Katri Helena teki Jouluradiolle tulkintansa Hoosiannasta – ”Jos tämä on minun viimeinen levytykseni, niin Luojalle kiitos siitä”

Laulajan ura on ollut Katri Helenalle unelmien täyttymys. Jos Jouluradiolle tehty Hoosianna jää hänen viimeiseksi äänitteekseen, se on hänen mielestään hyvä lopetus.

Laulajan ura on ollut Katri Helenalle unelmien täyttymys. Jos Jouluradiolle tehty Hoosianna jää hänen viimeiseksi äänitteekseen, se on hänen mielestään hyvä lopetus.

Vaaleahiuksinen Katri Helena hymyilee.

”Joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja”, sanoo laulaja Katri Helena, ja toteaa joululauluihin liittyvän usein muistoja lapsuudesta saakka. Laulaja Katri Helena kuvattuna Helsingissä 14.10.2021. Kuva: Joonas Brandt

Viime vuoden tammikuussa Katri Helenan äiti Bertta Koistinen kuoli 102-vuotiaana. Maaliskuussa tuli koronapandemia ja sen pakottamana eristäytyminen omaan kotiin Askolassa. Elämä hiljeni.

– Se oli iso muutos, mutta aika hyvä. Ajattelin, että kiitos Luojalle. Tunsin kyllä, että olin tehnyt aika pitkän rupeaman erilaisia asioita. Äitiä olin käynyt tapaamassa hoitokodissa 13 vuoden ajan päivittäin, Katri Helena kertoo.

– Aika ei käynyt pitkäksi, sillä asun vanhassa, pienessä maalaistalossa, ja siellä on aina tehtävää. Ruoka tuotiin ovelle, lapsenlasten kanssa pelattiin pelejä netissä. En kaivannut ihmisten ilmoille. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut ostaa vaatteita eikä tehdä meikkejä.

”Kyllä ihmisen fyysinen olemus on viisas”

Jo pari vuotta ennen koronaa Katri Helena oli joutunut pysähtymään väsymyksen ja kilpirauhasvaivojen vuoksi ja peruuttamaan kaikki sovitut työt. Vaikka hän oli ollut väsynyt jo pitempään, työ oli tuntunut yhä niin kivalta, ettei sitä olisi millään malttanut lopettaa. Sitten oli pakko.

– Kyllä ihmisen fyysinen olemus on viisas. Jos ei itse älyä, niin keho kertoo. Tulee sairastuminen tai palaa melkein loppuun. Joillekuille se tulee jo paljon aikaisemmin kuin 55 työvuoden jälkeen, Katri Helena hymähtää.

– Sen jälkeen olen tehnyt vain neljä joulukonserttia ja telkkariin joitakin pieniä juttuja. Ja varmaan tulen jotakin vielä tekemään, mutta mihinkään isoon rumbaan en enää lähde.

Tajusin, että minun täytyy tehdä Hoosiannasta niin herkkä ja hellä kuin kykenen”

Yhdelle työtarjoukselle Katri Helena sanoi heti kyllä. Se oli Hoosianna-virren laulaminen Jouluradiolle. Yleensä hänen joulunsa on alkanut syyskuussa joulukonserttien suunnittelulla. Nyt se alkoi jo heinäkuun helteissä espoolaisella studiolla.

– Jos tämä on minun viimeinen levytykseni, niin Luojalle kiitos siitä. Jos niin käy, se on hyvä lopetus.

Jouluradio on teettänyt vuodesta 2012 alkaen joka vuosi tilaustyönä Hoosiannasta uuden sovituksen, joka on soitettu ensimmäisenä adventtina puoliltaöin. Omat versionsa ovat vuosien varrella tehneet esimerkiksi Kerkko Koskinen Kollektiivi ja lauluyhtye Rajaton.

Hoosianna-tulkintaansa miettiessään Katri Helena avasi YouTuben ja etsi sieltä kaikki edellisten vuosien versiot.

– Tajusin, että minun täytyy tehdä Hoosiannasta niin herkkä ja hellä kuin kykenen. Sehän on riipaiseva tarina: Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, ihmiset hurraavat ja iloitsevat, mutta kohta häntä ollaan jo tappamassa.

”Joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja”

Monien joulunodotukseen Katri Helenan ääni on kuulunut jo ennen Hoosiannaakin. Hänen vuonna 1978 levyttämänsä Joulumaa on ollut radiokanavien kestosuosikki. Jouluihmiseksi tunnustautuva laulaja kertoo nauttivansa joululaulujen esittämisestä.

– Joulukonserteissa herkistyy niin esiintyjä kuin yleisökin. Nautin nähdessäni, kuinka ihmiset, jotka menevät oravanpyörässä ja joilla on aina kiire, istuvat kirkonpenkissä silmät kiinni kuuntelemassa. Silloin ajattelen, että tämä on ihana hetki.

Joululaulut ovat Katri Helenan mielestä erityisiä siksi, että niihin liittyy niin paljon muistoja, usein jo lapsuudesta asti.

– Kaikilla ne muistot eivät välttämättä ole hyviä. Voi olla kipeitäkin asioita, mutta joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja.

