Seurakuntaneuvoston mukaan Joensuun kirkkoherran viran hoidossa korostuu selkeän ja kirkon ykseyttä vaalivan teologisen ajattelun ohella johtamis-, esimies-, yhteistyö- ja mediataitojen merkitys.
Kuopion tuomiokapituli on julistanut kokouksessaan 17.9.2020 haettavaksi Joensuun seurakunnan kirkkoherran viran. Virka vapautuu nykyisen kirkkoherra Petri Raskin jäädessä eläkkeelle 1.6.2021. Haku virkaan päättyy 19.10.2020.
Joensuun seurakunnan kirkkoherran vaali toimitetaan välillistä vaalitapaa noudattaen. Välillisessä vaalissa tuomiokapituli tutkii hakijoiden kelpoisuuden ja antaa heistä lausunnon seurakunnalle. Päätöksen uudesta kirkkoherrasta tekee Joensuun seurakuntaneuvosto.
Seurakuntaneuvoston mukaan Joensuun kirkkoherran viran hoidossa korostuu selkeän ja kirkon ykseyttä vaalivan teologisen ajattelun ohella johtamis-, esimies-, yhteistyö- ja mediataitojen merkitys.
Vaalin tarkempi aikataulu ha-kijoiden esittelyn ja uuden kirkkoherran valinnan osalta täsmentyy syksyn aikana.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto käynnisti kokouksessaan 22.9.2020 Kiihtelysvaaran kirkon rakennussuunnitteluvaiheen. Rakennussuunnittelun aikana mm. laaditaan kirkon alustavat ja lopulliset luonnokset, pääpiirustukset, työpiirustukset ja urakka-asiakirjat. Yhteinen kirkkoneuvosto perusti myös rakennustoimikunnan. Toimikunnan jäseniksi nimettiin seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen, Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo, kiinteistötoimikunnan pj. Pauli Tahvanainen, yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Eevi Väistö ja Rakennuttajatoimisto Pro Tiimi Oy:n toimitusjohtaja Esa Mustonen. Lisäksi Vaara-Karjalan seurakuntaneuvosto nimeää toimikuntaan myöhemmin 1-2 edustajaa.
Viestintäpäällikkö aloittaa tehtävässään loka-marraskuussa.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän viestintäpäälliköksi on valittu Kirsi Taskinen. Taskinen työskentelee tällä hetkellä Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa. Koulutukseltaan Taskinen on filosofian maisteri ja tradenomi. Viestintäpäällikkö aloittaa tehtävässään loka-marraskuussa. Siihen saakka vt. viestintäpäällikkönä toimii Virpi Hyvärinen.
Viestintäpäällikön virkaan haki määräaikaan mennessä 11 hakijaa, joista neljä haastateltiin. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti valinnasta kokouksessaan 22.9.2020.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä toteutetaan Vapaaehtoisuus voimavarana -hanke syyskaudella 2020. Hankkeessa tehdään kartoitus yhtymän nykyisestä vapaaehtoistoiminnasta ja selvitetään, mitä vapaaehtoistoiminta voisi olla tulevaisuudessa.
Kuopion tuomiokapituli on myöntänyt hankkeelle kehittämisavustusta 8 600 euroa. Hankkeen rahoituksen ehtoihin liittyy ulkopuolisen henkilöresurssin palkkaaminen. Hankkeen toimistotöihin määräaikaisena ja osa-aikaisena on valittu Zoya Kurvinen.
Loka-marraskuun aikana toteutetaan vapaaehtoistoiminnasta kaksi kyselyä; toinen työntekijöille ja toinen seurakuntalaisille. Seurakuntalaisille suunnattuun kyselyyn pääset vastaamaan Joensuun seurakuntayhtymän verkkosivujen (joensuunseurakunnat.fi) etusivun kautta. Kysely on avoinna marraskuun loppuun saakka.
Kyselyn lisäksi seurakuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuteen osallistumalla Joensuun seurakunnissa syksyn aikana järjestettäviin keskustelutilaisuuksiin.
