Vaalikausi on ehtinyt jo puoliväliin. Kaksi vuotta sitten marraskuussa valittiin sekä ensikertalaisia että konkareita päättämään seurakuntien asioista. Miten alkukausi on sujunut ja mitä odotuksia vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on loppukaudeksi?

 

Ensikertalainen Petri Karvinen lähti mukaan seurakuntien päätöksentekoon kaksi vuotta sitten avoimin mielin. Sisäänajovaihe sujui nopeasti ja ongelmitta, vaikka ensimmäisenä vuotena olikin paljon uutta opittavaa. Karvinen otettiin positiivisesti vastaan Rantakylän seurakuntaneuvostossa.

– Uudet kasvot olivat selvästi tervetulleita konkareiden joukkoon, hän muistelee.

Pyhäselän seurakuntaneuvoston luottamushenkilö Mari Kärki-Puustinen on ollut mukana seurakuntien päätöksenteossa jo 14 vuoden ajan, vaikka väliin mahtuu tauko viime vaalikaudella. Kokemuksensa myötä Kärki-Puustisella oli jo vaalikauden alussa hyvä kuva siitä, mitä luottamushenkilön tehtävä tuo tullessaan. Tärkeintä on mahdollistaa seurakuntien toiminta. Lisäksi hän nostaa esiin hengellisen ulottuvuuden.

– Yksi tehtävämme on rukous, rukoilla itse ja kertoa seurakuntalaisille, että me kaikki rukoilisimme oman ja muiden seurakuntien puolesta.

Talous ja korona puhuttaneet

Jokaisessa Joensuun alueen seurakunnassa toimii oma vaaleilla valittu seurakuntaneuvosto. Seurakuntien päätöksenteko jakautuu monelle eri tasolle ja juuri seurakuntaneuvostot ovat lähimpänä seurakuntien arkea. Ne päättävät mm. varojen käytöstä ja laativat suunnitelmat seurakuntien käytännön toiminnasta. Viimeisen kahden vuoden aikana asialistat ovat olleet monipuolisia.

– Meillä on puhuttanut eniten talous, mutta sekaan on mahtunut keskustelua kaikenlaisista asioista, Petri Karvinen kertoo.

– Vuosittain toistuvan perustyön lisäksi meillä on käsitelty korona-ajan uusia haasteita ja esimerkiksi sitä, miten työntekijät voivat kohdata tässä ajassa seurakuntalaisia, Mari Kärki-Puustinen jatkaa.

Mieleenpainuvinta alkukauden aikana on ollut molemmille korona ja sen vaikutukset. Kun tapahtumia on peruttu ja toimintaa rajoitettu, seurakunnat ovat joutuneet pohtimaan omaa tehtäväänsä uudella tavalla.

Kokouksissa avoin ilmapiiri

Kaikki Joensuun seurakunnat pääsevät ääneen seurakuntayhtymän yhteisissä päätöksentekoelimissä: yhteisessä kirkkovaltuustossa ja yhteisessä kirkkoneuvostossa. Valtuustossa on vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä kaikista yhtymän seurakunnista. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet taas valitsee valtuusto keskuudestaan.

Tällä kaudella paikallistason päätöksiä tekee myös Pielisensuun seurakunnan Kaija Majoinen, joka valittiin vaaleilla valtuustoon ja sitä kautta neuvoston jäseneksi. Majoinen on motivoitunut erityisesti kuukausittain kokoontuvan yhteisen kirkkoneuvoston työskentelyyn.

– Olen iloinnut siitä, miten vankalla ammattitaidolla johtavat viranhaltijat ovat valmistelleet päätettäväksi tulevia asioita. Valtuusto kokoontuu harvemmin, joten kokousten yhteydessä pidettävät iltakoulut ja infot ovat tervetulleita.

Yhteinen kirkkoneuvosto muun muassa valmistelee yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ja panee toimeen sen päätökset. Vaativasta tehtävästä huolimatta kokouksissa on lämminhenkinen tunnelma.

– Puheenjohtajamme on onnistunut luomaan kerran kuukaudessa pidettäviin kokouksiin avoimen, keskustelevan ja arvostavan ilmapiirin. Jo kokouksen alut itsessään ovat mieleenpainuvia, alkavathan ne alkuhartaudella. Näin ajatukset suuntautuvat seurakunnan perustehtävään ja siihen, miksi olemme koolla, Majoinen miettii.

Vaalikausi jatkuu

Vaalikauden toiseen puoliskoon Petri Karvinen, Mari Kärki-Puustinen ja Kaija Majoinen suhtautuvat avoimen myönteisesti.

– Odotan, että voimme suuntautua entistä enemmän tulevaisuuden tekemiseen käynnistyvän strategiatyön myötä. Kirkolle avautuu tässä epävarmuuksien ajassa paljon mahdollisuuksia, kun vain rohkeasti tartumme niihin. Kun on Jumalan siunaus matkassa ja yhteistyö toimii, voimme saada paljon aikaan vähälläkin rahalla. Talousnäkymät itsessään toki tiukkenevat, mutta kehittämishankkeisiin on saatavilla myös ulkopuolista rahoitusta, Majoinen kertoo.

– Itse joudun loppukautena pohtimaan, kuinka paljon olen valmis käyttämään omaa aikaani tehtävässä. Luottamushenkilön tehtävä on niin mielenkiintoinen ja imee helposti mukaansa kokonaan, Kärki-Puustinen pohtii.

– Vaikka pandemia ehkä painuukin taka-alalle ennen kauden loppua, niin sen talousvaikutuksia päästään varmasti käsittelemään monen monta kertaa. Joten pää pystyssä kohti niitä haasteita, Karvinen rohkaisee.

 

---

 

Talous on tuttu aihe yhteisessä kirkkoneuvostossa

Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli marraskuun kokouksessaan mm. koko seurakuntayhtymän ensi vuoden talouslukemia ja suunnitelmia. Luottamushenkilöt kuulivat, mitä vaikutuksia koronalla on ollut seurakuntayhtymän talouteen tänä vuonna ja miten yhtymä varautuu koronapandemian todennäköiseen jatkumiseen vuodenvaihteen jälkeen.

Kokouspuheenvuoroissa vilahtelevien taloustermien ymmärtäminen ei ole välttämättä helppoa luottamushenkilöille. Yhteisen kirkkovaltuuston ja -neuvoston edustajaa Kaija Majoista auttaa se, että talouden käsitteet ovat hänelle osittain ennestään tuttuja.

– Hallintotieteen opinnot ja työkokemus auttavat talousasioissa, mutta onhan seurakuntayhtymän taloudessa toki uutta opittavaa, esimerkiksi lukuisiin kiinteistöihin liittyvät talousasiat ns. korjausvelkoineen.

 

Kirsi Taskinen