”Minimoimme kaiken hössötyksen”

Viime joulu oli Katri Helenalle ensimmäinen, jonka hän vietti ilman perhettä. Hän päätti tyttäriensä kanssa, että he minimoisivat riskit ja pitäisivät etäjoulun.

– Miesystäväni Tommin kanssa minimoimme kaiken hössötyksen. Ostimme valmiit ruuat moneksi päiväksi. Se oli aika kiva kokemus.

Lapsenlapset ovat jo ilmoittaneet, että tänä jouluna palataan normaaliin ja kokoonnutaan mummin luokse. Kuunnellaan joulurauhan julistus ja syödään riisipuuroa. Lapset saavat lahjat ennen ruokailua, ja joulupöydässä istutaan kauan. Välillä lauletaan ja soitetaan, sillä myös Katri Helenan tyttäret ja vävyt ovat muusikoita.

”Jos oikein kovasti toivoo jotakin, silloin toimii niin, että se asia toteutuu”

Katri Helenan ensimmäinen levytys, Poikien kuvat, julkaistiin vuonna 1963. Puolentoista vuoden kuluttua hän voisi siis viettää 60-vuotistaiteilijajuhlaansa. Uralle on mahtunut lähes kaksi miljoonaa myytyä äänitettä ja sellaisia klassikoksi kasvaneita hittejä kuin Anna mulle tähtitaivas, Vasten auringon siltaa, Mun sydämeni tänne jää, Katson sineen taivaan, Katson autiota hiekkarantaa, Syysunelma ja Puhelinlangat laulaa.

– Sain aloittaa vaiheessa, jossa sodan jälkeen syntynyt sukupolvi rupesi rakentamaan Suomea. Kaikki, mitä vain halusi tehdä, oli mahdollista – oli opiskelupaikkoja ja työpaikkoja. Minä löydyin sieltä korpikuusen kätköistä laulamaan.

– Sanotaan, että jos ihminen oikein kovasti toivoo jotakin, silloin hän myös toimii niin, että se asia toteutuu. Niin minulle on käynyt.

”En koskaan ole ajatellut, että haluaisin jotain muuta”

Jos Katri Helenalle ei olisi ollut jo lapsesta asti selvää, että hänestä tulee laulaja, hän olisi kauppakoulun jälkeen saattanut päätyä töihin vaikka kauppaan tai somistamoon.

– Mutta lapsuuteni toive vei minua. Nyt on helppo ajatella, että tämä on ollut minun tehtäväni elämässä – ja on ihan vähän vieläkin. Se päivä, jolloin tehtävä on suoritettu, tulee olemaan täynnä kiitollisuutta. Voin olla kiitollinen myös itselleni, sillä en ole koskaan tehnyt tätä välinpitämättömästi. Me olemme kuulijoiden kanssa kulkeneet tätä polkua aika yksimielisesti.

– Työ on ollut minulle unelman täyttymys. Myös toinen unelmani on toteutunut: sain kolme lasta, joista kahden tyttären kanssa elämme läheisessä yhteydessä, ja lapsenlapsiakin on kaksi. En koskaan ole ajatellut, että haluaisin jotain muuta. Kyllä minä siellä pilven päällä voin sitten joskus tyytyväisenä sanoa, että hyvä homma tuli tehtyä.

”Tämä on minulle totta, eikä muiden tarvitsekaan siihen uskoa”

Sana kiitollinen toistuu Katri Helenan puheessa usein. Uralla menestys on seurannut toistaan, mutta yksityiselämään mahtuu kipeitä menetyksiä. Hänen puolisonsa Timo Kalaoja kuoli vuonna 1988 vain 42-vuotiaana. Vuonna 2009 Katri Helenan poika Juha Kalaoja menehtyi 33-vuotiaana.

– Jokaisella on oma kohtalonsa. Täytyy vain olla kiitollinen niistä vuosista ja ajoista, jotka on eletty yhdessä. Totta kai ikävä läheisten lähtiessä on konkreettinen ja voimakas, mutta ajattelen, että heillä on hyvä olla siellä, minne henki menee, Katri Helena sanoo.

Yhteys mieheen ja poikaan ei ole katkennut heidän kuolemaansa, vaan Katri Helena kertoo heidän olevan hänen näkymätön suojavartionsa, jolta hän saa opastusta ja lohdutusta.

– Nyt kun on etätöitä ja etäopetusta, voin sanoa, että minä olen ollut jo 33 vuotta etäopetuksessa. Ymmärrän kyllä ihmisten ennakkoluulot ja epäuskon. Itsekin olisin että hohhoijaa, jos en olisi tätä kokenut. Tämä on minulle totta, eikä muiden tarvitsekaan siihen uskoa. Mutta tiedän, että monilla on tämmöisiä kokemuksia.

”Jos joku tekee pahaa minulle, minun ei tarvitse sitä kostaa”

Tärkein opetus, jonka Katri Helena on suojavartioltaan saanut, on se, että me ihmiset emme ole toisistamme erillisiä vaan pohjimmiltamme hyvin samanlaisia. Samaa ainetta, samaa energiaa – miten sen kukakin haluaa sanoa. Sen, minkä teemme toisillemme, teemme myös itsellemme.

– Luin 1980-luvulla lapsilleni Grimmin satuja, jotka ovat sekä karmeita että viisaita. Niiden opetus on aina, että se, minkä teet toiselle, palautuu sinulle. Jos joku tekee minulle pahaa, minun ei tarvitse sitä kostaa, koska hän on tehnyt pahaa myös itselleen.

