On sanottu, että varmoja asioita on vähän, jos sitten juuri lainkaan. Kuka olisi osannut ennustaa korona-ajan ja sen rajut seuraukset yksilötasoilla ja koko yhteiskunnassa? Tai kuka olisi vuosi sitten ottanut tosissaan varoitukset Venäjän hyökkäyssuunnitelmista Ukrainaan?
On sanottu, että varmoja asioita on vähän, jos sitten juuri lainkaan. Kuka olisi osannut ennustaa korona-ajan ja sen rajut seuraukset yksilötasoilla ja koko yhteiskunnassa? Tai kuka olisi vuosi sitten ottanut tosissaan varoitukset Venäjän hyökkäyssuunnitelmista Ukrainaan? Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa, maailmamme on muuttunut peruuttamattomasti. Ei ihme, että käy huimaamaan, kun tätä kaikkea ajattelee. Ne, jotka ovat eläneet Suomen viime sotien ajat, kokevat vanhoilla päivillään vielä saman ahdistuksen, joka heidän lapsuuttaan ja nuoruuttaan leimasi. Taasko se toistuu, pommitukset, varoitussireenien äänet, epävarmuus kaikesta. Ehkä nykypäivän ihmiselle on kylmäävä se kokemus, että kaikkea ei voi itse hallita.
Myös perheillä on omat haasteensa muuttuneessa tilanteessa. Laskut on maksettava ja asumisesta täytyy joka tapauksessa maksaa, olipa vuokralla tai omassa asunnossaan. Ruoka kallistuu ja samoin kaikki muukin. Asuntojen hinnat ovat laskussa mutta asuntolainojen korot ovat kovin arvaamattomia. Osakkeet, rahastot ja sähkön hinta ovat epävarmuustekijöitä.
Silti arjen rutiinien pyörittäminen on tärkeää myös näinä aikoina. Ne luovat elämään rytmiä, säännöllisyyttä ja turvallisuutta. Kouluun, töihin ja harrastuksiin pitää lähteä ja on hyvä lähteä, vaikka hetkellinen laiskuuskohtaus yllättäisi. Monet kivat jutut ovat ilmaisia ja meidän käytettävissämme. Liikunta auttaa jaksamaan paremmin, ystävien kanssa moni huoli pienenee, kun sen voi jakaa.
Millä mielin uutta vuotta kohti? Onko niin, että huolet ovat päällimmäisenä mielessä? Se on ymmärrettävää. Oletko milloin viimeksi käynyt kirjastossa? Uusia kirjoja on kiva lukea. Hyvät kirjat ovat kuin aarteita. Myös vanhoista voi löytää hyviä neuvoja ja lohdun sanoja, elämänkokemusta ja vinkkejä elämän pienempiin ja suurempiin kysymyksiin. Itse olen viime aikoina lukenut Martti Lutherin kirjoituksia. Luther osasi taitavasti lohduttaa kuulijoitaan. Hänen teoksiaan kannattaa edelleen lukea ajatuksella (kriittinen ajattelu sallittua!).
Tulevaisuudesta emme paljoa tiedä, mutta ehkä onkin ihan hyvä, että sitä kristallipalloa ei meillä ole. Mennään eteenpäin, päivä vain ja hetki kerrallansa, sisaret ja veljet.
Seurakuntavaaleissa valittiin päättäjät eli seurakuntien luottamushenkilöt paikallisiin seurakuntaneuvostoihin. Lisäksi vaaleissa valittiin paikallisten seurakuntien edustajat Joensuun seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Seurakuntavaaleissa valittiin päättäjät eli seurakuntien luottamushenkilöt paikallisiin seurakuntaneuvostoihin sekä Joensuun seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Luottamushenkilöt päättävät vuosina 2023–2026 muun muassa siitä, keitä valitaan seurakuntien työntekijöiksi, miten rahat jaetaan, minkälaisia kerhoja pidetään ja keitä autetaan.
Joensuun seurakunta
Joensuun seurakunnassa valittiin 14 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 14 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Pielisensuun seurakunta
Pielisensuun seurakunnassa valittiin 14 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 12 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Rantakylän seurakunta
Rantakylän seurakunnassa valittiin 12 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 10 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Pyhäselän seurakunta
Pyhäselän seurakunnassa valittiin 12 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 6 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Enon seurakunta
Enon seurakunnassa valittiin 10 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 5 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Vaara-Karjalan seurakunta
Vaara-Karjalan seurakunnassa valittiin 10 jäsentä seurakuntaneuvostoon ja 4 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu valittuihin luottamushenkilöihin seurakuntavaalien tulossivuilla.
Tiesitkö, että
Yli puolet seurakuntaneuvostoihin valituista on uusia.
Uusien päättäjien keski-ikä on 56,8 vuotta.
Eniten ääniä keräsivät Topi Linjama (Joensuu, 221 ääntä) ja Jaana Minkkinen (Joensuu, 215). Kolmanneksi suurimman äänisaaliin sai Helena Hulmi (Rantakylä, 203).
