pääkirjoitus – Sivu 3

Pääkirjoitus: Metsän kutsu

Tänä talvena metsät ovat jälleen olleet kauniita kuin kuvakortit. Lumiset oksat, koskematon hanki ja ympärillä täysi hiljaisuus – mikä voisikaan olla parempi paikka rauhoittua, päästää irti mieltä painavista huolista, kerätä voimia ja virkistyä. Metsä kutsuu meitä liikkumaan kävellen, hiihtäen tai vaikkapa lumikengillä kulkien. Metsässä on hyvä hengittää.

Erilaiset metsäsuhteet ja metsän kutsu ovat kirkon maaliskuun alussa alkavan Ekopaasto-kampanjan teemoja. Kampanjassa meitä tavallisia suomalaisia innostetaan liittymään pääsiäispaastoon ympäristön näkökulmasta. Meitä rohkaistaan kohtuullisuuteen ja vastuullisuuteen sekä vahvistamaan omaa luontosuhdettamme. Ekopaaston kautta jokainen voi omalta osaltaan hillitä ilmastonmuutosta.

Kampanjan tämänvuotinen teema on lähellä monen pohjoiskarjalaisen sydäntä. Metsät voivat olla meille elinkeinon lähde, työllistäjä, vapaa-ajan ympäristö tai virkistäytymispaikka. Myös seurakunnissa metsillä on monta merkitystä. Joensuun seurakuntayhtymä omistaa metsiä, joita hoidetaan monimuotoisuuden huomioivan metsäsuunnitelman mukaisesti. Monia retkiä ja tapahtumia on vuosien varrella järjestetty metsässä. Ja lapsetkin saavat jo pienestä pitäen tuntumaa metsiin esimerkiksi luontokerhoissa.

Mitä metsä merkitsee sinulle? Miten sinä vastaat metsän kutsuun? Valtakunnallinen Ekopaasto-kampanja käynnistyy tuhkakeskiviikkona 2.3. ja kestää seitsemän viikkoa pääsiäislauantaihin 16.4. saakka. Kampanja näkyy verkossa ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #ekopaasto. Se tarjoaa muun muassa vinkkejä, näkökulmia ja inspiraatiota lähteä metsään.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi

Pääkirjoitus: Nuorilla on hätä

Lasten ja nuorten väkivaltainen käyttäytyminen ja itsetuhoinen oireilu ovat kasvaneet hälyttävästi.

Lasten ja nuorten väkivaltainen käyttäytyminen ja itsetuhoinen oireilu ovat kasvaneet hälyttävästi. Kirkon kasvatuksen päivillä vuoden alussa yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian ja kasvatustieteen professori, opetusneuvos Niina Junttila esitteli tutkimusaineistoa, joka oli karua kuultavaa. Nuorten henkinen kunto on heikompi kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi sosiaalista ahdistuneisuutta kokee Junttilan aineiston mukaan yli kolmasosa yläkoulunuorista ja jopa 37 prosenttia lukiolaisista.

Nuorten kokemukset erityisesti ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä ovat lisääntyneet. Voi vain arvailla, mikä on koronapandemian vaikutus tilanteeseen. Niina Junttilan tutkimuksen mukaan yksi taustalla vaikuttavista tekijöistä on ulkopuolelle sulkeminen. Siinä nuori jätetään joko tahallisesti tai tahattomasti näkemättä, kuulematta tai kokonaan huomaamatta.

Kirkon kasvatuksen päivillä haettiin työkaluja siihen, ettei kukaan jäisi yksin. Lasten ja nuorten hätään tartutaan myös evankelisluterilaisen kirkon tämänvuotisessa Yhteisvastuukeräyksessä. Suurkeräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022 ja tulee näkymään myös Joensuun seurakunnissa. Keräyksen avulla halutaan tukea erityisesti nuorten korona-ajan heikentämää henkistä hyvinvointia ja lisätä turvallisia aikuisia nuorten elämään.

