Joensuun herättäjäjuhlien tunnuslausekilpailu on kerännyt tähän mennessä jo nelisenkymmentä ehdotusta. Juhlaorganisaatio käynnisti tunnuslauseesta kaikille avoimen kilpailun toukokuussa.
Joensuun herättäjäjuhlien tunnuslausekilpailu on kerännyt tähän mennessä jo nelisenkymmentä ehdotusta. Juhlaorganisaatio käynnisti tunnuslauseesta kaikille avoimen kilpailun toukokuussa.
– Olen iloisesti yllättynyt, miten paljon olemme saaneet ehdotuksia Joensuun juhlien tunnuslauseeksi. Jo nyt voi ehdotusten määrästä ja perusteluista huomata, että tunnuslause on monelle hyvin merkityksellinen. Moni on liittänyt ehdotukseensa hyvinkin syvällisiä ja koskettavia perusteluja. Niitä on ollut hieno lukea ja se tietää myös, että valinta tulee olemaan vaikea, Joensuun herättäjäjuhlien pääsihteeri Noora Kähkönen kertoo.
Kähkösen mukaan monessa ehdotuksessa on otettu huomioon myös se, että juhlat järjestetään Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa.
– Karjalainen ilo ja vieraanvaraisuus näkyvät ehdotuksissa. Myös veteen ja jokeen liittyviä ehdotuksia on tullut useita.
Tunnuslausekilpailu jatkuu elokuun puoliväliin saakka. Tunnuslause koostuu muutamasta sanasta, jotka ovat joko Siionin virsistä, virsikirjasta tai Raamatusta. Juhlien tunnuslausekisan voittaja julkistetaan ja palkitaan syksyllä 2019. Tunnuslause tulee näkymään kaikessa Joensuun herättäjäjuhlien viestinnässä.
Kilpailuun voi osallistua lähettämällä oman ehdotuksen juhlatunnuksesta juhlatiimille sähköpostilla osoitteeseen juhlat.joensuu@h-y. fi. viimeistään 15.8.2019.
Joensuun herättäjäjuhlat järjestetään heinäkuussa 2021. Valtakunnalliseen suurtapahtumaan odotetaan 20 000 osallistujaa.
Rippikouluihin osallistuu vuosittain yli 45 000 nuorta. määrä on liki 80 prosenttia kaikista 15-vuotiaista. Joensuussa ja kontiolahdella rippikoulun käy vieläkin suurempi osa ikäluokasta.
Rippikouluihin osallistuu vuosittain yli 45 000 nuorta. määrä on liki 80 prosenttia kaikista 15-vuotiaista. Joensuussa ja kontiolahdella rippikoulun käy vieläkin suurempi osa ikäluokasta.
Pielisensuun seurakunnan rippikoulun leirijaksolla olleet Eetu Venäläinen (edessä), Veera Piispanen ja Vilppu Ruotsalainen totesivat, että yksi rippikoulun parhaista asioista on yhdessäolo. Kuva: Sari Jormanainen
Joensuulaisista 15-vuotiaista nuorista noin 91 prosenttia kävi viime vuonna rippikoulun. Tämän vuoden luku näyttää pysyvän samansuuntaisena.
– Luku on ilahduttavan suuri, kun kirkkoon kuuluu noin 70 prosenttia joensuulaisista ja ikäluokasta näin suuri osa käy rippikoulun. Uskon, että täällä rippikoulu kuuluu ihmisten elämään. Vanhempien arvot ovat sellaisia, että rippikoulun käyntiä pidetään tärkeänä, Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Autio pohtii.
– Toisaalta nämä luvut kuvaavat sitä, että nuorissa on joukkovoimaa. Rippikouluun lähdetään myös siis siksi, että kaveritkin lähtevät. Yksistään tämä ei kuitenkaan selittäisi näin korkeaa lukua, vaan kannustus rippikouluun täytyy tulla kodeista. Koti, uskonto ja isänmaa -akseli on täällä edelleen vahvempaa kuin maalikylillä, Autio jatkaa.
Turvallinen paikka pohtia suuria kysymyksiä
Rippikoulu on 15-vuotiaiden nuorten keskuudessa kokemus, joka yhdistää valtaosaa ikäluokasta. Seurakunnille se on myös suuri mahdollisuus tavoittaa lähes koko ikäluokka yhden vuoden aikana.
– Rippikoulu pystyy vastaamaan nuorten tarpeeseen etsiä itseään. Kokonaisuutena vähintään puoli vuotta kestävä rippikoulu antaa myös todella hyvän kuvan seurakunnan toiminnasta. Rippikoulussa saa myös kysyä ja kuulla vastauksia siihen, mitä kirkko opettaa, ja pohtia mitä kristittynä eläminen minulle juuri tällä hetkellä tarkoittaa, Autio kertoo.
Aution mukaan rippikoulu on nuorille turvallinen paikka pohtia elämän suuria kysymyksiä. Rippikoulu antaa eväitä pitkälle tulevaisuuteen.
