Kirkon ympäristödiplomi on Kirkkohallituksen myöntämä todistus seurakuntayhtymälle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta jatkuvasti paremmaksi.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä hakee jatkoa nykyiselle ympäristödiplomilleen vuosiksi 2021–2025. Diplomin uusiminen on edellyttänyt laajan sisäisen ympäristökatselmuksen tekemistä vuonna 2020 ja seurakuntayhtymän ympäristöohjelman auditointia alkuvuodesta 2021. Kirkkohallitus myönsi ympäristödiplomin Joensuun seurakuntayhtymälle ensimmäisen kerran joulukuussa 2010.
Kirkon ympäristödiplomi on Kirkkohallituksen myöntämä todistus seurakuntayhtymälle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta jatkuvasti paremmaksi. Se on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka avulla pyritään edistämään ympäristöasioiden hoitoa.
Ympäristökysymykset ovat jo pitkään olleet keskeisesti esillä seurakuntien toiminnassa ja ne linkittyvät vahvasti luomisen teologiaan.
Käännöstekstin muotoilussa on mietitty, miten teksti toimii kännykän pienellä näytöllä, käyttöliittymässä selaillen ja hypellen.
Suomessa julkaistiin 22.10.2020 Uuden Testamentin käännös, joka on kansainvälisesti tarkasteltuna raamatunkäännöstyön uranuurtaja. UT2020 on ensimmäinen raamatunkäännös, joka on tehty alkukielestä suoraan mobiilikäyttäjälle. Samalla se on ensimmäinen käyttäjäkeskeinen raamatunkäännös.
UT2020 on suomennettu 2020-luvun ihmisille, jotka elävät arjessaan jo täysin digimaailmassa.
– Käännös on kuitenkin tehty virallisen käännöksen rinnalle, ei korvaamaan sitä, toteaa UT2020-projektin vetäjänä toiminut Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari Kirkon viestinnän tiedotteessa.
Käännöstekstin muotoilussa on mietitty, miten teksti toimii kännykän pienellä näytöllä, käyttöliittymässä selaillen ja hypellen. Tekstin muotoilua on ohjannut myös se, että sen tulee toimia samaan aikaan sekä luettuna, puhuttuna että kuultuna.
UT2020:ssa merkityksiä on häivytetty mahdollisimman vähän uskonnollisten erityistermien tai vanhojen, yleiskielelle vieraiden sanojen taakse. Kääntämistä on ohjannut nykysuomalaisten, etenkin 15–25-vuotiaiden kielentaju. Kuvitteellinen mallilukija ”Elisa” on parikymppisen lukijan prototyyppi, joka luotiin erilaisten tutkimusten pohjalta.
Uusi käännös on Joensuun seurakunnista käytössä Kirkkoraamatun rinnalla jo ainakin Rantakylässä. Pastori Anna Holopainen kertoo pyytävänsä rippikoululaisiaan lataamaan kännykkäänsä Piplia-appin, koska sitä käytetään rippikoulussa.
– Olen käyttänyt UT2020-käännöstä myös saarnassa ja raamattupiirissä. Etenkin silloin, kun raamatunkohta on ollut vaikea ymmärtää, olen katsonut, miten se on käännetty UT2020-käännöksessä.
UT2020-käännöksen on tehnyt iso joukko akateemisesti ansioituneita asiantuntijoita. Käännöstyön ekumeeninen ohjausryhmä luki ja kommentoi tekstiä prosessin alusta loppuun asti.
UT2020 löytyy luettavana ja kuunneltavana versiona Piplia-sovelluksesta, jonka voi ladata Google Playsta tai Apple Storesta. Audioversion lukija on näyttelijä Krista Kosonen.
Luo arkkitehdit Oy on oululainen vuonna 2014 perustettu arkkitehtitoimisto, jonka ydinosaamista on puurakentaminen sekä ympäristöä kunnioittava täydennysrakentaminen.