Suomen ev.lut. kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous, kokoontui Turkuun 11.-14.8.2020. Joensuusta ja Kontiolahdelta kuluvalla nelivuotiskaudella edustajina ovat Ruut Hurtig ja Matti Ketonen.
Suomen ev.lut. kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous, kokoontui Turkuun 11.-14.8.2020. Joensuusta ja Kontiolahdelta kuluvalla nelivuotiskaudella edustajina ovat Ruut Hurtig ja Matti Ketonen.
Kuluvalla nelivuotiskaudella Kirkkotien jakelualueelta kirkolliskokoukseen osallistuvat joensuulainen maallikkoedustaja Matti Ketonen ja kontiolahtelainen pappisedustaja Ruut Hurtig. Kuva: Mikko Kaskinen
Kirkolliskokousvaalit käytiin helmikuussa 2020. Vaaleilla Suomen ev.lut. kirkon ylimpään päättävään elimeen valittiin kaikkiaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Kirkkotien jakelualueelta vaaleilla valituksi tulivat Ruut Hurtig (pappisedustaja, Kontiolahden seurakunta) ja Matti Ketonen (maallikkoedustaja, Pielisensuun seurakunta).
Perinteisesti kirkolliskokous järjestetään touko- ja marraskuussa. Koronavirustilanteen vuoksi toukokuun kokous siirrettiin elokuulle. Viidennen kautensa kirkolliskokouksessa aloittanut Ketonen kertoo koronatilanteen näkyneen kokouspaikalla.
– Käsidesi ja turvavälit kuuluivat asiaan. Täysistun-noissa ja valiokuntatyössä käytimme maskeja. Ruokailu tapahtui merkityillä ja samoilla paikoilla koko viikon ajan.
Kontiolahden seurakunnan papille Ruut Hurtigille kirkolliskokouskausi on ensimmäinen.
– Ensimmäinen täysi-istuntoviikko oli intensiivinen ja antoisa. Kaikki oli uutta, ihmiset, asiat ja paikat. Viikon lopulla olin väsynyt ja innostunut. Tuntuu hienolta voida olla mukana rakentamassa kirkkoa tässä roolissa seuraavat neljä vuotta.
Avioliittokysymyksestä pidettiin 45 puheenvuoroa
Jo ennen kokousta keskusteluissa ja mediassa esille nousi piispojen kirje avioliittoon vihkimisestä, mikä tuotiin kirkolliskokoukselle tiedoksi. Kirje oli vastaus kirkolliskokouksen toukokuussa 2018 tekemään pyyntöön, että piispainkokous selvittäisi vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi.
Näkemykset samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä jakaantuvat yhä voimakkaasti. Vastauskirjeessään piispatkaan eivät löytäneet yhtä kaikkia tyydyttävää ratkaisua, vaan he päätyivät esittämään tulevien keskustelujen pohjaksi kuusi eri vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen ääripäät ovat, että kirkko vihkii avioliittoon vain naisen ja miehen tai että kirkko muuttaa avioliittokäsityksensä sukupuolineutraaliksi.
Vaikka piispojen kirje annettiin vain tiedoksi kirkolliskokoukselle eikä asiasta ollut tarkoitus päättää, pidettiin aiheesta kaikkiaan 45 puheenvuoroa.
– Keskustelussa kuului huoli pappien omantunnonvapauden säilymisestä, jos vihkimiskäytäntö tai avioliittokäsitys muuttuu. Toisaalta läsnä oli myös turhautuminen ja suru epätasa-arvoiseksi koetusta nykytilanteesta. Ymmärtääkseni halukkuutta kompromissiratkaisun etsimiseen oli ilmassa aiempaa enemmän, Hurtig sanoo.
– Puheenvuoroissa esiintyi tunnelatausta, mutta kunnioittava keskustelu mielestäni toteutui. Avioliittokysymystä kirkon on pohdittava opilliselta kannalta ja siksi teologisin argumentein. Tärkein tietolähde on Jumalan sana. Näkemysten polarisoituminen johtuu Raamatun tulkinnasta ja vastakkaisten argumenttien painoarvosta toisiinsa verraten, Ketonen pohtii.