Raskaissa elämänvaiheissa Katri Helena on turvautunut Isä meidän -rukoukseen. Hän sanoo rukoilleensa sen riekaleiksi. Siihen keskittyminen on auttanut hetkeksi tyhjentämään mielen kaikesta muusta.

– Kun oli oikein vaikea olla, tein sellaista koetta, että pystynkö lausumaan Isä meidän -rukouksen harhautumatta ajattelemaan mitään muuta. Aluksi en onnistunut ollenkaan. Siinä vaiheessa, kun siihen pystyin, huomasin, että olen paremmalla tolalla.

Erityisesti häntä vaivasi pyyntö ”tapahtukoon sinun tahtosi”.

– Siihen aina pysähdyin. Ja päätin, että tapahtukoon sinun tahtosi.

Kaisa Halonen

 


Kuka?

Katri Helena Kalaoja, 76, on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä iskelmälaulajista. 52 albumin lisäksi hän on julkaissut myös kirjan Taivaan tie (Otava 2014). Hänellä on kaksi tytärtä ja kaksi lapsenlasta.

Mitä?

Katri Helena on tehnyt Jouluradiolle oman tulkintansa Hoosianna-virrestä. Se julkaistaan ensimmäisenä adventtina 28.11. klo 00, ja se on Jouluradion soittolistalla koko joulukuun ajan. Video on katsottavissa jouluradio.fi:ssä ja Jouluradion Facebookissa ja Instagramissa.

Motto

Ai mitä? No kokeillaan!


 

Joulukeräykset vievät avun tarvitseville

Seurakuntien joulukeräykset tarjoavat mahdollisuuden auttaa paikallisia tuen tarpeessa olevia. Moni seurakunta osallistuu myös muiden toimijoiden järjestämien Joulupuu-keräyksen ja Hyvä joulumieli -keräyksen tuoton jakamiseen.

Seurakuntien joulukeräykset tarjoavat mahdollisuuden auttaa paikallisia tuen tarpeessa olevia. Moni seurakunta osallistuu myös muiden toimijoiden järjestämien Joulupuu-keräyksen ja Hyvä joulumieli -keräyksen tuoton jakamiseen.

Mies ja nainen villasukkia sisältävän laatikon ääressä.
Rantakylän seurakunnan diakoniatiimille Joulukassikeräys on jo tuttu projekti usealta vuodelta. Uudempi asia on verkkolahjoitusmahdollisuus kotimaanapu.fi-sivustolla.
– Olemme saaneet lahjoituksina myös villasukkia ja lahjakortteja välitettäväksi apua tarvitseville, kertoo diakoniatyöntekijä Auli Pehkonen. Kuvassa myös kollega Olli Humalajärvi. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun ev.lut. seurakunnat tukevat tänäkin jouluna paikallisia avun tarpeessa olevia.

Yhdeksättä kertaa järjestettävä Joulukassikeräys toteutetaan Joensuun, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakunnissa 24.11.–15.12., Pielisensuun seurakunnassa 24.11.–10.12. ja Pyhäselän seurakunnassa 29.11.–3.12.

Keräykseen voi osallistua lahjoittamalla seurakuntiin vakiosisältöisiä joulukasseja, jotka diakoniatyöntekijät toimittavat avun tarpeessa oleville ennen joulua. Lahjoitettavien kassien arvo on noin 25 euroa.

Myös rahalahjoitukset verkossa onnistuvat

Avun tarpeessa olevia voi tukea myös tekemällä rahalahjoituksen verkossa. Joensuun ev.lut. seurakunnat avaavat oman, yhteisen joulukeräystilin osoitteeseen http://www.kotimaanapu.fi ajalle 24.11.–26.12.2021.

– Keräyksen tuotto käytetään tarpeen mukaan jo saatujen joulukassien täydennykseen, uusien kassien ostamiseen tai lahjakortteihin vähävaraisille joulun järjestämistä varten, kertoo Joensuun seurakunnan diakoniatyöntekijä Pauliina Martikainen.

Tuupovaarassa jouluiloa kukkatervehdyksin

Myös Enon seurakunta muistaa jouluna diakonian asiakkaita joulukassilahjoituksilla. Kasseihin voi lahjoittaa kahvipaketteja, jotka voi tuoda diakoniatoimistoon 7.12. saakka maanantaisin ja tiistaisin klo 9–10.

Tuupovaarassa puolestaan toteutetaan paikallinen ”Lahjoita joulukukka lähimmäiselle” -kampanja yhdessä Tuupovaara-Seura ry:n kanssa.

– Kukka- ja hautauspalvelu Kukka ja Puodin kanssa on sovittu, että sieltä voi kuka tahansa halutessaan ostaa 10 euroa maksavan joulukukan. Kukat toimitetaan 20.12. diakoniatyön ja Tuupovaara-Seuran toimesta 20 ennalta valitulle tuupovaaralaiselle jouluiloksi, kertoo Vaara–Karjalan seurakunnan diakoniatyöntekijä Taru Keinänen.

