Seurakuntayhtymän verkkosivut uudistuvat

Uusilla verkkosivuilla kiinnitetään erityistä huomiota sivujen käytettävyyteen ja saavutettavuuteen.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän verkkosivut uudistuvat 6.4.2020. Uudistuksen myötä verkkosivujen osoite vaihtuu. Uusi osoite on http://www.joensuunseurakunnat.fi.

Uusien sivujen myötä seurakuntayhtymä siirtyy käyttämään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä verkkopohjaa, mikä on räätälöity erityisesti seurakuntien ja seurakuntayhtymien käyttöön.

Uusilla verkkosivuilla kiinnitetään erityistä huomiota sivujen käytettävyyteen ja saavutettavuuteen. Sivut on rakennettu niin, että ne toimivat hyvin myös tableteilla ja älypuhelimilla.

Kolumni: Kärsimyksen jälkeen rakentuva merkitys

Jumala on särkyneiden mielten Jumala myös silloin, kun emme tunnista hänen huolenpitoaan.

Saarelainen Suvi
Suvi Saarelainen. Kuva: KK-kuva.

Paastonaika kuljettaa meitä kirkkovuodessa kohti Jeesuksen kipua ja kärsimystä. Myös ihmiselämän vastoinkäymiset ja haasteet vievät meitä kohtaamaan omassa elämässämme asioita, joita emme soisi kohdattavan.

Tutkimustyöni parissa olen saanut kuunnella ihmisiä, joiden elämä on pysähdyksen tilassa: vakava sairaus on tuonut kärsimyksen todellisuuden osaksi arkea. Kun kuoleman läheisyys koskettaa elämää, on luonnollista aloittaa dialogi Jumalan kanssa: syvin toive on, että kärsimys katoaisi. Jos elämäntilanne ei muutu, ihmismieli saattaa huutaa: ”Missä olet Jumalani? Etkö kuule epätoivoani?” Vastaamattomat kysymykset ja ahdistus täyttävät ajatukset, tunteet, sielun jokaisen sopukan. Hiljaisuus huumaa korvia, vastauksia ei ole.

Äkillinen muutos tai kriisi haastaa elämän merkityksellisyyden kokemusta. Kun elämän tasapaino horjuu, olemassa olevien merkityslähteiden tärkeys korostuu. Ihminen on ihmeellinen olento, sillä tarve ja halu löytää merkitystä elämälle kivun keskellä ovat vahvat. Minua ei koskaan lakkaa yllättämästä, miten monien koettelemuksen jälkeen ihmiset kertovat löytävänsä mielekkyyttä elämään. Arjen synkkyydestä huolimatta jostakin löytyy sitkeys jatkaa seuraavaan hetkeen.

Monelle toivo rakentuu yhdessä jaetuista ajatuk-sista ja kokemuksesta. Tällöin ihmissuhteet ovat keskeisessä asemassa, koska ne koetaan elvyttävinä. Vaikka mielessä pyöriviin kysymyksiin ei välttämättä ole vastauksia, kivun jakaminen antaa voimia jatkaa hetki kerrallaan eteenpäin. Tämän vuoksi on tärkeää tulla kivun ja kärsimyksen kanssa nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi.

Vasta ajan kuluessa saattaa huomata, että ei ollutkaan yksin hengellisissä kamppailuissaan. Jumala on särkyneiden mielten Jumala myös silloin, kun emme tunnista hänen huolenpitoaan. Haasteiden kanssa eläville pääsiäisen sanoma on vahva: kolmiyhteinen Jumala on kärsivien puoleen kääntyvä Jumala. Vaikka ihmisen osa on tässä elämässä jäädä kaiken kattavia vastauksia vaille, meille on annettu toivo, joka kantaa yli kärsimyksen, kivun ja kuoleman.

Suvi-Maria Saarelainen
TT, yliopistonlehtori
suvi.saarelainen@uef.fi

Pääkirjoitus: Toivon tähden

Selviämme tästä yhdessä. Toivon tähden.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän slogan on Toivon tähden. Kylläpä se sopiikin hyvin vallitsevien poikkeusolojen aikaan. Jos jotain, niin toivoa tarvitaan juuri nyt. Viimeisen viikon aikana useat asiat arjessamme ovat muuttuneet. Monesta itsestään selvästä asiasta on tullut sellaista, jota emme voi tällä hetkellä tehdä tai saada.

Vielämuutama viikko sitten olo oli enemmänkin ihmettelevä. Uutisissa oli toki seurattu jo pidemmän aikaa koronavirustilanteen kehittymistä. Tilanne tuntui vakavalta, mutta ehkä vielä hieman etäältä. Itsestään selvää oli, että käsi- ja yskimishygieniaan on kiinnitettävä huomiota. Arki jatkui kuitenkin lähes normaaliin tapaan. Tilanne muuttui nopeasti eduskunnan hyväksyttyä valmiuslain. Suomi siirtyi poikkeusoloihin.