Kiihtelysvaaran uuden kirkon suunnittelijaksi on valittu oululainen Luo arkkitehdit Oy, joka aloittaa kirkon suunnittelutyön kevään aikana. Päätöksen suunnittelijasta teki Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto kokouksessaan 23.3.2021. Arkkitehtikilpailutusta hoiti Pohjois-Karjalan hankintatoimi Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän toimeksiannosta.
Kiihtelysvaaran kirkon rakennushankkeessa on kyse kulttuurihistoriallisesti merkittävästä rakennuspaikasta, joten kilpailutuksen osallistujille asetettiin tarkat kriteerit. Kriteerien perusteella arvioitiin mm. kokemusta kirkollisten rakennusten suunnittelusta, puurakentamisesta sekä monitoimitilojen rakentamisesta.
Luo arkkitehdit Oy on oululainen vuonna 2014 perustettu arkkitehtitoimisto, jonka ydinosaamista on puurakentaminen sekä ympäristöä kunnioittava täydennysrakentaminen. Yrityksellä on kokemusta myös seurakuntatilojen suunnittelusta.
Muutos edelliseen vuoteen oli vain -0,3 prosenttia, vaikka viime syksynä kirkollisverotulojen arvioitiin koronapandemian talousvaikutusten johdosta putoavan Suomessa noin 3–5 prosenttia.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän viime vuoden tilinpäätöksen mukaan seurakuntayhtymälle tilitettiin vuoden 2020 aikana kirkollisveroja 11 160 592 euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli vain -0,3 prosenttia, vaikka viime syksynä kirkollisverotulojen arvioitiin koronapandemian talousvaikutusten johdosta putoavan Suomessa noin 3–5 prosenttia.
Koronapandemia on vaikuttanut seurakuntayhtymän ja seurakuntien toimintaan maaliskuusta 2020 alkaen. Vuonna 2020 koronarajoitusten voimassaollessa töitä tehtiin joustavasti yli yksikkö- ja tehtävärajojen. Erityisesti panostettiin diakoniatyöhön sekä erityisjärjestelyin tai verkossa tapahtuvien kohtaamisten suunnitteluun ja toteutukseen.
Joensuun ev.lut. seurakuntien jäsenmäärä oli vuoden 2020 lopussa 51 135 henkilöä ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului alustavien tilastojen perusteella 66,6 prosenttia (2019: 67,3 %) joensuulaisista.
Leipominen, ulkoilukaverina toimiminen, kolehdin kerääminen ja ryhmien ohjaaminen ovat kaikki töitä, joita tekevät lukuisat seurakuntien vapaaehtoiset. Vapaaehtoisuus voimavarana -hanke selvitti, mikä saa ihmiset auttamaan toisia pyyteettömästi.
Leipominen, ulkoilukaverina toimiminen, kolehdin kerääminen ja ryhmien ohjaaminen ovat kaikki töitä, joita tekevät lukuisat seurakuntien vapaaehtoiset. Vapaaehtoisuus voimavarana -hanke selvitti, mikä saa ihmiset auttamaan toisia pyyteettömästi.
Vapaaehtoisena toimiva Ilona Suojama käy vapaa-ajallaan lukemassa Kirkkotie-lehden ääneen Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry:n toimistolla. Yhden lehden lukemiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia. Kuva: Virpi Hyvärinen
Viime vuoden lopulla Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä ja valtakunnallinen toimija Verve yhdistivät voimansa vapaaehtoistoiminnan tutkimiseksi. Mielipiteitä vapaaehtoistyötä tekeviltä ja seurakuntien työntekijöiltä saatiin mm. verkkokyselyn avulla. Kyselyn lisäksi viidessä seurakunnassa pystyttiin koronarajoituksista huolimatta järjestämään erillinen Vapaaehtoisuus voimavarana -tilaisuus.
– Saimme tilaisuuksista hyvää palautetta kasvotusten kokoontumisesta ja avoimesta keskustelusta, kertoo seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja hanketta vetänyt Leena Mgaya.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja tukea toiminnan kehittämistä. Vapaaehtoiset ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita seurakunnille. Tekijöilleen vapaaehtoistoiminta tarjoaa kanavan osallistua kirkon toimintaan ja kohdata ihmisiä.