Molemmat kirkolliskokousedustajat uskovat keskustelun avioliittokäsityksestä jatkuvan vielä kuluvan kauden aikana.
– Pidän realiteettina, että jotkut odottavat vain otollista hetkeä, jolloin voisi tehdä asiasta uuden aloitteen jostain uudesta näkökulmasta katsottuna, Ketonen arvioi.
– Parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä on sateenkaaripareja vihkineen papin saama rangaistus ja päätöksen odotetaan tulevan lähiaikoina. Uskon, että uusia avioliittoon liittyviä aloitteita tulee käsittelyyn myös tämän kauden ai-kana. Niiden sisältö riippunee pitkälti KHO:n ratkaisusta, Hurtig pohtii.
Käsittelyssä useita tärkeitä asioita
Istuntokauden ensimmäisessä kokouksessa oli avioliittokysymyksen lisäksi myös monta muuta tärkeää asiaa käsiteltävänä. Kokouksessa jätettiin mm. kolme aloitetta koskien seurakuntarakenteiden kehittämistä.
Aloitteissa esitettiin selvitystä hiippakuntien ja seurakuntayhtymien yhdistämisestä, ehdotettiin seurakuntayhtymämallin keventämistä sekä esitettiin laadittavaksi kriteeristö, joka edellyttää seura-kuntajaon muutosta koskevan selvityksen tekemiseen (ns. puuttumiskynnys). Aloitteet lähetettiin hallintovaliokunnan pohdittavaksi.
Kirkolliskokous päätti kokouksessaan myös tukea taloudellisesti seurakuntia ja kirkollisia järjestöjä koronaviruspandemiassa selviytymisessä. Päätöksen myötä Kirkon keskusrahaston vuoden 2020 talousarvioon toiminnan avustusosaan lisätään kolme miljoonaa euroa seurakuntien ja yksi miljoona kirkollisten järjestöjen tukemiseen.
Kirkolliskokous nimesi jäsenet valiokuntiin
Elokuun kirkolliskokous oli myös uuden istuntokauden järjestäytymiskokous. Kirkolliskokous nimesi valiokunnat ja niiden puheenjohtajat sekä valitsi kirkkohallituksen jäsenet vuosille 2020-2024. Pielisensuun seurakunnan Matti Ketonen valittiin kirkkohallituksen maallikkojäseneksi sekä nimettiin jäseneksi hallintovaliokuntaan.
– Hallintovaliokunnan työ käynnistyi jo kirkolliskokouksessa. Niin sanottuun puuttumiskynnysaloitteeseen valiokunta ehti laatia mietinnön jo kokousviikolla. Hallintovaliokunnan tehtäväkuva on laaja ja edellyttää kirkollisen elämän tuntemusta ja hallinnollista kokemusta.
– Kirkkohallitus on puolestaan osa kirkon keskushallintoa. Kirkkohallitus hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenenä saa olla kirkollisen työn näköalapaikalla. Valituksi tuleminen merkitsee todella suurta luottamusta ja samalla velvoitetta kantaa vastuuta. Pidän tehtävää merkittävänä vaikuttamisen paikkana.
Kontiolahden seurakunnan Ruut Hurtig nimettiin puolestaan jäseneksi käsikirjavaliokuntaan, joka valmistelee kirkollisia kirjoja, kuten virsikirjaa, kirkollisten toimitusten oppaita ja Raamattua koskevat asiat.
– Tällä hetkellä käsittelyssä on konfirmaation ja kodin siunaamisen kaavojen uudistamista koskeva aloite. Kirkollisten toimitusten opas on jo iäkäs ja näiden toimitusten tarkasteleminen voi antaa suuntaa tulevalle isommalle uudistukselle. Myös nyt elettävä poikkeusaika on tuonut toimituksiin monenlaisia uusia kysymyksiä ja käytäntöjä. Siksi nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään konfirmaation ja laajemminkin kirkollisiin toimituksiin liittyvän siunaamisen teologiaa.
– Seurakuntatyötä tekevän papin näkökulmasta käsikirjavaliokunta on hieno mahdollisuus syventyä kirkollisiin kirjoihin ja osallistua niiden kehittämiseen.
”Ilman Kristusta kirkolla ei ole sanomaa”
Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Edustajat Hurtig ja Ketonen toteavat, että kirkolliskokouksessa tärkeää on myös hengellinen ulottuvuus.
– Täysistuntoviikolla vietetään aloitus- ja päätösmessua sekä päivittäin aamu- ja iltahartauksia. Yhteinen hartauselämä on tärkeää ja se muistuttaa, että olemme osa samaa Kristuksen kirkkoa, Hurtig kertoo.
– Tärkeää on, että kirkolliskokous muistaa ja ymmärtää, että sen tehtävä on lopultakin edesauttaa sitä, että kirkon työssä sanoma Kristuksesta pysyy elävänä ja vaikuttavana. Ilman Kristusta kirkolla ei ole sanomaa, Ketonen tiivistää.
Seurakuntien jumalanpalveluksen valmisteluun osallistuu useita ihmisiä. Parhaimmillaan messu suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vapaaehtoisten messupalvelijoiden kanssa.
Seurakuntien jumalanpalveluksen valmisteluun osallistuu useita ihmisiä. Parhaimmillaan messu suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vapaaehtoisten messupalvelijoiden kanssa.
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgaya (vas.) sekä messuavustajana useiden vuosien ajan toimineet Emilia Heikkinen ja Pekka Auvinen iloitsevat siitä, että messuja voidaan toteuttaa yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Kuva: Sari Jormanainen
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä järjestää syksyllä koulutuksen messupalvelijoille. Messupalvelijat ovat vapaaehtoisia, jotka ovat mukana valmistelemassa ja toteuttamassa jumalanpalveluksia. Messupalvelija voi esimerkiksi lukea tekstin, kerätä kolehdin, avustaa ehtoollisella, tehdä lumitöitä kirkolla, pestä ehtoollispikareita tai olla mukana esirukouksessa. Pielisen-suun seurakunnan pappi Antti Kyytsönen näkee, että myös monenlaiset muut tehtävät ovat mahdollisia.
– Itse näkisin mielelläni myös messupalvelijoiden roolia laajennettavan. Voisiko kirkkoa koristella jotenkin? Voitaisiinko messu valmistella vielä enemmän yhdessä vaikkapa virsien tai saarnan osalta? Ainoastaan ehtoollisen asettaminen ja usein liturgian toimittaminen ovat sellaisia tehtävä, joita messupalvelija ei voi tehdä – niihin tarvitaan pappi. Ehtoollisen jakaminen on puolestaan mahdollinen kirkkoherran luvalla jakamiseen liittyvän koulutuksen jälkeen.
Pekka Auvinen on ollut vaimonsa Päivin kanssa mukana messupalvelijan tehtävissä jo 1990-luvulta lähtien. Auvisen mukaan jokaiselle löytyy omia lahjoja, taipumuksia ja sen hetken voimavaroja vastaavia tehtäviä.
– Kaikki tehtävät ovat olleet mieluisia, erityisen mukavaa on ollut olla mukana koko messun valmistelussa ja toteutuksessa. Myös kirkkokahvivastuu on ollut selkeä ja konkreettinen palvelutehtävä-kokonaisuus. Ja esimerkiksi ehtoollispikarien tiskihukilla on ollut hyviä juttuja toisten samassa hukissa olleiden kanssa, Auvinen sanoo.
Koulutuksia Kiihtelysvaarassa ja Noljakassa
Joensuun seurakunnissa järjestettiin edellisen kerran laajempi messupalvelijoiden koulutus vuonna 2016. Syksyn koulutuksen toivotaan innostavan uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Koulutuksia järjestetään Kiihtelysvaaran seurakuntatalolla ja Noljakan kirkolla.
– Kiihtelysvaarassa on yhden kokoontumiskerran koulutus syyskuun lopulla. Koulutus on ajateltu Vaara-Karjalan ja Enon seurakuntien messupalvelijoille. Noljakan kirkolla pidetään lokakuussa neljä kokoontumiskertaa. Noljakan koulutuksiin voi osallistua kaikista seurakuntayhtymän seurakunnista. Koulutuksessa käydään läpi seurakuntalaisten kohtaamista, jumalanpalveluksen teologiaa sekä tehtäviä, joita messupalvelija voi tehdä, Joensuun seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgaya sanoo.
Mgayan mukaan messupalvelijan tehtävä sopii heille, jotka haluavat olla rakentamassa messua toisella tavalla kuin osallistujana penkissä. Messupalvelijana voi toimia säännöllisesti tai oman aikataulun mukaan silloin tällöin.
– Ajattelen, että hän, joka haluaa osallistua messuun ja olla tekemisissä ihmisten kanssa, on oikein sopiva tähän tehtävään. Koulutukseen voi tulla myös pohtimaan, että olisikohan tämä itselle mieluinen tehtävä, Mgaya kannustaa.
Kyytsönen näkee, että messupalvelijoiden merkitys messun toteutuksessa on suuri. Messu on seurakunnan yhteinen asia.
– Ajattelen, että seurakunta ei missään nimessä ole pelkästään työntekijöiden juttu, vaan yhtä lailla jokaisen seurakuntalaisen juttu. Myös eri ikäiset messupalvelijat tuovat oman lisänsä messun toteutukseen.
”Yhteinen kokemus Taivaan Isän palvelemisesta”
Useamman vuoden messupalvelijana toimineen teologian opiskelijan Emilia Heikkisen mukaan messupalvelijana toiminen antaa rauhaa ja tekee messusta yhteisöllisen kokemuksen.
– Saan olla messussa rauhassa omien ajatusteni kanssa, mutta myös tehdä jotakin, mikä auttaa minua keskittymään ja kuulemaan Jumalan sanaa. Avustaessa messun kaava muodostuu tutummaksi ja täten jumalanpalveluksen rytmi auttaa myös keskittymään. Koska messu tehdään ja toimitetaan yhdessä, saa sunnuntaina kokea iloa siitä, että saa olla osa jotain, mikä antaa myös muille ihmisille rauhaa.
Myös Auvinen korostaa yhteisöllisyyden ja yhteisen kokemuksen merkitystä.
– Palvelutehtävien myötä seurakunnasta on tullut vahvasti kotiseurakunta ja konkreettinen yhteinen kokemus Taivaan Isän palvelemisesta. Yhteistyön kautta työntekijät ovat tulleet tutuiksi ja läheisiksi, samoin on syntynyt koko elämän kannalta tärkeitä yhteyksiä muihin seurakuntalaisiin.
Sari Jormanainen
”Tehdään messu yhdessä” -messupalvelija-koulutus
Kiihtelysvaaran seurakuntatalo, Tohmajärventie 31
Su 27.9. klo 10-15 Enon ja Vaara-Karjalan seurakuntien messupalvelijoille. Koulutus on maksuton. ”Tehdään messu yhdessä” -messupalvelijakoulutus
Noljakan kirkko, Kervilänkuja 2
Su 4.10. klo 15-18 jumalanpalve-luksen teologia, seurakuntalaisten kohtaaminen Ke 7.10. klo 17.30-19.30 käytännön tehtävät messussa Ke 21.10. klo 17.30-19.30 raama-tuntekstin lukeminen, ehtoollisen jakaminen Ke 28.10. klo 17.30-19.30 esirukous, palaute koulutuksesta.
Kouluikäisten kerhotoimintaa on valmisteltu seurakunnissa paitsi odottavissa, koronan vuoksi myös mietteliäissä tunnelmissa. Kerhoissa on tarjolla tekemistä niin liikunnasta, leikeistä kuin kädentaidoista pitäville.
Kouluikäisten kerhotoimintaa on valmisteltu seurakunnissa paitsi odottavissa, koronan vuoksi myös mietteliäissä tunnelmissa. Kerhoissa on tarjolla tekemistä niin liikunnasta, leikeistä kuin kädentaidoista pitäville.
Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaajat Noora Kähkönen ja Nonna-Omena Helojoki ovat ideoineet tälle kaudelle myös uusia kerhoja. Korona on tuonut eteen monenlaista mietettä turvallisuusasiakirjojen päivittämisestä lähtien. Kuva: Noora Kähkönen
Alakouluikäisten kerhot pyörähtävät käyntiin näillä näkymin suhteellisen normaaliin tapaan syyskuussa Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnissa ja Kontiolahden seurakunnassa. Korona aiheuttaa kuitenkin joitakin muutoksia kerhotoimintaan.
Esimerkiksi Joensuun seurakunnassa kerhojen ryhmäkokoja on jouduttu pienentämään ja turvallisuusasiakirjoja päivittämään.
– Kaikki kerhot alkavat käsien pesulla ja kerhoon ei saa tulla kipeänä. Ennen kerhoja meiltä lähtee koteihin info kerhokäytännöistä, kertoo Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Nonna-Omena Helojoki.
Myös Rantakylässä ja Pielisensuussa ollaan vastaavassa tilanteessa.
– Ryhmäkoot ovat pienemmät, meillä on turvaohjeistus sekä kerhossa että kotien suuntaan, tiedottaminen on lisääntynyt, summaa Rantakylän seurakunnan nuoriso-työnohjaaja Tiina Riikonen.
Tarjolla monenlaista puuhaa
Monenlaista kerhoa lapsille on kuitenkin seurakunnissa tarjolla, mikäli koronatilanne ei vaadi tämänhetkistä radikaalimpia varotoimia. Pyhäselässä jatkuvat suositut pallokerhot, Enossa ja Vaaroilla mm. puuhakerhot ja Rantakylässä esim. lego-, peli- ja musakerhot, joissa pääsee soittamaan ukulelea ja bassoa.
– Pielisensuussa on alkamassa näillä näkymin ainakin elektroniikka- ulkoliikka-, monitoimi- ja näytelmäkerhot sekä suositut Tiuku-musaryhmät, kertoo seurakunnan nuorisotyönohjaaja Heidi Tahvanainen.
Joensuun seurakunnassa tarjolla on niin keppari- kuin askartelu- ja kokkikerhoja sekä liikuntaa, leikkiä ja rakentelua. Uusia ovat lelukerho pienille koululaisille ja Soturikissat isoille. Kontiolahdella puolestaan jatkuvat sekä kirkonkylällä että Lehmossa perinteiseen tapaan liikunta- ja monitoimikerhot.
– Kerhot pyritään aloittamaan mahdollisimman normaalisti muistaen kuitenkin ajankohtaiset rajoitukset liittyen mm. hyvään hygieniaan, toteaa vs. nuorisotyönohjaaja Jonna Ikäläinen.
Virpi Hyvärinen
* Kerhotarjonta Joensuun seurakunnissa: http://www.janoa.fi, Kontiolahdella: Jonna Ikäläinen, p. 0400 634071.
Kiihtelysvaaran kirkon raunioiden vieressä sijaitseva kellotapuli maalataan. Maalausurakka aloitettiin heinäkuun alussa ja sen on määrä valmistua syyskuun puoleen väliin mennessä.
Kiihtelysvaaran kirkon raunioiden vieressä sijaitseva kellotapuli maalataan. Maalausurakka aloitettiin heinäkuun alussa ja sen on määrä valmistua syyskuun puoleen väliin mennessä.
Vuonna 1856 rakennettu kellotapuli säästyi vahingoittumattomana Kiihtelysvaaran kirkon tulipalossa syksyllä 2018. Kellotapuli on suojeltu rakennus, minkä vuoksi maalaustyösuunnitelmista on pyydetty lausunto museovirastolta. Museovirasto on puoltanut käynnissä olevan maalausurakan suunnitelmia. Kellotapulin väritys säilyy maalaustyössä entisen mukaisena.
Maalaustöiden urakoitsijana toimii Laatukarjala Oy ja kohteen maalaustyösuunnitelman on tehnyt arkkitehti Ilkka Kärnä Arcadia Oy:stä.
Suunnitelmien mukaan Enon uuden seurakuntatalon rakennusurakka valmistuu toukokuun 2021 loppuun mennessä. Kesän aikana rakennus kalustetaan ja toiminta uusissa tiloissa voidaan aloittaa juhannuksen jälkeen.
Enon uuden seurakuntatalon rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Rakennustyöt alkoivat kesäkuun alussa. Kesän aikana tontilta purettiin vanha ns. Effatan talo sekä tehtiin uuden seurakuntatalon perustamistyöt. Seuraavaksi vuorossa on pihojen muotoilu ja rakennuksen julkisivujen panelointi.
Suunnitelmien mukaan Enon uuden seurakuntatalon rakennusurakka valmistuu toukokuun 2021 loppuun mennessä. Kesän aikana rakennus kalustetaan ja toiminta uusissa tiloissa voidaan aloittaa juhannuksen jälkeen. Uuden seurakuntatalon kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa.
Uusi seurakuntatalo rakennetaan Enon kirkon viereen. Tien toisella puolella sijaitseva Enon vanha seurakuntatalo puretaan syksyn 2020 aikana.
Rippikoulut ovat parhaillaan täydessä vauhdissa. Rippikoulut toteutetaan tänä kesänä erikoisjärjestelyin koronatilanteen vuoksi. Poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa myös konfirmaatioiden aikatauluihin.
Rippikoulut ovat parhaillaan täydessä vauhdissa. Rippikoulut toteutetaan tänä kesänä erikoisjärjestelyin koronatilanteen vuoksi. Poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa myös konfirmaatioiden aikatauluihin.
Alisa Sillanpää (vas.) ja Veera Nykyri iloitsivat Pyhäselän seurakunnan vihreästä ja kesäisestä ympäristöstä. Leirin aikana myös aamupalat syötiin ulkona luonnon keskellä
Joensuun seurakuntien rippikouluihin on tänä vuonna ilmoittautunut yhteensä 530 nuorta. Joensuulaisten 15 vuotta täyttävien ikäluokka on noin 570. Kontiolahden seurakunnassa rippikouluun on ilmoittautunut 170 nuorta.
Rippikoululaisten määrä ei ole aivan suoraan verrattavissa 15-vuotiaisen ikäluokkaan, koska erilaisista syistä rippikoulun voi käydä myös vuotta aiemmin tai vuotta myöhemmin. Selkeän suunnan luvut kuitenkin antavat siitä, että valtaosa nuorista käy rippikoulun. Kirkon tilastojen mukaan vuonna 2019 joensuulaisista rippikoulun kävi hieman vajaat 90 prosenttia ikäluokasta ja Kontiolahdella osuus oli liki 95 prosenttia.
Rippikouluja järjestetään isommissa seurakunnissa useammassa ryhmässä. Kohtiolahdella 170 nuorta käyvät rippikoulun kahdeksassa ryhmässä. Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän ja Pyhäselän seurakunnissa riparilaisia on myös yli sata, joten ripariryhmiä on seurakunnasta riippuen viisi tai kuusi. Enon ja Vaara-Karjalan seurakunnissa koko ikäluokan kolmisenkymmentä nuorta ovat yhdessä ryhmässä.
Poikkeusolo muutti suunnitelmat
Seurakuntien rippikoulut käynnistyivät normaaliin tapaan syksyllä 2019. Syksyn ja talven aikana järjestettiin yhteisiä tapaamisia, kunnes maaliskuussa koko maahan julistettu poikkeusolo muutti sekä toiminnan että tulevat suunnitelmat.