Puolet Joensuun seurakunnan päättäjistä valittiin Tapakristittyjen ehdokaslistalta.
Äänestysprosentti nousi edellisistä vaaleista Enon seurakunnassa.
Joensuun alueen seurakuntien äänestysprosentit vaihtelivat välillä 7,1–15,1. Ahkerimmin äänestettiin Vaara-Karjalan seurakunnassa.
Enon seurakunnan kirkkoherran virkaa tavoittelevat vt. kirkkoherra Markku Koistinen, Kontiolahden seurakunnan I kappalainen Kati Nissi sekä Leppävaaran seurakunnan III kappalainen Jukka Raunu.
Enon seurakunnan avoinna olevaa kirkkoherran virkaa tavoittelevat vt. kirkkoherra Markku Koistinen, Kontiolahden seurakunnan I kappalainen Kati Nissi sekä Leppävaaran seurakunnan III kappalainen Jukka Raunu.
Enon seurakunnan kirkkoherranvaaliehdokkaat Markku Koistinen, Kati Nissi ja Jukka Raunu. Kuvat: Kuvamestari Joensuu ky, KK-kuva, Kätlin Kask Photography
Kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, jossa lopullisen päätöksen tekee ti 20.12. Enon seurakunnan seurakuntaneuvosto. Ennen päätöstä ehdokkaat esittäytyvät myös seurakuntalaisille.
Kysyimme jokaiselta ehdokkaalta, miksi he haluavat Enon kirkkoherran virkaan, millaisista hengellisistä taustoista he ponnistavat ja minkälaisia teologisia painotuksia heillä on.
Marraskuun kirkolliskokouksessa käytettiin lähes 60 puheenvuoroa kirkon tulevaisuusselonteosta, jossa käsitellään ns. ”siunauksen signaaleja”.
Marraskuun kirkolliskokouksessa keskusteltiin vilkkaasti kirkon neljännestä tulevaisuusselonteosta Siunauksen signaalit – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuusselonteko 2022. Lähetekeskustelussa käytettiin lähes 60 puheenvuoroa.
Selonteko poikkeaa kirkon aiemmista tulevaisuusselonteoista: se ei esitä johtopäätöksiä eikä tilastoja, vaan pyrkii ennakoimaan kirkon tulevaisuutta ihmisiä kuuntelemalla. Siunauksen signaalit ovat hiljaisia signaaleja ja ajan merkkejä, joita kuuntelemalla kirkko voisi ylläpitää merkityksellisen yhteyden suomalaisiin.
Aineisto kerättiin yhdessä seurakuntien kanssa, ja se perustuu kuunteluun ja vuoropuheluun ihmisten kanssa. Signaalien keruun ja tulevan pohdinnan on tarkoitus jatkua seurakunnissa.
Suomen viranomaiset haastavat kaikkia yksilöitä, yhteisöjä ja organisaatioita energiansäästötalkoisiin. Miten Joensuun ev.lut. seurakunnat vastaavat tähän haasteeseen?
Suomen viranomaiset haastavat kaikkia yksilöitä, yhteisöjä ja organisaatioita energiansäästötalkoisiin. Miten Joensuun ev.lut. seurakunnat vastaavat tähän haasteeseen?
Seurakuntamestari Mika Tarnanen vaihtaa lamppua Joensuun seurakuntakeskuksen aulassa. Joensuun ev.lut. seurakuntien ympäristöohjelman mukaisesti tämäkin lamppu on vähän energiaa kuluttava. Kuva: Tiina Partanen
Kaikki puhuvat nyt sähkön hinnasta, joka on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat johtaneet koko Euroopan laajuiseen energiakriisiin, ja talvella sähköstä voi olla ajoittain pulaa. Kaikkien kannattaa nyt tehdä konkreettisia tekoja, jotka vähentävät energian käyttöä.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä osallistuu näihin talkoisiin muun muassa laskemalla rakennusten sisälämpötiloja. Työsuojelun minimisuositusten alle ei kuitenkaan mennä, eikä kirkkokansan tarvitse palella.
– Käyttäjät eivät tule juurikaan huomaamaan eroa. Lämpötilojen keskimääräinen lasku on 0,5–1 astetta, ja hieman suurempaa laskua ajoitetaan käyttöaikojen ulkopuolelle, kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen sanoo.
Kaikissa tapauksissa lämpötilan raju säätäminen ei tuo säästöä: Etenkin vanhojen kirkkojen rakenteille lämpötilojen ja kosteuden liiallinen ja liian nopea vaihtelu olisi tuhoisaa. Utran kirkko ja Enon kirkko pidetäänkin aiempien vuosien tapaan kylmillään uudenvuoden ja palmusunnuntain välisenä aikana.
– Tämä on tarkkaa hienosäätöä, jossa jokaista rakennusta tarkastellaan yksilönä, Nevalainen selventää.