– Halusimme hankkeen kautta edistää seurakuntalaisten sitoutumista vapaaehtoistoimintaan ja tavoittaa myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät vielä ole löytäneet seurakunnan toiminnasta sisältöä omaan elämäänsä, Mgaya sanoo.
Ikäihmisten tukeminen ja avustaminen yleistä
Vapaaehtoisten verkkokyselyyn vastasi 120 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa oli eläkeläisiä ja loput pääosin opiskelijoita ja työssäkäyviä.
– Suurimmalle osalle vastaajista vapaaehtoistyön tekeminen seurakunnissa oli jo ennestään tuttua, Mgaya kertoo.
Yleisimpiä vapaaehtoistöitä ovat olleet ikäihmisten tukeminen sekä avustaminen erilaisissa tapahtumissa ja hengellisissä tilaisuuksissa. Myös meneillään oleva Yhteisvastuukeräys houkuttelee joka vuosi lukuisia vapaaehtoisia.
Kyselyn mukaan harvinaisempia vapaaehtoistöitä ovat olleet kiinteistöjen hoitoon liittyvät työt kuten lumityöt ja haravointi. Myös monikulttuurista vapaaehtoistyötä ja vammaistyötä tehtiin kyselyn mukaan vähemmän kuin muita. Lasten ja nuorten kanssa tehtävä vapaaehtoistyö kiinnostaa monia, vaikka ei aivan kärjessä kyselyssä ollutkaan.
Omat jaksamisen rajat tunnistettava
Vapaaehtoiset näkevät työssään monenlaista arvoa. Moni kyselyyn vastaaja kertoi yhdessä tekemisen ja joukkoon kuulumisen tuovan merkityksellisyyttä elämään. Ilon tuominen muille tuo hyvän olon itsellekin. Myös kristillinen rakkaus motivoi auttamaan toisia.
Kyselyyn vastaajat toivoivat lisäkoulutusta eniten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa, jotka ovat aina läsnä vapaaehtoistoiminnassa.
– Toiminta perustuu siihen, että kohtaamme toinen toisemme ja elämme vuorovaikutuksessa. Vastaajat näkevät tämän teeman tärkeänä, koska haluavat oppia siitä lisää, Mgaya sanoo.
Lisäkoulutusta kaivattiin myös haastavien tilanteiden ratkaisuun ja oman jaksamisen tukemiseen vapaaehtoistyössä.
– Tällaiset koulutukset ovat hyviä, koska niissä kuulee myös toisten kokemuksia ja niistä saa ideoita sekä näkökulmia itselle.
– On tärkeää, että vapaaehtoinen tunnistaa omat rajansa, etsii ja löytää voimavaroja, ottaa taukoa kun on tauon tarve ja pitää huolta omasta jaksamisestaan.
Rekrytointia kehitetään yhteistyöllä
Seurakuntien työntekijät vastasivat verkkokyselyssä mm. kysymykseen, mikä on helpointa vapaaehtoistoiminnassa.
– Ohjaaminen ja perehdyttäminen nousivat vastauksissa kärkeen, Mgaya toteaa.
– Vapaaehtoinen on jo löytänyt tien omaan tehtävään, joten hän on innostunut ja halukas yhteistyöhön. Silloin työntekijän on helppoa ohjata ja perehdyttää.
Hankalammaksi koettiin uusien vapaaehtoisten rekrytointi.
– Se on yksi niistä asioista, joissa on aina kehittämistä. Yhteistyöllä voimme löytää uusia tapoja rekrytoida, Mgaya pohtii.
Ilonan ääni kertoo Kirkkotien kuulumiset näkövammaisille
Enolainen Ilona Suojama on lukenut jo puolentoista vuoden ajan lähes joka kuukausi Kirkkotie-lehden artikkelit ääneen. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry:n kanssa Kirkkotie muuntuu äänilehdeksi, jonka avulla myös näkövammaiset pysyvät ajan tasalla seurakuntien elämästä.
