Kuulumisia kirkolliskokouksesta: Vilkasta keskustelua kirkon tulevaisuudesta

Kirkolliskokous kokoontui 3.–6.8. Turun kristillisellä opistolla. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua kirkon tulevaisuudesta.

Kirkolliskokous kokoontui 3.–6.8. Turun kristillisellä opistolla. Pohjoiskarjalaisten edustajiemme Ruut Hurtigin ja Matti Ketosen mukaan eniten keskustelua herätti pyyntö piispainkokoukselle valmistella esitys kirkolliskokoukselle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. Äänestyksen jälkeen pyyntö päätettiin lähettää perustevaliokunnan käsiteltäväksi.
– Toinen keskustelua herättänyt teema oli pitkään työn alla ollut kirkkohallituksen valmistelutyö, jossa etsittiin ratkaisuja kirkon kehittämistyön parantamiseksi. Kirkon tutkimuskeskus ja koulutuskeskus päätettiin yhdistää vastoin hallintovaliokunnan enemmistön tahtoa. Tästä yksiköstä on tarkoitus saada kirkon kehittämistyön väline, edustajamme kertovat

Talous edellyttää sopeutustoimia

Ketosen ja Hurtigin mukaan tiukat keskustelut kirkon taloudesta tekivät selväksi, että edessä on isoja sopeutustoimia. Kirkkohallituksen edellytetään löytävän ratkaisuja, joilla talous saadaan tasapainoon vuoteen 2023 mennessä.
Nelivuotiskertomuksesta nousi kokouksessa esiin erityisesti kolme teemaa.
– Diakonian saralla tulee vahvistaa seurakuntalaisten roolia sekä mahdollistaa erilaisia auttamistapoja. Toiseksi jumalanpalvelusten tulee olla kutsuvia ja yhteisöllisyyttä tukevia. Rinnalla tarvitaan monipuolisia mahdollisuuksia rukouksen ja hengellisen elämän syventämiseksi. Kolmanneksi on ryhdyttävä määrätietoisesti rakentamaan yhteyttä nuoriin aikuisiin. Milleniaalien ja sitä nuorempien sukupolvien tavoittaminen vaatii kirkolta toimintatapojen muutosta.

Kirkon jäsenten rooli kaipaa vahvistamista

Hurtig kokee erityisen tärkeäksi laajaa kannatusta saaneen aloitteen rukouselämän vahvistamisesta kirkossa.
– Korona-aika on herättänyt uudenlaista kaipausta ja seurakunnissa on löydetty monia uusia tapoja hiljentymiseen ja rukoukseen. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua. Odotan mielenkiinnolla, miten piispainkokous vastaa tässä aloitteessa saamaansa pyyntöön. Tarvitaan myös konkreettisia päätöksiä, jotta rukoukselle löytyy aikaa ja paikkoja kirkon elämässä.
Ketonen korostaa uusien tapojen löytämisen tärkeyttä jäsenten roolin vahvistamiseksi seurakunnassa.
– Usko eletään todeksi lähimmäisen rakkautta toteuttamalla. Joudumme aidosti kysymään, millä tavoin voimme saavuttaa nuorten ja nuorten aikuisten kiinnostuksen. Keskiössä on, että mahdollisimman moni voisi kokea kirkon hengelliseksi kodikseen ja antaa oman panoksensa toimijana niin halutessaan. Kristityn identiteetti syntyy yhä Kristuksen kärsimystien, sovituksen ja ylösnousemuksen todeksi elämisestä.

Kirsi Taskinen

Kirkollisverotulot säilyivät lähes ennallaan koronasta huolimatta

Muutos edelliseen vuoteen oli vain -0,3 prosenttia, vaikka viime syksynä kirkollisverotulojen arvioitiin koronapandemian talousvaikutusten johdosta putoavan Suomessa noin 3–5 prosenttia.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän viime vuoden tilinpäätöksen mukaan seurakuntayhtymälle tilitettiin vuoden 2020 aikana kirkollisveroja 11 160 592 euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli vain -0,3 prosenttia, vaikka viime syksynä kirkollisverotulojen arvioitiin koronapandemian talousvaikutusten johdosta putoavan Suomessa noin 3–5 prosenttia.