Yhteisvastuun kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan meille joensuulaisillekin tuttua etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa. Uudenlaisessa KouluSaappaassa on tarkoitus tuoda koulun arkeen ja välitunneille turvallisia aikuisia lisäkorviksi ja kannustajiksi. NettiSaapas taas tavoittaa nuoret verkossa, kun vapaaehtoiset aikuiset etsivät kuuntelijaa kaipaavia nuoria sosiaalisen median eri alustoilla keskustellen, auttaen ja tukien. Nuoret kaipaavat apuamme nyt enemmän kuin koskaan.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi

Pääkirjoitus: Kolme pientä toivetta

Toivon, että ensi vuonna olisimme myötätuntoisempia sekä muita että itseämme kohtaan.

Näin uuden vuoden kynnyksellä jäin pohtimaan, mitä olen kuluneesta vuodesta oppinut ja mitä toivon ensi vuodelta. Olemme jälleen tilanteessa, jossa yhteiskuntaa suljetaan ja tekemisiä joudutaan rajaamaan koronapandemian leviämisen hillitsemiseksi.

Monilla meistä on turvaverkko kunnossa ja pystymme pitämään yhteyttä tuttaviimme myös rajoitusten ollessa voimassa. Mutta ympärillämme on myös ihmisiä, joilta turvaverkko puuttuu. Voisimmeko huolehtia heistäkin parhaan kykymme mukaan? Toivon, että ensi vuonna kukaan ei jäisi yksin.

Olemme kaikki erilaisia ihmisiä ja ajattelemme asioista eri tavoin. Olen monesti miettinyt, miten tärkeää on yrittää ymmärtää toisen ihmisen lähtökohtia ja ajatusmaailmaa. Erilaisuus ei useinkaan ole itseltämme pois. Kun suhtaudumme toisiin avoimesti ja luovumme ennakkoluuloista, meidän ei tarvitse kokea oloamme uhatuksi jonkin itsellemme vieraan ajatuksen edessä. Erityisesti sosiaalisessa mediassa näkee aivan liian usein kommentteja, joissa kirjoittaja lähtee välittömästi hyökkäyslinjalle. Malttaisimmeko miettiä hetken ennen kärkästä kommenttia? Toivon, että ensi vuonna yrittäisimme ymmärtää toisiamme paremmin.

Parin viime vuoden poikkeukselliset ajat ovat aiheuttaneet ylimääräistä stressiä, jota saatamme purkaa muiden lisäksi myös itseemme. Olemme ehkä tyytymättömiä omaan toimintaamme ja arvostelemme itseämme. Tällaisina hetkinä auttaa jättiannos itsemyötätuntoa. Voisimmeko kannustaa ja rohkaista itseämme eteenpäin? Voisimmeko hyväksyä sen, että me kaikki teemme virheitä ja olemme epätäydellisiä? Voisimmeko luopua oman arvomme mittaamisesta suoritusten perusteella?

Toivon, että ensi vuonna olisimme myötätuntoisempia sekä muita että itseämme kohtaan.

Hyvää uutta vuotta 2022!

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi

Pääkirjoitus: Joulun säveliä

: Minulle selvisi, että vuosikaudet hyvää mieltä tuonut Jouluradio onkin seurakuntien kuuntelijoille tarjoama joululahja.

Tunnustan: kuulun jouluihmisiin. Pidän kuitenkin jouluintoiluni kurissa, enkä mieti joululahjoja vielä kesällä tai viritä satoja metrejä vilkkuvia jouluvaloja takapihalle heti, kun syysillat pimenevät. Jotain erityistä joulun ajassa kuitenkin on. Joulun tulo ilahduttaa ja sykähdyttää joka vuosi.