Suojama suuntaa yhdistyksen toimistolle kerran kuussa Kirkkotien ilmestymisen aikoihin. Kerrallaan lehden lukemiseen kuluu aikaa kolmisen tuntia. Äänilehden teossa käytetään avuksi tietokoneen äänitysohjelmaa. Tietokoneohjelman hallitsemisen lisäksi äänilehden tekijälle on muitakin vaatimuksia.
– Äänihuulten pitää olla kunnossa, jotta pystyy olemaan tunteja äänessä. Lisäksi lukemisen pitää sujua rauhallisesti ja selkeästi, Suojama kertoo.
Suojama on tehnyt vapaaehtoistöitä koko aikuisikänsä ajan, joten auttamisesta on tullut jo tapa.
– Ihmisten auttaminen ja hyvän mielen tuominen heille tuo hyvää mieltä myös itselle ja antaa merkitystä elämään. Vapaaehtoistyö tuo myös uusia ihmiskontakteja ja sosiaalisen yhteisön, johon kuulua.
Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita Suojama kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä palveluita järjestäviin organisaatioihin.
– Suosittelen kokeilemaan itselle sopivaa vapaaehtoistyötä, koska se on antoisaa ja siitä tulee hyvä mieli. Jos sopivaa vaihtoehtoa ei löydy tarjolla olevista, omaan seurakuntaan tai johonkin voittoa tavoittelemattomaan yhdistykseen voi myös esittää uusia ideoita ja tarjota omaa osaamistaan.
Jumalanpalveluksiin ja kirkkokahveihin voi korona-aikana ottaa osaa vaikka omalta kotisohvalta.
Jumalanpalveluksiin ja kirkkokahveihin voi korona-aikana ottaa osaa vaikka omalta kotisohvalta.
Verkkolähetykset yhdistävät kaksi erilaista maailmaa, kun perinteiseen jumalanpalvelukseen tuodaan mukaan tekniset laitteet. Liturgi Katri Vilén toivottaa verkkolähetyksen seuraajat tervetulleiksi Topi Niemisen kuvatessa. Kuva: Kirsi Taskinen.
Kello on varttia vaille kymmenen helmikuisena sunnuntaiaamuna, kun Joensuun seurakunnan Topi Nieminen antaa vielä viime hetken vinkkejä kollega Heidi Väyryselle ja avustaja Janica Mustoselle suoraa verkkolähetystä varten. Tällä kertaa Joensuun kirkon jumalanpalveluksen kuvauksen ja lähetyksen hoitaa kolmen hengen tiimi yhteistyössä. Kaksi tietokonetta ja videokamera on sijoitettu kirkon keskikäytävälle muutamien metrien päähän alttarista.
Samaan aikaan sakastissa tilaisuuden alkuun valmistautuvat liturgi Katri Vilén sekä teologian opiskelija Susanna Leppälä, joka pitää tänään saarnan osana Joensuun seurakunnassa suorittamaansa harjoittelua. Paikalla on myös seurakuntamestari Satu Laakkonen, joka vastaa tilaisuuden äänentoistosta. Urkuparvelle kiipeää kanttori Tuomas Pyrhönen ja verkkolähetysten elävöittämiseksi etualalle tuodun pianon ääreen istuu kanttori Elina Vitri.
Kun kirkonkellot hiljenevät, kamera on suunnattu liturgina toimivaan Katri Viléniin, joka toivottaa jumalanpalveluksen seuraajat tervetulleiksi. Tuntuu kuin kaksi eri maailmaa kohtaisi kirkossa tänään. Toisaalta tunnelma on harras ja perinteinen, kun puhe ja musiikki täyttävät kirkkosalin. Toisaalta kirkon keskikäytävälle sijoitetut laitteistot tuovat tilaisuuteen oman uudenaikaisen ja teknisen mausteensa.
Uutta oppia askel kerrallaan
Siirtyminen verkkolähetyksiin on ollut jatkuvaa uuden opettelua seurakunnissa. Verkkolähetyksen laatua ja lähetyskanavia on pyritty parantamaan askel kerrallaan, ja kehitystyö jatkuu edelleen.