Koronapandemia on vaikuttanut seurakuntayhtymän ja seurakuntien toimintaan maaliskuusta 2020 alkaen. Vuonna 2020 koronarajoitusten voimassaollessa töitä tehtiin joustavasti yli yksikkö- ja tehtävärajojen. Erityisesti panostettiin diakoniatyöhön sekä erityisjärjestelyin tai verkossa tapahtuvien kohtaamisten suunnitteluun ja toteutukseen.

Joensuun ev.lut. seurakuntien jäsenmäärä oli vuoden 2020 lopussa 51 135 henkilöä ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului alustavien tilastojen perusteella 66,6 prosenttia (2019: 67,3 %) joensuulaisista.

Kirsi Taskinen

Kolumni: Osallistuva budjetointi ottaa ensiaskeleitaan seurakunnissa

Osallistuvaa budjetointia voi olla sekin, että veroeurojen jakamisen sijasta lähdetään yhteisvoimin hankkimaan lisätuloja kuten Kiihtelysvaaran kirkkokeräyksessä.

Kolumnisti Kaija Majoinen katsoo kameraan ja hymyilee.Luin tammikuun lopulla uutisen, jossa kerrottiin Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa käynnistyvästä verkkoäänestyksestä. Tämän Kotimaan jutun mukaan seurakuntalaiset saavat valita, mihin kahteen hankkeeseen suunnataan varoja tänä vuonna. Vaihtoehtoja oli seitsemän ja ne kohdistuivat diakoniatyön raha-apuun, ruoka-avun organisointiin, sähköautojen latauspisteiden hankkimiseen sekä kirkon ympäristön kehittämiseen muutamia esimerkkejä mainitakseni. Hankkeiden budjetit vaihtelivat 10 000 eurosta 30 000 euroon.

Edellä kertomani verkkoäänestys on esimerkki osallistuvasta budjetoinnista, joka kansainvälisten kokemusten innoittamana on käytössä kymmenissä kunnissa. Kysymyksessä on menetelmä, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallistuva budjetointi näyttää tällä hetkellä olevan yksi keskeisiä menetelmiä, joilla halutaan vahvistaa asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia kunnissa. Nyt se ottaa ensiaskeleitaan myös seurakunnissa. Mitä hyötyä tai riskejä tästä voisi syntyä?

Keskeisiä osallistuvan budjetoinnin hyötyjä on nähty siinä, että se lisää hallinnon ja jäsenten välistä vuorovaikutusta sekä päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Varsin usein toimintatapaa käytetään kylän tai kaupunginosan infrastruktuurin tai palvelujen suunnitteluun, jolloin se voimaannuttaa yhteisön jäseniä ottamaan vastuuta omasta lähiyhteisöstään. Kun rahaa on entistä vähemmän, menetelmää on sovellettu onnistuneesti myös säästökohteiden valintaan.

On selvää, että osallistuva budjetointi vaatii resursseja, ei vain taloudellisia. Tarvitaan työntekijöiden työaikaa ja osaamista prosessin organisoimiseksi sekä viestinnällisiä ja teknologisia resursseja. Tärkeää on muistaa myös heitä, joilla ei ole tietoteknisiä mahdollisuuksia osallistua kotoa käsin verkossa tapahtuvaan suunnitteluun ja äänestämiseen. Uudet osallisuuden muodot eivät saa eriarvoistaa tai sulkea ulos ketään.

Mielestäni myös seurakunnissa on hyvä kehittää uusia osallisuuden muotoja. Joukon mukana ei tarvitse mennä, vaan ponnistaa omista arvoista ja perustehtävästä käsin. Rohkaisevaa on, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai menetelmää. Osallistuvaa budjetointia voi olla sekin, että veroeurojen jakamisen sijasta lähdetään yhteisvoimin hankkimaan lisätuloja kuten Kiihtelysvaaran kirkkokeräyksessä. Se tuotti huikeasti yli 500000 euroa. Tulos osoittaa vahvaa sitoutumista ja sydämen rakkautta kirkkoa kohtaan. Osallisuutta parhaimmillaan!

Kaija Majoinen
hallintotieteiden tohtori, dosentti
kaija.majoinen@outlook.com

Talouslukujen takana piilee paljon toimintaa

Kirkollisverot mahdollistavat seurakuntien monipuoliset palvelut. Jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi seurakuntien työhön kuuluu muun muassa lasten, nuorten, perheiden, yksinäisten, työttömien, syrjäytyneiden ja muiden apua tarvitsevien tukeminen. Tänä vuonna palveluihin on kehitetty uusia toimintatapoja kokoontumisrajoitusten vuoksi.