Seurakunnat yhteistyökumppaneina myös muissa keräyksissä

Kontiolahden seurakunta ei itse järjestä keräyksiä, mutta se on mukana Hyvä joulumieli -keräyksen ja Joulupuu-keräyksen tuottojen jakamisessa. Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestävät MLL ja SPR, Joulupuu on Joensuun Nuorkauppakamarin keräys lasten ja nuorten hyväksi. Myös suurin osa Joensuun ev.lut. seurakunnista on mukana näiden keräysten tuoton jakamisessa.

Katso Joulukassikeräyksen kassin sisältö näköislehden sivulta 12.

 


Joulukassien vastaanotto

  • Joensuun seurakuntakeskus, Toimentupa: 24.11.–15.12. ma–to klo 9–15.30 ja pe klo 9–14
  • Noljakan kirkko: to 9.12. klo 15–18 ja pe 10.12. klo 9–14
  • Pielisensuun kirkko: 24.11.–10.12. ke klo 9–11
  • Hukanhaudan seurakuntatalo: 24.11.–10.12. ti klo 10–12
  • Rantakylän kirkko: 24.11.–15.12. ma–pe klo 9–12 sekä la 4.12. klo 11–13
  • Pyhäselän seurakuntatalo: 29.11.–3.12. ma–pe klo 9–12
  • Hammaslahden K-market: ma 29.11. klo 10–16
  • Reijolan K-market: pe 3.12. klo 12–18
  • Kiihtelysvaaran seurakuntatalo: 24.11.–15.12. ke ja pe klo 9–12
  • Tuupovaaran seurakuntatalo: 24.11.–15.12. ti ja to klo 9–12

Moottoripaja löysi paikkansa

Moottoripajatoiminnan tavoitteena on tarjota nuorille harrastuspaikka, jossa moottoreiden kanssa puuhailun lisäksi on saatavilla tuttu ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa käydä läpi elämässä mahdollisesti vastaan tulevia haasteita. 

Moottoripajatoiminnan tavoitteena on tarjota nuorille harrastuspaikka, jossa moottoreiden kanssa puuhailun lisäksi on saatavilla tuttu ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa käydä läpi elämässä mahdollisesti vastaan tulevia haasteita. 

Neljä miestä auton äärellä autotallissa.
Moottoripajan projektiauto alkaa olla jo hyvällä mallilla. Autoa laittelemassa Nico Ryhänen ja Onni Puoliväli (autossa), mukana myös vapaaehtoiset ohjaajat Tero Humaloja (vas.) ja Hannu Lemmetyinen (oik). Kuva: Virpi Hyvärinen.

Joensuun Moottoripajan toiminta on lyhyessä ajassa laajentunut. Paja toimii nykyisin Jukolankadulla.

Siitä on reilut kaksi vuotta aikaa, kun Joensuun seurakuntayhtymä käynnisti Moottoripajatoiminnan Kuurnankadulla. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, kävijöiden ja vapaaehtoisten ohjaajien määrä on kasvanut ja aukioloaikoja lisätty yhdestä illasta kahteen iltaan viikossa.

Moottoripaja muutti kesäkuussa 2020 Kuurnankadulta paremmin julkisella liikenteellä tavoitettavissa oleviin tiloihin Jukolankadulle. Nuoria pajalla kävijöitä on ollut viimeisen vuoden aikana kolmisenkymmentä, vapaaehtoisia ohjaajia seitsemän.
– Normaali-iltana paikalla käy 8–12 nuorta, kertoo Joensuun seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönojaaja Matti Nevalainen.

Kulkupelien kunnostusta omaan ja yhteiseen käyttöön

Vaikka kävijämäärä on kasvanut, perusasiat ovat pysyneet samoina.
– Pajalla kävijät voivat kunnostella omia kulkupelejään tai sitten rakennetaan yhteisiä projekteja. Meillä on tällä hetkellä työn alla kaksi autoa, joista toinen laitetaan tieliikennekäyttöön ja toisesta tulee pajan ”kisa-auto”, jolla voidaan käydä kisailemassa valtakunnallisissa moottoripajojen ajotapahtumissa, kertoo Nevalainen.

Pajalla on kunnostettu myös esimerkiksi mopoja, moottoripyöriä, mönkijä ja ruohonleikkureita.

Keskusteluja turvallisten aikuisten kanssa

Moottoripajatoiminnan tavoitteena on tarjota nuorille harrastuspaikka, jossa moottoreiden kanssa puuhailun lisäksi on saatavilla tuttu ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa käydä läpi elämässä mahdollisesti vastaan tulevia haasteita.

Nevalaisen mukaan paja onkin monelle nuorelle nuorisotalo, jossa käydään harrastamassa ja tapaamassa kavereita.
– Paljon on nuorten kanssa käyty myös merkittäviä keskusteluja ja käydään jatkossakin. Näissä keskusteluissa pohditaan usein opiskeluun liittyviä asioita ja sitä, miten elämä ylipäätään sujuu. Pyrimme tukemaan nuoria kaikenlaisissa elämään liittyvissä asioissa.

Toimintaa tukemassa joukko yhteistyökumppaneita

Moottoripajan toiminta saa perusrahoituksensa Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymältä.
– Se ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi merkittävää tukea on saatu sekä rahallisesti että tavaran ja muun tuen muodossa erilaisilta säätiöiltä, yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Myös yhteistyö Riverian kanssa on ollut tärkeää, kertoo Nevalainen.