Koronavirustilanne toi epätietoisuutta. Maaliskuussa asetetut kokoontumisrajoitukset vaikuttivat välittömästi toimintaan. Kaikki kohtaamiset oli tapahduttava etänä.
– Samaan aikaan kun suunnittelimme kesän toteutusta rippikoulut pyörivät etänä. Meillä järjestettiin etätehtäviä ja nuorille suunnattuja hartauksia. Samalla pidimme yhteyttä rippikoululaisiin koko ajan. Ymmärrettävästi kysymyksiä rippikoulun järjestämisestä ja konfirmaatiosta tuli paljon, Pyhäselän seurakunnan pastori Erika Kyytsönen kuvailee kevään toimintaa.
Joensuun seurakunnat päättivät toukokuussa, että vuoden 2020 rippikoulut järjestetään päivärippikouluina. Pyhäselän seurakunnassa rippileirit on perinteisesti järjestetty Hietajärven leirikeskuksessa. Tänä kesänä kaikki ryhmät käyvät rippikoulun Pyhäselän seurakuntatalolla.
– Nuoret ja vanhemmat ovat olleet tosi ihanasti yhteistyössä mukana. Heiltä on tullut valtavan paljon ymmärrystä sekä kannustusta ja kiitosta siitä, että olemme huomioineet turvallisuuden näin hyvin. Leiriolosuhteisiin liittyvät riskit on ymmärretty hyvin, Kyytsönen kertoo.
”Erilaista, mutta kokemusrikasta aikaa”
Pyhäselän seurakunnan ensimmäinen rippikoulu seurakuntatalolla järjestettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Alisa Sillanpää odotti leirille pääsyä, mutta riparielämyksiä on kertynyt myös ilman leiriä.
– Hieman kyllä petyin, kun kuulin, että leiriä ei ole. Siskoni kertoi minulle, että leirillä iltajutut olivat olleet kivoja, nyt ne jäivät pois. Tämäkin ripari on kuitenkin ollut tosi mukavaa. Riparilla on ollut hyvä yhteishenki ja yhdessä on ollut mukava tehdä kaikenlaista.
Myös ensimmäistä kertaa rippikouluisosena ollut Veera Nykyri kertoi riparin sujuneen todella hyvin.
– Syksyllä vielä ajateltiin, että olemme leirillä, joten suunnitelmiin on tullut muutoksia. Tämä viikko on ollut hyvin erilaista, mutta kokemusrikasta aikaa. Erittäin hyvin on mennyt kaikki.
Isoset ovat pyrkineet luomaan riparille mukavaa tunnelmaa ja yhteishenkeä monenlaisen toiminnan avulla.
– Me on järjestetty pelejä, lauluja ja leikkejä. Kaikki päivät ovat hyvin erilaisia. Olemme olleet paljon ulkona. Nyt on ollut hyvä sääkin, joten ulkona on voinut tehdä monenlaista. Aamupalakin on syöty pihalla, Nykyri kertoo viikon ohjelmasta.
– Erityisesti minulle on jäänyt mieleen laulut ja raamikset. Isoset ovat olleet myös kivoja, Sillanpää kertoo kokemuksistaan ripariviikon viimeisenä päivänä.
Konfirmaatioista tietoa myöhemmin
Pyhäselän seurakunnan rippikoulujen konfirmaatiot pidetään elokuussa. Päivämäärät on jo päätetty, mutta luonnollisesti koronavirustilannetta seurataan läpi kesän.
– Tilannetta tarkkaillaan ihan elokuun alkuun saakka. Tämän vuoksi rippikoululaisille ja heidän perheilleen tiedotetaan konfirmaatioiden käytännöistä nyt ripareiden aikana sekä uudestaan vielä elokuulla, Kyytsönen toteaa.
Rippikoulujen ja konfirmaatioiden järjestämisessä on seurakuntakohtaisia eroja. Kaikissa Joensuun ja Kontiolahden seurakunnissa rippikouluun ja konfirmaatioihin liittyvistä asioista tiedotetaan suoraan rippikoululaisilleen ja heidän vanhemmilleen.
Kirkkotie 