Automaattinen seuranta ja hyvät rutiinit auttavat hillitsemään energiankulutusta
Kirkkojen ja muiden kiinteistöjen energiankulutusta seurataan ja optimoidaan jatkuvasti myös normaalioloissa. Lukemat siirtyvät automaattisesti sähköiseen huoltokirjaan, josta kulutusta seurataan säännöllisesti. Lisäksi sähköstä ja kaukolämmöstä tulee erilliset kulutusraportit kuukausittain.
– Säännöllisen seurannan avulla mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti, Nevalainen kertoo.
Johtava seurakuntamestari Satu Laakkonen toteaa, että sähköä ja energiaa säästävät toimet kuuluvat kiinteistötyöntekijöiden tavanomaisiin rutiineihin. Seurakuntamestarit muun muassa vastaavat sähkölaitteiden ja koneiden säännöllisestä huollosta, seuraavat sisälämpötiloja ja säätävät niitä käytön mukaan sekä arvioivat valaistuksen tarvetta. Laakkonen antaa esimerkin:
– Mahdollisuuksien mukaan yleisissä tiloissa käytetään vain puolta valaistusta. Olemme toimineet näin ennenkin. Nyt vain kiinnitämme näihin asioihin entistä tarkempaa huomiota.
Kaikkia tilojen käyttäjiä ohjeistetaan sammuttamaan valot ja koneet lähtiessään tiloista. Myös työntekijöille on annettu käytännön ohjeita, miten energiaa voi säästää omassa arjessa. Keinot ovat yksinkertaisia: jokaista kannustetaan esimerkiksi sammuttamaan tietokoneen näyttö työpäivän päätteeksi.
– Kuten vettäkään ei lasketa hanasta yli tarpeen, pitäisi sähköstä ja lämmöstä ajatella samalla tavalla. Käytetään vain se mitä todella tarvitaan. Samalla huomioidaan ympäristö, Nevalainen perustelee.
Seurakuntien käyttämä sähkö tuotetaan auringolla, tuulella ja vesivoimalla
Jo aiemmin on tehty viisaita ratkaisuja, jotka omalta osaltaan auttavat selviytymään energian hintavaihteluista. Rakennusten energiatehokkuutta on parannettu laajempien korjaustöiden ja peruskorjausten yhteydessä. Vuonna 2021 valmistuneen Enon seurakuntatalon oma aurinkovoimala kattaa merkittävän osan rakennuksen sähköntarpeesta.
Myös Joensuun hautausmaan yhteyteen tulevien uudisrakennusten suunnittelussa on ollut alusta saakka mukana aurinkovoimalan rakentaminen. Tällä hetkellä kaikki seurakuntayhtymän ostama sähkö on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä: tuulella ja vesivoimalla.
Aurinkoenergiaa on tavoitteena hyödyntää tulevaisuudessa yhä useammissa rakennuksissa. Juuri nyt tarkempia suunnitelmia on hankala tehdä, sillä rakentamisen kustannuksia ei pystytä ennakoimaan luotettavasti nykyisessä markkinatilanteessa.
Joensuun seurakuntayhtymällä on kirkon ympäristödiplomi ja ympäristöohjelma vuoteen 2025. Nekin ohjaavat tekemään kestäviä ratkaisuja energiankäytössä joka päivä. Seurakuntayhtymä on sitoutunut Suomen evankelisluterilaisen kirkon tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2030.
Hanna Pekkanen
Seurakunnan ympäristöteot auttavat säästämään energiaa
Kontiolahden seurakunnan kirkkoherra Jukka Reinikainen kertoo, että seurakunta on mukana Astetta alemmas -kampanjassa. Lokakuussa käynnistynyt valtionhallinnon yhteinen kampanja pyrkii varmistamaan, että energiaa riittäisi kaikille.
Kontiolahden kirkko on tammi-maaliskuun 2023 poissa jumalanpalveluskäytöstä, ja toiminta siirretään seurakuntakeskukseen noin kuukautta aikaisemmin kuin aiempina talvina. Kirkkoherran mukaan sähkön säästö on merkittävä.
– Pimeään talveen ja jouluun sytytämme seurakunnan tiloissa kyllä muutamia toivon valoja. Haluamme näin tuoda ihmisille toivoa vaikeaan aikaan, Reinikainen sanoo.
Vuonna 2019 valmistunut Kontiolahden seurakuntakeskus hyödyntää modernia tekniikkaa: sen katolla on aurinkovoimala ja pihalla sähköauton latauspiste. Seurakunnan talouspäällikkö Soile Luukkainen iloitsee uusista koneista, laitteista ja mahdollisuuksista ja kertoo, että rakennus lämpiää paikallisesti tuotetulla kaukolämmöllä.
Sähkön ja lämmön kulutusta ja aurinkoenergian tuottoa sekä sähköautojen lataamiseen käytettävää energiaa seurataan jatkuvasti. Nämä toimet sisältyvät myös ympäristöohjelmaan, jonka toteuttamiseen Kontiolahden seurakunta on sitoutunut hakiessaan kirkon ympäristödiplomia. Seurakunta käyttää vihreää sähköä.
