakuntaa on liittynyt yhteen seurakuntayhtymäksi, päätöksenteossa on yksi porras lisää yksittäiseen seurakuntaan verrattuna. Jotta kaikki – Eno, Joensuu, Pielisensuu, Pyhäselkä, Rantakylä ja Vaara-Karjala – saavat äänensä kuuluviin, on muodostettu yhteinen kirkkovaltuusto, jossa on edustajia jokaisesta seurakunnasta. Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu pari kertaa vuodessa ja sen viitisenkymmentä jäsentä tekevät seurakuntayhtymän tärkeimmät päätökset.

Kirkkovaltuusto on nimennyt avukseen noin kymmenjäsenisen yhteisen kirkkoneuvoston. Se vastaa käytännön johtamisesta ja valmistelee asiat yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Pienessä ryhmässä keskustelu sujuu ja yhteistyö toimii mallikkaasti.

Kirkossa on meneillään vaalivuosi, ja uusia luottamushenkilöitä etsitään mukaan päätöksentekijöiksi. Nyt on aika miettiä, mihin sinä haluaisit vaikuttaa ja mihin suuntaan luotsaisit oman seurakuntasi päätöksentekoa? Jokainen on tervetullut kirkkoon, ja siksi vaalienkin teema kuuluu: Asetu ehdolle sellaisena kuin olet.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi

Kuulumisia kirkolliskokouksesta: Vilkasta keskustelua kirkon tulevaisuudesta

Kirkolliskokous kokoontui 3.–6.8. Turun kristillisellä opistolla. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua kirkon tulevaisuudesta.

Kirkolliskokous kokoontui 3.–6.8. Turun kristillisellä opistolla. Pohjoiskarjalaisten edustajiemme Ruut Hurtigin ja Matti Ketosen mukaan eniten keskustelua herätti pyyntö piispainkokoukselle valmistella esitys kirkolliskokoukselle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. Äänestyksen jälkeen pyyntö päätettiin lähettää perustevaliokunnan käsiteltäväksi.
– Toinen keskustelua herättänyt teema oli pitkään työn alla ollut kirkkohallituksen valmistelutyö, jossa etsittiin ratkaisuja kirkon kehittämistyön parantamiseksi. Kirkon tutkimuskeskus ja koulutuskeskus päätettiin yhdistää vastoin hallintovaliokunnan enemmistön tahtoa. Tästä yksiköstä on tarkoitus saada kirkon kehittämistyön väline, edustajamme kertovat

Talous edellyttää sopeutustoimia

Ketosen ja Hurtigin mukaan tiukat keskustelut kirkon taloudesta tekivät selväksi, että edessä on isoja sopeutustoimia. Kirkkohallituksen edellytetään löytävän ratkaisuja, joilla talous saadaan tasapainoon vuoteen 2023 mennessä.
Nelivuotiskertomuksesta nousi kokouksessa esiin erityisesti kolme teemaa.
– Diakonian saralla tulee vahvistaa seurakuntalaisten roolia sekä mahdollistaa erilaisia auttamistapoja. Toiseksi jumalanpalvelusten tulee olla kutsuvia ja yhteisöllisyyttä tukevia. Rinnalla tarvitaan monipuolisia mahdollisuuksia rukouksen ja hengellisen elämän syventämiseksi. Kolmanneksi on ryhdyttävä määrätietoisesti rakentamaan yhteyttä nuoriin aikuisiin. Milleniaalien ja sitä nuorempien sukupolvien tavoittaminen vaatii kirkolta toimintatapojen muutosta.

Kirkon jäsenten rooli kaipaa vahvistamista

Hurtig kokee erityisen tärkeäksi laajaa kannatusta saaneen aloitteen rukouselämän vahvistamisesta kirkossa.
– Korona-aika on herättänyt uudenlaista kaipausta ja seurakunnissa on löydetty monia uusia tapoja hiljentymiseen ja rukoukseen. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua. Odotan mielenkiinnolla, miten piispainkokous vastaa tässä aloitteessa saamaansa pyyntöön. Tarvitaan myös konkreettisia päätöksiä, jotta rukoukselle löytyy aikaa ja paikkoja kirkon elämässä.
Ketonen korostaa uusien tapojen löytämisen tärkeyttä jäsenten roolin vahvistamiseksi seurakunnassa.
– Usko eletään todeksi lähimmäisen rakkautta toteuttamalla. Joudumme aidosti kysymään, millä tavoin voimme saavuttaa nuorten ja nuorten aikuisten kiinnostuksen. Keskiössä on, että mahdollisimman moni voisi kokea kirkon hengelliseksi kodikseen ja antaa oman panoksensa toimijana niin halutessaan. Kristityn identiteetti syntyy yhä Kristuksen kärsimystien, sovituksen ja ylösnousemuksen todeksi elämisestä.

Kirsi Taskinen

Rohkeasti kohti uusia haasteita – Luottamushenkilöt puolivälin pysäkillä

Vaalikausi on ehtinyt jo puoliväliin. Kaksi vuotta sitten marraskuussa valittiin sekä ensikertalaisia että konkareita päättämään seurakuntien asioista. Miten alkukausi on sujunut ja mitä odotuksia vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on loppukaudeksi?