Lapset eivät menneet enää normaaliin tapaan kouluun, yli 70-vuotiaita kehotettiin pysymään kotona, yli 10 ihmisen kokoontumiset kiellettiin ja kaikenlaista tarpeetonta liikkumista suositeltiin vältettävän. Uutiset kertoivat edelleen koronavirustilanteen kehittymisestä, mutta lähes yhtä suuret olivat uutiset siitä, että kauppojen hyllyt olivat tyhjentyneet hamstrauksen myötä. Huoli ja pelko lisääntyivät. Ja ne lisääntyvät yhä.

Silloin kun huoli painaa ja pelko ahdistaa, moni hakee lohtua toisen ihmisen läheisyydestä. Nyt läheisyys on haettava muilla tavoin kuin kasvotusten kohtaamalla. Presidenttimme Sauli Niinistö antoi oivan ohjeen: ”Ottakaa fyysistä etäisyyttä ja henkistä läheisyyttä toisiinne.” Selviämme tästä yhdessä. Toivon tähden.

Sari Jormanainen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
sari.jormanainen@evl.fi

Kohti pääsiäistä – kulje matka palmusunnuntaista pääsiäismaanantaihin

Monen perinteenä on käydä kirkossa hiljaisella viikolla ja pääsiäisenä. Nyt kun se ei ole mahdollista, on hyvä hetki tarttua Raamattuun ja virsikirjaan. Kulje hiljaisen viikon matkaa päivä kerrallaan kotisohvalta käsin oheisen materiaalin avulla.

Monen perinteenä on käydä kirkossa hiljaisella viikolla ja pääsiäisenä. Nyt kun se ei ole mahdollista, on hyvä hetki tarttua Raamattuun ja virsikirjaan. Kulje hiljaisen viikon matkaa päivä kerrallaan kotisohvalta käsin oheisen materiaalin avulla.

 

Jeesus ratsastaa aasilla, ihmiset heiluttavat palmunoksia ja laskevat vaatteita tielle.
Palmusunnuntai. Kuva: Anniina Mikama.

Palmusunnuntai, 5.4.2020
Kunnian kuninkaan alennustie

Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat.

Päivän tekstit:
Ps. 22:2-6 tai Ps. 118:26-29, Jes. 50:4-10 tai Sak. 9:9-10, Fil. 2:5-11 tai
2. Kor. 2:14-17, Joh. 12:1-8

Virret: 60, 3, 54, 15, 58, 299:1-6, 61


 

 

 

Piirroskuvassa Jeesus rukoilee öisessä Getsemanessa, opetuslapset nukkuvat, taustalla näkyy sotilaat, jotka ovat tulossa ottamaan kiinni Jeesuksen.
Jeesus Getsemanessa. Kuva: Anniina Mikama.

Hiljaisen viikon maanantai, 6.4.2020
Jeesus Getsemanessa

Hiljaisen viikon maanantain evankeliumitekstissä Juudas kavaltaa Jeesuksen, ja Jee-sus vangitaan. Hänet viedään ensin Hannasin kuultavaksi ja sitten ylipappi Kaifaan luo. Pietari kieltää kolmesti Jeesuksen.

Päivän tekstit: Ps. 102:2-10, Jer. 18:19-20, 1. Piet. 2:21-24, Joh. 18:1-27

Virret: 56, 77, 121, 315

 


 

 

 

 

Piirroskuvassa Jeesus seisoo ylipapin edessä kuulusteltavana.
Jeesus tutkittavana. Kuva: Anniina Mikama.

Hiljaisen viikon tiistai, 7.4.2020
Jeesus tutkittavana

Hiljaisen viikon tiistain evankeliumitekstissä Jeesus tuodaan ylipappi Kaifaan luota Pila-tuksen luo. Pilaltus kuulustelee Jeesusta.

Päivän tekstit: Ps. 69: 2-5 (7-10),
Jes. 52:13-15, 1. Kor. 1:18-19, Joh. 18:28-40

Virret: 57, 74, 76

 

 


 

 

 

 

 

Piirroskuvassa Pilatus esittelee Jeesusta palatsinsa parvekkeelta vihaiselle kansanjoukolle. Jeesus on puettu orjantappurakruunuun ja häntä vartioi sotilas.
Jeesus tuomitaan. Kuva: Anniina Mikama.