Rahoituskokonaisuuden hallinnoimiseksi  ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi Moottoripajalle on perustettu vuonna 2019 taustayhdistys Joensuun Moottoripajan tuki ry.

 

Voit halutessasi tukea Moottoripajan toimintaa tekemällä lahjoituksen Moottoripajan tuki ry:n keräystilille FI9657700520550069 viestillä ”lahjoitus” tai keräyslippaisiin K-Supermarket Rantakylässä, Siilaisen hyvinvointiaseman kahvilassa tai Joensuun seurakuntakeskuksella. Pienkeräyslupa on voimassa 30.11.2021 saakka. Keräystunnus on RA/2021/1071.

 

Virpi Hyvärinen

 


Joensuun Moottoripaja

  • toiminta osoitteessa Jukolankatu 20
  • avoinna ke klo 16–20 ja to klo 17–20
  • tarkoitettu kaikille 14–24-vuotiaille asuinpaikasta riippumatta
  • harrastuspaikka, jossa mahdollista jutella turvallisen aikuisen kanssa kaikista elämään liittyvistä asioista

 

5xmielessä: Laatua yöuniin avannosta

Avantoon pulahtaminen tekee hyvää keholle ja mielelle, sanoo Joensuun Jääkarhujen talonmies-isännöitsijä Pasi Mikkonen.

Avantoon pulahtaminen tekee hyvää keholle ja mielelle, sanoo Joensuun Jääkarhujen talonmies-isännöitsijä Pasi Mikkonen.

Mies nousemassa portailla avannosta.
Joensuun Uimaseurassa aiemmin kilpaa uinut Pasi Mikkonen on ollut pitkään mukana Joensuun Jääkarhuissa, ensin hallinnossa, nyt myös työntekijänä.
– Oma talviuinti on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Aikoinaan kävin avannossa joka ilta, ja jossakin vaiheessa treenasin kylmänsietoa niin, että pystyin uimaan kisoissa 450 metrin matkan, kertoo Mikkonen. Kuva: Virpi Hyvärinen

 

1 JÄÄKARHUT. Joensuun Jääkarhut on yksi Suomen suurimmista talviuintiseuroista. Kiivaimpina aikoina meillä on ollut 165 000 käyntiä vuodessa, tällä hetkellä kävijöitä on noin 500 päivässä. Nykyiset tilat rakennettiin viitisentoista vuotta sitten Vehkalahteen Pyhäselän rannalle. Paikka on pitkään ollut avoinna kesät talvet klo 8–23. Tilat ovat kovalla käytöllä, mutta jäsenistö pitää omastaan hyvää huolta.

2 AVANTO. Talviuinti on ollut jo pitkään nosteessa Suomessa. Perustavaa laatua oleva juttu talviuinnissa on kylmäaltistus, joka tekee hyvää niin kropalle kuin mielellekin. Tämän ovat ihmiset huomanneet. Itse jäin aikanaan koukkuun talviuintiin niin, että ensimmäisenä talvena piti joka ilta päästä uimaan. Keho tottui kylmään ja alkoi tarvita sitä. Erityisesti unen laatu parani avannossa käynnin jälkeen.

3 SAUNA. Monelle tärkeä osa avantouintia on sen sosiaalinen puoli. Saunassa ei tarvitse koskaan olla yksin. Jollekin tämä voi olla ainoa paikka, jossa pääsee juttelemaan ihmisten kanssa. Täällä käy monenlaista väkeä: suomalaisia ja ulkomaalaisia, vanhoja ja nuoria. Lauteilla kaikki ovat samalla viivalla, ansiomerkit on riisuttu pois. Se on hieno piirre suomalaisessa saunassa.

4 TALKOOHENKI. Jääkarhuille on ominaista yhteisöllisyys ja talkoohenki. Etenkin rakennusaikana talkootyöllä oli suuri merkitys. Otimme suut ja silmät täyteen velkaa, mutta töitä hoidettiin paljon myös talkoilla. Tänä päivänä seura on velaton. Osin talkoiden vuoksi olemme pystyneet pitämään seuran jäsenmaksun edullisena niin, ettei harrastuksen tarvitsisi jäädä rahasta kiinni. Kunnostamme yhä talkoovoimin esimerkiksi saunojen lauteet joka kesä.

5 JOULU. Joulu on Jääkarhuilla vuoden vilkkainta aikaa. Ihmiset ovat tulleet kotiseudulleen viettämään joulua ja tulevat sitten tänne saunomaan, uimaan ja tapaamaan tuttuja. Joillakin näyttää olevan myös tapana tulla joulupukin käynnin jälkeen, jouluyönä, avannolle. Joulu- ja uudenvuodenyönä meillä onkin pidennetyt aukioloajat, Rento-sauna on auki klo 2 saakka yöllä. Itse vietän joulun perhepiirissä, mutta saatan hyvinkin pistäytyä myös täällä saunomassa.

Virpi Hyvärinen

Kolumni: Ikäihmiset voimavarana

Seniorien merkitys kuluttajina ja yrittäjinä on suuri ja kasvava. On siis vihdoin lakattava puhumasta ikäihmisistä huoltosuhteen negatiivisina punnuksina. He eivät ole painolasti, vaan voimavara!

