”Teen taidetta, olen siis olemassa”

Joensuulainen kuvataiteilija Satu Laaninen teki pit-kään valoisia töitä lapsista ja kasveista. Vaikeiden vuosien myötä Laani-selle kasvoi valmius lähestyä myös synkempiä aiheita.

SATU LAANINEN. Joensuulainen kuvataiteilija Satu Laaninen teki pitkään valoisia töitä lapsista ja kasveista. Vaikeiden vuosien myötä Laaniselle kasvoi valmius lähestyä myös synkempiä aiheita.

Kuvataitelija Satu Laaninen seisoo tiiliseinän edessä ja pitää käsissään kahta valokuvateostaan. Valokuvateoksissa on naishahmot talvisessa maisemassa.
Viimeisimmän näyttelynsä kuvissa Satu Laaninen kokee osuneensa sellaisiin tilanteiden rakoihin, joissa yllättäen tavoittaa ihmisen sellaisena kuin hän on, ilman poseeraamista. – Kuvattavat paljastavat itsestään paljon. Välillä kuitenkin mietin, että jokin kuva kertoo silti melkein enemmän itsestäni kuin kuvattavasta, sanoo Satu Laaninen, joka siviilissä tunnetaan myös nimellä Satu Niemi. Kuva: Virpi Hyvärinen

1. KUTSUMUS. Olen tiennyt lapsesta asti, että taitelijaksi tuleminen on minulle välttämätöntä. Taiteen tekeminen on minulle sisäinen pakko – ei itsensä toteuttamista. Jos en tee taidetta, en ole olemassa. Itseäni toteutan puutarhassa ja kirjoittamalla kirjablogia. Siviilissä olen suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kolmannen polven rantakyläläinen.

2. SERIGRAFIA. Kuvataiteilijan opinnoissani erikoistuin taidegrafiikkaan. Lempitekniikkani on serigrafia. Se sopii minulle, koska olen vauhdikas enkä jaksa esimerkiksi puhdistaa kuparilaattaa joka vedoksen välissä, vaan nautin siitä, kun työt syntyvät vedostusvaiheessa nopeasti. Lisäksi olen pitkään myös valokuvannut. Uutena tekniikkana olen aloittanut juuri ruiskumaalauksen.

3. AIHEET. Työni ovat pitkään olleet aika valoisia. Minulla oli monta vuotta sellaista, että melkein kaikki asiat ahdistivat, enkä halunnut käsitellä niitä taiteen keinoin. Piirsin sen, mikä jäi jäljelle – lähinnä kasveja ja lapsia. Töihini liittyy myös paljon viittauksia muihin taideteoksiin ja kirjallisuuteen. Nyt kun asiat eivät enää sillä tavalla ahdista ja masenna, odotan, että saisin sitä synkempääkin puolta ulos itsestäni. Koska sitäkin minussa on.

4. NÄYTTELYT. Olen järjestänyt viime vuosina useita näyttelyitä Joensuussa. Viimeisin näyttelyni oli tammikuussa Galleria Kohinassa esillä ollut valokuvanäyttely Haavoja ja aikaa. Noissa kuvissa pää-sin yhteen lempilähestymistapaani, mustaan huumoriin, ja käsittelin kuvissa myös tummempia teemoja: irrallisuutta, masennusta ja lapsen menettämisen pelkoa. Selkeä lähtökohta töissäni on aina myös kehopositiivisuus.

5. INTUITIO. Olen tekijänä tosi intuitiivinen. Jos joku kuva onnistuu, on usein kyse siitä, että saan intuitioni piirrettyä paperille. Eniten tekemistä estää jäätävä itsekritiikki. Yritän harjoitella sitä, että voin tehdä joskus jotakin ihan hömppää. Tulevaisuudelta toivon, että saisin tehtyä entistä enemmän töitä ottamalla uusia ideoita alitajunnassa paperille asti. Minulla on vuosikausia kyteneitä ideoita, jotka haluaisin visualisoida.

Virpi Hyvärinen

Tuomasmessu 30 vuotta Joensuussa

Epäilevän Tuomaan mukaan nimetty tuomasmessu on avarahenkinen luterilainen jumalanpalvelus, jossa yhdistyvät arkielämän kysymykset, rukous, vanhan kirkon traditio ja mukaansatempaava musiikki.