Hiljaisen viikon keskiviikko, 8.4.2020

Jeesus tuomitaan
Hiljaisen viikon keskiviikon evankeliumiteksti käsittelee Pilatuksen toimintaa kansan painostuksen alla sekä Jeesuksen luovuttamisen ristiinnaulittavaksi.

Päivän tekstit: Ps. 69:17-23 (30-34), Jes. 49:1-6, Room. 5:6-11, Joh. 19:1-16

Virret: 62, 71, 80

 

 


 

 

 

 

 

Piirroskuvassa ensimmäinen ehtoollinen. Jeesus murtaa leipää opetuslastensa ympäröimänä. Etualalla Juudas katsoo Jeesuksesta poispäin.
Pyhä ehtoollinen. Kuva: Anniina Mikama.

Kiirastorstai, 9.4.2020

Pyhä ehtoollinen
Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen.

Päivän tekstit:
Ps. 111:2-5, 2. Moos. 24:4-11, 1. Kor. 11:23-29, Joh. 13:1-15

Virret:
300, 227, 220, 221, 222

 


 

 

 

 

 

Piirroskuvassa Jeesus on ristiinnaulittuna keskimmäisellä ristillä, molemmilla puolillaan ristiinnaulittuna Raamatun kertomuksen mukaisesti ryövärit. Jeesuksen lähimmät itkevät ristin juurella, sotilas vartioi Jeesusta keihäs ojennettuna. Jeesuksen käsistä, jaloista ja rinnasta vuotaa veri.
Jumalan karitsa. Kuva: Anniina Mikama.

Pitkäperjantai 10.4.2020

Jumalan Karitsa
Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan.

Päivän tekstit: Ps. 22:7-20, Jes. 53, Hepr. 5:7-10 tai Gal. 6:14, Joh. 19:16-30

Virret: 67, 75, 78 , 63, 66, 68, 70, 72

 


 

 

 

 

 

Piirroskuvassa Jeesuksen haudalle on tullut naisia voitelemaan Jeesuksen ruumista, mutta Jeesus ei olekaan haudassa, vaan haudalla onkin enkeli.
Kristus on ylösnoussut. Kuva: Anniina Mikama.

Pääsiäispäivä, su 12.4.2020

Kristus on ylösnoussut!
Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakun-nassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Kristus on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.

Päivän tekstit: Ps. 118:15-23 (24), Hoos. 6:1-3 tai Hes. 37:1-14, 1. Kor. 15:12-22, Joh. 20:1-10

Virret: 84, 91, 101, 105, 85, 92, 96

 


 

 

 

 

 

Piirroskuvassa opetuslapset istuvat pöydän ääressä hämmästyneen näköisenä, koska he tunnistavat Jeesuksen, jonka piti olla kuollut, kun tämä alkaa jakaa ehtoollusta. Jeesuksen käsissä näkyvät vielä ristiinnaulitsemisen jäljet kun hän murtaa leipää.
Kirkkovuoden kuvat. 2. pääsiäispäivä.

2. pääsiäispäivä, 13.4.2020

Ylösnousseen kohtaaminen
Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan.

Päivän tekstit: Ps. 16:8-11, Ps. 31:20-23, 2. Kor. 5:15-21, Joh. 20:11-18

Virret: 95, 98, 99, 102, 103, 93, 476

 


 

SANA: Jeesus astui kuolon vaivaan avatakseen meille taivaan, meidän tähden kärsi niin – virsi 80:3

Kärsimyksen kohtaaminen ei ole helppoa. Saatamme hädissämme selittää kaiken tuskan pois, emmekä halua nähdä kärsimystä itsessä tai toisissa.

Kärsimyksen sunnuntaina laskeudumme syvemmälle paastonaikaan, joka kestää hiljaisen viikon loppuun. Jeesus valmistautuu tulevaan kohtaloonsa.

Paastonaikana meillä on mahdollisuus tarkastella elämäämme, karsia siitä pois turhia asioita ja keskittyä olennaiseen. Pohdinnassa on suhde Jumalaan, lähimmäisiin, itseen ja luomakuntaan. Näitä pohtiessa huomaamme, että elämä ei ole aina helppoa. Eteemme tulee asioita, joita emme voi ylittää, alittaa, emmekä kiertää. Kärsimys on tällainen asia. Se tulee vastaan ja on kohdattava vaikka ei haluaisikaan. Mitä voimme tehdä, kun tämä kärsimyksen möykky on osa omaa elämää?

Jeesus kantoi omaa möykkyään sisällään. Se ahdisti häntä. Jeesus tiesi miksi näin piti käydä ja ehkä tieto poisti häneltä turhia pelkoja. Jeesusta ei kiinnostanut fariseusten varoitus Herodeksesta ja hänen suunnitelmistaan, koska hän tiesi milloin ja missä hänen aikansa tulisi täyteen. Se aika ei ollut vielä. Hän käskikin fariseusten välittää tylyt terveiset Herodekselle.