 

Kolumnisti Kaija Majoinen katsoo kameraan ja hymyilee.Ikäystävällisyydestä kirjoitetaan nykyään paljon. Sen osoitti myös Google-hakuni, joka tuotti noin 43 600 tulosta. Monen ikääntyneen kokemukset ovat valitettavasti toisenlaisia ja kertovat jopa ikäsyrjinnästä.

Elämäntilanteeltaan moninaiset ikäihmiset niputetaan helposti yhdeksi ryhmäksi: eläkeläisiksi tai vanhuksiksi. Tähän vaikuttaa myös tilastointi, jossa kaikki yli 65-vuotiaat lasketaan vanhusväestön piiriin. Mutta eihän 1–35-vuotiaitakaan tarkastella yhtenä ryhmänä! Nyt kun keskimääräinen elinikä nousee, vanhushuoltosuhteen määritelmä on tarpeen uudistaa.

Onko puhuttava myöhäiskeski-ikäisistä, kuten vanhuustutkija Marja Jylhä kysyy uusimmassa kirjassaan? Tiedämme, että yli 65-vuotiaissa on paljon aktiivisia ja omatoimisia kolmannen iän senioreja. Neljännessä iässä on tukea ja hoivaa tarvitsevia vanhuksia.

Ikääntyvä yhteiskuntamme pärjää vain, kun se ei aja ikäihmisiä sivuraiteille. Tämän suuren väestöjoukon toiminta läheistensä, lähiyhteisön ja koko yhteiskunnan hyväksi on saatava näkyväksi.

Voimavaralähtöisyys tunnistaa ikäihmisten moninaiset ponnistelut yhteisen hyvän eteen. Moni varttunut antaa hoivaa ja huolenpitoa omille lapsenlapsilleen ja elossa oleville vanhemmilleen. Maassamme on hieman alle 50 000 omaishoitajaa, heistäkin suurin osa on yli 65-vuotiaita.

Lukuisten yhdistysten toiminta näivettyisi ilman senioreja, ja heidän antamansa vertaistuki voimaannuttaa kanssaihmisiä. Monet vapaaehtoistoimet jäisivät ilman heitä tekemättä; ovathan he tunnetusti valmiita rientämään tarvittaessa apuun. Kuntien ja seurakuntien luottamustoimiin ikääntyneet antavat tärkeän panoksensa.

Seniorien merkitys kuluttajina ja yrittäjinä on suuri ja kasvava. On siis vihdoin lakattava puhumasta ikäihmisistä huoltosuhteen negatiivisina punnuksina. He eivät ole painolasti, vaan voimavara!

Raamattu opettaa meitä kunnioittamaan kaikkia ihmisiä, mutta erityisesti heitä, joilla on meitä enemmän ikävuosia. Kunnioittava asenne ikäihmisiin tarkoittaa myös heidän elämänkokemuksistaan oppimista. Hiljainen tieto siis kunniaan!

 

Kaija Majoinen
hallintotieteiden tohtori, dosentti
kaija.majoinen@outlook.com

Pääkirjoitus: Joulun säveliä

: Minulle selvisi, että vuosikaudet hyvää mieltä tuonut Jouluradio onkin seurakuntien kuuntelijoille tarjoama joululahja.

Tunnustan: kuulun jouluihmisiin. Pidän kuitenkin jouluintoiluni kurissa, enkä mieti joululahjoja vielä kesällä tai viritä satoja metrejä vilkkuvia jouluvaloja takapihalle heti, kun syysillat pimenevät. Jotain erityistä joulun ajassa kuitenkin on. Joulun tulo ilahduttaa ja sykähdyttää joka vuosi.

Minulle yksi tärkeimmistä joulun tunnelmanluojista on musiikki. Kun Jouluradio alkaa soida marraskuussa, viritän kanavat heti kohdilleen sekä autossa että kotona. Olen tietoinen siitä, että netin kanavavalikoiman kautta jokainen voi kuunnella juuri omantyylisiä kappaleita. Minulle yksi osa joulun tunnelmaa on kuitenkin kuunnella peruskanavaa, jolloin välillä tulee vastaan suosikkeja ja välillä muunlaisia versioita, jotka avartavat omaa maailmankuvaa.

Vasta siirtyessäni Joensuun seurakuntayhtymän työntekijäksi minulle selvisi, että vuosikaudet hyvää mieltä tuonut Jouluradio onkin seurakuntien kuuntelijoille tarjoama joululahja. Nyt voin siis olla itse mukana mahdollistamassa Jouluradion sävelet monelle muullekin kuulijalle.

Tänä vuonna Jouluradiossa soi artistilegenda Katri Helenan tulkinta Hoosianna-virrestä. Perinteiseen tapaan uusi versio Hoosiannasta julkaistaan ensimmäisenä adventtina puolilta öin. Katri Helenan ajatuksia virrestä, joulusta ja elämästä yleensä saamme lukea tämän lehden keskiaukeamalta. Minuun teki suuren vaikutuksen hänen tapansa puhua kiitollisuudesta.