Kuvakollaasi, jossa yksi kuva saarnaa pitävästä rovasti Aune-Inkeri Keijosesta, yksi kuva Rantakylän tuomasmessuun kokoontuneista ihmisistä ja Arepa-kuorosta sekä yksi kuva tuomasrististä ja sytytetyistä tohuksista saviastiassa.
Rantakylän kirkolla vietettiin tuomasmessua viimeksi sunnuntaina 16.2. Messussa saarnasi rovasti Aune-Inkeri Keijonen (vas.). Kuvat: Virpi Hyvärinen

Maaliskuun 7. päivä 2020 tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Joensuussa vietettiin ensimmäistä kertaa tuomasmessua. Kahta vuotta aiemmin Helsingissä syntynsä saanut, suureen suosioon noussut uudenlainen jumalanpalvelus rantautui Joensuuhun paikallisten seurakuntien työntekijöiden aloitteesta.

Ensimmäisessä Joensuun tuomasmessussa saarnasi yksi Helsingin tuomasmessun pe-rustajista, pastori Olli Valtonen. Täkäläisen Tuomasmessun 30-vuotisen historian ympyrä sulkeutuu sunnuntaina 15.3.2020 Rantakylän kirkossa, kun sama mies, sosiaalineuvos Olli Valtonen, saarnaa juhlamessussa.

Vetävä ja koskettava musiikki luo messulle omaleimaisen ilmeen

Mutta mikä tämä pyöreitä vuosiaan viettävä tuomasmessu oikeastaan on? Kyseessä on luterilainen, ilta-aikaan vietettävä ehtoollisjumalanpalvelus, joka on saanut nimensä Raamatun ”Epäilevästä Tuomaasta”. Nimellä halutaan tuoda esiin tilaisuuden helppoa lähestyttävyyttä kaikenlaisille ihmisille. Tavallisesta sunnuntaiaamun jumalanpalveluksesta tuomasmessu poikkeaa paitsi ajankohdaltaan, myös toteuttamistavoiltaan ja tunnelmaltaan.

Yksi omaleimainen tekijä tuomasmessussa on vetävä hengellinen musiikki, joka koostuu muun muassa tuomaslauluista ja moderneista virsisovituksista. Joensuussa, Rantakylän kirkolla kerran kuukaudessa vietettävien tuomasmessujen musiikista vastaa kanttori Janne Piipponen yhdessä nuorista aikuisista koostuvan Arepa-kuoron ja orkesterin kanssa.
– Eräs tuomasmessun löytänyt nuori aikuinen sanoi, että hän on kaivannut ”tavallisiin” kirkon messuihin enemmän iloa, ja nyt hän on löytänyt tämän ilon näistä messuista, kertoo tuomasmessuja Joensuuhun tuomassa ollut rovasti Aune-Inkeri Keijonen.

Rukousalttareilla tuohuksia, rukouskiviä, esirukoilijoita ja lappuja joille kirjoittaa oma rukous

”Perusjumalanpalveluksesta” tuomasmessu poikkeaa myös siltä osin, että messun rukousjakso on tavallista monipuolisemmin toteutettu. Se tarjoaa kirkkoon tulijalle monia osallistumisen mahdollisuuksia. Toisaalta messussa voi myös vain istua penkissä ja laulaa – tai vain olla läsnä.

Aune-Inkeri Keijoselle tuomasmessu onkin ennen kaikkea rukousmessu, jossa pyhä ja arki koskettavat konkreettisesti toisiaan.
– Myös liike on rukousta. Tuomasmessussa voi lähteä liikkeelle rukousjakson aikana sytyttämään rukouskynttilöitä, kirjoittamaan lapulle rukouspyyntöjä ja tulla öljyllä voideltavaksi rukousalttarille. Myös lyhyeen sielunhoidolliseen keskusteluun, henkilökohtaiseen synninpäästöön ja siunaukseen on aina mahdollisuus, hän kertoo.
– Uutena mahdollisuutena messuun ovat tulleet rukouskivet. Yhdellä rukousalttarilla on vesimalja, johon voi pudottaa erivärisiä kiviä sen mukaan, millaisen asian haluaisi tuoda yhteisessä rukouksessa kannetuksi Jumalan eteen, kertoo Keijonen.