Mutta me emme tiedä tulevaa. Opetuslapsetkaan eivät ymmärtäneet, mitä on tapahtumassa. Jeesus kyllä kertoi heille siitä ja hän pyysi opetuslapsilta tukea: Olen kuoleman tuskan vallassa, odottakaa tässä ja valvokaa kanssani. Mekin saamme pyytää tukea ja apua läheisiltämme ja auttaa kärsiviä lähimmäisiämme.

Kärsimyksen kohtaaminen ei ole helppoa. Saatamme hädissämme selittää kaiken tuskan pois, emmekä halua nähdä kärsimystä itsessä tai toisissa. Ahdistuksen keskellä voi olla hankalaa ottaa rohkaisua ja apua vastaan, koska meillä ei ole Jeesuksen tavoin tietoa mitä meille tapahtuu. Myös luottamuksemme Jumalaa ja elämää kohtaan voi horjua. Jeesus rukoili: ”Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi”.

Ihmisen ei tarvitse olla jalo kärsimyksessään, mutta jos hyväksymme, että koko elämämme on Jumalan käsissä, uskallamme kohdata myös tuskan. Jumala on läsnä ja kantaa silloinkin kun hän tuntuu olevan poissa, ja silloinkin kun emme itse jaksa edes rukoilla. Jeesuksen ylösnousemus tuo meille toivoa kärsimyksen keskelle. Vaikka luulemme että kaikki on menetetty, pilkahtaa jostain esiin toivon säde.

Eija Majasaari
pastori

Enon uuden seurakuntatalon rakennushanke etenee

Hankkeen kustannusarvioksi on muodostunut 2 466 538 euroa.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan myös Enon seurakuntatalon päivitetyn kustannusarvion. Joulukuussa hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan Enoon rakennetaan uusi yksi kerroksinen seurakuntatalo. Tällä hetkellä Enon seurakunta toimii väliaikaistiloissa vanhalla kunnantalolla.

Pohjois-Karjalan hankintatoimen toteuttaman kilpailutuksen kautta saatujen osatarjousten perusteella hankkeen kustannusarvioksi on muodostunut 2 466 538 euroa. Hankkeen pääurakoitsijaksi valittiin Savon Julkisivurakennus Oy.

Seurakuntayhtymän viime vuoden tulos oli ylijäämäinen

Yhtymän tulos oli viime vuonna n. 130 000 euroa ylijäämäinen.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 17.3.2020 yhtymän vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Yhtymän tulos oli viime vuonna n. 130 000 euroa ylijäämäinen. Vuosien 2016-2018 alijäämäisten tilinpäätösten jälkeen talouden tasapainottaminen edellytti tuloveroprosentin nostamista 0,1 prosenttiyksiköllä 1,55 prosenttiin vuodeksi 2019. Viime vuoden kirkollisverokertymä oli noin 11 200 000 euroa.

Joensuun ev.lut. seurakunnissa oli vuoden 2019 lopussa oli 51 700 (2018: 52 130) jäsentä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 67,3 % (68,1 %) joensuulaisista. Vuonna 2019 Joensuun seurakuntiin liittyi 226 (216) henkilöä ja erosi 850 (929) henkilöä.

Supersankarit maailman pelastajina

Supersankarit ovat ottaneet paikkansa antiikin sankareiden ja kristinuskon hahmojen rinnalla. Popkulttuurissa on jo vuosia eletty supersankaribuumia, sanoo teologian tohtori Joona Salminen.

Supersankarit ovat ottaneet paikkansa antiikin sankareiden ja kristinuskon hahmojen rinnalla. Popkulttuurissa on jo vuosia eletty supersankaribuumia, sanoo teologian tohtori Joona Salminen.

Osa orjantappurakruunua kantavan Kristuksen kasvoista. Kristus katsoo suoraan kameraan vakavana, kasvoilla on verta ja likaa.
”Monien messiashahmojen joukossa vain yksi messias on ylitse muiden. Supersankarit varmistavat voimakeinoin ja usein näyttävästi pullistellen, että hyvä ja oikeudenmukaisuus voittavat. Kristuksen pelastustyö tapahtuu toisella tavalla”, kirjoittaa Janne Villa. Kuva: iStock/inhausecreative

Populaarikulttuuri on täynnä eri uskontoperinteisiin luokiteltavia ilmiöitä, ennustuksia, paholaisia, uhkaavia maailmanloppuja ja hyvän puolelle liittoutuvia pelastajia. Supersankareiden joukossa on uskontojen keskushenkilöitä muistuttavia hahmoja. Kristillisen perinteen läpi katsottuna monet supersankarit saavat esimerkiksi Jeesuksen ja pyhimysten piirteitä”, kertoo teologian tohtori Joona Salminen.