Mies ja nainen seisovat bussipysäkillä. — Seurakuntien luottamushenkilöt Petri Karvinen ja Kaija Majoinen ovat nähneet koronapandemian vaikutukset seurakuntien päätöksentekoon. Vaalikauden toiseen puoliskoon he suhtautuvat avoimen myönteisesti. Kuva: Kirsi Taskinen

Ensikertalainen Petri Karvinen lähti mukaan seurakuntien päätöksentekoon kaksi vuotta sitten avoimin mielin. Sisäänajovaihe sujui nopeasti ja ongelmitta, vaikka ensimmäisenä vuotena olikin paljon uutta opittavaa. Karvinen otettiin positiivisesti vastaan Rantakylän seurakuntaneuvostossa.

– Uudet kasvot olivat selvästi tervetulleita konkareiden joukkoon, hän muistelee.

Pyhäselän seurakuntaneuvoston luottamushenkilö Mari Kärki-Puustinen on ollut mukana seurakuntien päätöksenteossa jo 14 vuoden ajan, vaikka väliin mahtuu tauko viime vaalikaudella. Kokemuksensa myötä Kärki-Puustisella oli jo vaalikauden alussa hyvä kuva siitä, mitä luottamushenkilön tehtävä tuo tullessaan. Tärkeintä on mahdollistaa seurakuntien toiminta. Lisäksi hän nostaa esiin hengellisen ulottuvuuden.

– Yksi tehtävämme on rukous, rukoilla itse ja kertoa seurakuntalaisille, että me kaikki rukoilisimme oman ja muiden seurakuntien puolesta.

Talous ja korona puhuttaneet

Jokaisessa Joensuun alueen seurakunnassa toimii oma vaaleilla valittu seurakuntaneuvosto. Seurakuntien päätöksenteko jakautuu monelle eri tasolle ja juuri seurakuntaneuvostot ovat lähimpänä seurakuntien arkea. Ne päättävät mm. varojen käytöstä ja laativat suunnitelmat seurakuntien käytännön toiminnasta. Viimeisen kahden vuoden aikana asialistat ovat olleet monipuolisia.

– Meillä on puhuttanut eniten talous, mutta sekaan on mahtunut keskustelua kaikenlaisista asioista, Petri Karvinen kertoo.

– Vuosittain toistuvan perustyön lisäksi meillä on käsitelty korona-ajan uusia haasteita ja esimerkiksi sitä, miten työntekijät voivat kohdata tässä ajassa seurakuntalaisia, Mari Kärki-Puustinen jatkaa.

Mieleenpainuvinta alkukauden aikana on ollut molemmille korona ja sen vaikutukset. Kun tapahtumia on peruttu ja toimintaa rajoitettu, seurakunnat ovat joutuneet pohtimaan omaa tehtäväänsä uudella tavalla.

Kokouksissa avoin ilmapiiri

Kaikki Joensuun seurakunnat pääsevät ääneen seurakuntayhtymän yhteisissä päätöksentekoelimissä: yhteisessä kirkkovaltuustossa ja yhteisessä kirkkoneuvostossa. Valtuustossa on vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä kaikista yhtymän seurakunnista. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet taas valitsee valtuusto keskuudestaan.

Tällä kaudella paikallistason päätöksiä tekee myös Pielisensuun seurakunnan Kaija Majoinen, joka valittiin vaaleilla valtuustoon ja sitä kautta neuvoston jäseneksi. Majoinen on motivoitunut erityisesti kuukausittain kokoontuvan yhteisen kirkkoneuvoston työskentelyyn.

– Olen iloinnut siitä, miten vankalla ammattitaidolla johtavat viranhaltijat ovat valmistelleet päätettäväksi tulevia asioita. Valtuusto kokoontuu harvemmin, joten kokousten yhteydessä pidettävät iltakoulut ja infot ovat tervetulleita.

Yhteinen kirkkoneuvosto muun muassa valmistelee yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ja panee toimeen sen päätökset. Vaativasta tehtävästä huolimatta kokouksissa on lämminhenkinen tunnelma.

– Puheenjohtajamme on onnistunut luomaan kerran kuukaudessa pidettäviin kokouksiin avoimen, keskustelevan ja arvostavan ilmapiirin. Jo kokouksen alut itsessään ovat mieleenpainuvia, alkavathan ne alkuhartaudella. Näin ajatukset suuntautuvat seurakunnan perustehtävään ja siihen, miksi olemme koolla, Majoinen miettii.

Vaalikausi jatkuu

Vaalikauden toiseen puoliskoon Petri Karvinen, Mari Kärki-Puustinen ja Kaija Majoinen suhtautuvat avoimen myönteisesti.

– Odotan, että voimme suuntautua entistä enemmän tulevaisuuden tekemiseen käynnistyvän strategiatyön myötä. Kirkolle avautuu tässä epävarmuuksien ajassa paljon mahdollisuuksia, kun vain rohkeasti tartumme niihin. Kun on Jumalan siunaus matkassa ja yhteistyö toimii, voimme saada paljon aikaan vähälläkin rahalla. Talousnäkymät itsessään toki tiukkenevat, mutta kehittämishankkeisiin on saatavilla myös ulkopuolista rahoitusta, Majoinen kertoo.

– Itse joudun loppukautena pohtimaan, kuinka paljon olen valmis käyttämään omaa aikaani tehtävässä. Luottamushenkilön tehtävä on niin mielenkiintoinen ja imee helposti mukaansa kokonaan, Kärki-Puustinen pohtii.