– Me annamme nuorille rippikoulussa muistijälkiä, joihin he voivat palata myöhemminkin elämässään. Rippikoulu on myös paikka, jossa uskaltaa kysyä asioita, joita ei ehkä voisi kysyä isältä ja äidiltään. Rippikoulussa tuetaan myös jokaisen omaa Jumala-suhdetta. Nuoria kiinnostaa pohtia sitä, että kuka olen ja miten minulle tässä elämässä ja sen jälkeen käy, kuinka minä ymmärrän tätä elämän salaisuutta, jota ei pysty järjellä selittämään.
Autio korostaa, että rippikoulun yksi tärkeimmistä asioita on se, että kaikki nuoret ovat hyviä juuri sellaisina kuin ovat.
– Tässä porukassa ei dissata, vaan tehdään yhdessä.
”Luotan siihen, että rippikoulun suosio säilyy”
Viime vuosina kirkossa on puhuttu kasteiden määrän laskusta. Tilastojen mukaan vuonna 2004, jolloin tämän vuoden rippikoululaiset syntyivät, Joensuussa kastettiin 738 lasta eli reilut 80 prosenttia syntyneistä lapsista. Viime vuonna lapsia kastettiin noin 68 prosenttia lapsista.
Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän kyselyn mukaan yksi syy jättää lapsi kastamatta on se, että lapsen halutaan itse päättävän kastamisesta myöhemmin. Kastamatta jättämisen taustalla on usein myös se, että vanhemmat kuuluvat eri uskontokuntiin. Kaste on kuitenkin mahdollinen myös rippikoulun yhteydessä.
– Rippikouluhan on kasteopetusta ja se voidaan ajatella kahdella tavalla. Lapsena kastetulle annetaan lopullinen opetus rippikoulussa ja konfirmaation jälkeen hän on seurakunnan täysivaltainen jäsen. Rippikoulu on myös kasteopetusta sille, joka ei ole kastetta saanut, jos hänellä on halu liittyä kirkkoon, kirkkoherra Ari Autio toteaa.
Autio uskoo rippikoulun suosion säilyvän jatkossakin, mutta kasteiden määrä huolestuttaa.
– Luotan siihen, että rippikoulun suosio säilyy kavereiden kannustuksen kautta ja sen kautta, että vanhemmat antavat ja tarjoavat nuorille oikeasti mahdollisuuden valita kasteen ja rippikoulun, vaikka kaste olisi lapsena jätetty antamatta.
”Tämä on ihmisen yksi kohokohta, tärkeä asia”
Suurin osa rippikoulun käyvistä nuorista valitsee noin viikon mittaisen leirijakson sisältävän rippikoulun. Näin tekivät myös Veera Piispanen, Vilppu Ruotsalainen ja Eetu Venäläinen, jotka osallistuivat Vaiviossa kesäkuun viimeisellä viikolla pidetylle Pielisensuun seurakunnan rippileirille. Rippikoulun käynti oli kaikille kolmelle nuorelle selvä asia.
– En kyllä juurikaan miettinyt, että en kävisi riparia. Kyllä se oli selvää, että rippikoulun käyn. Ehkä siihen vaikutti sekin, että äitini ja siskoni ovat myös käyneet rippikoulun. Rippikoulussa saa luvan toimia kummina ja saa mennä kirkossa naimisiin, Veera Piispanen sanoo.
– Tämä on ihmisen yksi kohokohta, tärkeä asia ihmisessä ja elämälle, Eetu Venäläinen pohtii.
Rippikoulun leirijaksolta nuoret odottivat mukavaa yhdessä tekemistä ja uusia kavereita.
– Kaikki on kaikkien kavereita, kukaan ei ole jäänyt yksin. Se on se pääasia, Eetu Venäläinen sanoo.
– Päivärippikoulussa ryhmäydyttiin myös, mutta kyllä leiri on mukavampi, Veera Piispanen pohtii.
– Täällä on saanut uusia kavereita, Vilppu Ruotsalainen lisää.
Yhdessäolo on riparilla tärkeää
Kesäkuun lopulla Vaiviossa pidettiin samaan aikaan kaksi rippileiriä. Kurssikeskuksessa oli yhteensä noin 70 nuorta. Osa ohjelmasta oli yhteisiä ja osa oman ryhmän kanssa. Haastattelun aikaan leirijakso oli kestänyt kolme päivää. Mikä on ollut tähän mennessä parasta leirillä?
– Yhdessäolo, iltahartaudet on ollut ihania. Siellä kaikki on vaan hiljaa ja lauletaan Taizé-lauluja. Siellä ei istuta kaverin kanssa vierekkäin vaan saa olla omassa rauhassa, Veera Piispanen pohtii.
– Ruoka, sauna ja uinti. Myös jalkapallopeli oli mukava, Eetu Venäläinen toteaa.
– Yhdessäolo, ruoka ja uiminen, Vilppu Ruotsalainen listaa.
Kesäloma tuo monelle odotetun tauon, mutta siihen voi liittyä myös paljon odotuksia ja paineita.
Kesäloma tuo monelle odotetun tauon, mutta siihen voi liittyä myös paljon odotuksia ja paineita.
Pihla (takana vas.), Rasmus, Amanda, Emma, Minttu ja Reima (edessä) nauttivat aurinkoisena kesäpäivänä mm. loikoilusta, pelailusta ja kukista. Kuva: Sari Jormanainen
Kesäloma on parhaillaan yksi yleisimmistä keskustelun aiheesta. Keskustelua käydään loman ajankohdasta, pituudesta ja suunnitelmista. Kesäloma katkaisee arkiaherruksen, mutta siihen liittyy myös paljon odotuksia ja jopa paineita.
– Monesti lapsille halutaan tarjota mahdollisimman paljon elämyksiä ja itselle irtiotto rutiineista. Samalla saatetaan unohtaa, että elämyksiä löytyy myös omilta kotikulmilta ja rutiineita voi rikkoa pienilläkin muutoksilla, perheneuvoja Piia Nurhonen Joensuun seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksesta kertoo.
Lasten ja vanhempien odotukset lomalle voivat olla hyvin erilaisia. Aikuiset saattavat helposti luoda lomasta suorituksen, jota toteutetaan kalenterin mukaan. Lasten toiveet lomalle ovat usein hyvin yksinkertaisia.
– Usein yksi toive on saada olla kotona pitkän kouluvuoden ja harrastusrutiinien jälkeen. Olen pannut merkille, että vuosi vuodelta kesäharrastusten tarjonta vain kasvaa. Toki niille on paikkansa, mutta luovatko ne, ja ehkä ylipäätään kaikki lomatarjonta samalla myös paineita siihen, että kesälläkin pitää olla aktiivinen ja lapset tarvitsevat koko ajan jotain uutta ja elämyksellistä, Nurhonen pohtii.
Uiminen ja jäätelö kuuluu kesään
Joensuun seurakunnan kesäkerhossa olleiden Reima ja Rasmus Saatsin, Pihla ja Minttu Kurjen sekä Emma ja Amanda Pajarisen toiveita kesälle yhdisti uiminen.
– Haluan syödä jätskiä ja käydä uimassa, Emma Pajarinen kiteyttää monen muunkin lapsen toiveen.
– Haluaisin mennä jäähalliin luistelemaan. Jos tulee kuuma, niin siellä on viileää, luistelua harrastava Pihla Kurki puolestaan toivoo.
– Me käydään Visulahdessa, mökillä, seurakunnan leirillä ja ehkä tivolissa, Reima Hassinen listaa suunnitelmia.
Nurhosen mukaan keskustelu on avain onnistuneeseen lomaan lapsiperheessä.
– On hyvä keskustella kaikkien lomatoiveista ja pyrkiä toteuttamaan joitain toiveita jokaiselta huomioiden ne reunaehdot, joita perheen talous ja muut realiteetit asettavat. Tässä keskustelussa lapset voivat myös pettyä, kun kaikki toiveet eivät toteudu. Toisaalta vanhempien yksi tehtävä on auttaa lapsia kestämään pettymyksiä, eikä vain suojella niiltä. Vanhempien tulisi kuunnella myös omia toiveitaan.
Aikaa myös itselle
Lomalla monet perheet pyrkivät tekemään paljon asioita yhdessä, koska normiarjessa yhteinen aika voi jäädä vähäiseksi. Kesällä myös aikuisten on kuitenkin hyvä varata aikaa itselleen, jos se tuntuu hyvältä. Loma on loma koko perheelle, myös vanhemmille.
– Aina omia lomatoiveita ei osata tuoda esille ja perheen sisällä mennään liikaa jonkun ehdoilla. Tästä seuraa usein turhaa hermoilua ja pahaa mieletä, viimeistään loman lopussa.
Nurhonen kertoo, että lomien jälkeen parisuhdeneuvonnassa saattaakin käydä ovi tavallista tiuhempaan. Omien lomatoiveiden toteutumattomuus tuskin kuitenkaan on siihen ainoa syy.
– Joskus pareilla on vaikea löytää toimivaa tapaa olla suhteessa toisiinsa, kun yhteistä aikaa onkin yhtäkkiä enemmän. Toisaalta kiireisen arjen keskellä ei välttämättä huomaa, miten parisuhde voi ja asia lyö vasten kasvoja kun ehtiikin pysähtyä.
”Mitä teit kesälomalla?”
Odotusten lisäksi myös raha voi luoda paineita. Perheen lomareissu saattaa olla iso taloudellinen kuluerä, vaikka matkustaisi lähellekin. Paineita voi tulla myös ympäriltä.
– Aina me katsomme myös ympärille ja näemme ja kuulemme sen, kuinka muut perheet lomansa viettävät. Miten sitä katsellessa voisi säilyttää omanlaisen tavan suunnitella ja elää lomaa? Voinko sanoa omaa lomaansa aikatauluttavalle, että itse asiassa minä aion olla kotona ja heilutella varpaita riippumatolla? Nurhonen pohtii.
Loman jälkeen moni kuulee kysymyksen: ”Mitä teit kesälomalla?” Kysymys sisältää ajatuksen, että kesälomalla on tehty jotain erityistä.
– Esimerkiksi koulussa opettajien olisi hyvä madaltaa kynnystä lomatekemisistä kertomiselle. Opettajat voisivat kertoa omasta lomastaan yksikertaisia asioita esimerkiksi, että ovat käyneet uimassa ja lukeneet kirjaa. Näin vähenisi paine siitä, että lomamatkat ovat ainoat tekemiset, joista kannattaa kertoa, Nurhonen pohtii.
Joensuun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto perusti kesäkuun kokouksessaan kaksi rahastoa: Kiihtelysvaaran kirkon rakennusrahaston ja Joensuun kirkon urkurahaston.
Joensuun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto perusti kesäkuun kokouksessaan kaksi rahastoa: Kiihtelysvaaran kirkon rakennusrahaston ja Joensuun kirkon urkurahaston.
Kiihtelysvaaran kirkko tuhoutui tulipalossa syksyllä 2018. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti uuden kirkon rakentamisesta palaneen kirkon paikalle joulukuussa 2018. Rakentamispäätöksen jälkeen seurakuntayhtymä on voinut ottaa vastaan lahjoituksia uuden kirkon rakentamiseen.
Kaikki lahjoituksena saadut ja saatavat varat siirretään perustettavaan rakennusrahastoon. Esimerkiksi Kiihtelysvaara-Seura on kerännyt tähän mennessä lahjoitusvaroja n. 140 000 euroa.
Urkurahasto puolestaan perustettiin Joensuun kirkon uusien urkujen hankkimista varten tehdyille lahjoituksille. Joensuun seurakuntaneuvosto on todennut vuonna 1969 valmistuneiden Joensuun kirkon urkujen olevan huonossa kunnossa ja vika-alttiit.
Seurakuntayhtymän urkutyöryhmä on todennut vuonna 2012, että nykyisillä uruilla voidaan hoitaa seurakunnan jumalanpalvelusmusiikki, mutta taiteellisen laadun parantaminen vaatii taloudellista panosta.
Sari Jormanainen
Rahastojen tilinumerot:
Kiihtelysvaaran kirkon rakennusrahaston tilinumero: FI19 5770 0520 4793 84
Joensuun kirkon urkurahaston tilinumero: FI94 5770 0520 4793 92
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi ensi vuoden tuloveroprosentiksi 1,55.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi ensi vuoden tuloveroprosentiksi 1,55. Veroprosentti on sama kuin vuonna 2019. Kirkollisveroprosenttia korotettiin kuluvalle vuodelle 0,1 prosenttiyksiköllä talouden tasapainottamiseksi.
Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10.6.2019 myös seurakuntakuntayhtymän vuoden 2018 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.
Joensuun seurakuntien jäsenmäärä vuoden 2018 lopussa oli 52 130. Joensuulaisista evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 68,1%.
Myös Kontiolahden seurakunnan tuloveroprosentti pysyy ennallaan ensi vuonna. Kirkkovaltuusto vahvisti seurakunnan vuoden 2020 tuloveroprosentiksi 1,5 prosenttia. Pöytäkirjassa todetaan, että seurakunnan veroprosentin pitäminen ennallaan vaatii jatkossa talouden tasapainottamista ja menojen leikkaamista.
Kontiolahden seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2018 lopussa 11 122.
Suomen ev.lut. kirkko on vahvasti mukana ilmastotalkoissa. Tämän kesän tiekirkkojen teemaksi onkin otettu ilmasto.
Suomen ev.lut. kirkko on vahvasti mukana ilmastotalkoissa. Kirkko on sitoutunut vähentämään omia päästöjään ja lisäksi tukemaan ihmisiä elämäntapansa muuttamisessa ympäristön kannalta kestäväksi.
Yksi ratkaisu tähän on ekologinen kotimaan matkailu, todetaan Kirkon viestinnän tiedotteessa. Tämän kesän tiekirkkojen teemaksi onkin otettu ilmasto.
Tiekirkot sijaitsevat nimensä mukaan erilaisten kulkureittien varrella. Omaan lähikirkkoon pääsee tutustumaan vaikka kävellen tai polkupyörällä. Joensuuhun kauempaa tulevat matkailijat pääsevät hyvin myös julkisilla kulkuvälineillä.
Joensuussa tiekirkkoja on kaksi: Joensuun ja Utran kirkon. Joensuun kirkko sijaitsee kaupungin ruutukaava-alueella, ja Utran kirkkoon on matkaa noin seitsemän kilometriä Joensuun torilta.
Tiekirkoissa vierailijalla on mahdollisuus saada tietoa kirkon historiasta ja nykypäivästä oppaan tai jaossa olevan materiaalin avulla.
Tiekirkoissa vierailijalla on mahdollisuus saada tietoa kirkon historiasta ja nykypäivästä oppaan tai jaossa olevan materiaalin avulla. Joensuussa virallisia Tiekirkkoja on kaksi: Joensuun ja Utran kirkot.
Kirkon oppaat toivottavat vieraat tervetulleiksi tutustumaan Joensuun kirkkoihin. Kuvassa kolme Joensuun kirkon opasta: Niina Muikku (vas.), Vilina Tarnanen ja Suvi Hakkarainen. Kuva: Sari Jormanainen
Tiekirkot ovat jälleen avanneet ovensa kesäajaksi. Tiekirkot sijaitsevat usein pääteiden varsilla ja ne tarjoavat mahdollisuuden rauhallisen tauon pitämiseen kauniista arkkitehtuurista ja pyhästä tilasta nauttien. Tiekirkoissa vierailijalla on mahdollisuus saada tietoa kirkon historiasta ja nykypäivästä oppaan tai jaossa olevan materiaalin avulla.
Koko Suomen Tiekirkko-verkostossa on yhteensä reilut 260 evankelisluterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Joensuussa virallisia Tiekirkkoja on kaksi, Joensuun ja Utran ev. lut. kirkot. Viime kesänä Joensuun kirkkoon kävi tutustumassa yli 3 000 vierasta kesäkuukausien aikana. Utran kirkossa kävijämäärät ovat pienempiä.
– Kirkoissa käy kesällä myös kansainvälisiä vieraita. Meillä on Joensuun kirkossa esitteitäkin useammalla kielellä mm. englanniksi, japaniksi ja italiaksi, seurakuntamestari Satu Laakkonen kertoo.
Kahdeksan opasta perehdytetty Joensuun ja Utran kirkon saloihin
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä on palkannut kesän ajaksi Joensuun ja Utran kirkkoihin yhteensä kahdeksan opasta. Oppaiden perehdytys pidettiin ennen töiden alkua siinä kirkossa, joissa he toimivat oppaina.
Joensuun kirkon perehdytystilaisuuteen osallistuneet oppaat ovat kaikki olleet aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa. Kirkon oppaan kokemus on heille kuitenkin uusi.
– Vähän alkaa kasvaa ulos jo isosen hommasta, niin halusin löytää jotain muuta. Ajattelen, että kirkon oppaan tehtävät sopisivat minulle, kesän alussa valkolakin päähänsä saanut Niina Muikku pohti perehdytystilaisuuden päätteeksi.
Kirkon oppaat toivovat kesän työltään mahdollisuutta käyttää vahvuuksiaan ja tehdä itsenäistä työtä.
– Tällä hetkellä opiskelen Itä-Suomen yliopistossa kieliä, joten toivon, että pääsen tässä työssä käyttämään myös eri kieliä ja tutustumaan eri kulttuureihin, Suvi Hakkarainen sanoo.
– Odotan, että kirkon oppaana voi tehdä töitä hieman itsenäisemmin kuin isosen hommissa, lukiossa opiskeleva Vilina Tarnanen miettii.
Historia, taide ja kirkon kävijämäärät kiinnostavat
Kirkon oppaat ovat paikalla aina kirkon ollessa avoinna. Vieraat voivat kysyä oppailta käytännössä mitä vain kirkkoon ja sen historiaan liittyvää. Lisäksi ryhmät voivat varata seurakuntasihteerien kautta erillisiä opaskierroksia. Perehdytyksessä oppaat saivat paperinipun, jossa kerrotaan mm. Joensuun kirkon historiasta ja arkkitehtuurista. Iltalukemista oli siis tiedossa ennen töiden alkua.
– Kyllä sitä vähän miettii, että mitä kysymyksiä on odotettavissa. Onhan se aika jännittävääkin. On kuitenkin tosi mukava päästä haastamaan itseä. Tässä työssä varmasti oppii myös itse, Niina Muikku sanoo.
– Ei kannata liikaa stressata, tilanteen mukaan mennään, Vilina Tarnanen toteaa.
Seurakuntamestari Satu Laakonen kertoo, että kirkossa kävijöitä kiinnostaa historian ja taiteen lisäksi se, miten paljon kirkko on käytössä.
– Ihmisiä kiinnostaa tietää, paljonko jumalanpalveluksissa on väkeä ja mitä muita tilaisuuksia kirkossa pidetään, esimerkiksi kasteita ja hautajaisia.
”Lapset haluavat usein käydä katsomassa, miltä saarnatuolista näyttää”
Kirkkoon tutustumaan tulevat vieraat saavat Laakkosen mukaan kulkea kirkossa melko vapaasti. Joitakin rajoituksia toivotaan kuitenkin noudatettavan.
– Toivomme, että alttarikaaren taakse ei mennä. Kellotorniin ei myöskään turvallisuussyistä pääse. Muutoin kirkkoon voi tutustua vapaasti. Esimerkiksi lapset usein haluavat käydä katsomassa, miltä saarnatuolista näyttää. Siellä voi hyvin käydä.
Joensuun kirkon oppaat kertovat myös itse käyneensä usein tutustumassa eri kirkkoihin.
– Olen käynyt seurakunnan mukana tutustumassa eri kirkkoihin Suomessa. Kirkoissa on mukava käydä, vaikka kaikki evankelis-luterilaiset kirkot ovat aika samanlaisia, niin kaikissa on jotain omaa myös, Niina Muikku kertoo.
– Aina kun reissaa, niin tulee kyllä kirkoissa käytyä. Ne ovat hienoja paikkoja tutustua, Suvi Hakkarainen sanoo.
Tiedätkö mikä kuvan luukku on?
Joensuun kirkon jokaisen ikkunan alla on eri-koinen luukku. Oven takana on peltinen kannu. Luukun päällä ikkunalaudalla olevat urat ja yksi reikä voivat antaa vinkkiä luukun tarkoituksesta.
Joensuun kirkko on valmistunut vuonna 1903. Tuohon aikaan kirkon lämmitysjärjestel-mä oli aivan toisenlainen. Kirkon ikkunat jäätyivät talvella ja sulaessaan ikkunoista valui vettä ikkunalaudalle. Sama ilmiö tapahtui kosteuden tiivistyttyä ikkunoihin. Ikkunoista valunut vesi valui ikkunalaudoissa olevia uria pitkin reikään, jonka kautta vedet valuivat luukussa olevaan peltikannuun. Suntion yksi tehtävä oli tyhjentää vedet kannusta.
Seurakuntien kesäkodit tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden nauttia puukiukaan löylyistä ja virkistävästä pulahduksesta Pyhäselkään.
Seurakuntien kesäkodit tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden nauttia puukiukaan löylyistä ja virkistävästä pulahduksesta Pyhäselkään.
Pielisensuun seurakunnan aktiivit Pauli Leppänen ja Anja Niemeläinen pitävät huolta, että rantasauna lämpiää ja kotakahvit keittyvät kesän ajan perjantai-iltaisin Sulkulassa kaikille halukkaille. ”Saunan löyly on pehmeä ja lauteilta näkyy järvelle”, sanoo Anja Niemeläinen. Kuva: Virpi Hyvärinen
Joutsenten torvet soivat alkukesän aamuna Sulkulan rannassa Pyhäselän äärellä. Seurakunnan kesäkodin kodan ovi on raollaan, ja sisällä hääräävät Pielisensuun seurakunnan aktiivit Anja Niemeläinen ja Pauli Leppänen. Nokinen pannu on jo tulilla, kasvismakkarat hakeutuvat ritilälle paistoon. Onhan tarjottavat koepaistettava – ja maistettava – ennen kuin ne laitetaan tulevan kesän saunojille tarjolle.
Joensuun seurakuntayhtymän omistama Sulkulan kesäkoti on aikoinaan ollut kovassa käytössä. Tannerta ovat tömistäneet niin rippikoululaisten kuin telttailevien tyttö- ja poikaleiriläisten jalat. Nyt Kesärannantien varrella, metsän kätkössä piilevä paikka huokuu lepoa ja rauhaa. Talo ei ole käytössä enää, mutta kota ja sauna ovat. Joka perjantai-ilta, koko kesän ajan, kodassa kuumuu pannu ja saunassa kiuas. Siitä pitävät Niemeläinen ja Leppänen huolen.
Näin on ollut jo kutakuinkin 25 vuoden ajan. Se oli vuosi 1994 kun Hukanhaudan nuorten aikuisten raamattupiirin porukka, Niemeläinen ja Leppänen mukaan lukien, tuli siivoamaan tyhjilleen jäänyttä kesäkotia.
– Siinä syntyi ajatus, että täällähän voisi pitää saunailtoja, joihin voisivat tulla sellaiset, joilla ei ole omaa kesämökkiä. Ajattelimme, että olisi hyvä olla joku paikka, mihin tulla viettämään iltaa, vaihtoehto viikonlopun baarissa istumiselle, muistelee Niemeläinen.
– Parin vuoden ajan olimme talossa, mutta kun rantaan rakennettiin kota, siirryimme sinne, kertoo Leppänen.
”On ilo, että voi tällaista tarjota”
Vuodet ovat vierineet ja nuoret aikuiset jalostuneet varttuneemmiksi aikuisiksi. Kotailtojen järjestämiseen eivät Niemeläinen ja Leppänen ole kuitenkaan kyllästyneet.
– Kun kokee, miten ihmiset ottavat illat vastaan ja ovat iloisia, niin minusta tuntuu että saan itse enemmän kuin he. On ilo, että voi tällaista tarjota, toteaa saunanlämmityksestä ja tarvittaessa hartaudestakin vastaava Pauli Leppänen.
– Illoissa käy keskimäärin kolmisenkymmentä ihmistä. Tänne ovat kaikki ja kaikenikäiset tervetulleita. On mukava tavata ihmisiä, joihin ei muuten törmäisi, toteaa Anja Niemeläinen.
Illoissa on usemmiten paikalla seurakunnan työntekijä pitämässä hartauden ja juttelemassa ihmisten kanssa.
– Ilonaihe illoissa on sekin, että laitamme kotailtojen kahvituksen tuoton aina Pietarin katulasten hyväksi Kansan Raamattuseuran kautta. Tarjoilumaksu on toki vapaaehtoinen, kertoo Niemeläinen.
Kesäisiä saunailtoja järjestetään Sulkulan lisäksi myös Vainoniemen huvilan vieressä sijaitsevalla Männikköniemen kesäkodilla. Keskiviikon illat ovat kaikille avoimia, torstain ja perjantain illat on suunnattu opiskelijoille ja nuorille aikuisille.
Virpi Hyvärinen
Kaikille avoimet saunaillat kesäkodeilla
• Kotaillat Sulkulassa (Kesärannantie 10) perjantaisin 14.6.–30.8. 2019 (ei 26.7. ja 23.8.). Kotakahvit, hartaus, makkaranpaistoa, keskustelua, saunomista ja uimista.
• Männikköniemen kesäillat keskiviikkoisin 11.9. saakka Männikköniemen kesäkodilla (Vainoniementie 2). Klo 17.30 naisten saunavuoro, klo 19 hartaus, n. klo 19.30 miesten saunavuoro.
• Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten illat Männikköniemessä torstaisin 6.6.–11.7. ja 8.8.–29.8. klo 16–21. Naisten sauna klo 16–17, miesten sauna klo 17–18, vierailijan alustus ja iltahartaus klo 18–19.30, nuotiopiiri klo 19.30–21.
• Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten Kesäpysäkki-illat Männikköniemessä perjantaisin 7.6., 14.6., 28.6., 5.7., 12.7. ja 9.8. klo 17–21. Ohjelmassa mm. sauno-mista (naisten sauna klo 17–18.30, miesten sauna klo 18.30–20), beach volley’tä, frisbeegolfia ja ulkopelejä.
Kesä muuttaa diakoniatyön vastaanottoaikoja. Diakoniatyöntekijöiden kanssa pääsee kuitenkin keskustelemaan tarvittaessa nopeallakin aikataululla ympäri vuoden.
Kesä muuttaa diakoniatyön vastaanottoaikoja. Diakoniatyöntekijöiden kanssa pääsee kuitenkin keskustelemaan tarvittaessa nopeallakin aikataululla ympäri vuoden.
Torilla tavataan, toteavat Pielisensuun vs. diakoniatyöntekijä Timo Dahlbacka (vas.) ja diakoni Saila Musikka. Helteisenä kesäpäivänä juttusille pysähtyi Milla Pehkuri. Kuva: Sari Jormanainen.
Joensuun ev.lut. seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan diakoniatyö ei pysähdy kesäksi, vaikka lomakausi tiivistääkin diakonian vastaanottoaikoja. Diakoniatyöntekijän juttusille pääsee kuitenkin kesälläkin nopeasti.
– Keskusteluaikoja on voitu järjestää joko samana päivänä tai vähintään muutaman päivän sisällä, Pielisensuun seurakunnan diakoni Saila Musikka kertoo.
– Tarvittaessa joustamme antaen tapaamisaikoja päivystysaikojen ulkopuolelle. Tapaamista ei tarvitse kauan jonottaa, pyrimme myös varaamaan keskusteluun riittävästi aikaa, ettei kiireen tuntua tulisi, Kontiolahden seurakunnan diakoni Miia Muhonen sanoo.
Kesä itsessään ei muuta diakoniatyön tehtävää tai asiakasmääriä. Toisinaan yhteydenottoja on enemmän ja toisinaan vähemmän.
– Emme katso asioita vuodenaikojen suhteen vaan tarpeen mukaisesti. Toki loma-ajat tai juhlapyhät vaikuttavat niin taloudelliseen tukeen kuin henkisen ja hengellisen tuen tarpeeseen. Kysyntää erilaisille palveluille on ympäri vuoden, Joensuun seurakunnan diakoni Risto Määttänen toteaa.
Kesällä toivotaan kotikäyntejä, joskus ehtii jalkautua torillekin
Monet diakoniatyön ryhmätoiminnat ovat tauolla kesäaikaan. Diakonit pyrkivätkin kesällä liikkumaan enemmän ihmisten parissa.
– Ryhmätoiminnan vähenemisellä kesällä on vaikutusta kotikäyntityön tarpeeseen, Miia Muhonen sanoo.
– Kesällä on toisinaan aikaa jalkautua torille ja muihin paikkoihin juttelemaan ihmisten kanssa, diakoni Saila Musikka kertoo.
Miia Muhosen mukaan diakoniatyössä näkyy kesäaikaan lapsiperheiden halu tehdä lomalla jotain arjesta poikkeavaa. Tällöin apua saatetaan kysyä diakoniatyöstä. Toisaalta loma-ajan ylimääräiset kulut näkyvät myös kesän jälkeen.
– Liian moni sortuu vielä rahoittamaan kesän kuluja pienlainoilla tai muilla kalliilla rahoitusmuodoilla, ja niiden maksamiseen on vaikea löytää ratkaisuja, Musikka sanoo.
Diakoniatyöntekijät toivovat, että kynnys tulla juttelemaan olisi ihmisille hyvin matala. Diakoniatyö ei ole vain taloudellista tukea, usein jo keskustelun auttaa avaamaan elämän solmuja.
– Ihmisten yksinäisyys, hengelliset kysymykset, ihmissuhteiden kriisitilanteet ja monet muut inhimilliseen elämään kuuluvat kysymykset nousevat esille. Monesti onkin niin, että saadessaan tilan ja ajan puhua asioitaan ääneen, ihminen itse jäsentelee ja samalla ratkaisee itse omia vaikeita asioitaan. Löytää suuntaa ajatuksilleen ja teoilleen. Diakoni toimii peilinä, Saila Musikka pohtii.
Diakonian kesäpäivystys
• Joensuu:
Päivystys Joensuun srk-keskuksessa ti–ke klo 9–10.30, p. 013 2635 314, paitsi viikoilla 26 ja 27, jolloin ei päivystystä. Kiireellisissä asioissa voit olla yhteyksissä diakoniatyöntekijään p. 050 438 7474. Päivystysaikoina vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta.
Ajanvaraukset taloudellisiin tukitoimenpiteisiin Noljakka-Marjala -alueella
ma ja ti klo 8–10 välisenä aikana p. 050 385 5137 ja p. 050 327 1382. Ajanvarauspäivystykset ma klo 10–14 ja ti klo 12–15.
• Pielisensuu:
Diakoniapäivystys 1.6.–31.8. ke klo 9–11 Pielisensuun kirkolla. Maanantaisin ei päivystystä Hukanhaudan seurakuntatalolla.
• Rantakylä:
1.6. alkaen puhelinpäivystys ma ja ti klo 9–10 p. 013 2635 522 ja päivystys Rantakylän kirkon diakoniatoimistolla ilman ajanvarausta ma ja ti klo 10.–11.30.
• Pyhäselkä:
Diakoniavastaanotto ajanvarauksella, diakonit Elina Saarelainen p. 050 340 7382 ja Salome Olenius p. 050 363 6909.
• Eno:
Diakoniatoimisto suljettuna 1.7.-11.8.
• Vaara-Karjala:
Diakoni on tavattavissa ajanvarauksen kautta, p. 050 377 5607 (diakoniatyöntekijä) tai 040 737 4656 (srk-toimisto).
• Kontiolahti:
Toimisto avoinna Pappilantie 5:ssä 1.6.–31.8. torstaisin klo 9–11.
Lapsiperheiden leikkipuistokahvit jatkuvat Rantakylässä ja Pielisensuussa kesäkuun loppuun.
Lapsiperheiden leikkipuistokahvit jatkuvat Rantakylässä ja Pielisensuussa kesäkuun loppuun.
Mimosa Modig (2,5 v.) tuli mummunsa Marjut Ohisalo-Modigin (vas.) kanssa Revonhännän leikkupuistoon vapaapäivän viettoon. Seurakunnan puistokahvit olivat molemmille mukava yllätys. Kuvassa myös kahviota pitävä Roope Isotalo ja lastensa kanssa puistokahveille tullut Jenni Kesti. Kuva: Virpi Hyvärinen
Pielisensuun ja Rantakylän seurakunnat järjestävät tänäkin kesänä alueensa leikkipuistoissa pienimuotoista, lapsiperheille suunnattua kahvihetkitoimintaa. Pielisensuussa toiminta kulkee Puistokahvien nimellä, Rantakylässä puhutaan Kärrikahvilasta. Toiminta alkoi maanantaina 3.6. ja päättyy 28.6.
Molempien seurakuntien leikkipuistokahvien ideana on tarjota lapsiperheille matalan kynnyksen toimintaa siellä, missä perheet muutenkin liikkuvat. Pielisensuun Puistokahveilla ohjelma on vapaamuotoista, Rantakylän Kärrikahvilassa on lapsille tarjolla vaihtelevasti myös pienimuotoista ohjattua toimintaa.
– Viime vuonna tarjolla oli esimerkiksi kuvasuunnistusta ja kepparirataa, mutta pääpaino on kuitenkin matalan kynnyksen kohtaamisessa ja vapaamuotoisessa olemisessa, kertoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen Rantakylän seurakunnasta.
Lasten leikkien ja vanhempien juttelun lomaan seurakunta tarjoaa kahvia, mehua ja pientä suuhunpantavaa. Tarjoilu ja toiminta ovat maksuttomia.
Viime vuonna parhaimmillaan 80 kävijää
Leikkipuistotoimintaa on järjestetty aiemmin kolmena kesänä sekä Pielisensuussa että Rantakylässä. Molemmissa toiminta on ollut erittäin suosittua.
– Osallistujamäärä on vaihdellut paikasta ja säästä riippuen, mutta parhaimmillaan paikalla on ollut yli 80 henkilöä, toteaa Karvinen.
– Puistokahvit ovat olleet todella tykättyjä ja kysyttyjä. Puistokahvit tarjoavat mahdollisuuden monenlaiseen kohtaamiseen, toteaa Pielisensuun seurakunnan pastori Salla Ulvi-Altio.
Molempien seurakuntien leikkipuistotoiminnalla on säävaraus, eli toimintaa ei järjestetä huonolla säällä. Toiminnan peruuntumisesta ilmoitetaan Facebookissa sivuilla Pielisensuun seurakunta ja Rantakylän seurakunta.
Leikkipuistokahvit kesäkuussa 2019
• Puistokahvit Pielisensuussa klo 9-11:
Ma 17.6. ja 24.6. Vehkapuiston leikkikentällä
Ti 18.6. Karhunkaaren leikkikentällä
Ti 25.6 Reittimestarin puiston leikkikentällä
Ke 12.6., 19.6., ja 26.6. Karjalanpuiston leikkikentällä
To 13.6., 20.6. ja 27.6. Norolanpuiston leikkikentällä
Pe 14.6. ja 28.6. Revonhännän leikkikentällä
• Kärrikahvila Rantakylässä:
Riippapuisto 1:n leikkipaikalla ma 17.6. ja 24.6. klo 9.30-11.30
Rantakylän kirkon leikkipaikalla ke 12.6., 19.6. ja 26.6. klo 17-19
Jynkänpuiston leikkipaikalla pe 14.6. ja 28.6 klo 9.30-11.30.
• Huom! Säävaraus. Seuraa mahdollisia peruuntumisia Facebookissa sivuilla Pielisensuun seurakunta ja Rantakylän seurakunta.