Vapaaehtoistehtäviä iltateen keittämisestä ehtoollisen jakamiseen

Rantakylän tuomasmessuista tällä hetkellä vastaava rovasti Anna Holopainen nostaa näiden messujen erityispiirteenä esiin myös sen, että messu syntyy poikkeuksellisen vahvasti vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin.
– Meillä sitä tekee noin 20 henkilön joukko vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Kuka tahansa voi tulla vapaaehtoistetäviin. Tehtäviä on monenlaisia alkaen kirjojen jakamisesta ja iltateen keittämisestä öljyllä voitelemiseen ja ehtoollisen jakamiseen. Jokaiseen tehtävään annetaan tukea ja ohjausta tarpeen mukaan. Tehtävään ei tarvitse sitoutua, vaan siinä voi palvella vaikka vain yhden messun ajan, rohkaisee Holopainen.

Rantakylän tuomasmessuun kuuluvat joka kerta myös seurakunnan järjestämä lastenkaitsenta sekä kaikille yhteinen iltatee messun jälkeen seurakuntasalissa.

Juhlakevään messut Rantakylän kirkossa

• Juhlamessu su 15.3. klo 18, saarnaa sosiaalineuvos Olli Valtonen.
• Juhlakevään muut tuomasmessut: Pääsiäisyön tuomasmessu la 11.4. klo 22 (saarna Anna Holopainen), tuomasmessu su 3.5. klo 18.

Virpi Hyvärinen

Yö yhdessä pelaten – Holylanit jo 10. kerran Joensuussa

Joensuun seurakuntakeskuksella järjestettiin Holylanit eli yön oli kestävä pelitapahtuma ystävänpäivänä.

Joensuun seurakuntakeskuksella järjestettiin Holylanit eli yön oli kestävä pelitapahtuma ystävänpäivänä.

Kaksi poikaa pelaa keskittyneesti tietokoneella.
Kuvateksti: Jesse Temisevä (vas.) ja Aatu Pussinen keskittyivät tiiviisti peliin turnauksen aikana. Kokeneiden pelaajien ei tarvinnut edes katsoa näppäimistöä, koska sormet löysivät tottuneesti oikeille näppäimille. Kuva: Sari Jormanainen

Joensuun seurakuntakeskuksen salissa on pimeää, vain tietokoneiden näytöt tuovat valoa. Paikalla olevien liki 20 nuoren ja muutaman aikuisen ilmeet ovat keskittyneitä. Sieltä täältä kuuluu iloisia kiljahduksia ja toisinaan harmistuneita huokauksia. Käynnissä on tietokonepeliturnaus.

Joensuun seurakuntayhtymä järjesti 14.-15.2.2020 järjestyksessään 10. Holylanit. Lanit tarkoittaa lähiverkkotapahtumaa tai verkkopelitapahtumaa. Käytännössä kyse on tapahtumasta, jossa useat ihmiset kokoontuvat pelaamaan tietokonepelejä yhdessä. Koska järjestäjänä on seurakuntayhtymä, on Holylanit tapahtumalle luonteva nimi.

– Tapahtuma alkaa alkuhartaudella. Holylaneilla ajatuksena on, että olemme ystävällisiä toisille eli lähimmäisen rakkauden näkökulmasta tsempataan ja kannustetaan toisiamme, Joensuun seurakunnan nuoristyönohjaaja Delila Myyry kertoo.

Tavoitteena valvoa koko yö

Helmikuun Holylaneille osallistui 19 nuorta. Tällä kertaa kaikki nuoret olivat poikia. 15-vuotias Jesse Temisevä osallistui ensimmäistä kertaa pelitapahtumaan.

– Kavereiden kanssa tuli idea, että tullaan tänne vähän pelailemaan. Odotan mukavaa iltaa ja yötä. Suunnitelmissa on pysyä koko yö hereillä, mutta katsotaan, pystynkö siihen.

– Kyllä ajatus on valvoa koko yö. Parasta tapahtumassa on se, että pystyy pelaamaan yhdessä ja näkee kavereita, toista kertaa Holylaneilla  oleva 15-vuotias  Aatu  Pussinen  sanoo.

Koko yön valvomisen pojat uskoivat onnistuvan kavereiden ja hyvien eväiden avulla.  Paikalla olevat työntekijät pitivät myös huolen siitä, että koko yötä ei istuta koneen ruutua tuijottaen.

– Pidämme yökisan eli menemme kirkkosaliin leikkimään ja pelailemaan. Lisäksi iltahartaus pidetään eri tilasta, jotta koneiden äärestä tulee noustua pois, Myyry kertoo.

Illan ensimmäinen peliturnaus  päättyy  raikuviin aplodeihin. Temisevä ja Pussinen nappasivat turnauksen kaksi ensimmäistä sijaa. Voittajien on luonnollisesti helppo hymyillä, mutta tapahtuman ilmapiiri saa kiitosta myös muilta.

–  Täällä on aivan mahtava ilmapiiri. Täällä ei dissata toisia, toteavat useammat kauppaan evästä ostamaan menossa olevat pojat.

Peli nuorten toiveiden mukaan

Nuoret ovat itse saaneet toivoa tapahtumassa pelattavia pelejä. Räiskintäpelit ovat selvästi toivotuimpia ja suosituimpia pelejä nuorten keskuudessa. Tämän kautta turnauspeliksikin valikoitui räiskintäpeliksi luonnehdittava CS:GO.

– CS:GO on se, mitä pääasiassa toivotaan. Peli on ilmainen ja ikäraja sopii tapahtumaan, koska sitä saa pelata aikuisen seurassa 13 vuotta täyttäneet. Pelikasvatus on myös yksi osa tapahtumaa, Myyry sanoo.

Myyryn mukaan Holylan-tapahtuman  idea on mennä sinne, missä nuoretkin ovat. Pelaaminen on nuorille tärkeää.

– Luulen, että tapahtuman suosio perustuu siihen, että olemme tässä ajassa kiinni. Tämä on kivaa yhdessäoloa ja vanhemmat voivat luottaa siihen, että täällä pelataan turvallisten aikuisten kanssa.

Seuraavat Holylanit on jo tiedossa. Ne järjestetään vappuna eli 1.-2.5.2020. Miten nuorten yö sitten meni?

–   Ei tullut nukuttua ollenkaan. Tämä oli mahtava kokemus, tulen uudestaan, toteaa Temisevä aamupäivällä.

– En nukkunut. Hyvä kokemus oli ja hauskaa oli, Aatu Pussinen sanoo.

Sari Jormanainen

* Lisätietoa tulevasta  Holylan-tapahtumsta  löytyy osoitteesta janoa.fi/holylan.

Kolumni: Tavarat – tarpeettomat ja taivaalliset

Muuttaminen on taitolaji, jota en käytännössä hallitse. Teoriassa tiedän, että mitään turhaa ja käyttämätöntä ei kannata raahata mukanaan, kirjoittaa Ari Autio kolumnissaan.

kirkkoherra Ari AutioElän, näen ja olen taas Joensuussa. Joka elää, näkee. Näin lopetin kymmenen vuotta sitten edellisen kirjoitukseni, Haikea majanmuutto, tällä palstalla. Lähdin Pohjois-Karjalasta Keravalle. Kirjoitukseni toiseksi viimeisessä virkkeessä tuumin, että mistä sitä koskaan tietää, vaikka elämä heittäisi tänne joskus takaisin.

Muuttaminen on taitolaji, jota en käytännössä hallitse. Teoriassa tiedän, että mitään turhaa ja käyttämätöntä ei kannata raahata mukanaan. Pakkaamisen alussa, alkuinnostuksen huumassa, kaikki on helppoa. Arkivälttämätön siirtyy nopeasti laatikoihin, joiden kylkeen kirjataan sisältö helpottamaan purkamista muuttokohteessa.

Edetessään pakkaaminen vaikeutuu. Mitä tehdä kodin ”vierasesineille”, joita ei tarvitse mihinkään muuhun kuin omistamiseen ja muuttamiseen?

