Moottoripaja löysi paikkansa

Moottoripajatoiminnan tavoitteena on tarjota nuorille harrastuspaikka, jossa moottoreiden kanssa puuhailun lisäksi on saatavilla tuttu ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa käydä läpi elämässä mahdollisesti vastaan tulevia haasteita. 

Moottoripajatoiminnan tavoitteena on tarjota nuorille harrastuspaikka, jossa moottoreiden kanssa puuhailun lisäksi on saatavilla tuttu ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa käydä läpi elämässä mahdollisesti vastaan tulevia haasteita. 

Neljä miestä auton äärellä autotallissa.
Moottoripajan projektiauto alkaa olla jo hyvällä mallilla. Autoa laittelemassa Nico Ryhänen ja Onni Puoliväli (autossa), mukana myös vapaaehtoiset ohjaajat Tero Humaloja (vas.) ja Hannu Lemmetyinen (oik). Kuva: Virpi Hyvärinen.

Joensuun Moottoripajan toiminta on lyhyessä ajassa laajentunut. Paja toimii nykyisin Jukolankadulla.

Siitä on reilut kaksi vuotta aikaa, kun Joensuun seurakuntayhtymä käynnisti Moottoripajatoiminnan Kuurnankadulla. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, kävijöiden ja vapaaehtoisten ohjaajien määrä on kasvanut ja aukioloaikoja lisätty yhdestä illasta kahteen iltaan viikossa.

Moottoripaja muutti kesäkuussa 2020 Kuurnankadulta paremmin julkisella liikenteellä tavoitettavissa oleviin tiloihin Jukolankadulle. Nuoria pajalla kävijöitä on ollut viimeisen vuoden aikana kolmisenkymmentä, vapaaehtoisia ohjaajia seitsemän.
– Normaali-iltana paikalla käy 8–12 nuorta, kertoo Joensuun seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönojaaja Matti Nevalainen.

Kulkupelien kunnostusta omaan ja yhteiseen käyttöön

Vaikka kävijämäärä on kasvanut, perusasiat ovat pysyneet samoina.
– Pajalla kävijät voivat kunnostella omia kulkupelejään tai sitten rakennetaan yhteisiä projekteja. Meillä on tällä hetkellä työn alla kaksi autoa, joista toinen laitetaan tieliikennekäyttöön ja toisesta tulee pajan ”kisa-auto”, jolla voidaan käydä kisailemassa valtakunnallisissa moottoripajojen ajotapahtumissa, kertoo Nevalainen.

Pajalla on kunnostettu myös esimerkiksi mopoja, moottoripyöriä, mönkijä ja ruohonleikkureita.

Keskusteluja turvallisten aikuisten kanssa

Moottoripajatoiminnan tavoitteena on tarjota nuorille harrastuspaikka, jossa moottoreiden kanssa puuhailun lisäksi on saatavilla tuttu ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa käydä läpi elämässä mahdollisesti vastaan tulevia haasteita.

Nevalaisen mukaan paja onkin monelle nuorelle nuorisotalo, jossa käydään harrastamassa ja tapaamassa kavereita.
– Paljon on nuorten kanssa käyty myös merkittäviä keskusteluja ja käydään jatkossakin. Näissä keskusteluissa pohditaan usein opiskeluun liittyviä asioita ja sitä, miten elämä ylipäätään sujuu. Pyrimme tukemaan nuoria kaikenlaisissa elämään liittyvissä asioissa.

Toimintaa tukemassa joukko yhteistyökumppaneita

Moottoripajan toiminta saa perusrahoituksensa Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymältä.
– Se ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi merkittävää tukea on saatu sekä rahallisesti että tavaran ja muun tuen muodossa erilaisilta säätiöiltä, yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Myös yhteistyö Riverian kanssa on ollut tärkeää, kertoo Nevalainen.

Rahoituskokonaisuuden hallinnoimiseksi  ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi Moottoripajalle on perustettu vuonna 2019 taustayhdistys Joensuun Moottoripajan tuki ry.