Joulu on taas pian, ja kaikki me jouluihmiset alamme virittäytyä vuoden tärkeimmän juhlan tunnelmiin. Ehkäpä jo ensi viikonloppuna adventin kunniaksi minäkin kaivan muotit esiin ja alan suunnitella piparkakkutaloa. Jouluradio soi taustalla ja pitää yllä tärkeitä perinteitä.

 

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

Joulumieltä musiikista

Mikä saisi mielen virittymään joulutunnelmaan paremmin kuin sydäntä sykähdyttävä joulumusiikki? Tuttua ja harvemmin kuultua joulumusiikkia on nyt kirkoissa runsain mitoin tarjolla. Löydä konserttikoosteesta omasi.

Mikä saisi mielen virittymään joulutunnelmaan paremmin kuin sydäntä sykähdyttävä joulumusiikki? Tuttua ja harvemmin kuultua joulumusiikkia on nyt kirkoissa runsain mitoin tarjolla. Löydä konserttikoosteesta omasi.

Yhdeksän pientä kuvaa eri musiikkiryhmistä.
Seurakuntien tiloissa esiintyvät joulun alla vasemmalta ylhäältä lukien mm. Kamarikuoro Kaisku, Joensuun Naiskuoro, Talvi-Maaria Turunen, Joensuun Mieslaulajat, Kanteleduo Soittu, Akanvirta-kuoro, Lauluyhtye Kaiutin, Laulutuuli-kuoro sekä Trio Keski-Karjala. Kuvaajatiedot kuvien yhteydessä.

Taiga-kvartetin ja Kamarikuoro Kaiskun konsertti su 28.11. klo 18 Kontiolahden kirkossa. Bachin Joulukantaatti ”Uns ist ein Kind geboren”, englantilaista ja suomalaista joulumusiikkia. Kontiolahden kirkko 140 v. Vapaa pääsy.

Joulun odotus -konsertti pe 3.12. klo 19 Rantakylän kirkossa. Talvi-Maaria Turunen (laulu), Lawrence Hodge (piano). Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Mieskuoro Kontioisten ja Ilomantsin mieslaulajien joulukonsertti la 4.12. klo 14 Enon kirkossa, la 4.12. klo 18 Kontiolahden kirkossa ja la 11.12. klo 18 Tuupovaaran kirkossa. Tuttuja, perinteisiä joululauluja. Kuoroja johtavat Ilkka Vesala ja Kalle Rintala. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Jouluoratorion parhaat palat -konsertti ti 7.12. klo 18 Pielisensuun kirkossa. Joensuun konservatorion kuoro ja solistit. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 € konservatorion opiskelijoiden stipendirahaston hyväksi.

Joulun ihme -konsertti ke 8.12. klo 18 Joensuun kirkossa ja ti 14.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Joensuun konservatorion laulunopiskelijat. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 € konservatorion opiskelijoiden stipendirahaston hyväksi.

Joulu sydämiin -konsertti ke 8.12. klo 18 Rantakylän kirkossa, naiskuoro Akanvirta ja Mysterium. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

René Laulajaisen Kauneimmat joululaulut -konsertti to 9.12. klo 19 Joensuun kirkossa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti. TV7 taltioi konsertin.

Joulun sävel -konsertti pe 10.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Trio Keski-Karjala: Liisa Karhu (viulu), Kari Lauronen (laulu ja basso), Timo Hacklin (harmonikka). Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Jouluista viulumusiikkia konservatoriolta -konsertti pe 10.12. klo 18 Joensuun seurakuntakeskuksessa. Sakari Tervon viuluoppilaat esiintyvät Jaroslava Kotorovan säestyksellä. Vapaa pääsy.

Taiga-kvartetin joulukonsertti la 11.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Vapaa pääsy.

Turvallista joulua! -konsertti su 12.12. klo 18 Noljakan kirkossa. Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen kuoro, joht. Hanna-Kaisa Laakkonen, ja sooloesityksiä. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 € Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Lauluyhtye Kaiuttimen joulukonsertti ma 13.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Joensuun Naiskuoron konsertti ”Jouluyönä” ke 15.12. klo 18 Joensuun kirkossa, joht. dir.cant. Helena Hulmi. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 €.

Joulun tullen – musiikkia konservatoriolta to 16.12. klo 17.30 Joensuun seurakuntakeskuksessa. Katri Kaiholan viululuokka esiintyy. Vapaa pääsy.

Kaksin kantelein, kohti joulua -konsertti la 18.12. klo 15 ja klo 17 Utran kirkossa. Karjalaisia kantelesävelmiä ja jouluista musiikkia. Kanteleduo Soittu: Saila Kinnunen ja Saila Miinalainen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 7 €.

Laulutuuli-kuoron konsertti ”Ikiaikojen taa” ma 20.12. klo 19 Pielisensuun kirkossa ja ti 28.12. klo 19 Joensuun kirkossa, johtaa kanttori Pekka Varonen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 €.

Joensuun Mieslaulajien joulukonsertti ma 20.12. klo 19 Joensuun kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 €.

Gospelryhmä Arepan Toivo maailman -joulukonsertti ti 21.12. klo 18 Rantakylän kirkossa. Vapaa pääsy.

Joulun valoa -konsertti ke 22.12. klo 19 Pielisensuun kirkossa, Jarmo Kuittinen (laulu), Henna Hirvikangas (piano), Liisa Karhu (viulu ja alttoviulu). Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Canzonetta-kuoro 50 vuotta -juhlakonsertti to 6.1. klo 18 Joensuun kirkossa, johtaa Janne Piipponen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €.