Osamuuttokuormastani edelleen purkamatta, vaikka olen asunut Joensuussa jo vuoden. Olohuoneen nurkassa on laatikoita, jotka lähtivät Keravalle ja ovat nyt avaamattomina takaisin Joensuussa.

Siis tavaraa, jota tarvitaan vain muutossa! Neljää tusinan kahvikalustoa ei ole tarvittu edes lasten rippijuhlissa. Ei design-teepannua. Ei monia muitakaan astioita ja tarvekaluja, jotka on huolella kääritty sanomalehteen ja suljettu laatikkoon muuttotarpeiksi. Olohuoneen nurkassa ne ovat edelleen siksi, että talossa ei ole varastoa, jonne voisi pinota muutaman laatikon varastoon.

Oma lukunsa ovat laatikot, joissa lukee vain hazard. Niissä on kaappien uumenista, laatikosta ja varastojen lattioilta pakatut ruumenet. Kaikki se, mitä en ihan oikeasti tarvitse ainakaan sen perusteella, että laatikot ovat saaneet olla suljettuina muutosta toiseen. Hazard tarkoittaa vaaraa. Siinä on ehkä yksi syy, miksi ne ovat odottamassa kohtaloaan.

Uskaltaisinko avata? Pitäisikö heittää pois? Olisiko viisainta vuokrata varastotilaa, että olisi jotain valmiiksi pakattuna seuraavaan muuttoon? Täytyy miettiä, ettei tulisi tehtyä hätiköityä ratkaisua.

Tänään, tuhkakeskiviikkona, alkaa paastonaika ja sen myötä seurakunnissa valmistautuminen ristin ja ylösnousemuksen pääsiäiseen. Paastonajan rohkaisemana vaihdan ajatukseni tarpeettomista tavaroista taivaan tavaroihin, joita ovat valo, rauha, rakkaus, anteeksianto, usko ja armo. Näiden rinnalla purkamattomien laatikoiden tavarat käyvät toivottavasti niin turhiksi, että minussa on miestä niistä luopumiseen.

Ari Autio
kirkkoherra
Rantakylän seurakunta
ari.autio@evl.fi

Perheneuvonnan asiakasmäärät kasvoivat

Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa kävi viime vuonna 600 asiakasta. Asiakaskohtaamisia oli kaikkiaan noin 2200.

Kirkon perheneuvonnassa kävi ennätysmäärä asiakkaita vuonna 2019.  Koko maassa kirkon perheneuvonnasta apua sai yli 18 500 ihmistä. Kaikkiaan asiakkaita kohdattiin yli 90 000 kertaa. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa kävi viime vuonna 600 asiakasta. Asiakaskohtaamisia oli kaikkiaan noin 2200. Asiakkaita oli kaikista Pohjois-Karjalan kunnista sekä Heinävedeltä. Asiakasmäärät kasvoivat hieman myös Joensuussa vuonna 2019.

Suurin syy hakea apua perheneuvonnasta oli vuorovaikutusongelmat. Joensuussa lähes yhtä paljon perheneuvojan luokse hakeuduttiin erokysymysten tiimoilta. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaista selvä enemmistö oli työssäkäyviä 30-39-vuotiaita, jotka elävät avioliitossa.

Perheneuvojat ratkovat ihmissuhde-ongelmia ja antavat vinkkejä parisuhteen kehittämiseen myös verkossa. Viimeisen kahden vuoden aikana perheneuvojat ovat vastanneet kysymyksiin Parisuhdeneuvolassa Vauva.fi:ssa sekä kirjoittaneet suuren suosion saanutta Rakkauden ammattilaiset -blogia. Parisuhdeneuvolan ja kirkon blogien sisältöjä on luettu yhteensä yli kaksi miljoonaa kertaa kahden vuoden aikana.

Kirkon perheneuvonta on mukana myös perhekeskustoiminnassa, jossa eri lapsiperhetoimijat keskittävät palveluita sekä muodostavat yhteistä palveluverkostoa alueellisesti ja maakunnallisesti.

Suomessa on 41 kirkon perheasiain neuvottelukeskusta, joissa työskentelee yli 180 työntekijää. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelee neljä perheneuvonnan ammattilaista. Perheneuvonta on asiakkaille maksutonta. Joensuun perheasiain neuvottelukeskus toimii koko Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella.