Minulle yksi tärkeimmistä joulun tunnelmanluojista on musiikki. Kun Jouluradio alkaa soida marraskuussa, viritän kanavat heti kohdilleen sekä autossa että kotona. Olen tietoinen siitä, että netin kanavavalikoiman kautta jokainen voi kuunnella juuri omantyylisiä kappaleita. Minulle yksi osa joulun tunnelmaa on kuitenkin kuunnella peruskanavaa, jolloin välillä tulee vastaan suosikkeja ja välillä muunlaisia versioita, jotka avartavat omaa maailmankuvaa.

Vasta siirtyessäni Joensuun seurakuntayhtymän työntekijäksi minulle selvisi, että vuosikaudet hyvää mieltä tuonut Jouluradio onkin seurakuntien kuuntelijoille tarjoama joululahja. Nyt voin siis olla itse mukana mahdollistamassa Jouluradion sävelet monelle muullekin kuulijalle.

Tänä vuonna Jouluradiossa soi artistilegenda Katri Helenan tulkinta Hoosianna-virrestä. Perinteiseen tapaan uusi versio Hoosiannasta julkaistaan ensimmäisenä adventtina puolilta öin. Katri Helenan ajatuksia virrestä, joulusta ja elämästä yleensä saamme lukea tämän lehden keskiaukeamalta. Minuun teki suuren vaikutuksen hänen tapansa puhua kiitollisuudesta.

Joulu on taas pian, ja kaikki me jouluihmiset alamme virittäytyä vuoden tärkeimmän juhlan tunnelmiin. Ehkäpä jo ensi viikonloppuna adventin kunniaksi minäkin kaivan muotit esiin ja alan suunnitella piparkakkutaloa. Jouluradio soi taustalla ja pitää yllä tärkeitä perinteitä.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

Pääkirjoitus: Kesäjuhlat ajatuksissa

Ensi kesänä Joensuussa järjestetään herättäjäjuhlat. Vieraita saapuu ympäri Suomen, ja yhteensä noin 20000 juhlijaa kokoontuu Kerubi Stadionille, Joensuu Areenaan ja niitä ympäröiville piha-alueille.

Kuvittele mielessäsi lämmin kesäpäivä. Kevyt tuulenvire puhaltelee, kun istut ystäviesi kanssa taivasalla keskellä suurta väkijoukkoa. Kovaäänisistä kaikuu puhetta ja musiikkia, ja itse laulat täyttä kurkkua mukana. Välillä käyt hakemassa syötävää, jotta jaksat juhlia muutaman päivän.

Ensi kesänä tämä kuvitelma on monelle totta, kun Joensuussa järjestetään herättäjäjuhlat. Vieraita saapuu ympäri Suomen, ja yhteensä noin 20000 juhlijaa kokoontuu Kerubi Stadionille, Joensuu Areenaan ja niitä ympäröiville piha-alueille. Tapahtuma on valtava, ja järjestelyt ovat olleet käynnissä jo jonkin aikaa. Järjestäjinä toimivat Herättäjä-Yhdistys ja seurakuntayhtymä. Yhteistyökumppanina on Joensuun kaupunki ja apuna lukuisat vapaaehtoiset talkoolaiset.

Herättäjäjuhlat ovat Suomen toiseksi suurimmat hengelliset kesäjuhlat. Paikkakunta vaihtuu vuosittain, ja perusohjelman lisäksi järjestetään erilaista oheisohjelmaa esimerkiksi lapsille, nuorille ja perheille. Tiukkapipoisuudesta ei nykykörttejä voi moittia, sillä juhlien yhteydessä on järjestetty esimerkiksi pikadeittejä sinkuille. Joensuun ohjelmaa juuri suunnitellaan, mutta ainakin vieraat saavat nauttia Viimeiset kiusaukset -oopperasta sekä erilaisista konserteista, joissa voi kuulla mm. tunnetun saksofonitaiteilijan jazz-versioita virsistä.