 

Voit halutessasi tukea Moottoripajan toimintaa tekemällä lahjoituksen Moottoripajan tuki ry:n keräystilille FI9657700520550069 viestillä ”lahjoitus” tai keräyslippaisiin K-Supermarket Rantakylässä, Siilaisen hyvinvointiaseman kahvilassa tai Joensuun seurakuntakeskuksella. Pienkeräyslupa on voimassa 30.11.2021 saakka. Keräystunnus on RA/2021/1071.

 

Virpi Hyvärinen

 

Joensuun Moottoripaja

  • toiminta osoitteessa Jukolankatu 20
  • avoinna ke klo 16–20 ja to klo 17–20
  • tarkoitettu kaikille 14–24-vuotiaille asuinpaikasta riippumatta
  • harrastuspaikka, jossa mahdollista jutella turvallisen aikuisen kanssa kaikista elämään liittyvistä asioista

 

5xmielessä: Laatua yöuniin avannosta

Avantoon pulahtaminen tekee hyvää keholle ja mielelle, sanoo Joensuun Jääkarhujen talonmies-isännöitsijä Pasi Mikkonen.

Avantoon pulahtaminen tekee hyvää keholle ja mielelle, sanoo Joensuun Jääkarhujen talonmies-isännöitsijä Pasi Mikkonen.

Mies nousemassa portailla avannosta.
Joensuun Uimaseurassa aiemmin kilpaa uinut Pasi Mikkonen on ollut pitkään mukana Joensuun Jääkarhuissa, ensin hallinnossa, nyt myös työntekijänä.
– Oma talviuinti on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Aikoinaan kävin avannossa joka ilta, ja jossakin vaiheessa treenasin kylmänsietoa niin, että pystyin uimaan kisoissa 450 metrin matkan, kertoo Mikkonen. Kuva: Virpi Hyvärinen

 

1 JÄÄKARHUT. Joensuun Jääkarhut on yksi Suomen suurimmista talviuintiseuroista. Kiivaimpina aikoina meillä on ollut 165 000 käyntiä vuodessa, tällä hetkellä kävijöitä on noin 500 päivässä. Nykyiset tilat rakennettiin viitisentoista vuotta sitten Vehkalahteen Pyhäselän rannalle. Paikka on pitkään ollut avoinna kesät talvet klo 8–23. Tilat ovat kovalla käytöllä, mutta jäsenistö pitää omastaan hyvää huolta.

2 AVANTO. Talviuinti on ollut jo pitkään nosteessa Suomessa. Perustavaa laatua oleva juttu talviuinnissa on kylmäaltistus, joka tekee hyvää niin kropalle kuin mielellekin. Tämän ovat ihmiset huomanneet. Itse jäin aikanaan koukkuun talviuintiin niin, että ensimmäisenä talvena piti joka ilta päästä uimaan. Keho tottui kylmään ja alkoi tarvita sitä. Erityisesti unen laatu parani avannossa käynnin jälkeen.

3 SAUNA. Monelle tärkeä osa avantouintia on sen sosiaalinen puoli. Saunassa ei tarvitse koskaan olla yksin. Jollekin tämä voi olla ainoa paikka, jossa pääsee juttelemaan ihmisten kanssa. Täällä käy monenlaista väkeä: suomalaisia ja ulkomaalaisia, vanhoja ja nuoria. Lauteilla kaikki ovat samalla viivalla, ansiomerkit on riisuttu pois. Se on hieno piirre suomalaisessa saunassa.

4 TALKOOHENKI. Jääkarhuille on ominaista yhteisöllisyys ja talkoohenki. Etenkin rakennusaikana talkootyöllä oli suuri merkitys. Otimme suut ja silmät täyteen velkaa, mutta töitä hoidettiin paljon myös talkoilla. Tänä päivänä seura on velaton. Osin talkoiden vuoksi olemme pystyneet pitämään seuran jäsenmaksun edullisena niin, ettei harrastuksen tarvitsisi jäädä rahasta kiinni. Kunnostamme yhä talkoovoimin esimerkiksi saunojen lauteet joka kesä.

5 JOULU. Joulu on Jääkarhuilla vuoden vilkkainta aikaa. Ihmiset ovat tulleet kotiseudulleen viettämään joulua ja tulevat sitten tänne saunomaan, uimaan ja tapaamaan tuttuja. Joillakin näyttää olevan myös tapana tulla joulupukin käynnin jälkeen, jouluyönä, avannolle. Joulu- ja uudenvuodenyönä meillä onkin pidennetyt aukioloajat, Rento-sauna on auki klo 2 saakka yöllä. Itse vietän joulun perhepiirissä, mutta saatan hyvinkin pistäytyä myös täällä saunomassa.