Lähde: Kirkon viestintä

Kirkolliskokoukseen kaksi edustajaa Kirkkotien jakelualueelta

Kirkkotien jakelualueelta eli Joensuun seurakunnista ja Kontiolahden seurakunnasta kirkolliskokoukseen kaudelle 2020-2024 valittiin kaksi edustajaa.

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston 11.2. käytyjen vaalien tulokset on vahvistettu. Kirkkotien jakelualueelta eli Joensuun seurakunnista ja Kontiolahden seurakunnasta kirkolliskokoukseen kaudelle 2020-2024 valittiin kaksi edustajaa.

Maallikkoedustajaksi valittiin Matti Ketonen Pielisensuun seurakunnasta. Ketonen toimii kirkolliskokousedustajana myös kuluvalla kaudella. Hän on lisäksi Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

Pappisedustajaksi valittiin Ruut Hurtig Kontiolahden seurakunnasta. Hurtig valittiin nyt ensimmäistä kertaa kirkolliskokoukseen. Hurtig työskentelee Kontiolahdella seurakuntapastorina.

Kuopion hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valittiin kaikkiaan kuusi maallikkoedustajaa ja kolme pappisedustajaa. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Kuopion hiippakuntavaltuustoon Kirkkotien jakelualueelta valittiin kolme jäsentä. Maallikkojäseniksi valittiin Matti Ketonen Pielisensuun seurakunnasta ja Eevi Väistö Vaara-Karjalan seurakunnasta. Pappisjäseneksi valittiin puolestaan Ruut Hurtig Kontiolahden seurakunnasta.

Sari Jormanainen

Sairaalapapeilla oli yli 56 000 kohtaamista

Ehtoollisen jakajalla on kädessään lautanen, jossa on ehtoollisleipiä.
Kuva: Pixabay

Suomen ev.lut. kirkon sairaalapapeilla oli vuonna 2019 kaikkiaan yli 56 000 yksilökohtaamista. Kohtaamisista valtaosa, noin 60 prosenttia oli potilaiden kanssa ja noin joka viides kohtaaminen tapahtui läheisen tai sairaalan henkilökunnan kanssa. Joensuussa sairaalapapeilla oli viime vuonna reilut 2000 kohtaamista, joista yli puolet oli potilaiden kanssa.

Sairaalapastorin kanssa keskusteltiin useimmin terveydestä ja sairaudesta, elämänkriiseistä, sairauden aiheuttamista kriiseistä, elämän merkityksestä ja uskosta sekä ihmissuhteista.

Sairaalasielunhoidossa pyritään ihmisen auttamiseen ja tukemiseen elämän muutostilanteissa, vakavassa sairastumisessa ja kuoleman läheisyydessä. Tavoitteena on tukea ihmistä oman elämän syvempään ymmärtämiseen ja merkityksellisyyden löytämiseen. Sairaalapappi on myös työpaikkapappi. Hän tukee henkilökuntaa hoitotyön arjessa ja vaativissa tilanteissa.

Sairaalapapit ovat koulutukseltaan teologian maistereita, ja heillä on pappisvihkimys sekä lisäksi sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus. Sairaalapappi työskentelee terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikössä; sairaalassa, kotisairaalassa, kotisairaanhoidossa, palveluasmisen yksiköissä ja avohoidossa.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on kaksi sairaalapappia. Papit työskentelevät Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa.

Lähde: Kirkon viestintä

Antti Kyytsönen Pielisensuun kappalaiseksi

Pielisensuun seurakunnan 1. kappalaisen virkaan on valittu Antti Kyytsönen.

Pielisensuun seurakunnan 1. kappalaisen virkaan on valittu Antti Kyytsönen. Kyytsönen on tällä hetkellä virkavapaalla Rantakylän seurakunnan seurakuntapastorin virasta.

Pielisensuun seurakuntaneuvosto päätti 1. kappalaisen valinnasta kokouksessaan 12.2.2020. Virkaan tuli määräaikaan mennessä kuusi hakemusta.