Modernin supersankarikerronnan juuret palautuvat 1900-luvun alkupuoliskolle. Naiset ovat edelleen vähemmistössä. Ihmenainen-sarjakuvan inspiroima

Wonder Woman -elokuva esitteli Dianan, joka ensimmäisen maailmansodan aikana teki sankaritekoja taistellessaan saksalaisia vastaan.

”Monille katsojille on ollut tärkeää nähdä nainen sankarina. Elokuva on puhunut naisten emansipaation eli vapautumisen puolesta monin tavoin”, Joona Salminen kommentoi.

Vähemmistöjä sankareissa

Supervakooja James Bond on ollut valkoisen maskuliinisen ylivallan ja suvereeniuden ilmentymä. Viimeisissä elokuvissa on käsitelty Bondin haavoittuvuuksiakin.

”Naiset eivät ole vain hyvältä näyttävän objektin tai pelastettavan Bond-tytön roolissa, ja pahiksissakin nähdään inhimillisyyttä.”

Mustien tähdittämä supersankarielokuva Black Panther on ollut Joona Salmisen mukaan vaikuttava erityisesti tummaihoiselle yleisölle. X-Men -elokuvasarjassa supersankarien joukkoon liittyvät mutantit. Salminen pitää sarjan suurena teemana erilaisuuden käsittelyä ja hyväksymistä.

”Ajan henkeen kuuluu erilaisten vähemmistöjen entistä vahvempi edustus supersankareiden joukossa.”

Pahan valta on rajallista

Kauhuelokuvista Joona Salminen nostaa esiin Painajainen Elm Streetillä -elokuvasarjan Freddy Kruegerin. Eräässä kohtauksessa murhaaja ja naisuhri painivat, mikä on kuva henkisestä kamppailusta viitaten Raamatun Jaakobin painiin ja kristinuskon varhaiseen askeettiseen kirjallisuuteen. Toisaalta se kuvaa paholaisen mellastamista – Jumalan sallimuksella: mahti on kuitenkin murrettu.

”Kauhu ja yliluonnollinen kiinnostavat katsojia, jotka kokevat, etteivät hallitse elämäänsä vaan näkevät ulkopuolisten voimien, esimerkiksi terrorismin tai talouskriisin, saavan rellestää tahtonsa mukaan”, Salminen arvioi. Samalla vahva länsimainen usko yksilöön näkyy: sankarit nousevat puolustamaan hyvää.

”Yleisö vetää voimattomuuden ja toimettomuuden tunnetta turpaan supersankareiden kanssa. Katsojalle tulee voimaantunut olo: jotain täällä voi vielä tehdä!”

Hyvän voima hauraassa paketissa

Monien messiashahmojen joukossa vain yksi messias on ylitse muiden. Supersankarit varmistavat voimakeinoin ja usein näyttävästi pullistellen, että hyvä ja oikeudenmukaisuus voittavat. Kristuksen pelastustyö tapahtuu toisella tavalla.

”Kristillisessä perinteessä hyvä on huomaamatonta, pieniä rakkauden tekoja, itsensä kieltämistä ja toisten osaan asettumista, jota toki näkyy supersankareillakin.”

”Hyvän voima on hauraassa ja heikossa paketissa. Paavali sanoi, että voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Kristus voittaa heikkona, ruoskittuna ja häväistynä”, kuvaa tutkija-pappi Salminen.

Harry Potter supersankarina ja pelastajahahmona

Tällä vuosituhannella monen tajuntaan eniten vaikuttanut supersankari on J.K. Rowlingin luoma Harry Potter. Kaunokirjallisesti ja eettisesti korkeatasoinen sarja kolahti lapsiin ja nuoriin.

Yliluonnollisia ominaisuuksia ja voimia saanut supersankari Potter on olemukseltaan ja tunne-elämältään ikäänsä vastaava, inhimillinen ja helposti samaistuttava. Hän tarvitsee ystävien ja aikuisten tukea. Toisaalta hän on pelastajahahmo, ja hänetkin yritettiin tappaa Jeesuksen lailla jo lapsena.

Taistelu persoonallista pahaa ja pimeyden voimia vastaan kuuluu keskeisesti Potter-saagaan. Käärmemäinen Voldemort on siirtynyt ”tavallisen pahuuden” tuolle puolen absoluuttiseen pahaan. Rahtukin katumusta saattaisi riittää parannuksen tekoon, mutta Pimeyden Lordi ei pysty paatumukseltaan enää katumaan tekojaan.