– Vaikka pandemia ehkä painuukin taka-alalle ennen kauden loppua, niin sen talousvaikutuksia päästään varmasti käsittelemään monen monta kertaa. Joten pää pystyssä kohti niitä haasteita, Karvinen rohkaisee.

Talous on tuttu aihe yhteisessä kirkkoneuvostossa

Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli marraskuun kokouksessaan mm. koko seurakuntayhtymän ensi vuoden talouslukemia ja suunnitelmia. Luottamushenkilöt kuulivat, mitä vaikutuksia koronalla on ollut seurakuntayhtymän talouteen tänä vuonna ja miten yhtymä varautuu koronapandemian todennäköiseen jatkumiseen vuodenvaihteen jälkeen.

Kokouspuheenvuoroissa vilahtelevien taloustermien ymmärtäminen ei ole välttämättä helppoa luottamushenkilöille. Yhteisen kirkkovaltuuston ja -neuvoston edustajaa Kaija Majoista auttaa se, että talouden käsitteet ovat hänelle osittain ennestään tuttuja.

– Hallintotieteen opinnot ja työkokemus auttavat talousasioissa, mutta onhan seurakuntayhtymän taloudessa toki uutta opittavaa, esimerkiksi lukuisiin kiinteistöihin liittyvät talousasiat ns. korjausvelkoineen.

Kirsi Taskinen

Seurakuntasihteerit – töissä asiakaspalvelun eturintamassa

Kun joku tarvitsee papin hautajaisiin tai tilat ristiäisille, pirisee puhelin seurakunnantoimistossa. Asiakaspalvelu on tärkeä
osa seurakuntasihteerin töitä, mutta tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi seurakuntaneuvoston kokousten sihteerinä toimiminen.

Kun joku tarvitsee papin hautajaisiin tai tilat ristiäisille, pirisee puhelin seurakunnantoimistossa. Asiakaspalvelu on tärkeä
osa seurakuntasihteerin töitä, mutta tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi seurakuntaneuvoston kokousten sihteerinä toimiminen.

Seurakuntasihteerit Milla Suhonen ja Pirjo Myller seisovat seurakunnantoimiston pöydän takana. Pirjo Myllerillä on maski kasvoillaan. — Koronan vuoksi seurakunnantoimistot palvelevat nyt pitkälti etänä, ja seurakuntayhtymässä on myös jaossa kasvomaskeja työntekijöille ja kokouksiin osallistujille. ”Asiakkaat ovat sopeutuneet kiitettävästi etäasiakaspalveluun”, sanoo Enon seurakuntasihteeri Milla Suhonen. Kuvassa myös maskia testaava Pielisensuun kollega Pirjo Myller. Kuva: Virpi Hyvärinen

Missä seurakunta, siellä sihteeri. Seurakunnantoimistoissa työskentelevät seurakuntasihteerit ovat varsinaisia monitietäjiä, jotka ovat perillä vähän kaikista seurakuntaa koskevista asioista.

Tilavarauksia, tiedottamista, vanhojen hautapaikkojen jäljitystä…

Pielisensuun seurakunnan seurakuntasihteeri Pirjo Myllerin mukaan seurakuntasihteerin kuuluukin olla selvillä – tai vähintäänkin ottaa selvää – asioista. Työssä korostuu hyvän tiedonkulun merkitys työyhteisön sisällä: mitä paremmin se toimii, sitä helpompi on palvella seurakuntalaisia ja muita.
– Ei kuulu mulle -ajattelutapa ei sovi tähän työhön. On ilo palvella mahdollisimman hyvin ja ystävällisesti, sanoo Myller.
Keskeistä seurakuntasihteerin työssä onkin Myllerin ja tämän enolaisen kollegan Milla Suhosen mukaan asiakaspalvelu: pappien ja kanttorien varaaminen kaste-, vihkimis- ja hautaustoimituksiin sekä tilavarausten teko. Tehtäviin kuuluu olennaisena osana myös hallinnollisia tehtäviä, tiedottamista ja monenlaista pientä juoksevaa asiaa.

– Toimitusten järjestäminen on yksi iso osa yhteydenottoja, mutta lisäksi tulee esimerkiksi ehtoollis-, syntymäpäiväkäynti- ja hartauspyyntöjä. Enossa tulee myös paljon yhteydenottoja koskien uurnan laskuja, suvun vanhoja hautapaikkoja, hautojen hallintaa ja haudanhoitosopimuksia, kertoo Suhonen.

Neuvoston kokoukset valmistellaan yhteistyössä kirkkoherran kanssa – seurakuntavaalit iso ponnistus neljän vuoden välein

Tärkeä osa seurakuntasihteerin työtä on myös seurakuntaneuvoston kokousten sihteerinä toimiminen. Sihteerit valmistelevat kokouksia tiiviissä yhteistyössä kirkkoherran ja hallintosihteerin kanssa. Joissakin asioissa myös tuomiokapituli on tärkeä yhteistyötaho.
– Seurakuntasihteeri kirjoittaa esityslistat ja viimeistelee liitteet sekä lähettää ne kokouskutsun kera seurakuntaneuvoston jäsenille. Kokouksen jälkeen sihteeri hoitaa päätösten toimeenpanot ja tiedoksiannon, kertoo Myller.
– Meillä Enossa seurakuntaneuvoston kokouksia järjestetään noin 8-10 kertaa vuodessa. Jotkut asiat ovat rutiininomaisia ja toistuvat samankaltaisina, mutta jotkut asiat vaativat enemmän valmistelua ja jälkityötä, toteaa Suhonen.

