Suomen viranomaiset haastavat kaikkia yksilöitä, yhteisöjä ja organisaatioita energiansäästötalkoisiin. Miten Joensuun ev.lut. seurakunnat vastaavat tähän haasteeseen?
Seurakuntamestari Mika Tarnanen vaihtaa lamppua Joensuun seurakuntakeskuksen aulassa. Joensuun ev.lut. seurakuntien ympäristöohjelman mukaisesti tämäkin lamppu on vähän energiaa kuluttava. Kuva: Tiina Partanen
Kaikki puhuvat nyt sähkön hinnasta, joka on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat johtaneet koko Euroopan laajuiseen energiakriisiin, ja talvella sähköstä voi olla ajoittain pulaa. Kaikkien kannattaa nyt tehdä konkreettisia tekoja, jotka vähentävät energian käyttöä.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä osallistuu näihin talkoisiin muun muassa laskemalla rakennusten sisälämpötiloja. Työsuojelun minimisuositusten alle ei kuitenkaan mennä, eikä kirkkokansan tarvitse palella.
– Käyttäjät eivät tule juurikaan huomaamaan eroa. Lämpötilojen keskimääräinen lasku on 0,5–1 astetta, ja hieman suurempaa laskua ajoitetaan käyttöaikojen ulkopuolelle, kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen sanoo.
Kaikissa tapauksissa lämpötilan raju säätäminen ei tuo säästöä: Etenkin vanhojen kirkkojen rakenteille lämpötilojen ja kosteuden liiallinen ja liian nopea vaihtelu olisi tuhoisaa. Utran kirkko ja Enon kirkko pidetäänkin aiempien vuosien tapaan kylmillään uudenvuoden ja palmusunnuntain välisenä aikana.
– Tämä on tarkkaa hienosäätöä, jossa jokaista rakennusta tarkastellaan yksilönä, Nevalainen selventää.
Automaattinen seuranta ja hyvät rutiinit auttavat hillitsemään energiankulutusta
Kirkkojen ja muiden kiinteistöjen energiankulutusta seurataan ja optimoidaan jatkuvasti myös normaalioloissa. Lukemat siirtyvät automaattisesti sähköiseen huoltokirjaan, josta kulutusta seurataan säännöllisesti. Lisäksi sähköstä ja kaukolämmöstä tulee erilliset kulutusraportit kuukausittain.
– Säännöllisen seurannan avulla mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti, Nevalainen kertoo.
Johtava seurakuntamestari Satu Laakkonen toteaa, että sähköä ja energiaa säästävät toimet kuuluvat kiinteistötyöntekijöiden tavanomaisiin rutiineihin. Seurakuntamestarit muun muassa vastaavat sähkölaitteiden ja koneiden säännöllisestä huollosta, seuraavat sisälämpötiloja ja säätävät niitä käytön mukaan sekä arvioivat valaistuksen tarvetta. Laakkonen antaa esimerkin:
– Mahdollisuuksien mukaan yleisissä tiloissa käytetään vain puolta valaistusta. Olemme toimineet näin ennenkin. Nyt vain kiinnitämme näihin asioihin entistä tarkempaa huomiota.
Kaikkia tilojen käyttäjiä ohjeistetaan sammuttamaan valot ja koneet lähtiessään tiloista. Myös työntekijöille on annettu käytännön ohjeita, miten energiaa voi säästää omassa arjessa. Keinot ovat yksinkertaisia: jokaista kannustetaan esimerkiksi sammuttamaan tietokoneen näyttö työpäivän päätteeksi.
– Kuten vettäkään ei lasketa hanasta yli tarpeen, pitäisi sähköstä ja lämmöstä ajatella samalla tavalla. Käytetään vain se mitä todella tarvitaan. Samalla huomioidaan ympäristö, Nevalainen perustelee.
Seurakuntien käyttämä sähkö tuotetaan auringolla, tuulella ja vesivoimalla
Jo aiemmin on tehty viisaita ratkaisuja, jotka omalta osaltaan auttavat selviytymään energian hintavaihteluista. Rakennusten energiatehokkuutta on parannettu laajempien korjaustöiden ja peruskorjausten yhteydessä. Vuonna 2021 valmistuneen Enon seurakuntatalon oma aurinkovoimala kattaa merkittävän osan rakennuksen sähköntarpeesta.
Myös Joensuun hautausmaan yhteyteen tulevien uudisrakennusten suunnittelussa on ollut alusta saakka mukana aurinkovoimalan rakentaminen. Tällä hetkellä kaikki seurakuntayhtymän ostama sähkö on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä: tuulella ja vesivoimalla.
Aurinkoenergiaa on tavoitteena hyödyntää tulevaisuudessa yhä useammissa rakennuksissa. Juuri nyt tarkempia suunnitelmia on hankala tehdä, sillä rakentamisen kustannuksia ei pystytä ennakoimaan luotettavasti nykyisessä markkinatilanteessa.
Joensuun seurakuntayhtymällä on kirkon ympäristödiplomi ja ympäristöohjelma vuoteen 2025. Nekin ohjaavat tekemään kestäviä ratkaisuja energiankäytössä joka päivä. Seurakuntayhtymä on sitoutunut Suomen evankelisluterilaisen kirkon tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2030.
Hanna Pekkanen
Seurakunnan ympäristöteot auttavat säästämään energiaa
Kontiolahden seurakunnan kirkkoherra Jukka Reinikainen kertoo, että seurakunta on mukana Astetta alemmas -kampanjassa. Lokakuussa käynnistynyt valtionhallinnon yhteinen kampanja pyrkii varmistamaan, että energiaa riittäisi kaikille.
Kontiolahden kirkko on tammi-maaliskuun 2023 poissa jumalanpalveluskäytöstä, ja toiminta siirretään seurakuntakeskukseen noin kuukautta aikaisemmin kuin aiempina talvina. Kirkkoherran mukaan sähkön säästö on merkittävä.
– Pimeään talveen ja jouluun sytytämme seurakunnan tiloissa kyllä muutamia toivon valoja. Haluamme näin tuoda ihmisille toivoa vaikeaan aikaan, Reinikainen sanoo.
Vuonna 2019 valmistunut Kontiolahden seurakuntakeskus hyödyntää modernia tekniikkaa: sen katolla on aurinkovoimala ja pihalla sähköauton latauspiste. Seurakunnan talouspäällikkö Soile Luukkainen iloitsee uusista koneista, laitteista ja mahdollisuuksista ja kertoo, että rakennus lämpiää paikallisesti tuotetulla kaukolämmöllä.
Sähkön ja lämmön kulutusta ja aurinkoenergian tuottoa sekä sähköautojen lataamiseen käytettävää energiaa seurataan jatkuvasti. Nämä toimet sisältyvät myös ympäristöohjelmaan, jonka toteuttamiseen Kontiolahden seurakunta on sitoutunut hakiessaan kirkon ympäristödiplomia. Seurakunta käyttää vihreää sähköä.
– Osallistumme mahdollisimman paljon Pohjois-Karjalan hankintatoimen kilpailutuksiin, joissa jo nykyisellään huomioidaan ympäristöarvoja. Kalusteet ja koneet uusitaan energia- ja vesitehokkaiksi, Luukkainen sanoo.
Siunauskappelille asennetaan ilmalämpöpumppu, jolla voidaan vähentää sähkön kulutusta lämmittämiseen. Hirvirannan leirikeskuksen tulevassa peruskorjauksessa huomioidaan uusiutuvan energian tuottaminen ja energiatehokkuus niin, ettei rakenteille aiheuteta ongelmia ja kiinteistön hoito helpottuu.
Hanna Pekkanen