Teoksen teologia on klassisten satujen tavoin niin yksinkertainen, että lapsikin ymmärtää, kenen joukoissa haluaa seistä. Tavikset joutuvat valitsemaan, antavatko he pirulle pikkusormensa vai pysyvätkö hyvän puolella silloinkin, kun se saattaa tulla kalliiksi tai maksaa hengen.

Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema

Päätösosassa on paljon temaattisia yhteyksiä pääsiäisen suureen kertomukseen uhrautuvasta rakkaudesta. Potterin vahvin ase on hänen myötätuntonsa ja rakkautensa. Hän on valmis antamaan henkensäkin, jotta toiset pelastuisivat pahan kynsistä ja saisivat elää.

Harry ja Hermione käyvät kirkonkellojen soidessa Harryn vanhempien haudalla. Hautakivessä siteerataan Paavalia (1. Kor. 15), joka puhuu kuolleiden ylösnousemuksesta: ”Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.”

’”Se ei tarkoita kuoleman kukistamista sillä tavalla kuin kuolonsyöjät tarkoittavat sitä’, Hermione sanoi lempeällä äänellä. ’Se tarkoittaa… Sinähän tiedät… tuonpuoleista elämää. Kuoleman jälkeistä elämää’”, J. K. Rowling antaa ihastuttavan sankarittarensa sanoa.

Potter luopuu siitä vallasta, jota hänelle tarjotaan. Hänen tuskainen matkansa kiellettyyn metsään Voldemortin uhriksi – ja tämän tuhoajaksi – vertautuu Jeesukseen Getsemanen puutarhassa. Läheiset ovat lohduttajina viimeisellä matkalla. Lähestytään pääsiäisdraaman kovaa ydintä.

Janne Villa

 


Paasto paljastaa sisäisen antisankarin

Kaduttaako jokin? Lupaava alku paastolle!

Morkkis on mahdollisuus. Se tsemppaa taistoon pahoja tapoja vastaan. Moraalisesta ja hengellisestä alennustilasta pääsee vain ylöspäin.

Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä Raamatusta, jossa tuhkan ripotteleminen pään päälle on vertauskuva katumuksesta ja parannuksen teosta. Yritys olla oman elämänsä supersankari ei ole mennyt ihan putkeen.

Paastoa voi verrata riippuvuuksien vankilasta tai synnin orjuudesta vapautumiseen. Synti erottaa ihmiset toisistaan ja Jumalasta. Paasto on tuhlaajapoikien pyrkimystä palata yhteyteen ja rakkauteen.

Kristillinen paasto ei siis ole sisäisen sankarin oman navan ympärillä pyörimistä. Kyseessä ei ole uskonnollinen suoritus tai sankariteko, jolla saadaan Ylituomarilta bonuspisteitä. Siksi kilvoittelullaan ei kannata kehuskella.

Päämääränä ei ole moraalisen mielihyvän hankkiminen, vaan kääntyminen kohti Kristusta ja toisia ihmisiä. Mikäli on profeetta Jesajaa ( 58: 1–9 ) uskominen, omaa etua etsivä paastoaja voi unohtaa antaa nälkäiselle omastaan ja ravita sen, joka kärsii puutetta.

Nasaretin mies kutsuu ”kaappihyviä” sanoista tekoihin, muotoili runoilija Tommy Tabermann. Arjen enkeli ei saisi mitään hyvää aikaiseksi, jos hän uskoisi uskoa, toivoa ja rakkautta myyräntyökseen nakertavien lannistajien lauseen: ”Eihän yksi ihminen voi vaikuttaa…”

Sielua syväpuhdistava paasto yhdistää pääsiäistä kohti matkaavat kristityt mielenmuutoksen rintamaan. Se ei ole vain taistelua velttoa ruumista tai mieltä vastaan vaan positiivista ponnistelua paremman elämän ja maailman puolesta.
Paasto ei pelasta, mutta se voi harjaannuttaa hyveisiin ja opettaa olennaiseen keskittymistä sekä kiusausten voittamista. Kukin kilvoittelija ja itsensä tutkiskelija määrittelee omaan pirtaansa sopivat paastosäännöt ja kehityshaasteet.

 

Janne Villa


”Teen taidetta, olen siis olemassa”

Joensuulainen kuvataiteilija Satu Laaninen teki pit-kään valoisia töitä lapsista ja kasveista. Vaikeiden vuosien myötä Laani-selle kasvoi valmius lähestyä myös synkempiä aiheita.

SATU LAANINEN. Joensuulainen kuvataiteilija Satu Laaninen teki pitkään valoisia töitä lapsista ja kasveista. Vaikeiden vuosien myötä Laaniselle kasvoi valmius lähestyä myös synkempiä aiheita.