Myller näkee etenkin uusien työntekijöiden rekrytoinnin olevan vaativa tehtävä seurakunnan päättäjille.
– Sitä on mielenkiintoista seurata ja tehdä sihteerinä oma osansa siinäkin työssä. Luottamushenkilöt ovat kaiken kaikkiaan tärkeä yhteistyötaho, sanoo Myller.

Vaativimmaksi kokonaisuudeksi hallinnollisissa työtehtävissä Myller kokee neljän vuoden välein toimitettavat seurakuntavaalit.
– Niissä on kyseessä usean kuukauden runsas työ ennakkoäänestyksineen ympäri seurakuntaa, paljon kokouksia ja pitkiä päiviä. Työ on erityisen tarkkaa ja määrämuotoista. Tässäkin ponnistuksessa tärkeänä toteuttajana on maallikoista koostuva vaalilautakunta, Myller toteaa.

Korona lisäsi etätöitä

Arkisen perustyön haasteeksi Suhonen näkee töiden epäsäännöllisen jakautumisen eri päiville ja työn pirstaleisuuden. Työ keskeytyy monesti ja töitä on pystyttävä priorisoimaan tarvittaessa. Myller pitää tärkeänä, että ajoittainen kiireen tuntu ei välittyisi asiakaspalvelutilanteisiin.

Tänä vuonna myös korona on tuonut omat haasteensa sihteerien työhön. Työtä tehdään ja asiakkaita palvellaan nyt paljolti etänä.
– Tarvittavia papereita joudun kuljettamaan mukanani, mutta siitäkään huolimatta kaikkia työtehtäviä en pysty hoitamaan kotoa käsin. Parina päivänä viikossa käyn toimistolla hoitamassa esimerkiksi postit, tulostamisen, skannaamisen sekä hautakarttoihin liittyvät tehtävät, kertoo Suhonen.

Työn parasta antia molemmille on asiakaspalvelu ja hyvä yhteistyö eri tahojen – myös omien työkavereiden kanssa. Myller toteaa työtilojen ja –välineiden olevat hyvät ja työyhteisön vähän kuin toinen perhe. Seurakunta on työympäristönä mieluisa.
– Enossa työskentelemme tällä hetkellä väistötiloissa. Uuden seurakuntatalon valmistumista ja sen myötä uusia työtiloja odotan innolla, sanoo Suhonen.

Virpi Hyvärinen

Kirkolliskokouskausi käynnistettiin Turussa – tunnetta ja kunnioittavaa keskustelua

Suomen ev.lut. kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous, kokoontui Turkuun 11.-14.8.2020. Joensuusta ja Kontiolahdelta kuluvalla nelivuotiskaudella edustajina ovat Ruut Hurtig ja Matti Ketonen.

Suomen ev.lut. kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous, kokoontui Turkuun 11.-14.8.2020. Joensuusta ja Kontiolahdelta kuluvalla nelivuotiskaudella edustajina ovat Ruut Hurtig ja Matti Ketonen.

Kirkolliskokousedustajat Matti Ketonen ja Ruut Hurtig seisovat vihreiden puiden edessä — Kuluvalla nelivuotiskaudella Kirkkotien jakelualueelta kirkolliskokoukseen osallistuvat joensuulainen maallikkoedustaja Matti Ketonen ja kontiolahtelainen pappisedustaja Ruut Hurtig. Kuva: Mikko Kaskinen

Kirkolliskokousvaalit käytiin helmikuussa 2020. Vaaleilla Suomen ev.lut. kirkon ylimpään päättävään elimeen valittiin kaikkiaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Kirkkotien jakelualueelta vaaleilla valituksi tulivat Ruut Hurtig (pappisedustaja, Kontiolahden seurakunta) ja Matti Ketonen (maallikkoedustaja, Pielisensuun seurakunta).

Perinteisesti kirkolliskokous järjestetään touko- ja marraskuussa. Koronavirustilanteen vuoksi toukokuun kokous siirrettiin elokuulle. Viidennen kautensa kirkolliskokouksessa aloittanut Ketonen kertoo koronatilanteen näkyneen kokouspaikalla.

– Käsidesi ja turvavälit kuuluivat asiaan. Täysistun-noissa ja valiokuntatyössä käytimme maskeja. Ruokailu tapahtui merkityillä ja samoilla paikoilla koko viikon ajan.

Kontiolahden seurakunnan papille Ruut Hurtigille kirkolliskokouskausi on ensimmäinen.

– Ensimmäinen täysi-istuntoviikko oli intensiivinen ja antoisa. Kaikki oli uutta, ihmiset, asiat ja paikat. Viikon lopulla olin väsynyt ja innostunut. Tuntuu hienolta voida olla mukana rakentamassa kirkkoa tässä roolissa seuraavat neljä vuotta.

Avioliittokysymyksestä pidettiin 45 puheenvuoroa

Jo ennen kokousta keskusteluissa ja mediassa esille nousi piispojen kirje avioliittoon vihkimisestä, mikä tuotiin kirkolliskokoukselle tiedoksi. Kirje oli vastaus kirkolliskokouksen toukokuussa 2018 tekemään pyyntöön, että piispainkokous selvittäisi vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi.