Sari Jormanainen

Rantakylän kirkolle tulossa korjaustöitä

iinteistötoimelle esitetään 400 000 euron lisämäärärahaa vuoden 2020 talousarvion investointisuunnitelmaan Rantakylän kirkon korjaustöiden toteuttamiseksi.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 18.2.2020 esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lisämäärärahan myöntämistä vuodelle 2020. Kiinteistötoimelle esitetään 400 000 euron lisämäärärahaa vuoden 2020 talousarvion investointisuunnitelmaan Rantakylän kirkon korjaustöiden toteuttamiseksi.

Rantakylän kirkolla on tehty tutkimuksia, joiden tavoitteena on ollut selvittää rakennuksen käyttäjien kokemaa oireilua, jonka syyksi on epäilty sisäilman laatua.

Tutkimuksissa löydettiin perustuksiin jäänyttä muottitavaraa, joka toimii mikrobiperäisen hajun lähteenä rakennuksen sisäilmassa. Korjaustyösuunnitelmien mukaiset korjaustöiden kustannukset ovat noin 400 000 euroa.

Tavoitteena on toteuttaa kirkon korjaustyöt kesän ja syksyn 2020 aikana. Rakennuksessa tehtyjen tutkimusten perusteella kirkon käytön rajoittamiselle ei ole perusteita. Kirkkoa voidaan käyttää myös korjaustöiden aikana. Toimenpiteiden myötä kaikki mikrobilähteet saadaan poistettua perustusten rakenteista.

Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee lisämäärärahan myöntämistä kesäkuun kokouksessaan.

Sari Jormanainen

Pielisensuussa tempaistaan Ekopaaston merkeissä – vaatteidenvaihtotori Hukanhaudalla ja perhekerhoissa

Pielisensuun seurakunta osallistuu tänä vuonna Suomen ev.lut. kirkon Ekopaastoon järjestämällä perhekerhoihin ja Hukanhaudan seurakuntatalolle vaatteidenvaihtotorin. Ekopaastoa vietetään kirkossa vuosittain tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen, eli tänä vuonna 26.2.–11.4.2020. Tämän vuoden teemana on vaatteiden vastuullisuus ja toivon näköalat.

Ekopaaston tämän vuoden teemasta innostuttiin Pielisensuun seurakunnassa niin, että Hukanhaudan seurakuntatalolle järjestetään pidempiaikainen vaatteidenvaihtotori ja Pielisensuun kirkon sekä Pikku-Ketun perhekerhoihin kertaluontoiset vaatteidenvaihtotapahtumat.

Vaatteidenvaihtotori käynnistyy viikolla 12

Hukanhaudan vaatteidenvaihtotori käynnistyy keskiviikkona 18.3., ja on auki pääsiäiseen saakka ma-to klo 9-11. Pielisensuun kirkon perhekerhossa tempaus toteutetaan tiistaina 17.3. klo 9.30-11 ja Karsikossa sijaitsevan Pikku-Ketun kerhohuoneella torstaina 19.3. klo 9.30-11. Pikku-Ketun kerhohuone sijaitsee osoitteessa Kettuvaarantie 25.
– Kirkon ja Pikku-Ketun perhekerhoissa ei ole tilaa säilytellä vaatteita, joten niissä Ekopaastoa toteutetaan kertaluonteisesti, kertoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Riitta Mälkönen.

Mälkönen innostui vaatteidenvaihtotorin järjestämisestä kuultuaan tämän vuoden Ekopaaston teemasta muilta kirkon työntekijöiltä.
– Lisää vettä myllyyn toi se, että kuulin perheiden kyselleen mahdollisuutta lahjoittaa vaatteita eteenpäin. Lastenohjaajat innostuivat ajatuksesta myös, kertoo Mälkönen.

Lihansyönnistä paastoaminen vuosisatoja vanha ekoteko

Valtakunnallista Ekopaasto-kampanjaa on toteutettu vuodesta 2012. Kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.

Suurimmat hiilipäästöt tulevat yksittäisillä ihmisillä ruuasta, liikkumisesta ja asumisesta. Vanha kristillinen tapa luopua paastonajaksi lihan syönnistä on siis vuosisatoja vanha ekoteko. Samoin vaikuttaa elämän tahdin hidastaminen. Ekopaastoajat voivat etsiä itselleen hyvän tavan liittyä paastoon.

Virpi Hyvärinen