– Osallistumme mahdollisimman paljon Pohjois-Karjalan hankintatoimen kilpailutuksiin, joissa jo nykyisellään huomioidaan ympäristöarvoja. Kalusteet ja koneet uusitaan energia- ja vesitehokkaiksi, Luukkainen sanoo.
Siunauskappelille asennetaan ilmalämpöpumppu, jolla voidaan vähentää sähkön kulutusta lämmittämiseen. Hirvirannan leirikeskuksen tulevassa peruskorjauksessa huomioidaan uusiutuvan energian tuottaminen ja energiatehokkuus niin, ettei rakenteille aiheuteta ongelmia ja kiinteistön hoito helpottuu.
Joensuun seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi arkkitehdin laatimat luonnokset.
Uusi Kiihtelysvaaran kirkko eteni jälleen päätöksenteon seuraavalle portaalle, kun Joensuun seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi arkkitehdin laatimat luonnokset. Luonnokset toimitetaan seuraavaksi Joensuun seurakuntien ylimmän päättävän elimen, yhteisen kirkkovaltuuston, käsiteltäviksi.
Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa. Yhteisen kirkkovaltuuston jälkeen suunnitelmat alistetaan vielä Kirkkohallituksen vahvistettaviksi.
Marraskuussa seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt. Mutta mitä asioita Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa on tulossa päätettäviksi vuosina 2023–2026?
Marraskuussa seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt. Mitä asioita Joensuun seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa on tulossa päätettäviksi vuosina 2023–2026?
Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen toivoo erilaisten äänenpainojen pääsevän kuuluviin seurakunnan päätöksenteossa. Hän kannustaa asettumaan ehdolle ja äänestämään syksyn seurakuntavaaleissa. Kuva: Tea Ikonen
Joensuussa seurakuntalaiset saavat äänestää sekä seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston että oman seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenten vaaleissa. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Ketosen mukaan seurakuntayhtymän ja seurakuntien strategiat ohjaavat paikallista kirkon työtä olennaisella tavalla.
– Ne kumpuavat kirkon tunnustuksesta, jossa kiteytetysti määritetään kirkon olemus ja tehtävä, Ketonen selventää.
Myös Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen tuo esiin strategian merkityksen:
– Pielisensuun seurakunnalla on tuore strategia, jonka mukaan toimimme, teemme päätöksiä seurakunnassa tehtävästä työstä, varojen käytöstä ja virkavalinnoista.
Kontiolahden seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään. Kirkkoherra Jukka Reinikainen kertoo, että tulevina vuosina Kontiolahdella jatketaan seurakuntastrategian jalkauttamista. Itsenäisessä seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu kirkkovaltuusto.
Rakennushankkeet ja toiminnan suunnittelu nivoutuvat yhteen päätöksenteossa
Rakennushankkeista seurakuntayhtymässä päättää sen ylin päättävä toimielin, yhteinen kirkkovaltuusto. Puheenjohtaja Ketosen mukaan tällä hetkellä merkittävin hanke on Kiihtelysvaaran uusi kirkko.
Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo korostaa monitoimikirkon tulevaa tehtävää seurakunnallisen toiminnan keskuksena.
– Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen ovat tärkeä osa seurakuntaneuvoston jäsenten työsarkaa tulevina vuosina, Angervo toteaa.
Toinen merkittävä hanke on Joensuun hautausmaan toimisto- ja huoltorakennus.
Enon seurakuntaneuvostossa on edessä uuden siunauskappelin tai vaihtoehtoisten järjestelyiden valmisteluun liittyvää työtä, kertoo Enon seurakunnan vt. kirkkoherra Markku Koistinen.
Kontiolahden seurakunnan luottamushenkilöiden päätettäväksi on tulossa muun muassa kirkon ulkomaalaus, Hirvirannan leirikeskuksen peruskorjaus ja ravitsemuspalveluiden kilpailutus.
Luottamushenkilöt tekevät päätöksiä työntekijöiden määrästä ja henkilöstövalinnoista
Työntekijöiden valinnat ovat tärkeä osa luottamushenkilöiden toimintaa, kertoo Joensuun seurakunnan kirkkoherra Katri Vilén:
– Seurakuntaneuvosto päättää esimerkiksi siitä, laitetaanko virkoja auki, sekä osallistuu aktiivisesti henkilöiden valintaprosessiin hakuilmoituksen laadinnasta haastatteluihin ja valintoihin.
– Enon seurakunnassa on tulossa kirkkoherran ja seurakuntapastorin virkojen täyttöön liittyvät valmistelut ja valinnat sekä päättäminen papin virkojen lukumäärästä. Nämä ovat tärkeitä tulevaisuuteen ja myös strategiaamme liittyviä asioita, Koistinen sanoo.
Pyhäselän kasvavan seurakunnan kirkkoherra Ville Ojalan mukaan luottamushenkilöt voivat päästä päättämään työntekijöiden määrän lisäämisestä.
Kontiolahden seurakunnassa on painetta henkilöstökulujen karsimiseen.
Tarvitaan yhteistyötä seurakuntien välillä
Seurakuntarajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan Vaara-Karjalan seurakunnassa, joka on jäsenmäärältään pieni.