Virpi Hyvärinen

Kolumni: Ikäihmiset voimavarana

Seniorien merkitys kuluttajina ja yrittäjinä on suuri ja kasvava. On siis vihdoin lakattava puhumasta ikäihmisistä huoltosuhteen negatiivisina punnuksina. He eivät ole painolasti, vaan voimavara!

 

Kolumnisti Kaija Majoinen katsoo kameraan ja hymyilee.Ikäystävällisyydestä kirjoitetaan nykyään paljon. Sen osoitti myös Google-hakuni, joka tuotti noin 43 600 tulosta. Monen ikääntyneen kokemukset ovat valitettavasti toisenlaisia ja kertovat jopa ikäsyrjinnästä.

Elämäntilanteeltaan moninaiset ikäihmiset niputetaan helposti yhdeksi ryhmäksi: eläkeläisiksi tai vanhuksiksi. Tähän vaikuttaa myös tilastointi, jossa kaikki yli 65-vuotiaat lasketaan vanhusväestön piiriin. Mutta eihän 1–35-vuotiaitakaan tarkastella yhtenä ryhmänä! Nyt kun keskimääräinen elinikä nousee, vanhushuoltosuhteen määritelmä on tarpeen uudistaa.

Onko puhuttava myöhäiskeski-ikäisistä, kuten vanhuustutkija Marja Jylhä kysyy uusimmassa kirjassaan? Tiedämme, että yli 65-vuotiaissa on paljon aktiivisia ja omatoimisia kolmannen iän senioreja. Neljännessä iässä on tukea ja hoivaa tarvitsevia vanhuksia.

Ikääntyvä yhteiskuntamme pärjää vain, kun se ei aja ikäihmisiä sivuraiteille. Tämän suuren väestöjoukon toiminta läheistensä, lähiyhteisön ja koko yhteiskunnan hyväksi on saatava näkyväksi.

Voimavaralähtöisyys tunnistaa ikäihmisten moninaiset ponnistelut yhteisen hyvän eteen. Moni varttunut antaa hoivaa ja huolenpitoa omille lapsenlapsilleen ja elossa oleville vanhemmilleen. Maassamme on hieman alle 50 000 omaishoitajaa, heistäkin suurin osa on yli 65-vuotiaita.

Lukuisten yhdistysten toiminta näivettyisi ilman senioreja, ja heidän antamansa vertaistuki voimaannuttaa kanssaihmisiä. Monet vapaaehtoistoimet jäisivät ilman heitä tekemättä; ovathan he tunnetusti valmiita rientämään tarvittaessa apuun. Kuntien ja seurakuntien luottamustoimiin ikääntyneet antavat tärkeän panoksensa.

Seniorien merkitys kuluttajina ja yrittäjinä on suuri ja kasvava. On siis vihdoin lakattava puhumasta ikäihmisistä huoltosuhteen negatiivisina punnuksina. He eivät ole painolasti, vaan voimavara!

Raamattu opettaa meitä kunnioittamaan kaikkia ihmisiä, mutta erityisesti heitä, joilla on meitä enemmän ikävuosia. Kunnioittava asenne ikäihmisiin tarkoittaa myös heidän elämänkokemuksistaan oppimista. Hiljainen tieto siis kunniaan!

 

Kaija Majoinen
hallintotieteiden tohtori, dosentti
kaija.majoinen@outlook.com

Pääkirjoitus: Joulun säveliä

: Minulle selvisi, että vuosikaudet hyvää mieltä tuonut Jouluradio onkin seurakuntien kuuntelijoille tarjoama joululahja.

Tunnustan: kuulun jouluihmisiin. Pidän kuitenkin jouluintoiluni kurissa, enkä mieti joululahjoja vielä kesällä tai viritä satoja metrejä vilkkuvia jouluvaloja takapihalle heti, kun syysillat pimenevät. Jotain erityistä joulun ajassa kuitenkin on. Joulun tulo ilahduttaa ja sykähdyttää joka vuosi.

Minulle yksi tärkeimmistä joulun tunnelmanluojista on musiikki. Kun Jouluradio alkaa soida marraskuussa, viritän kanavat heti kohdilleen sekä autossa että kotona. Olen tietoinen siitä, että netin kanavavalikoiman kautta jokainen voi kuunnella juuri omantyylisiä kappaleita. Minulle yksi osa joulun tunnelmaa on kuitenkin kuunnella peruskanavaa, jolloin välillä tulee vastaan suosikkeja ja välillä muunlaisia versioita, jotka avartavat omaa maailmankuvaa.

Vasta siirtyessäni Joensuun seurakuntayhtymän työntekijäksi minulle selvisi, että vuosikaudet hyvää mieltä tuonut Jouluradio onkin seurakuntien kuuntelijoille tarjoama joululahja. Nyt voin siis olla itse mukana mahdollistamassa Jouluradion sävelet monelle muullekin kuulijalle.

Tänä vuonna Jouluradiossa soi artistilegenda Katri Helenan tulkinta Hoosianna-virrestä. Perinteiseen tapaan uusi versio Hoosiannasta julkaistaan ensimmäisenä adventtina puolilta öin. Katri Helenan ajatuksia virrestä, joulusta ja elämästä yleensä saamme lukea tämän lehden keskiaukeamalta. Minuun teki suuren vaikutuksen hänen tapansa puhua kiitollisuudesta.

Joulu on taas pian, ja kaikki me jouluihmiset alamme virittäytyä vuoden tärkeimmän juhlan tunnelmiin. Ehkäpä jo ensi viikonloppuna adventin kunniaksi minäkin kaivan muotit esiin ja alan suunnitella piparkakkutaloa. Jouluradio soi taustalla ja pitää yllä tärkeitä perinteitä.

 

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

Joulumieltä musiikista

Mikä saisi mielen virittymään joulutunnelmaan paremmin kuin sydäntä sykähdyttävä joulumusiikki? Tuttua ja harvemmin kuultua joulumusiikkia on nyt kirkoissa runsain mitoin tarjolla. Löydä konserttikoosteesta omasi.

Mikä saisi mielen virittymään joulutunnelmaan paremmin kuin sydäntä sykähdyttävä joulumusiikki? Tuttua ja harvemmin kuultua joulumusiikkia on nyt kirkoissa runsain mitoin tarjolla. Löydä konserttikoosteesta omasi.

Yhdeksän pientä kuvaa eri musiikkiryhmistä.
Seurakuntien tiloissa esiintyvät joulun alla vasemmalta ylhäältä lukien mm. Kamarikuoro Kaisku, Joensuun Naiskuoro, Talvi-Maaria Turunen, Joensuun Mieslaulajat, Kanteleduo Soittu, Akanvirta-kuoro, Lauluyhtye Kaiutin, Laulutuuli-kuoro sekä Trio Keski-Karjala. Kuvaajatiedot kuvien yhteydessä.

Taiga-kvartetin ja Kamarikuoro Kaiskun konsertti su 28.11. klo 18 Kontiolahden kirkossa. Bachin Joulukantaatti ”Uns ist ein Kind geboren”, englantilaista ja suomalaista joulumusiikkia. Kontiolahden kirkko 140 v. Vapaa pääsy.

Joulun odotus -konsertti pe 3.12. klo 19 Rantakylän kirkossa. Talvi-Maaria Turunen (laulu), Lawrence Hodge (piano). Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Mieskuoro Kontioisten ja Ilomantsin mieslaulajien joulukonsertti la 4.12. klo 14 Enon kirkossa, la 4.12. klo 18 Kontiolahden kirkossa ja la 11.12. klo 18 Tuupovaaran kirkossa. Tuttuja, perinteisiä joululauluja. Kuoroja johtavat Ilkka Vesala ja Kalle Rintala. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Jouluoratorion parhaat palat -konsertti ti 7.12. klo 18 Pielisensuun kirkossa. Joensuun konservatorion kuoro ja solistit. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 € konservatorion opiskelijoiden stipendirahaston hyväksi.