Kirkollisvero ennallaan Kontiolahdella

Seurakunnan talouteen tulevat vaikuttamaan myös vuosien 2022–2027 investointisuunnitelmat, jotka sisältävät noin 1,5–2 miljoonan euron investointihankkeet.

Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuusto vahvisti marraskuun kokouksessaan tuloveroprosentin pysyvän ennallaan 1,5 %:ssa talouden haasteista huolimatta. Kirkollisverotilitysten ennakoidaan vähenevän vuosina 2022–2024, mutta vähenemisen arvioidaan olevan melko maltillinen.

Talouteen tulevat vaikuttamaan myös vuosien 2022–2027 investointisuunnitelmat, jotka sisältävät noin 1,5–2 miljoonan euron investointihankkeet. Suunnitelmissa on esimerkiksi Hirvirannan leirikeskuksen peruskorjaus sekä Kontiolahden kirkon ulkomaalaus muutaman vuoden kuluttua.

Vuoden 2022 investointisuunnitelmat hyväksytään lopullisesti kirkkovaltuuston talousarviokäsittelyssä joulukuun alussa.

Sana: ”Hän tulee luoksesi lempeänä” – Matt. 21:5

Odottaminen tuntuu lempeämmältä, sana ei sisällä samaa vaatimusten painoa kuin valmistautuminen. Odottaminen antaa tilaa vain olla ja ihmetellä.

Istun keittiössä kahvimuki edessäni ja katselen ikkunasta marraskuun hämärää. Pohjoisen pimeään aikaan toivon, että maa peittyisi valkoiseen lumihuntuun ja toisi valon tullessaan. Kuulen, kuinka luonto kutsuu minua esimerkillään rauhoittumaan ja lepäämään – hellittämään turhasta touhusta.

Mutta eihän sellainen käy. Sunnuntaina kirkoissa kajahtaa Hoosianna ja siitä alkaa virallisesti jouluun valmistautuminen. Tämä tietää vauhtia, kiirettä, vaatimuksia ja odotuksia. On joulusiivousta, jouluvalojen ripustelua, piparien ja torttujen paistamista, lahjarallia ja monta muuta askaretta. Mutta ennen tätä valmistelukiirettä herkistyn laulamaan:

Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon Hän!
Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen.

Laulaessani tunnen Pyhän koskettavan. Se tuntuu mukavalta, rauhoittavalta. Entäpä jos ajattelisin tulevan adventinajan toisin? Valmistautumisen sijaan alkaisinkin odottaa joulun saapumista.

Odottaminen tuntuu lempeämmältä, sana ei sisällä samaa vaatimusten painoa kuin valmistautuminen. Odottaminen antaa tilaa vain olla ja ihmetellä.

Odottaessani voisin huutaa, kuten lapsijoukko vuosituhansia sitten: Hoosianna! Se tarkoittaa: ”Auta Herra”.
Auta erottamaan turha tarpeellisesta.
Auta ymmärtämään, että hitaasti kiiruhtaen ehtii enemmän.
Auta ymmärtämään, että joulu saapuu hiljalleen, että joulun valo laajenee päivä päivältä.
Auta ymmärtämään, että joulun sanoma kuuluu jokaiselle ja tavoittaa jokaisen huolimatta elämän ulkonaisista puitteista.
Auta rohkaisemaan toinen toisiamme, että jaksaisimme pimeässä; avuttomuuden, surun, sairauden tai yksinäisyyden keskellä.
Auta luottamaan, että Jumala tulee – ja on jo siellä – missä häntä tarvitaan.

Näin on hyvä. Katselen kahvikupin kyljessä olevaa kuvaa, jossa loistavan auringon säteet tavoittavat kaksi toisiinsa nojaavaa hahmoa. Niiskuneiti ja Muumipeikko halaavat toisiaan lempeästi.

Jään odottelemaan joulun kuninkaan saapumista, joka evankeliumitekstin mukaan ”tulee luokseni lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla”.

Armollinen ja lempeä, hiljalleen laajeneva valo johdattaa kohti joulun ihmettä.

Marita Tiili
seurakuntapastori
Pyhäselän seurakunta

Seurakuntien joulutapahtumat kootusti verkossa

Joulusivusto hoosianna.fi on avattu. Sivustolle on koottu Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien joulutapahtumat ensimmäisestä adventista loppiaiseen

Kultainen joulukuusi auringonlaskua vasten.

Joulusivusto hoosianna.fi on avattu. Sivustolle on koottu Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien joulutapahtumat ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Luvassa on reilu kattaus joulukonsertteja, Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia, jouluaskarteluiltoja, myyjäisiä ja puurojuhlia. Joulun sanoman äärelle pääsee pysähtymään myös joulu- ja seimipoluilla sekä tietenkin perinteisissä joulukirkoissa.

Hoosianna.fi-sivustolta löytyy joulutapahtumatietojen lisäksi myös jouluisia videosatuja lapsille sekä muun muassa tietoa mahdollisuuksista osallistua paikallisiin joulukeräyksiin. Seurakuntien tapahtumat järjestetään kulloinkin voimassa olevien koronasuositusten mukaisesti.