Näkemykset samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä jakaantuvat yhä voimakkaasti. Vastauskirjeessään piispatkaan eivät löytäneet yhtä kaikkia tyydyttävää ratkaisua, vaan he päätyivät esittämään tulevien keskustelujen pohjaksi kuusi eri vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen ääripäät ovat, että kirkko vihkii avioliittoon vain naisen ja miehen tai että kirkko muuttaa avioliittokäsityksensä sukupuolineutraaliksi.

Vaikka piispojen kirje annettiin vain tiedoksi kirkolliskokoukselle eikä asiasta ollut tarkoitus päättää, pidettiin aiheesta kaikkiaan 45 puheenvuoroa.

– Keskustelussa kuului huoli pappien omantunnonvapauden säilymisestä, jos vihkimiskäytäntö tai avioliittokäsitys muuttuu. Toisaalta läsnä oli myös turhautuminen ja suru epätasa-arvoiseksi koetusta nykytilanteesta. Ymmärtääkseni halukkuutta kompromissiratkaisun etsimiseen oli ilmassa aiempaa enemmän, Hurtig sanoo.

– Puheenvuoroissa esiintyi tunnelatausta, mutta kunnioittava keskustelu mielestäni toteutui. Avioliittokysymystä kirkon on pohdittava opilliselta kannalta ja siksi teologisin argumentein. Tärkein tietolähde on Jumalan sana. Näkemysten polarisoituminen johtuu Raamatun tulkinnasta ja vastakkaisten argumenttien painoarvosta toisiinsa verraten, Ketonen pohtii.

Molemmat kirkolliskokousedustajat uskovat keskustelun avioliittokäsityksestä jatkuvan vielä kuluvan kauden aikana.

– Pidän realiteettina, että jotkut odottavat vain otollista hetkeä, jolloin voisi tehdä asiasta uuden aloitteen jostain uudesta näkökulmasta katsottuna, Ketonen arvioi.

– Parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä on sateenkaaripareja vihkineen papin saama rangaistus ja päätöksen odotetaan tulevan lähiaikoina. Uskon, että uusia avioliittoon liittyviä aloitteita tulee käsittelyyn myös tämän kauden ai-kana. Niiden sisältö riippunee pitkälti KHO:n ratkaisusta, Hurtig pohtii.

Käsittelyssä useita tärkeitä asioita

Istuntokauden ensimmäisessä kokouksessa oli avioliittokysymyksen lisäksi myös monta muuta tärkeää asiaa käsiteltävänä. Kokouksessa jätettiin mm. kolme aloitetta koskien seurakuntarakenteiden kehittämistä.

Aloitteissa esitettiin selvitystä hiippakuntien ja seurakuntayhtymien yhdistämisestä, ehdotettiin seurakuntayhtymämallin keventämistä sekä esitettiin laadittavaksi kriteeristö, joka edellyttää seura-kuntajaon muutosta koskevan selvityksen tekemiseen (ns. puuttumiskynnys). Aloitteet lähetettiin hallintovaliokunnan pohdittavaksi.

Kirkolliskokous päätti kokouksessaan myös tukea taloudellisesti seurakuntia ja kirkollisia järjestöjä koronaviruspandemiassa selviytymisessä. Päätöksen myötä Kirkon keskusrahaston vuoden 2020 talousarvioon toiminnan avustusosaan lisätään kolme miljoonaa euroa seurakuntien ja yksi miljoona kirkollisten järjestöjen tukemiseen.

Kirkolliskokous nimesi jäsenet valiokuntiin

Elokuun kirkolliskokous oli myös uuden istuntokauden järjestäytymiskokous. Kirkolliskokous nimesi valiokunnat ja niiden puheenjohtajat sekä valitsi kirkkohallituksen jäsenet vuosille 2020-2024. Pielisensuun seurakunnan Matti Ketonen valittiin kirkkohallituksen maallikkojäseneksi sekä nimettiin jäseneksi hallintovaliokuntaan.

– Hallintovaliokunnan työ käynnistyi jo kirkolliskokouksessa. Niin sanottuun puuttumiskynnysaloitteeseen valiokunta ehti laatia mietinnön jo kokousviikolla. Hallintovaliokunnan tehtäväkuva on laaja ja edellyttää kirkollisen elämän tuntemusta ja hallinnollista kokemusta.

– Kirkkohallitus on puolestaan osa kirkon keskushallintoa. Kirkkohallitus hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenenä saa olla kirkollisen työn näköalapaikalla. Valituksi tuleminen merkitsee todella suurta luottamusta ja samalla velvoitetta kantaa vastuuta. Pidän tehtävää merkittävänä vaikuttamisen paikkana.

Kontiolahden seurakunnan Ruut Hurtig nimettiin puolestaan jäseneksi käsikirjavaliokuntaan, joka valmistelee kirkollisia kirjoja, kuten virsikirjaa, kirkollisten toimitusten oppaita ja Raamattua koskevat asiat.

– Tällä hetkellä käsittelyssä on konﬁrmaation ja kodin siunaamisen kaavojen uudistamista koskeva aloite. Kirkollisten toimitusten opas on jo iäkäs ja näiden toimitusten tarkasteleminen voi antaa suuntaa tulevalle isommalle uudistukselle. Myös nyt elettävä poikkeusaika on tuonut toimituksiin monenlaisia uusia kysymyksiä ja käytäntöjä. Siksi nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään konﬁrmaation ja laajemminkin kirkollisiin toimituksiin liittyvän siunaamisen teologiaa.

– Seurakuntatyötä tekevän papin näkökulmasta käsikirjavaliokunta on hieno mahdollisuus syventyä kirkollisiin kirjoihin ja osallistua niiden kehittämiseen.

”Ilman Kristusta kirkolla ei ole sanomaa”

Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Edustajat Hurtig ja Ketonen toteavat, että kirkolliskokouksessa tärkeää on myös hengellinen ulottuvuus.

– Täysistuntoviikolla vietetään aloitus- ja päätösmessua sekä päivittäin aamu- ja iltahartauksia. Yhteinen hartauselämä on tärkeää ja se muistuttaa, että olemme osa samaa Kristuksen kirkkoa, Hurtig kertoo.

– Tärkeää on, että kirkolliskokous muistaa ja ymmärtää, että sen tehtävä on lopultakin edesauttaa sitä, että kirkon työssä sanoma Kristuksesta pysyy elävänä ja vaikuttavana. Ilman Kristusta kirkolla ei ole sanomaa, Ketonen tiivistää.

Sari Jormanainen

Sankarihautausmaalla tehdään täydennysistutuksia kesällä

Sankarihautausmaan arvokkuutta ja viihtyisyyttä parannetaan kesän 2020 täydennysistutuksilla.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 9.6.2020 Joensuun sankarihautausmaan hoitoa. Yhteinen kirkkoneuvosto on saanut seurakuntalaiselta aloitteen kukkaistutusten lisäämiseksi sankarihautakivien väliin.

Vastauksena aloitteeseen todetaan, että sankarihauta-alueen hautakivet ovat kivimurskeen päällä. Mikäli hautakivien ympärillä olisi multaa kukkaistutuksia varten, lisäisi se merkittävästi routavaurioiden aiheuttamaa hautakivien liikkumista ja painumista. Lisäksi hautakivet on asetettu niin lähelle toisiaan, ettei hautakivien välissä ole riittävää tilaa kukkaistutuksille.

Sankarihautausmaan arvokkuutta ja viihtyisyyttä parannetaan kesän 2020 täydennysistutuksilla. Kaatuneitten Muistotoimikunnan suunnitelmien mukaisesti sankarihauta-alueelle tilataan uusi näyttävä kukka-astia, kunnostetaan perenna-alueita ja istutetaan uudet maanpeitekasvit talvivaurioista kärsivälle alueelle, joilla talvi on tehnyt tuhojaan.

Tehdyn aloitteen ja muun saadun asiakaspalautteen perustella seurakuntayhtymä tilasi sankarihauta-alueelle täydennysistutussuunnitelman. Suunnitelman mukaisesti alueelle tehdään yhteensä yhdeksän uutta istutus-aluetta sankarihautakivien välissä oleville alueille.

Sari Jormanainen

Kiihtelysvaaran kirkon rakentamisen raamit hyväksyttiin

Joensuun ev.lut. seurakun-tayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.6.2020 Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnitelman.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.6.2020 Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnitelman. Tulipalossa syksyllä 2018 tuhoutuneen kirkon paikalle rakennetaan uusi kirkko, jonka hyötypinta-ala on suunni-telmien mukaan noin 510 m². Perustilanteessa kirkossa olisi 100-125 istumapaikkaa. Tarvittaessa istumapaikkoja olisi mahdollista järjestää 225 henkilölle.

Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan kirkon arvonlisäverolliset (24 %) rakennuskustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa. Kustannuksiin ei sisälly urkujen/soittimen hankintaa.

Rakentamisen lähtökohtana on, että uuteen kirkkoon sijoitetaan kaikki Kiihtelysvaaran seurakuntapiirin toiminnan tarvitsemat tilat ja nykyisestä seurakuntatalosta luovutaan.
Kirkon rakennussuunnittelu käynnistetään syksyllä 2021. Rakennussuunnittelun on arvioitu kestävän 12-18 kuukautta.

Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan myös tuloveroprosentin vuodelle 2021 sekä hyväksyi toimintakertomuksen ja vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2019. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän tuloveroprosentti pysyy nykyisellään 1,55 prosentissa vuonna 2021.

Sari Jormanainen

Ehdokkaat esittäytyvät – Kirkolliskokouksen uudet edustajat valitaan helmikuussa

Suomen ev.lut. kirkon ylimmän päätöksenteon elimen eli kirkolliskokouksen vaalit toimitetaan 11.2.2020. Joensuun ja Kontiolahden alueelta kirkolliskokoukseen on ehdolla kahdeksan maallikkoa ja kolme pappia.

Äänestäjä pitää kynää kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa käytettävän äänestyslipun päällä. — Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa äänestyslippu on valkoinen. Pappisvaaleissa äänestetään puolestaan sinisellä äänestyslipulla. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Suomen ev.lut. kirkon ylimmän päätöksenteon elimen eli kirkolliskokouksen vaalit toimitetaan 11.2.2020. Vaaleilla kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Äänioikeutettuja maallikkovaaleissa ovat seurakuntien luottamushenkilöt ja pappisvaaleissa hiippakuntien papit.

Kirkolliskokousvaaleissa äänestysalueet on jaettu hiippakunnittain. Joensuun seurakunnat ja Kontiolahden seurakunta kuuluvat Kuopion hiippakuntaan. Kuopion hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitaan kuusi maallikkoedustajaa ja kolme pappisedustajaa.

Joensuun ja Kontiolahden alueelta kirkolliskokoukseen on ehdolla kahdeksan maallikkoa ja kolme pappia. Kirkkotie kysyi kaikilta ehdokkailta heidän arvoistaan ja asioista, joihin he haluaisivat vaikuttaa kirkolliskokouksessa. Ehdokkaiden äänestysnumerot on jätetty esittelystä pois, koska vaalitavan vuoksi tieto ei ole tarpeellinen suurimmalle osalle lehden lukijoista.

Seurakuntalaiset voivat kuitenkin halutessaan tuoda esille omia näkemystään kirkolliskokousvaaleista keskustelemalla seurakuntien luottamushenkilöiden kanssa. Vaaleissa äänioikeutetut seurakuntien luottamushenkilöt ja papit löytävät ehdokasnumerot mm. ehdokasgalleriasta osoitteesta www.ehdokasgalleria.evl.fi. Samassa osoitteessa pääsee tutustumaan myös tarkemmin kaikkiin kirkolliskokousvaalien ehdokkaisiin.

Sari Jormanainen

Korjattu 29.1.2020: Pappisvaalien äänioikeutetuiksi on korjattu hiippakunnan papit, aiemmin tekstissä luki seurakuntien papit.

Maallikkoehdokkaat: Pohjois-Karjala

Nimi: Maiju Ahlholm
Ikä: 53 v.
Seurakunta: Eno
Valitsijayhdistys: Pohjois-Karjala

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Haluan vaikuttaa siihen, että kirkon varojen vähetessä menojen pienentämistä etsittäisiin muusta kuin varsinaisesta työstä. Haluan, että esimerkiksi kasvatus (lapsi- ja nuorisotyö) pysyisi arvossaan ja siihen panostettaisiin edelleen eikä tulisi supistuksia. Voisiko kirkko keventää esimerkiksi hallintoa?

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Tärkeimpänä on rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen. Arvostan myös avoimuutta ja aitoutta.

Mikko Juvonen

Nimi: Mikko Juvonen
Ikä: 48 v.
Seurakunta: Kontiolahti
Valitsijayhdistys: Pohjois-Karjala

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Haluan osaltani vaikuttaa siihen, että kirkon opetus ja toiminta säilyvät Raamatun, Jumalan sanan, perustalla. Keskeisin Raamatun viesti on se, kuinka ihminen pelastuu. Haluan toimia niin, että kirkosta ei tulisi vain hyvän elämän opettaja, vaan että sanoma pelastuksesta säilyisi opetuksen ja toiminnan perustana.

Osallisuutta, eli seurakuntalaisten omaa toimintaa ja tekemisen mahdollisuuksia on edistettävä. Seurakunnan työntekijät tarvitsevat rohkaisua tähän yhdessä tekemisen opetteluun. Seurakunta työpaikkana ei ole helpoimpia. Toivon, että rakenteita ja toimintamalleja ohjataan niin, että seurakunnissa olisi hyvä olla töissä. Hyvä työilmapiiri kutsuu seurakuntalaisia osallistumaan ja rakentamaan kirkkoa.

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Armo ja totuus.

Nimi: Anneli Tuulia Parkkonen
Ikä: 68 v.
Seurakunta: Kontiolahti
Valitsijayhdistys: Pohjois-Karjala

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Suurin haaste on kirkkoon kuuluvien jäsenten ja kasteiden väheneminen. Haluan olla edistämässä ja ylläpitämässä kirkkomme asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän tavoitteeseen pääsemme keskittymällä siihen mitä ajattelemme, mitä puhumme ja kuinka toimimme, sekä hyväksymällä erilaisuutta.

Meidän tulee pitää kynnys matalana kaikille ihmisille ja toiminnalle, joka edesauttaa yhteisöllisyyttä. Päämääränä tulee olla, että pidämme omaa luterilaista seurakuntaamme esillä kaikkien muiden uskontojen puristuksessa. Edistäisin hiippakuntatyöskentelyä, enkä olisi hiippakuntia lopettamassa. Hiippakunnat tuovat esiin alueittensa yksilölliset piirteet ja näin on helpompi vastata edessä oleviin haasteisiin.

2. Mitkä olisivat keskeiset arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Työskentelen ahkerasti niiden asioiden eteen, joita pidän oikeina ja tärkeinä. Pidän mielessäni, että teemme päätöksiä seurakuntalaistemme ja kirkkomme parhaaksi. Päätöksentekijänä kuuntelen seurakuntalaisia herkällä korvalla, olen viestiviejänä kumpaankin suuntaan. Olen avoin myös erilaisuudelle. En luokittele ihmisiä heidän mielipiteidensä perusteella.

Nimi: Anton Sutinen
Ikä: 27 v.
Seurakunta: Pielisensuu
Valitsijayhdistys: Pohjois-Karjala

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Nykyistä monipuolisemmat ja innostavammat tavat osallistua kirkon toimintaan, esim. katukuvassa näkyminen tarjoamalla vaikkapa lounasta. Tulevaisuudessa vapaaehtoistyö tulee näkymään suuremmassa roolissa vähenevien varojen takia, siihen on uskallettava lähteä rohkeammin mukaan tarjoamalla vapaaehtoisille monipuolisempia osallistumismahdollisuuksia.

Kirkko positiivisen muutoksen tekijäksi koko maahan. Maaseudulla on mahdollisuuksia ja valtava potentiaali tulevaisuudessa, kun ihmiset ja luonto kohtaavat käsi kädessä. Kiertävä pappi voi palvella niin kansallispuistossa kuin kyläkaupassa. Kirkon tilaisuudet voivat olla rentouttavia ja leppoisia, niissä voi kokea niin joulujuhlan kuin jumalanpalveluksen, monenlaisten ihmisten kanssa.

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Avoimuus, nuorekkuus, tasapuolisuus.

Maallikkoehdokkaat: Yhteisellä matkalla

Nimi: Matti Ketonen
Ikä: 70 v.
Seurakunta: Pielisensuu
Valitsijayhdistys: Yhteisellä matkalla

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa?

Kirkon tulee avoimesti ja rohkeasti keskittyä sanomassaan sen ytimeen, Kristukseen, josta käsin kirkon tehtävä kaikkinensa muotoutuu. Toimintaympäristön muutoksiin perustuvasti kirkon tulee keventää hallintoaan ja sopeuttaa talouttaan.

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Toimintaa ohjaaviksi arvoiksi sopivat ihmisen kunnioittaminen, asiantuntemus, luotettavuus, rohkeus ja tavoitteellisuus. Työskentelyssä tarvitaan hyvää johtamista, rakentavaa ja sovinnollista vuoropuhelua, vastuullisuutta, yhdenvertaisuutta ja avoimuutta.

Maallikkoehdokkaat: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat

Nimi: Kimmo-Ilari Juntunen
Ikä: 19 v.
Seurakunta: Pielisensuu
Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Seurakuntalaisen osallisuus kirkon toiminnassa ja samaa sukupuolta olevien vihkimisoikeus.

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Lähimmäisenrakkaus.

Nimi: Topi Linjama
Ikä: 42 v.
Seurakunta: Joensuu
Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Haluan tuoda ympäristöteemoja vahvemmin mukaan kirkon päätöksentekoon ja keskusteluun.

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Arvoista tärkeimpiä on rehellisyys: haluan edistää päätöksentekoa, jossa maailma ja ihmisen elämä nähdään mahdollisimman rehellisesti sellaisena kuin se on. Päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys liittyvät tähän läheisesti.

Nimi: Janne ”Rysky” Riiheläinen
Ikä: 53 v.
Seurakunta: Joensuu
Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat

1. Mitkä ovat tärkeimmän (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Uskon, että minulla olisi annettavaa siihen, miten kirkkomme viestinnän kautta elää ja toimii. Niin kirkko voi tuottaa parhaiten sitä toivoa, jolle näinä maailmanaikoina on yhä enemmän kysyntää. Viestinnästä on kysymys myös siinä, miten voisimme kohdata paremmin kirkon sisäisiä jakolinjoja.

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Kirkko elää ja toimii sekä ajassa että ikuisuudessa. Ikuisuuspuoli on hoidossa, mutta ajassa me voimme toimia aina paremmin. Se tarkoittaa uusien toimintatapojen, läsnäolon ja kohtaamisen mallien sekä organisaatioiden kokeilemista. Yhteiskunnan tasolla kirkko ei voi myöskään tyytyä seuraamaan katseella kehityskulkuja, vaan se saa ja sen pitää olla aktiivinen osa tätä maata.

Pappisehdokkaat

Nimi: Markku Fräntilä
Ikä: 54 v.
Seurakunta: Pielisensuu
Valitsijayhdistys: Sanan kirkko

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Kirkon kallein aarre on evankeliumi. Sen tulee säilyä alkuperäisenä, sen varassa on elettävä ja sitä on tarjottava kaikille. Lisäksi kirkon tulee edelleenkin toimia kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Haluan omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että kirkko uskaltaa myös 2020-luvulla pysyä Jumalan sanassa ja tunnustuksessaan sekä keskittyä niihin tehtäviin, jotka sille on uskottu hoidettavaksi.

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Aikamme populistinen tendenssi pyrkii horjuttamaan kirkon kivijalkaa, repimään rikki Raamatun sanoman ja lyömään kiilaa kristittyjen keskinäiseen yhteyteen. Kirkolla on päivittäin kasvava kiusaus luopua ydintehtävistään -puhtaasta evankeliumin julistamisesta ja oikein toimitetuista sakramenteista- ja hukata mahdollisuutensa eksymällä omaan monitouhuisuuteensa. Kirkon on oltava rohkeasti kirkko, pääasian on pysyttävä pääasiana. Se on ”Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi”.

Nimi: Ruut Hurtig
Ikä: 35 v.
Seurakunta: Kontiolahti
Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Haluan rakentaa sellaista Kristuksen kirkkoa, jonka seurakuntalaiset voivat kokea itselleen merkityksellisenä hengellisenä yhteisönä. Osallistava tapa toimia sekä tunnistettava kieli ovat tässä keskeisessä roolissa. Arvojen ja keskustelukulttuurin koventuessa yhteiskunnassa kirkon on asetuttava rohkeasti heikompien puolelle niin ihmisoikeus- kuin ympäristökysymyksissä.

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Kristittyjen välisen yhteyden vaaliminen erimielisyyksistä huolimatta ja paluu juurille; iloon, armahtavaisuuteen ja yksinkertaisuuteen.

Nimi: Ville Ojala
Ikä: 49 v.
Seurakunta: Joensuu
Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat

1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?

Hallinnon keventäminen ja jäntevöittäminen kaikilla kirkon toiminnan tasoilla.

2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?

Luottamus, aitous ja tavoitteellisuus.

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit 11.2.2020: Ehdokasgalleria