Seuraavan vuoden juhlien järjestäjä jakaa perinteisesti Juhlaviesti-lehteä edellisillä juhlilla. Viime kesänä juhlat pidettiin koronan vuoksi virtuaalisesti, joten Joensuun juhlien Juhlaviesti jaetaan poikkeuksellisesti näin syksyllä tämän lehden liitteenä ja verkossa. Juhlaviesti on tiivis infopaketti, joka tutustuttaa lukijan myös Joensuun matkailutärppeihin ja juhlapaikan urheiluhistoriaan. Mikäpä tässä siis on ensi kesää odotellessa.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

Juhlien rakentumista voi seurata verkossa herattajajuhlat.fi-sivulla. Juhlien somekanavat Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa löytyvät tunnisteella @herattajajuhlat.

Pääkirjoitus: Kirkon paluu

Kiihtelysvaaran uuden kirkon suunnitelmat ovat edenneet jälleen aimo harppauksen.

Kiihtelysvaaran uuden kirkon suunnitelmat ovat edenneet jälleen aimo harppauksen. Joensuun seurakuntien päättäjistä muodostuva yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui tällä viikolla valitsemaan arkkitehdin suunnittelemista kolmesta alustavasta luonnoksesta parhaimman jatkoon.

Ei ole ihme, että Kiihtelysvaaran kirkon tarina on herättänyt paljon huomiota ja kiinnostusta myös Pohjois-Karjalan ulkopuolella. Oman kylän kirkon menettäminen tuhopolton seurauksena oli järkyttävä tapaus, jota kukaan ei osannut odottaa. Eivätkä paloillan tapahtumiin liittyvät sankariteot arvokkaiden esineiden pelastamiseksi suinkaan vähennä kiinnostusta. Yhteisvoimin kirkonmäelle rakennetussa rauniokirkossa on vieraillut paljon väkeä muistelemassa menneitä, tutkimassa vaikuttavaa hiiltynyttä ristiä ja aistimassa vaarojen keskellä sijaitsevan kirkonmäen tunnelmaa.

Uuden kirkon rakentaminen on pitkä projekti ja vaatii lukuisien ihmisten työpanosta. On perustettu rakennustoimikunta, valittu kilpailutuksen avulla paras arkkitehti ja kysytty mielipiteitä seurakuntalaisilta. Lisäksi on tehty yhteistyötä museoviraston kanssa, jotta kaikki kirkkolaissa suojellut alueet otetaan varmasti projektissa huomioon. Hallinnollinen menettely ja päätöksenteko vievät oman aikansa, kun sanansa sanottavana on usealla taholla. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa.

Seuraavassa vaiheessa arkkitehti ryhtyy tarkentamaan kirkon alustavan luonnoksen suunnitelmia ja hiomaan sisätilojen yksityiskohtia. Rakennustöihin päästään näillä näkymin ensi vuoden aikana. Moni muukin odottaa varmasti jännityksellä sitä, millaisen kirkon saamme Kiihtelysvaaraan. Uskon itse, että uusi kirkko tulee olemaan hyvällä tavalla vanhaa kunnioittava ja silti uudenlaisia ratkaisuja mahdollistava. Uskon, että kirkko on palaamassa takaisin – entistä ehompana.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

Pääkirjoitus: Virkeyttä syksyyn seurakuntien ryhmistä

Seurakunnat kutsuvat kaikki mukaan toimintaansa – ryhmiin voi osallistua yli seurakuntarajojen ja mukaan pääsee, vaikka ei kuuluisi kirkkoon.

Viime aikoina olemme saaneet kuulla useita ikäviä ja kauhistuttavia uutisia maailmalta. Kotimaassakin jatkuu edelleen koronaepidemia, joka aiheuttaa hankaluuksia ja tuo epävarmuutta monen elämään. Meillä syksy on kuitenkin toivoa täynnä, sillä kuljemme hyvin todennäköisesti kohti normaalimpaa elämää.