– On ajankohtaista miettiä, mitä yhteistyö voisi konkreettisesti tarkoittaa, ja tehdä rohkeasti päätöksiä esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden mahdollisuudesta. Mitkä ratkaisut palvelisivat parhaiten sitä, että seurakunnan toiminta voisi jatkua vireänä ja elinvoimaisena? Angervo pohtii.
Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Autio nostaa esiin kysymyksen seurakuntarakenteesta:
– Seuraavien neljän vuoden aikana on varmasti mietittävä resurssien sopeuttamista ja mahdollista seurakuntarakenteen muuttamista. Optimaalista olisi niin hallinnon kuin toiminnankin kannalta, jos Joensuussa olisi yksi seurakunta. Olisi toivottavaa, jos tämä asia nousisi keskusteluun ja päätöksentekoon.
Arvoilla on iso merkitys päätöksenteossa
Vuosittain toistuvat toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä toimintakertomukset ovat keskeisiä isoja asioita seurakunnan päätöksenteossa.
– On tärkeää, että erilaiset äänenpainot pääsevät kuuluviin, Tiina Reinikainen toteaa ja kannustaa asettumaan ehdolle sekä äänestämään seurakuntavaaleissa.
Vilén korostaa, että arvot ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Hänen mukaansa luottamushenkilöillä on tärkeä paikka vaikuttaa siihen, mihin rahoja käytetään, kenelle tiloja annetaan käyttöön ja minkälaista toimintaa tuetaan ja järjestetään.
Hanna Pekkanen
Vielä ehdit ehdokkaaksi
Seurakuntavaalien slogan haastaa jokaista kirkon jäsentä mukaan: ”Asetu ehdolle sellaisena kuin olet!”
Ehdokkaaksi voi asettua täysi-ikäinen, konfirmoitu seurakunnan jäsen. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. kello 16, johon mennessä valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat tulee toimittaa seurakuntatoimistoon tai kirkkoherranvirastoon. Luottamushenkilön tehtävästä kiinnostuneiden kannattaa siis toimia viipymättä.
Millaisista ominaisuuksista on hyötyä luottamushenkilön tehtävien hoitamisessa? Kysyimme Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Aution näkemystä asiaan. Hänen mukaansa hyvä luottamushenkilö on perillä seurakunnan taloudesta ja toiminnasta sekä muutenkin innostunut ja kiinnostunut seurakunnan elämästä.
– Jos luottamushenkilö ei esimerkiksi käy jumalanpalveluksissa, niin se tuntuu oudolta. Seurakuntaelämän rakastaminen on tärkeää, koska sen pohjalta voi tehdä hyviä päätöksiä, Autio perustelee.
Tuupovaaran ja Utran puiset pitkäkirkot maalataan kesän aikana. Samalla toteutetaan myös muita korjaushankkeita, kuten Tuupovaaran kirkon liittäminen kaukolämpöön.
Tuupovaaran ja Utran puiset pitkäkirkot maalataan kesän aikana. Samalla toteutetaan myös muita korjaushankkeita, kuten Tuupovaaran kirkon liittäminen kaukolämpöön.
Utran kirkon ympärille asennettiin toukokuun alussa telineitä julkisivun ja vesikaton maalausta varten. Kuva: Tiina Partanen.
Utran kirkon ja Tuupovaaran kirkon julkisivujen maalaustyöt ovat alkaneet toukokuussa. Kesän aikana myös Utran kirkon vesikatto maalataan ja kirkon aita uusitaan. Tuupovaaran kirkkoon tehdään sisä-wc, kirkon lämmitysmuoto muutetaan ja tontille rakennetaan ulkovarasto.
Seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen sanoo, että molemmat kirkot ovat kesällä avoinna ja käytettävissä normaalisti. Kävijöiden on hyvä huomioida, että kirkkojen ympärillä on telineet ja piha-alueet ovat kesän ajan työmaan oloiset. Työt valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.
Uuden maalipinnan sävyvalinta on lähellä Utran kirkon alkuperäistä väriä
Rantakylän seurakunnalle kuuluvan Utran kirkon ilme muuttuu nykyisestä, kun kirkko saa nykyistä tummemman ruskean sävyn. Kirkkohallitus ja Museovirasto ovat hyväksyneet värimuutoksen vuonna 1895 valmistuneen pystyhirsikirkon julkisivuun.
– Värityssuunnitelman on laatinut arkkitehti yhdessä Museoviraston kanssa keskustellen. Värivalinnat sivuavat osittain kirkon aiempaa väritystä, Nevalainen kertoo.
Maalaustyön urakkasumma on noin 196 000 euroa. Aidan uusimiseen on varattu 40 000 euron määräraha.
Kesällä Utran kirkossa järjestetään muun muassa konsertteja. Utran kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna päivittäin 6.6.–14.8. Paikalla on opas.
Tuupovaaran kirkko maalataan, saa sisä-wc:n ja liitetään kaukolämpöön
Kirkon maalaustyöt alkavat myös Tuupovaarassa, jossa 120-vuotiaan kirkon väritys ei muutu nykyisestä. Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo iloitsee tulevista muutoksista.
– Seurakunta on valtavan kiitollinen Tuupovaaran kirkon laajasta remontista. Lämmitysmuodon muuttaminen mahdollistaa kirkossa tapahtuvan toiminnan uudella tavalla. Kirkko voi olla tarvittaessa käytössä ympäri vuoden. Vesiliittymä ja sen myötä saniteettitilat ovat kauan odotettuja parannuksia. Ulkomaalauksen myötä kirkon arvokkuus ja kauneus korostuvat, Angervo sanoo.
Jussi Nevalainen kertoo, että Tuupovaaran kirkko pidetään jatkossa ympäri vuoden lämpimänä.
– Tämä nostaa käyttökustannuksia lämmityksessä nykyisestä noin 3000 eurolla vuodessa. Ympärivuotinen lämmitys tasaa kirkon sisäolosuhteita ja edesauttaa parantamaan kirkon interiöörin säilyvyyttä.
Tähän saakka kirkko on lämmennyt öljyllä ja se on ollut sydäntalvella suljettuna. Öljylämmityksestä luopuminen on samalla ilmastoteko.
Testamenttilahjoitus mahdollistaa ison remontin Tuupovaarassa
Tuupovaaran kirkon kunnostustöille tulee hintaa yhteensä noin 347 000 euroa. Lämmitysmuodon muutostyöt sekä kirkon sisä-wc:n ja ulkovaraston rakentaminen toteutetaan kokonaan testamenttilahjoituksen turvin. Lahjoitusvarojen osuus kustannuksista on noin 156 000 euroa.
Anita ja Olavi Seppäsen muistosäätiön asioiden hoitaja Elvi Vatanen kertoo, että Tuupovaaran kirkko on ollut lahjoittajan suvulle tärkeä aina kirkon rakentamisen ajoista asti.
– Anita ja Olavi Seppäsellä oli suuri rakkaus Tuupovaaraan ja kotiseutuun, Vatanen muistelee.
Anne Angervo odottaa jo seurakunnan yhteisiä kokoontumisia kunnostetussa kirkossa.
– Olen onnellinen, että iso remontti on mahdollistunut, kiitos suuren testamenttilahjoituksen ja seurakuntayhtymän. Uskon, että monipuolinen toiminta kirkossa lisääntyy. Toivon, että erityisesti konsertit löytäisivät tiensä uudistuneeseen kirkkoon.
Eri puolilla seurakuntayhtymän kiinteistöjä on käynnissä muitakin, pienempiä remontteja. Esimerkiksi Männikköniemen saunan kattoa uusitaan parhaillaan, ja sauna on poissa käytöstä. Työt pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun alkuun mennessä.
Ukrainan tilanne sekä talous- ja ympäristöasiat olivat esillä kevään kirkolliskokouksessa.
Ukrainan tilanne oli esillä Kirkolliskokouksessa Turussa toukokuun ensimmäisellä viikolla.
– Kirkko osoitti oikeaa asennetta päättäessään puolen miljoonan euron avustuksesta sodasta kärsiville ukrainalaisille alijäämäisestä talousarviosta huolimatta, toteaa joensuulainen edustaja Matti Ketonen.
Talouden lisäksi kirkolliskokouksen käsiteltävänä oli muun muassa ilmastoon liittyviä asioita. Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi kehittää ympäristövaikutusten mittaamista.
– Kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että kirkko on hiilineutraali vuonna 2030, Ketonen kertoo.
– Kirkon ympäristötyössä riittää työsarkaa ja asialla on kiire. Yksi iso haaste on öljylämmitteisten kiinteistöjen suuri määrä, kontiolahtelainen edustaja Ruut Hurtig toteaa.
Pyhiinvaellukset ja luontohengellisyys hengellisyyden muotoina
Muita teemoja viikon mittaan olivat muun muassa seksuaalisen häirinnän vastaiset toimet, kirkon toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä samaa sukupuolta olevien avioliitto. Avioliittokysymys säilyy kirkkopoliittisessa keskustelussa, seuraavaksi piispainkokouksen käsittelyssä.
– Käsikirjavaliokunnassa saimme valmiiksi massiivisen mietinnön evankelioimisaloitteesta. Sen myötä kirkkohallitus sai tehtäväksi laatia evankelioimistyön toimintalinjauksen, Hurtig sanoo.
Valiokunnan työ jatkuu seuraavaksi uuden aloitteen parissa. Aloitteella halutaan tukea moninaistuvaa hengellisyyttä.
– Esimerkkejä tällaisesta nousevasta hengellisyydestä ovat esimerkiksi erilaiset hiljaisuuden viljelyn muodot, pyhiinvaellukset ja muu luontohengellisyys, Hurtig kertoo.
Keskustelut lasten ja nuorten kanssa ilahduttivat
Ketonen näkee tärkeänä edistysaskeleena kirkkolain kokonaisuudistuksen eteenpäinmenon.
– Lobbaamisen kirkon tunnustuksen pysymisestä kirkkolaissa mahdollisti eduskunnan hallintovaliokunnan vierailu kirkolliskokouksessa.
Ilahduttavaa molempien edustajien mielestä oli lasten, nuorten sekä nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVIn edustajien tapaaminen kirkolliskokouksen yhteydessä.
– Keskustelimme mm. hyvästä elämästä sekä heidän näkemyksistään ja toiveistaan kirkon tulevaisuuteen liittyen. Toivottavasti nuorten ääni pääsee kuuluviin myös syksyn seurakuntavaaleissa.
Marraskuussa 2022 seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin valitaan uudet päättäjät. Kirkkotie kysyi joukolta johtavia luottamushenkilöitä, millaisia päätöksiä Joensuun seurakuntayhtymässä ja Kontiolahden seurakunnassa on kuluneella kaudella tehty.
Marraskuussa 2022 seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin valitaan uudet päättäjät. Kirkkotie kysyi joukolta johtavia luottamushenkilöitä, millaisia päätöksiä Joensuun seurakuntayhtymässä ja Kontiolahden seurakunnassa on kuluneella kaudella tehty.
Joensuun kuudessa seurakunnassa päätöksiä tehdään sekä seurakuntatasolla että yhteisesti seurakuntayhtymän tasolla. Kontiolahden seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään. Kontiolahden seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan seurakuntavaaleilla. Kirkkovaltuuston valitsema kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa sekä toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kuva: Tiina Partanen.
Kun Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan alueella toimivien evankelis-luterilaisten seurakuntien johtavilta luottamushenkilöiltä kysyy, mitkä ovat olleet kuluneen nelivuotiskauden merkittävimpiä päätöksiä, suurin osa vastaajista nostaa ensimmäisenä esiin henkilöstövalinnat.
– Olemme valinneet seurakunnallemme uuden kanttorin ja uuden lastenohjaajan. Olemme myös kirjoittaneet kannanoton siitä, että seurakunnallamme säilyisi oma kirkkoherra sen jälkeen, kun edellinen jäi eläkkeelle, kommentoi Enon seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Maiju Ahlholm.
Seurakuntaneuvostot valitsevat viranhaltijat – henkilöstöpäätöksiä tehty myös talouden tasapainottamiseksi
Useissa seurakunnissa henkilöstövalintoja on ollut kuluneella kaudella paljon, ja joissakin seurakunnissa myös taloutta on tasapainotettu henkilöstökysymyksiin liittyvillä päätöksillä.
Vaara-Karjalan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Reetta Turusen mukaan seurakunnassa on ollut pitkään tiedossa, että kun v. 2005 toteutuneeseen seurakuntaliitokseen liittyneet siirtymävaiheen taloudelliset avustukset loppuvat, käytettävissä olevat määrärahat supistuvat.
– Olemme joutuneet miettimään, mistä supistetaan, kun on pakko supistaa. Päädyimme jättämään toisen diakoniatyöntekijän paikan täyttämättä ja muuttamaan seurakuntasihteerin tehtävän osa-aikaiseksi eläköitymisten yhteydessä.
Seurakuntaneuvostot päättävät siitä, keitä henkilöitä seurakunnan viranhaltijoiksi valitaan. Ainoastaan kirkkoherran virka täytetään toisinaan suoralla kansanvaalilla, mutta nykyisin tämäkin toteutetaan usein välillisellä vaalilla siten, että seurakuntaneuvosto päättää myös kirkkoherran valinnasta. Näin tapahtui Joensuun seurakunnassa vuonna 2021.
– Valitsimme seurakuntaamme ensimmäisen naiskirkkoherran, Katri Vilénin. Olemme hyvin iloisia, että Katri on saanut alkaa viedä meidän seurakuntamme uudelle sivulle ja vuosituhannelle – aikaisempien kirkkoherrojen erinomaista työtä väheksymättä, kommentoi Joensuun seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Jaana Ihme.
Kiinteistöpäätökset merkittävimpien joukossa – tärkeimpinä Kiihtelysvaaran kirkon ja Enon seurakuntatalon rakentaminen
Toinen merkittävä kyselyssä esiin noussut teema oli kiinteistöihin liittyvät päätökset. Seurakuntayhtymässä kiinteistöt ovat yhtymän – ei yksittäisen seurakunnan – omaisuutta, ja päätökset investoinneista tekee yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto.
Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Ketonen pitää kuluvan valtuustokauden merkittävimpänä päätöksenä uuden kirkon rakentamista Kiihtelysvaaraan. Merkittävä on ollut myös päätös uuden seurakuntatalon rakentamisesta Enoon.
Päätös Kiihtelysvaaran kirkon rakentamisesta ja kaikkien tarvittavien tilojen keskittämisestä saman katon alle oli Ketosen mukaan periaatteellinen, rohkea ja tulevaisuuden uskoa ilmentävä.
– Se viestii myös kannanottoa Kirkon puolesta tämän hetken yhteiskunnassa, jossa arvojen moninaisuus haastaa Kirkon toiminnan ja sanoman.
Yhtymään kuulumattomissa, itsenäisissä seurakunnissa kuten Kontiolahdella kiinteistöihin liittyvät päätökset tekee kirkkovaltuusto.
Kontiolahden kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anneli Parkkonen kertoo, että Kontiolahdella merkittäviin päätöksiin kuului seurakunnalle tarpeettomien kiinteistöjen myynti.
– Päätimme seurakunnan strategian mukaisesti myydä rivitalo-osakkeita, omakotitalon ja ison pappilan. Näin poistimme niistä aiheutuneet kulut ja saimme jonkin verran tuloja.
Parkkonen ja Ketonen nostavat merkittävänä päätöksenä esiin myös Kontiolahden seurakunnan ja Joensuun seurakuntayhtymän kirkonkirjojen pidon siirtämisen Kuopion aluekeskusrekisterin hoidettavaksi. Ketonen pitää isona päätöksenä myös sitä, että Joensuun seurakuntayhtymä otti vastuulleen kesän 2022 herättäjäjuhlien järjestämisen.
Strategiaprosessit ja tulevaisuustyö merkittäviä vaikuttamisen paikkoja
Rantakylän seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Helena Hulmi nostaa erityisen merkittävänä asiana esiin Rantakylän seurakunnan uudesta strategiasta päättämisen.
– Se on selventänyt seurakunnan tehtävää, asemaa ja merkitystä yhteisössä.
Uuden strategian valmisteluprosessi on myös Pielisensuun seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Pirjo Ketosen merkittävimpien päätösten listalla. Pielisensuussa strategiatyöhön ovat osallistuneet niin luottamushenkilöt, seurakunnan työntekijät kuin seurakuntalaisetkin, ja siinä on hyödynnetty mm. kirkon yhteistä Ovet auki -strategiaa, Arvot 360 kirkko -testiversiota sekä demografista tietoa seurakunnasta ja kaupungin kehittymisen suuntaviivoista.
Jaana Ihme nostaa koko yhtymän tulevaisuuden kannalta tärkeäksi asiaksi Joensuun seurakuntaneuvostosta, Tiina Sotkasiiralta, nousseen aloitteen tulevaisuustyöryhmän perustamiseksi.
– Työryhmä on erittäin merkittävä koko yhtymän tulevaisuuden kannalta.
Myös käytännön toimintaan voi vaikuttaa – esimerkkeinä kotikäyntiprojekti, kirkkokahvit ja soittimien hankinta
Suurten linjojen lisäksi luottamushenkilöt ovat päässeet päättämään myös käytännön toimintaan liittyvistä asioista. Pirjo Ketonen nostaa keskeisenä esiin Pielisensuun seurakuntaneuvoston päätöksen keskittää voimavaroja ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseen.
– Käynnistimme Kotikäynti- ja yhteisötyöntekijä -hankkeen, johon palkattiin puoleksi vuodeksi osa-aikainen työntekijä edistämään ikäihmisten omatoimisuutta alueellamme.
Pyhäselässä seurakuntaneuvosto päätti kirkkokahvien järjestämisestä sunnuntaisin messun jälkeen, millä on seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Mari Kärki-Puustisen mukaan suuri merkitys seurakuntalaisille.
Pyhäselässä panostettiin myös musiikkitoimintaan päättämällä hankkia Reijolan seurakuntatalolle urut, samoin kuin Rantakylässä, jossa tehtiin päätös urkupositiivin hankinnasta.
Kontiolahdella tehtiin organisaatio- ja työkuvauudistuksia lasten vähenemisen johdosta ja haettiin samalla napakkuutta palveluihin.
Myös korona-ajan haasteisiin vastaamiseen liittyvät päätökset nousivat jonkin verran esiin luottamushenkilöiden vastauksissa, samoin päätökset seurakunnan testamenttilahjoituksina saatujen varojen käytöstä.
Päätöksiä arvolähtökohdista – Joensuussa evättiin tuki naispappeutta vastustavilta lähetysjärjestöiltä, Pyhäselkä ohjaa kolehtivaroja Ukrainan sodasta kärsiville
Luottamushenkilöt voivat tehdä päätöksiä myös erityisesti edustamiaan arvoja silmällä pitäen. Jaana Ihme nostaa tärkeänä päätöksenä esiin Joensuun seurakuntaneuvoston päätöksen olla tukematta naispappeuteen kielteisesti suhtautuvia lähetysjärjestöjä.
– Haluamme korostaa kaikessa toiminnassamme suvaitsevaisuutta ja ihmisarvon luovuttamattomuutta.
Mari Kärki-Puustinen puolestaan nostaa esiin kolehtisuunnitelman hyväksymisen osana neuvoston jokavuotista työskentelyä.
– Voimme ohjata tukeamme ja taloudellista apua sinne missä hätä on suurinta. Olemme saaneet Pyhäselän seurakunnassa kantaa kortemme kekoon ja olla tukemassa nyt Ukrainan kansaa.
Kirkkotie 