Joulun ihme -konsertti ke 8.12. klo 18 Joensuun kirkossa ja ti 14.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Joensuun konservatorion laulunopiskelijat. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 € konservatorion opiskelijoiden stipendirahaston hyväksi.

Joulu sydämiin -konsertti ke 8.12. klo 18 Rantakylän kirkossa, naiskuoro Akanvirta ja Mysterium. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

René Laulajaisen Kauneimmat joululaulut -konsertti to 9.12. klo 19 Joensuun kirkossa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti. TV7 taltioi konsertin.

Joulun sävel -konsertti pe 10.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Trio Keski-Karjala: Liisa Karhu (viulu), Kari Lauronen (laulu ja basso), Timo Hacklin (harmonikka). Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Jouluista viulumusiikkia konservatoriolta -konsertti pe 10.12. klo 18 Joensuun seurakuntakeskuksessa. Sakari Tervon viuluoppilaat esiintyvät Jaroslava Kotorovan säestyksellä. Vapaa pääsy.

Taiga-kvartetin joulukonsertti la 11.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Vapaa pääsy.

Turvallista joulua! -konsertti su 12.12. klo 18 Noljakan kirkossa. Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen kuoro, joht. Hanna-Kaisa Laakkonen, ja sooloesityksiä. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 € Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Lauluyhtye Kaiuttimen joulukonsertti ma 13.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Joensuun Naiskuoron konsertti ”Jouluyönä” ke 15.12. klo 18 Joensuun kirkossa, joht. dir.cant. Helena Hulmi. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 €.

Joulun tullen – musiikkia konservatoriolta to 16.12. klo 17.30 Joensuun seurakuntakeskuksessa. Katri Kaiholan viululuokka esiintyy. Vapaa pääsy.

Kaksin kantelein, kohti joulua -konsertti la 18.12. klo 15 ja klo 17 Utran kirkossa. Karjalaisia kantelesävelmiä ja jouluista musiikkia. Kanteleduo Soittu: Saila Kinnunen ja Saila Miinalainen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 7 €.

Laulutuuli-kuoron konsertti ”Ikiaikojen taa” ma 20.12. klo 19 Pielisensuun kirkossa ja ti 28.12. klo 19 Joensuun kirkossa, johtaa kanttori Pekka Varonen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 €.

Joensuun Mieslaulajien joulukonsertti ma 20.12. klo 19 Joensuun kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 €.

Gospelryhmä Arepan Toivo maailman -joulukonsertti ti 21.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Vapaa pääsy.

Joulun valoa -konsertti ke 22.12. klo 19 Pielisensuun kirkossa, Jarmo Kuittinen (laulu), Henna Hirvikangas (piano), Liisa Karhu (viulu ja alttoviulu). Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Canzonetta-kuoro 50 vuotta -juhlakonsertti to 6.1. klo 18 Joensuun kirkossa, johtaa Janne Piipponen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Kirkollisvero ennallaan Kontiolahdella

Seurakunnan talouteen tulevat vaikuttamaan myös vuosien 2022–2027 investointisuunnitelmat, jotka sisältävät noin 1,5–2 miljoonan euron investointihankkeet.

Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuusto vahvisti marraskuun kokouksessaan tuloveroprosentin pysyvän ennallaan 1,5 %:ssa talouden haasteista huolimatta. Kirkollisverotilitysten ennakoidaan vähenevän vuosina 2022–2024, mutta vähenemisen arvioidaan olevan melko maltillinen.

Talouteen tulevat vaikuttamaan myös vuosien 2022–2027 investointisuunnitelmat, jotka sisältävät noin 1,5–2 miljoonan euron investointihankkeet. Suunnitelmissa on esimerkiksi Hirvirannan leirikeskuksen peruskorjaus sekä Kontiolahden kirkon ulkomaalaus muutaman vuoden kuluttua.

Vuoden 2022 investointisuunnitelmat hyväksytään lopullisesti kirkkovaltuuston talousarviokäsittelyssä joulukuun alussa.

Sana: ”Hän tulee luoksesi lempeänä” – Matt. 21:5

Odottaminen tuntuu lempeämmältä, sana ei sisällä samaa vaatimusten painoa kuin valmistautuminen. Odottaminen antaa tilaa vain olla ja ihmetellä.

Istun keittiössä kahvimuki edessäni ja katselen ikkunasta marraskuun hämärää. Pohjoisen pimeään aikaan toivon, että maa peittyisi valkoiseen lumihuntuun ja toisi valon tullessaan. Kuulen, kuinka luonto kutsuu minua esimerkillään rauhoittumaan ja lepäämään – hellittämään turhasta touhusta.

Mutta eihän sellainen käy. Sunnuntaina kirkoissa kajahtaa Hoosianna ja siitä alkaa virallisesti jouluun valmistautuminen. Tämä tietää vauhtia, kiirettä, vaatimuksia ja odotuksia. On joulusiivousta, jouluvalojen ripustelua, piparien ja torttujen paistamista, lahjarallia ja monta muuta askaretta. Mutta ennen tätä valmistelukiirettä herkistyn laulamaan:

”Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon Hän!
Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen.”

Laulaessani tunnen Pyhän koskettavan. Se tuntuu mukavalta, rauhoittavalta. Entäpä jos ajattelisin tulevan adventinajan toisin? Valmistautumisen sijaan alkaisinkin odottaa joulun saapumista.

Odottaminen tuntuu lempeämmältä, sana ei sisällä samaa vaatimusten painoa kuin valmistautuminen. Odottaminen antaa tilaa vain olla ja ihmetellä.

Odottaessani voisin huutaa, kuten lapsijoukko vuosituhansia sitten: Hoosianna! Se tarkoittaa: ”Auta Herra”.
Auta erottamaan turha tarpeellisesta.
Auta ymmärtämään, että hitaasti kiiruhtaen ehtii enemmän.
Auta ymmärtämään, että joulu saapuu hiljalleen, että joulun valo laajenee päivä päivältä.
Auta ymmärtämään, että joulun sanoma kuuluu jokaiselle ja tavoittaa jokaisen huolimatta elämän ulkonaisista puitteista.
Auta rohkaisemaan toinen toisiamme, että jaksaisimme pimeässä; avuttomuuden, surun, sairauden tai yksinäisyyden keskellä.
Auta luottamaan, että Jumala tulee – ja on jo siellä – missä häntä tarvitaan.

Näin on hyvä. Katselen kahvikupin kyljessä olevaa kuvaa, jossa loistavan auringon säteet tavoittavat kaksi toisiinsa nojaavaa hahmoa. Niiskuneiti ja Muumipeikko halaavat toisiaan lempeästi.

Jään odottelemaan joulun kuninkaan saapumista, joka evankeliumitekstin mukaan ”tulee luokseni lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla”.

Armollinen ja lempeä, hiljalleen laajeneva valo johdattaa kohti joulun ihmettä.

Marita Tiili
seurakuntapastori
Pyhäselän seurakunta

Seurakuntien joulutapahtumat kootusti verkossa

Joulusivusto hoosianna.fi on avattu. Sivustolle on koottu Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien joulutapahtumat ensimmäisestä adventista loppiaiseen

Kultainen joulukuusi auringonlaskua vasten.

Joulusivusto hoosianna.fi on avattu. Sivustolle on koottu Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien joulutapahtumat ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Luvassa on reilu kattaus joulukonsertteja, Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia, jouluaskarteluiltoja, myyjäisiä ja puurojuhlia. Joulun sanoman äärelle pääsee pysähtymään myös joulu- ja seimipoluilla sekä tietenkin perinteisissä joulukirkoissa.

Hoosianna.fi-sivustolta löytyy joulutapahtumatietojen lisäksi myös jouluisia videosatuja lapsille sekä muun muassa tietoa mahdollisuuksista osallistua paikallisiin joulukeräyksiin. Seurakuntien tapahtumat järjestetään kulloinkin voimassa olevien koronasuositusten mukaisesti.

Seimipolku Joensuun keskustassa

Seimipolku on Joensuun keskustan näyteikkunoissa esillä olevien jouluseimien kokoelma. Siihen voi tutustua ajalla 26.11.2021–7.1.2022.

Seimipolku on Joensuun keskustan näyteikkunoissa esillä olevien jouluseimien kokoelma. Se toteutetaan vuosittain Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan ja paikallisten yritysten yhteistyönä. Seimipolkuun voi tutustua ajalla 26.11.2021–7.1.2022.

Tänä vuonna seimet ovat esillä jo seitsemättä kertaa ja seimikohteita on 11 ikkunassa. Mukana on aiemmilta vuosilta tuttuja yrityksiä ja yhteisöjä. Polku alkaa Taitokorttelin seimestä ja päättyy Joensuun hautausmaan kukkamyymälän ikkunaan. Seimipolun seimet ovat hyvin erilaisia ja ilmentävät seimiperinteen kansainvälistä moninaisuutta.

Lisätietoja seimipolusta löytyy seurakuntien joulusivustolta: http://www.hoosianna.fi.

Kuulumisia kirkolliskokouksesta: Kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus eteni

Aloite evankelioimistoiminnan vahvistamisesta kirkossa herätti vilkkaan ja monipuolisen keskustelun, jossa käytettiin lähes 50 puheenvuoroa.

Aloite evankelioimistoiminnan vahvistamisesta kirkossa herätti vilkkaan ja monipuolisen keskustelun, jossa käytettiin lähes 50 puheenvuoroa.

Kirkolliskokous kokoontui 8.–12.11. Turun kristillisellä opistolla. Asialistalla oli mm. kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus, joka on ollut vireillä pitkään.

– Lakipaketti saatiin hyväksyttyä vaaditulla määräenemmistöllä ja se lähtee aikanaan eteenpäin eduskunnan käsittelyyn, kertovat pohjoiskarjalaiset edustajat Ruut Hurtig ja Matti Ketonen.

Kirkkolainsäädännön uudistus tuo mukanaan rakenteellisesti johdonmukaisemman ja käyttäjän kannalta selkeämmän kirkkolainsäädännön. Tullessaan voimaan uusi kirkkolaki korvaa nykyisen 1.1.1994 voimaan tulleen kirkkolain.

Kirkolliskokous käsitteli myös kirkon keskusrahaston talousarviota ja toimintasuunnitelmaa.

– Yksi osa kokonaisuutta oli talouden tasapainottamissuunnitelma, jonka vaikutus alkaa näkyä lähivuosina.

Evankelioimisaloitteesta lukuisia puheenvuoroja

Aloite evankelioimistoiminnan vahvistamisesta kirkossa herätti edustajien mukaan vilkkaan ja monipuolisen keskustelun, jossa käytettiin lähes 50 puheenvuoroa. Puheenvuoroja yhdisti ajatus evankelioinnin tarpeellisuudesta. Myös käsitteen kantama painolasti tuli esille monessa puheenvuorossa.

– Aloite sopii hyvin kirkon Ovet auki -strategiaan. Se kannustaa seurakuntia tavoittamaan ihmisiä aiempaa laajemmin, myös uusin tavoin ja uudentyyppisissä toimintaympäristöissä. Evankeliumi on vapauttava ilosanoma ja kohtaa ihmisen kokonaisvaltaisesti hänen omassa elämäntilanteessaan, toteavat Ketonen ja Hurtig.

Laulu kaikui taas kokoussalissa

Valiokuntatyöskentely täytti molempien edustajien kokouspäivät täysistuntojen ohella. Hallintovaliokuntaan kuuluva Matti Ketonen toimi istuntoviikolla valiokunnan puheenjohtajana ja työskenteli ympäristövaikutusten arviointia käsitelleen aloitteen parissa. Käsikirjavaliokunnassa Ruut Hurtig käsitteli puolestaan evankelioimisaloitetta.

– Asioita oli paljon ja tiiviit päivät venyivät iltamyöhään. Viikkoa kevensi Turun kaupungin järjestämä vierailu kaupungintalolle, edustajat kertovat.

Koronan tuomat rajoitteet näkyivät vielä kokousarjessa, mutta ensimmäistä kertaa rajoituksia oli purettu osittain.

– Salissa sai nyt laulaa yhdessä esimerkiksi aamuhartauksissa, ja laulu kaikuikin komeasti. Vapaa-ajalla oli mahdollisuus esimerkiksi sählyn pelaamiseen ja uudenlaisiin kohtaamisiin edustajakollegoiden kanssa.

Seuraava kirkolliskokouksen istuntokausi alkaa tiistaina 3.5.2022.

Kirsi Taskinen