Toivon tähden julkaisemme tämän lehden välissä syysliitteen, jossa kerrotaan seurakuntien ja järjestöjen säännöllisesti kokoontuvista pienryhmistä. Seurakunnat kutsuvat kaikki mukaan toimintaansa – ryhmiin voi osallistua yli seurakuntarajojen ja mukaan pääsee, vaikka ei kuuluisi kirkkoon. Valtaosa ryhmistä on täysin maksuttomia, vain muutamissa peritään esimerkiksi pieni materiaali- tai ruokamaksu. Haluamme tarjota mahdollisimman monelle tilaisuuden osallistua, löytää kiinnostavaa tekemistä ja hyvää seuraa.

Syysliitteestä löytyy mm. perheille, taaperoille, koululaisille, opiskelijoille, aikuisille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua toimintaa. Sisältökin yllättää monipuolisuudellaan: tarjolla on monenlaista soitto- ja lauluryhmää, käsityökerhoja, kahvittelua, kansainvälistä toimintaa, lastenkerhoja, leirejä ja retkiä, keskustelua, yhteistä rukousta ja raamattupiirejä, tuolijumppaa sekä ulkoilua. Tärkeää on löytää juuri itselle sopiva ryhmä, jossa on hyvä olla ja harrastaa.

Ryhmät ovat pieniä ja niissä huomioidaan voimassa olevat koronasuositukset. Toinen toisistamme huolta pitäen toivomme voivamme aloittaa ryhmien toiminnan syyskuussa suunnitelmien mukaan. Muutoksia aikatauluihin saattaa edelleen tulla, joten ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa aina ryhmän vetäjältä tai verkkosivuiltamme. Toivotan kaikille hyvää mieltä ja mielekästä tekemistä syksyyn!

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

Pääkirjoitus: Ympäristön ehdoilla

Kesän alussa kuulimme iloisen uutisen, kun seurakuntayhtymämme sai jälleen jatkoa ympäristödiplomille vuoteen 2025 saakka. Jo kolmannen diplomin saavuttaminen kertoo siitä, että Joensuun seurakunnissa tehdään pitkäjänteisesti työtä ympäristön hyväksi. Diplomi ei ole organisaatiollemme pelkkä paperinpala, joka ripustetaan seinälle. Se on osoitus siitä, että kannamme vastuuta ja pyrimme jatkuvasti parantamaan toimintaamme.

Ympäristötyö näkyy seurakuntien toiminnassa monella eri tasolla. Kun ympäristöohjelmamme auditoitiin keväällä 2021, saimme erinomaista palautetta lukuisista asioista: Järjestämme luontokirkkoja, huolehdimme ympäristökasvatuksesta ja osallistumme erilaisiin ympäristötapahtumiin. Otamme ympäristöasiat huomioon hautausmaiden hoidossa ja jätehuollossa. Olemme tehostaneet tilojen käyttöastetta ja rakennamme uutta ympäristökriteerit huomioiden.

Ympäristödiplomiprosessi auttaa meitä käymään läpi kaikki toimintamme osa-alueet. Käytännön toteutukseen osallistuu jokainen – toimistotyöntekijöistä pappeihin ja lapsi- ja nuorisotyöntekijöistä keittiöhenkilökuntaan vain muutamia mainitakseni. Pienetkin teot merkitsevät, kun kyse on elintärkeästä asiasta.

Olen iloinen siitä, että seurakuntayhtymässämme on oma ympäristötyöryhmä, jossa on mukana sekä työntekijöitä että seurakuntien luottamushenkilöitä. Työryhmän tuella hiomme ympäristöohjelmaamme ja pystymme kehittymään jatkuvasti. Verkostot ovat meille tärkeitä. Olemme mm. osa Joensuun seudun ilmastokumppanuusverkostoa. Kirkon yhteisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä. Tässä pyrkimyksessä olemme ilolla mukana.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

Pääkirjoitus: Suvi suloinen

Jo joutui armas aika, kaikuu näinä päivinä jälleen kerran suvenavauksissa eri puolilla Suomea. Kauas on tultu niistä vuosista, kun opettaja polki täysin voimin harmonia luokkahuoneessa ja palkeet puhkuivat suvivirttä rauhalliseen tahtiin. Kappale tuntui kenties laahaavalta, mutta se merkitsi kesää, lomaa ja täyttä vapautta pitkäksi aikaa. Olisiko kunnon kesä voinut edes alkaa ilman tuttuja säveliä?