Kuvataitelija Satu Laaninen seisoo tiiliseinän edessä ja pitää käsissään kahta valokuvateostaan. Valokuvateoksissa on naishahmot talvisessa maisemassa.
Viimeisimmän näyttelynsä kuvissa Satu Laaninen kokee osuneensa sellaisiin tilanteiden rakoihin, joissa yllättäen tavoittaa ihmisen sellaisena kuin hän on, ilman poseeraamista. – Kuvattavat paljastavat itsestään paljon. Välillä kuitenkin mietin, että jokin kuva kertoo silti melkein enemmän itsestäni kuin kuvattavasta, sanoo Satu Laaninen, joka siviilissä tunnetaan myös nimellä Satu Niemi. Kuva: Virpi Hyvärinen

1. KUTSUMUS. Olen tiennyt lapsesta asti, että taitelijaksi tuleminen on minulle välttämätöntä. Taiteen tekeminen on minulle sisäinen pakko – ei itsensä toteuttamista. Jos en tee taidetta, en ole olemassa. Itseäni toteutan puutarhassa ja kirjoittamalla kirjablogia. Siviilissä olen suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kolmannen polven rantakyläläinen.

2. SERIGRAFIA. Kuvataiteilijan opinnoissani erikoistuin taidegrafiikkaan. Lempitekniikkani on serigrafia. Se sopii minulle, koska olen vauhdikas enkä jaksa esimerkiksi puhdistaa kuparilaattaa joka vedoksen välissä, vaan nautin siitä, kun työt syntyvät vedostusvaiheessa nopeasti. Lisäksi olen pitkään myös valokuvannut. Uutena tekniikkana olen aloittanut juuri ruiskumaalauksen.

3. AIHEET. Työni ovat pitkään olleet aika valoisia. Minulla oli monta vuotta sellaista, että melkein kaikki asiat ahdistivat, enkä halunnut käsitellä niitä taiteen keinoin. Piirsin sen, mikä jäi jäljelle – lähinnä kasveja ja lapsia. Töihini liittyy myös paljon viittauksia muihin taideteoksiin ja kirjallisuuteen. Nyt kun asiat eivät enää sillä tavalla ahdista ja masenna, odotan, että saisin sitä synkempääkin puolta ulos itsestäni. Koska sitäkin minussa on.

4. NÄYTTELYT. Olen järjestänyt viime vuosina useita näyttelyitä Joensuussa. Viimeisin näyttelyni oli tammikuussa Galleria Kohinassa esillä ollut valokuvanäyttely Haavoja ja aikaa. Noissa kuvissa pää-sin yhteen lempilähestymistapaani, mustaan huumoriin, ja käsittelin kuvissa myös tummempia teemoja: irrallisuutta, masennusta ja lapsen menettämisen pelkoa. Selkeä lähtökohta töissäni on aina myös kehopositiivisuus.

5. INTUITIO. Olen tekijänä tosi intuitiivinen. Jos joku kuva onnistuu, on usein kyse siitä, että saan intuitioni piirrettyä paperille. Eniten tekemistä estää jäätävä itsekritiikki. Yritän harjoitella sitä, että voin tehdä joskus jotakin ihan hömppää. Tulevaisuudelta toivon, että saisin tehtyä entistä enemmän töitä ottamalla uusia ideoita alitajunnassa paperille asti. Minulla on vuosikausia kyteneitä ideoita, jotka haluaisin visualisoida.

Virpi Hyvärinen

Tuomasmessu 30 vuotta Joensuussa

Epäilevän Tuomaan mukaan nimetty tuomasmessu on avarahenkinen luterilainen jumalanpalvelus, jossa yhdistyvät arkielämän kysymykset, rukous, vanhan kirkon traditio ja mukaansatempaava musiikki.

Kuvakollaasi, jossa yksi kuva saarnaa pitävästä rovasti Aune-Inkeri Keijosesta, yksi kuva Rantakylän tuomasmessuun kokoontuneista ihmisistä ja Arepa-kuorosta sekä yksi kuva tuomasrististä ja sytytetyistä tohuksista saviastiassa.
Rantakylän kirkolla vietettiin tuomasmessua viimeksi sunnuntaina 16.2. Messussa saarnasi rovasti Aune-Inkeri Keijonen (vas.). Kuvat: Virpi Hyvärinen

Maaliskuun 7. päivä 2020 tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Joensuussa vietettiin ensimmäistä kertaa tuomasmessua. Kahta vuotta aiemmin Helsingissä syntynsä saanut, suureen suosioon noussut uudenlainen jumalanpalvelus rantautui Joensuuhun paikallisten seurakuntien työntekijöiden aloitteesta.

Ensimmäisessä Joensuun tuomasmessussa saarnasi yksi Helsingin tuomasmessun pe-rustajista, pastori Olli Valtonen. Täkäläisen Tuomasmessun 30-vuotisen historian ympyrä sulkeutuu sunnuntaina 15.3.2020 Rantakylän kirkossa, kun sama mies, sosiaalineuvos Olli Valtonen, saarnaa juhlamessussa.

Vetävä ja koskettava musiikki luo messulle omaleimaisen ilmeen

Mutta mikä tämä pyöreitä vuosiaan viettävä tuomasmessu oikeastaan on? Kyseessä on luterilainen, ilta-aikaan vietettävä ehtoollisjumalanpalvelus, joka on saanut nimensä Raamatun ”Epäilevästä Tuomaasta”. Nimellä halutaan tuoda esiin tilaisuuden helppoa lähestyttävyyttä kaikenlaisille ihmisille. Tavallisesta sunnuntaiaamun jumalanpalveluksesta tuomasmessu poikkeaa paitsi ajankohdaltaan, myös toteuttamistavoiltaan ja tunnelmaltaan.

Yksi omaleimainen tekijä tuomasmessussa on vetävä hengellinen musiikki, joka koostuu muun muassa tuomaslauluista ja moderneista virsisovituksista. Joensuussa, Rantakylän kirkolla kerran kuukaudessa vietettävien tuomasmessujen musiikista vastaa kanttori Janne Piipponen yhdessä nuorista aikuisista koostuvan Arepa-kuoron ja orkesterin kanssa.
– Eräs tuomasmessun löytänyt nuori aikuinen sanoi, että hän on kaivannut ”tavallisiin” kirkon messuihin enemmän iloa, ja nyt hän on löytänyt tämän ilon näistä messuista, kertoo tuomasmessuja Joensuuhun tuomassa ollut rovasti Aune-Inkeri Keijonen.

Rukousalttareilla tuohuksia, rukouskiviä, esirukoilijoita ja lappuja joille kirjoittaa oma rukous

”Perusjumalanpalveluksesta” tuomasmessu poikkeaa myös siltä osin, että messun rukousjakso on tavallista monipuolisemmin toteutettu. Se tarjoaa kirkkoon tulijalle monia osallistumisen mahdollisuuksia. Toisaalta messussa voi myös vain istua penkissä ja laulaa – tai vain olla läsnä.

Aune-Inkeri Keijoselle tuomasmessu onkin ennen kaikkea rukousmessu, jossa pyhä ja arki koskettavat konkreettisesti toisiaan.
– Myös liike on rukousta. Tuomasmessussa voi lähteä liikkeelle rukousjakson aikana sytyttämään rukouskynttilöitä, kirjoittamaan lapulle rukouspyyntöjä ja tulla öljyllä voideltavaksi rukousalttarille. Myös lyhyeen sielunhoidolliseen keskusteluun, henkilökohtaiseen synninpäästöön ja siunaukseen on aina mahdollisuus, hän kertoo.
– Uutena mahdollisuutena messuun ovat tulleet rukouskivet. Yhdellä rukousalttarilla on vesimalja, johon voi pudottaa erivärisiä kiviä sen mukaan, millaisen asian haluaisi tuoda yhteisessä rukouksessa kannetuksi Jumalan eteen, kertoo Keijonen.

Vapaaehtoistehtäviä iltateen keittämisestä ehtoollisen jakamiseen

Rantakylän tuomasmessuista tällä hetkellä vastaava rovasti Anna Holopainen nostaa näiden messujen erityispiirteenä esiin myös sen, että messu syntyy poikkeuksellisen vahvasti vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin.
– Meillä sitä tekee noin 20 henkilön joukko vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Kuka tahansa voi tulla vapaaehtoistetäviin. Tehtäviä on monenlaisia alkaen kirjojen jakamisesta ja iltateen keittämisestä öljyllä voitelemiseen ja ehtoollisen jakamiseen. Jokaiseen tehtävään annetaan tukea ja ohjausta tarpeen mukaan. Tehtävään ei tarvitse sitoutua, vaan siinä voi palvella vaikka vain yhden messun ajan, rohkaisee Holopainen.

Rantakylän tuomasmessuun kuuluvat joka kerta myös seurakunnan järjestämä lastenkaitsenta sekä kaikille yhteinen iltatee messun jälkeen seurakuntasalissa.


Juhlakevään messut Rantakylän kirkossa

• Juhlamessu su 15.3. klo 18, saarnaa sosiaalineuvos Olli Valtonen.
• Juhlakevään muut tuomasmessut: Pääsiäisyön tuomasmessu la 11.4. klo 22 (saarna Anna Holopainen), tuomasmessu su 3.5. klo 18.

Virpi Hyvärinen