Kirkollisverot mahdollistavat seurakuntien monipuoliset palvelut. Jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi seurakuntien työhön kuuluu muun muassa lasten, nuorten, perheiden, yksinäisten, työttömien, syrjäytyneiden ja muiden apua tarvitsevien tukeminen. Tänä vuonna palveluihin on kehitetty uusia toimintatapoja kokoontumisrajoitusten vuoksi.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Tiina Reinikainen ja Joensuun seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki istuvat tietokoneiden ääressä ja tutkivat papereita. Molemmilla on maskit kasvoillaan.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän ensi vuoden taloussuunnitelmat hyväksyttiin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 14.12.2020 Rantakylän kirkossa. Kuvassa Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Tiina Reinikainen sekä seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki. Kuva: Kirsi Taskinen.

Puheenjohtajan nuija kopahti joulukuun puolivälissä pöytään ensi vuoden taloussuunnitelmien hyväksymisen merkiksi. Sama toimenpide toistuu joka vuosi, kun Joensuun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto saa tutkittavaksi talouden luvut ja suunnitelmat seuraavan vuoden painopisteistä ja kehittämiskohteista.

Viimeiset kahdeksan vuotta seurakuntayhtymän talousasiat on valmistellut valtuuston hyväksyttäväksi hallintojohtaja Tommi Mäki. Suunnittelu on ollut Mäen mukaan selkeää, sillä kirkon ja seurakuntien talouden kehitystä on voinut ennustaa helposti. Haastetta ovat aiheuttaneet niukentuvat resurssit, ja oman mausteensa tulevaisuuden suunnitteluun tuo meneillään oleva koronapandemia.

– Tilanteeseen on pyritty varautumaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa. Tässä vaiheessa koronapandemian talousvaikutusten kesto, laajuus ja syvyys ovat kuitenkin isossa kuvassakin vielä arvailujen varassa ja aika tulee näyttämään, miten ne tulevat heijastumaan seurakuntayhtymän talouteen, Mäki miettii.

Tulot hyötykäyttöön

Seurakuntayhtymä saa tuloja kirkollisverotuottojen lisäksi valtion rahoituksesta ja seurakuntien toiminnasta. Joensuussa kirkollisverojen osuus on yli 75 %. Valtion rahoitus ja seurakuntien toimintatuotot muodostavat kumpikin reilun 10 % osuuden tuloista.

– Valtion rahoitusta seurakuntataloudet saavat hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon. Seurakuntayhtymän toimintatuotot voivat olla esimerkiksi tilavuokria, hautausmaksuja tai seurakuntien järjestämien leirien tai kerhojen osallistumismaksuja, Mäki kertoo.

Tulojen avulla seurakunnat huolehtivat jumalanpalvelusten pitämisestä sekä kasteista, avioliittoon vihkimisistä ja muista kirkollisista toimituksista. Tärkeitä seurakuntien tehtäviä ovat myös kristillinen kasvatus ja opetus, sielunhoito, diakonia ja lähetystyö. Seurakuntayhtymä huolehtii puolestaan niistä yhteisistä toiminnoista, jotka tukevat seurakuntien perustehtäviä. Näitä ovat esimerkiksi talous ja hallinto, kiinteistötoimi, hautaustoimi ja viestintä.

Työ on ihmisten kohtaamista

Asiaan perehtymättömälle saattaa tulla seurakuntien toimintaa ajatellessa mieleen ainoastaan papit, jotka toimittavat jumalanpalveluksia, vihkivät avioliittoon, kastavat syntyneitä ja huolehtivat hautaan siunaamisesta. Todellisuus on kuitenkin jotain paljon enemmän, sillä seurakuntayhtymän henkilöstöstä vain noin 15 % kuuluu papistoon. Prosentuaalisesti eniten työntekijöitä toimii varhaiskasvatuksessa pitämässä huolta lapsista ja tukemassa näin perheitä.

Talouden näkökulmasta merkittävä osa seurakuntayhtymän kustannuksista muodostuu henkilöstökuluista. Se ei ole ihme, kun tutustuu tarkemmin seurakuntien monipuolisiin tehtäviin mm. lasten, nuorten, perheiden, yksinäisten, työttömien, syrjäytyneiden ja muiden tuentarvitsijoiden parissa.

– Kirkossa ja seurakunnissa työntekijät työskentelevät palveluammateissa. Työ on ihmisten kohtaamista arjessa ja juhlassa, vahvistaa hallintojohtaja Tommi Mäki.

Uusia toimintoja korona-aikana

Koronapandemian myötä seurakunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa aina voimassa olevien rajoitusten mukaisesti. Kirkon digiloikka on toteutunut monellakin eri tavalla.

– Jumalanpalveluksia on videoitu ja lähetetty verkossa ja virtuaaliset kirkkokahvimme ovat houkutelleet mukaan muutamia osallistujia ulkomailta saakka, iloitsee Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen.

Pielisensuun seurakunnassa sosiaalisen median kanavat ovat olleet ahkerassa käytössä nuorisotyössä ja myös rippikoulut siirtyivät osittain verkkoon. Varhaiskasvatuksen työntekijät valmistivat lapsiperheille askartelupaketteja ja videotervehdyksiä sekä tarjosivat perheille ulkoiluapua.

– Myös diakoniatyössä korona on haastanut arjen monella tavalla. Kotikäyntejä olemme tehneet mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi olemme avanneet uusia kanavia ihmisten tavoittamiseksi ja tukeneet apua tarvitsevia keskustelun lisäksi apteekki- ja kauppa-asioiden hoitamisessa, Reinikainen kertoo.

Diakonien verkostoja on hyödynnetty keväällä käynnistetyssä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa, joka tukee perheitä ja nuoria saamaan kiinni mahdollisimman hyvästä arjesta ja osallisuudesta poikkeusaikana. Iäkkäämpiä seurakuntalaisia on tänä vuonna muistettu kirjeitse ja puhelimitse.

– Olemme halunneet välittää seurakuntalaisille tietoa siitä, että olemme olemassa heitä varten. Meille on ollut tärkeää säilyttää yhteys ja tuoda toivoa kaiken keskelle sekä auttaa ja tukea siinä, missä voimme. Ja on ollut myös hyvä päästä vaihtamaan ajatuksia puolin ja toisin siitä, mitä on tapahtunut, Reinikainen toteaa.

 


Kontiolahden seurakunnan talous on pysynyt vakaana

Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi tulevan vuoden taloussuunnitelman joulukuun alussa. Kirkollisverokertymä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samoissa lukemissa 2,4 miljoonassa eurossa. Vs. talouspäällikkö Rauni Ikonen näkee Kontiolahden taloudellisen tilanteen tällä hetkellä melko hyvänä, mutta talouden muutoksia on hänen mukaansa seurattava tulevan vuoden aikana.

– Kirkkohallituksen kirkollisveroennusteen mukaan kirkollisverotulomme kasvavat hieman vuonna 2021, mutta sen jälkeen tulot kääntyvät mahdollisesti laskuun. Talouden ennustettavuus on tällä hetkellä kuitenkin epävarmaa koronaviruspandemian vuoksi, Ikonen toteaa.

Kontiolahden seurakunnan palvelut ovat monipuolisia. Papiston lisäksi tehtäviä hoitavat kanttorit, diakoniatyöntekijät, nuorisotyöntekijät, perhetyönohjaajat, lastenohjaajat, kiinteistötyöntekijät sekä hallinnon työntekijät. Osa palveluista tuotetaan yhteistyössä Joensuun seurakuntayhtymän kanssa.

– Ostamme seurakuntayhtymältä ammattikasvatustyön ja perheneuvonnan palvelut. Sairaalasielunhoidon palveluista maksamme jäsenmääräperusteisesti, Ikonen kertoo.

Kontiolahden seurakunnan tulevan vuoden investoinnit ovat pieniä. Muutoksia on tulossa kirkon palohälytysjärjestelmään, lukitukseen ja lämmitysjärjestelmään.

Kirsi Taskinen

Ensi vuoden talousarviossa varaudutaan koronan vaikutuksiin

Tänä vuonna kirkollisveroja arvioidaan kertyvän noin 3–5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Toisaalta myös seurakuntien toimintakulut jäävät tänä vuonna koronan vuoksi tavallista pienemmiksi.

Seurakuntayhtymän vuoden 2021 talousarviossa kirkollisveroja arvioidaan kertyvän 10,6 miljoonaa euroa, joka on 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2020 talousarviossa. Tuloveroprosentti säilyy kuitenkin ennallaan 1,55 prosentissa. Tänä vuonna kirkollisveroja arvioidaan kertyvän noin 3–5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Toisaalta myös seurakuntien toimintakulut jäävät tänä vuonna koronan vuoksi tavallista pienemmiksi, vaikka seurakunnat lisäsivätkin diakoniatyötä ja panostivat erityisesti seurakuntalaisten tavoittamiseen poikkeusaikana.

Talousarviossa on varauduttu vajaan 2,3 miljoonan euron investointeihin. Merkittävimmät vuonna 2021 toteutettavat investoinnit ovat Utran kirkon julkisivun ja vesikaton maalaus sekä meneillään oleva Enon seurakuntatalon rakentaminen. Uuden seurakuntatalon arvioidaan valmistuvan kesäkuussa 2021. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa vuoden 2021 talousarvion joulukuussa.

Seurakuntayhtymän viime vuoden tulos oli ylijäämäinen

Yhtymän tulos oli viime vuonna n. 130 000 euroa ylijäämäinen.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 17.3.2020 yhtymän vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Yhtymän tulos oli viime vuonna n. 130 000 euroa ylijäämäinen. Vuosien 2016-2018 alijäämäisten tilinpäätösten jälkeen talouden tasapainottaminen edellytti tuloveroprosentin nostamista 0,1 prosenttiyksiköllä 1,55 prosenttiin vuodeksi 2019. Viime vuoden kirkollisverokertymä oli noin 11 200 000 euroa.

Joensuun ev.lut. seurakunnissa oli vuoden 2019 lopussa oli 51 700 (2018: 52 130) jäsentä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 67,3 % (68,1 %) joensuulaisista. Vuonna 2019 Joensuun seurakuntiin liittyi 226 (216) henkilöä ja erosi 850 (929) henkilöä.

Ensi vuoden talousarviot hyväksytty

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan 9.12.2019 yhtymän talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2020. Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuusto vahvisti puolestaan seurakunnan ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman kokouksessaan 4.12.2019.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan 9.12.2019 yhtymän talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2020. Ensi vuoden talousarvion mukainen tilikauden ylijäämä on 44 000 euroa. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan vuonna 2020.

Kirkollisverotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna vajaat 11 miljoonaa euroa. Talousarviossa suurin kuluerä on henkilöstökulut, joiden arvioidaan olevan ensi vuonna reilut 8 miljoonaa euroa eli 63,8 prosenttia kaikista käyttötalouden menoista.

Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuusto vahvisti puolestaan seurakunnan ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman kokouksessaan 4.12.2019. Tuloslaskelma-arvion mukaan tilikauden tulos vuodelta 2020 muodostuu noin 156 000 euroa ylijäämäiseksi. Tuloveroprosentti pysyy ennallaan myös Kontiolahden seurakunnassa vuonna 2020.

Kirkollisverotuloja ja valtion avustusta arvioidaan kertyvän 2,58 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaan henkilöstömenot ovat ensi vuonna n. 1,3 miljoonaa euroa.

Kiinteistöjä esitetään myytäväksi

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 23.4.2019 esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle 1,37 miljoonan euron ostotarjouksen hyväksymistä Rantakylässä sijaitsevista Vuokra-Ollilan kolmesta kerrostalosta ja niiden tontin vuokraoikeudesta.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 23.4.2019 esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle 1,37 miljoonan euron ostotarjouksen hyväksymistä Rantakylässä sijaitsevista Vuokra-Ollilan kolmesta kerrostalosta ja niiden tontin vuokraoikeudesta. Korkeimman tarjouksen teki myöhemmin perustettavan yhtiön lukuun Korpinurmi & Haapasalo Kiinteistöt Oy ja Manandwork Oy.

Vuokra-Ollilan kiinteistö tuli myyntiin maaliskuun alussa yhteisen kirkkovaltuuston 3.12.2018 tekemän päätöksen mukaisesti. Lopullisen päätöksen myynnistä tekee seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 10.6.2019.

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle myös purettavan Mutalan kirkon maa-alasta tehdyn ostotarjouksen hyväksymistä. Rakennusliike Rakennus Kosunen Oy teki kiinteistöstä maaliskuun lopussa ostotarjouksen, mikä haetun kaavamuutoksen mukaisen rakennusoikeuden toteutuessa tarkoittaisi 334 650 € myyntihintaa.

Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee asiaa kesäkuun kokouksessaan. Kaupan toteutuminen vaatii myös kirkkohallituksen vahvistuksen. Lisäksi kiinteistön kaavamuutoksen tulee olla lainvoimainen.

 

Sari Jormanainen