Tänä vuonna laulussa on mukana erityisen paljon sanatonta toivetta. Koittaako meille vapaampi kesä, niin kuin olemme aiempina vuosina tottuneet? Saammeko kokoontua, juhlistaa kesää ja hengähtää hetken pitkän epävarman jakson jälkeen?

Koronatilanteen hieman helpottaessa oma kuoroni sai tauon jälkeen ainutlaatuisen mahdollisuuden Suvivirren parissa. Otimme osaa Rantakylän seurakunnan projektiin, jossa kanttori Janne Piipponen kutsuu kuoroja ja lauluryhmiä esittämään erilaisia versioita virsistä. Esitykset tullaan tallentamaan ja julkaisemaan verkossa kaikkien iloksi.

Jopa maski kasvoilla laulaessa ja turvaetäisyyden päässä kuorokavereista seisoessa tunsin suurta iloa siitä, että ryhmämme on jälleen koossa. Suvivirteen löytyi aivan uusi näkökulma ja tunnelma. Arjen keskellä en ollut edes huomannut, miten paljon olin kaivannut yhdessä tekemistä ja niitä onnistumisen hetkiä, kun sävelet osuvat juuri kohdilleen ja harmoninen sointi täyttää tilan.

Mahdollisuutta yhteiseen tekemiseen ja yhdessäoloon toivon tänä kesänä kaikille lapsista ikäihmisiin. Jospa suvivirren taika toimisi jälleen kerran ja saisimme nauttia suloisesta suvesta ilman huolia ja murheita. Iloa ja hyvää mieltä kesään!

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

Pääkirjoitus: Kun kaikki muuttuu silmänräpäyksessä

Koko elämä voi muuttua silmänräpäyksessä. Oli sitten kyse liikenneonnettomuudesta, sairauskohtauksesta tai jostain muusta pysäyttävästä tapahtumasta, mikään ei ole sen jälkeen ennallaan. Muutosta on hyvin hankala kuvitella etukäteen.

Tänä keväänä suorittamani ensiapukurssi opetti minut elvyttämään oikein myös korona-aikana. Muutakin jäi kurssilta lähtemättömästi mieleen. Erityisen vaikutuksen teki kurssin vetäjän esittämä kuvallinen materiaali erilaisista onnettomuustilanteista. Miten avuton ihminen onkaan silloin, kun häneen kohdistuu valtavia ulkopuolisia voimia.

Olen miettinyt, miltä muutos tuntuu. Jos on onnekas ja pääsee ajoissa hoitoon, saattaa herätä sairaalassa leikattuna, tikattuna, puudutettuna ja paikattuna. Mistä löytyy voimaa käsitellä tuota muutosta, jonka on kokenut niin yhtäkkiä ja yllättäen? Miten nopeasti ihminen sopeutuu uuteen tilanteeseen?

Parhaimmillaan ja ajan myötä muutoksesta voi seurata myös hyvää. Se saattaa muuttaa ihmisen elämän suunnan niin, että löytyy jotain aivan uutta. Se saattaa ohjata jopa päinvastaiseen suuntaan verrattuna siihen, mihin on ennen tapahtunutta kulkenut. Arki, arvot, toiveet ja tavoitteet – kaikki punnitaan uudelleen.

Yksi esimerkki siitä, miten ihminen voi selvitä vaikeasta tilanteesta, löytyy tämän lehden keskiaukeamalta. Liikenneonnettomuus muutti koko perheen elämän, kun tytär vammautui ja äidistä tuli omaishoitaja. Kaiken jälkeen perheen tarina on ennen kaikkea tarina selviytymisestä, voimasta ja vahvuudesta, joka tulee esiin, kun sitä eniten tarvitaan.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi