Rippikouluihin osallistuu vuosittain yli 45 000 nuorta. määrä on liki 80 prosenttia kaikista 15-vuotiaista. Joensuussa ja kontiolahdella rippikoulun käy vieläkin suurempi osa ikäluokasta.
Pielisensuun seurakunnan rippikoulun leirijaksolla olleet Eetu Venäläinen (edessä), Veera Piispanen ja Vilppu Ruotsalainen totesivat, että yksi rippikoulun parhaista asioista on yhdessäolo. Kuva: Sari Jormanainen
Joensuulaisista 15-vuotiaista nuorista noin 91 prosenttia kävi viime vuonna rippikoulun. Tämän vuoden luku näyttää pysyvän samansuuntaisena.
– Luku on ilahduttavan suuri, kun kirkkoon kuuluu noin 70 prosenttia joensuulaisista ja ikäluokasta näin suuri osa käy rippikoulun. Uskon, että täällä rippikoulu kuuluu ihmisten elämään. Vanhempien arvot ovat sellaisia, että rippikoulun käyntiä pidetään tärkeänä, Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Autio pohtii.
– Toisaalta nämä luvut kuvaavat sitä, että nuorissa on joukkovoimaa. Rippikouluun lähdetään myös siis siksi, että kaveritkin lähtevät. Yksistään tämä ei kuitenkaan selittäisi näin korkeaa lukua, vaan kannustus rippikouluun täytyy tulla kodeista. Koti, uskonto ja isänmaa -akseli on täällä edelleen vahvempaa kuin maalikylillä, Autio jatkaa.
Turvallinen paikka pohtia suuria kysymyksiä
Rippikoulu on 15-vuotiaiden nuorten keskuudessa kokemus, joka yhdistää valtaosaa ikäluokasta. Seurakunnille se on myös suuri mahdollisuus tavoittaa lähes koko ikäluokka yhden vuoden aikana.
– Rippikoulu pystyy vastaamaan nuorten tarpeeseen etsiä itseään. Kokonaisuutena vähintään puoli vuotta kestävä rippikoulu antaa myös todella hyvän kuvan seurakunnan toiminnasta. Rippikoulussa saa myös kysyä ja kuulla vastauksia siihen, mitä kirkko opettaa, ja pohtia mitä kristittynä eläminen minulle juuri tällä hetkellä tarkoittaa, Autio kertoo.
Aution mukaan rippikoulu on nuorille turvallinen paikka pohtia elämän suuria kysymyksiä. Rippikoulu antaa eväitä pitkälle tulevaisuuteen.
– Me annamme nuorille rippikoulussa muistijälkiä, joihin he voivat palata myöhemminkin elämässään. Rippikoulu on myös paikka, jossa uskaltaa kysyä asioita, joita ei ehkä voisi kysyä isältä ja äidiltään. Rippikoulussa tuetaan myös jokaisen omaa Jumala-suhdetta. Nuoria kiinnostaa pohtia sitä, että kuka olen ja miten minulle tässä elämässä ja sen jälkeen käy, kuinka minä ymmärrän tätä elämän salaisuutta, jota ei pysty järjellä selittämään.
Autio korostaa, että rippikoulun yksi tärkeimmistä asioita on se, että kaikki nuoret ovat hyviä juuri sellaisina kuin ovat.
– Tässä porukassa ei dissata, vaan tehdään yhdessä.
”Luotan siihen, että rippikoulun suosio säilyy”
Viime vuosina kirkossa on puhuttu kasteiden määrän laskusta. Tilastojen mukaan vuonna 2004, jolloin tämän vuoden rippikoululaiset syntyivät, Joensuussa kastettiin 738 lasta eli reilut 80 prosenttia syntyneistä lapsista. Viime vuonna lapsia kastettiin noin 68 prosenttia lapsista.
Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän kyselyn mukaan yksi syy jättää lapsi kastamatta on se, että lapsen halutaan itse päättävän kastamisesta myöhemmin. Kastamatta jättämisen taustalla on usein myös se, että vanhemmat kuuluvat eri uskontokuntiin. Kaste on kuitenkin mahdollinen myös rippikoulun yhteydessä.
– Rippikouluhan on kasteopetusta ja se voidaan ajatella kahdella tavalla. Lapsena kastetulle annetaan lopullinen opetus rippikoulussa ja konfirmaation jälkeen hän on seurakunnan täysivaltainen jäsen. Rippikoulu on myös kasteopetusta sille, joka ei ole kastetta saanut, jos hänellä on halu liittyä kirkkoon, kirkkoherra Ari Autio toteaa.
Autio uskoo rippikoulun suosion säilyvän jatkossakin, mutta kasteiden määrä huolestuttaa.
– Luotan siihen, että rippikoulun suosio säilyy kavereiden kannustuksen kautta ja sen kautta, että vanhemmat antavat ja tarjoavat nuorille oikeasti mahdollisuuden valita kasteen ja rippikoulun, vaikka kaste olisi lapsena jätetty antamatta.
”Tämä on ihmisen yksi kohokohta, tärkeä asia”
Suurin osa rippikoulun käyvistä nuorista valitsee noin viikon mittaisen leirijakson sisältävän rippikoulun. Näin tekivät myös Veera Piispanen, Vilppu Ruotsalainen ja Eetu Venäläinen, jotka osallistuivat Vaiviossa kesäkuun viimeisellä viikolla pidetylle Pielisensuun seurakunnan rippileirille. Rippikoulun käynti oli kaikille kolmelle nuorelle selvä asia.
– En kyllä juurikaan miettinyt, että en kävisi riparia. Kyllä se oli selvää, että rippikoulun käyn. Ehkä siihen vaikutti sekin, että äitini ja siskoni ovat myös käyneet rippikoulun. Rippikoulussa saa luvan toimia kummina ja saa mennä kirkossa naimisiin, Veera Piispanen sanoo.
– Tämä on ihmisen yksi kohokohta, tärkeä asia ihmisessä ja elämälle, Eetu Venäläinen pohtii.
Rippikoulun leirijaksolta nuoret odottivat mukavaa yhdessä tekemistä ja uusia kavereita.
– Kaikki on kaikkien kavereita, kukaan ei ole jäänyt yksin. Se on se pääasia, Eetu Venäläinen sanoo.
– Päivärippikoulussa ryhmäydyttiin myös, mutta kyllä leiri on mukavampi, Veera Piispanen pohtii.
– Täällä on saanut uusia kavereita, Vilppu Ruotsalainen lisää.
Yhdessäolo on riparilla tärkeää
Kesäkuun lopulla Vaiviossa pidettiin samaan aikaan kaksi rippileiriä. Kurssikeskuksessa oli yhteensä noin 70 nuorta. Osa ohjelmasta oli yhteisiä ja osa oman ryhmän kanssa. Haastattelun aikaan leirijakso oli kestänyt kolme päivää. Mikä on ollut tähän mennessä parasta leirillä?
– Yhdessäolo, iltahartaudet on ollut ihania. Siellä kaikki on vaan hiljaa ja lauletaan Taizé-lauluja. Siellä ei istuta kaverin kanssa vierekkäin vaan saa olla omassa rauhassa, Veera Piispanen pohtii.
– Ruoka, sauna ja uinti. Myös jalkapallopeli oli mukava, Eetu Venäläinen toteaa.
– Yhdessäolo, ruoka ja uiminen, Vilppu Ruotsalainen listaa.
Sari Jormanainen