– Tavoitteena on ottaa käyttöön useampia kameroita ja uusia kuvakulmia, verkkolähetyksiä oman työnsä ohessa kehittänyt Topi Nieminen kertoo.
Liturgin näkökulmasta verkkojumalanpalvelus eroaa osittain normaalista.
– Valmistelun kannalta tehtävä on aika sama. Suurin ero on siinä, että ei näe ihmisiä, joille puhuu. Tuntui aluksi oudolta puhua vain kameralle, kun ei näe ihmisten ilmeitä ja eleitä. Olen koittanut kuvitella mielessäni niitä ihmisiä, jotka käyvät usein kirkossa, jotta tuntuisi, että puhun tutuille ihmisille, Katri Vilén kuvailee kokemuksiaan.
Suljettujen ovien takana korostuu rukous
Joensuun alueen seurakunnissa on yhteisellä päätöksellä keskitetty verkkolähetykset Joensuun kirkkoon. Muissa kirkoissa alkuvuoden jumalanpalvelukset on järjestetty suljetuin ovin ilman seurakuntalaisia. Suljettujen ovien takana korostuu rukouksen merkitys.
– Siellä rukoillaan kaikkien seurakuntalaisten ja maailman asioiden puolesta. Itse olen kokenut ne todella pyhinä hetkinä. Poikkeusaikoina on tuntunut tärkeältä, että saa rukoilla muiden puolesta ja tietää, että minunkin puolestani rukoillaan. Rukous yhdistää, kun muuten joudutaan olemaan erillään, Vilén sanoo.
Kirkkokahveilla jutustellaan
Verkkolähetyksen jälkeen hengähdetään hetki ennen virtuaalisia kirkkokahveja. Tauon aikana kirkossa valmistellaan kuvauksen istumajärjestystä ja testataan mikrofonien toimivuutta. Kameran eteen asettuvat Katri Vilén ja Susanna Leppälä, jotka jutustelevat päivän tunnelmista ja ovat valmiina kommentoimaan verkon kautta lähetettyjä viestejä.
– Tänään ei tullut kovin paljon vuorovaikutusta katsojien kanssa, mutta hyvät mahdollisuudet siihenkin kyllä on. On mukava viivähtää vähän aikaa juttelemassa yhdessä vähän vapaamuotoisemmin, Vilén pohtii puolisen tuntia kestäneiden kirkkokahvien jälkeen.
Pian on aika pakata kamerat kasaan ja sulkea tietokoneet. Seuraavalla viikolla ollaan taas uuden edessä, kun Joensuun kirkon ovet avataan rajoitusten mukaisesti myös seurakuntalaisille. Huolimatta siitä, mitä korona tuo vielä tullessaan, verkkolähetykset ovat erittäin todennäköisesti tulleet jäädäkseen.
Vuoden 2021 keräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Sunnuntaina 7. helmikuuta alkavaan keräykseen voi osallistua esimerkiksi lahjoittamalla verkossa tai ryhtymällä vapaaehtoiseksi.
Vuoden 2021 keräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Sunnuntaina 7. helmikuuta alkavaan keräykseen voi osallistua esimerkiksi lahjoittamalla verkossa tai ryhtymällä vapaaehtoiseksi.
Yhteisvastuukeräys tukee ikäihmisiä Suomen lisäksi myös kriisialueilla. 67-vuotias Maria Nyrambagazohe on asunut Kyakan pakolaisasutusalueella kahden lapsenlapsensa kanssa jo vuodesta 2018. He pakenivat Ugandaan Kongon väkivaltaisuuksia, joissa saivat surmansa Marian aviomies ja kaksi poikaa. Lasten äiti on edelleen kateissa. Kuva: Kirkkopalvelujen kuvapankki.
Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Yhteisvastuukeräykseen osallistuvat kaikki Suomen ev.lut. seurakunnat ja tuhannet vapaaehtoiset ympäri Suomen.
Keräyksen tuotosta 60 % ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston välityksellä kulloisenkin tarpeen mukaan yli kymmeneen maahan. Valtaosa yhteisvastuuvaroista käytetään pitkävaikutteiseen kehitysyhteistyöhön.
Suomeen jää 40 % keräyksen tuotosta. Varoja ohjataan taloudellisessa ahdingossa eläville ikäihmisille mm. paikallisseurakuntien kautta. Lisäksi varoilla kohennetaan ikäihmisten elämänlaatua sekä tarjotaan heille maksutonta valmennusta digitaitojen kehittämiseksi.
Yksinäisyys lisääntynyt korona-aikana
Joensuun seurakunnissa tämänvuotinen yhteisvastuukeräyksen teema nähdään erittäin tärkeänä.
– Pyhäselän alueella ikäihmisten vaikeudet näkyvät erityisesti yksinäisyytenä sekä toimeentulovaikeuksina. Pienet tulot ja eläkkeet sekä suuret asumiskulut ja mahdollisesti suuret sairauskulut yhdessä vaikeuttavat riittävää toimeentuloa, kertoo Pyhäselän seurakunnan diakoni Lea Vuojolainen.
Pielisensuun seurakunnan ikäihmiset eivät ole Joensuun mittakaavalla pahimmassa taloudellisessa ahdingossa, mutta monien talous on silti tiukilla.
– Meillä on jonkin verran ikäihmisiä, joiden taloutta horjuttavat esimerkiksi yllättävät terveydenhuollon menot. Taloushuolia useammin kohtaamisissa tulee kuitenkin ilmi yksinäisyyttä ja elämän merkityksettömyyttä, jotka ovat lisääntyneet korona-aikana, toteaa Pielisensuun seurakunnan diakonissa Merja Tuononen.
Vapaaehtoisia kaivataan mukaan
Seurakuntien keräystiimien suunnitelmat alkavat olla valmiina ja mukaan toimintaan toivotetaan pian tervetulleeksi kymmeniä vapaaehtoisia.
– Toivomme, että saamme motivoitua vapaaehtoisia kerääjiä mukaan myös tänä vuonna. Erityisesti listakeräys ovelta ovelle on nyt haastava, mutta se toteutuu ehkä myöhemmin, kertoo Pielisensuun seurakunnan pastori Timo-Ilkka Antikainen, joka toimii seurakunnan keräyspäällikkönä.
Pielisensuun seurakunnalla on suunnitelmissa monenlaisia tapahtumia, joissa yhteisvastuukeräys on esillä kevään ja kesän aikana.
– Yksi tapahtumista on Pielisensuu Love 11. huhtikuuta. Sinne haemme pariskuntia ja ystäviä, jotka haluaisivat kertoa oman tarinansa ja laulunsa suositun SuomiLOVE -ohjelman tyyliin. Mukaan voi ilmoittautua jo nyt ottamalla yhteyttä diakonissa Merja Tuonoseen, Antikainen vinkkaa.
Käytössä monia keräystapoja
Pyhäselän seurakunnassa pidetään yhteisvastuuteemaa esillä koko keräysajan kaikessa seurakunnan toiminnassa.
– Nettisivuille ja somepostauksiin liitetään keräyksen tiedot lahjoitusviitteineen. Lahjoittamalla netin tai tekstiviestin kautta voi turvallisesti auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia vanhuksiamme pandemia-aikanakin, Pyhäselän seurakunnan pastori ja keräyspäällikkö Heidi Salo kertoo.
Keräyslippaat ilmestyvät pian paikallisten kauppojen kassoille ja listakeräys ovelta ovelle pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Suunnitteilla on myös soppatykkitempaus.
– Teemme jatkuvasti diakoniatyötä taloudellisissa vaikeuksissa olevien ikäihmisten parhaaksi. Tänä vuonna iloitsemme siitä, että vanhusväestömme hyvinvointi on laajasti esillä yhteisvastuukeräyksen myötä. Kutsumme jokaista osallistumaan yhteisvastuun hengessä, Salo sanoo.
Kirsi Taskinen
Miten voit osallistua?
1) Ota yhteyttä seurakuntaasi, jos haluat vapaaehtoiseksi
2) Lahjoita verkossa, jokaisella Joensuun alueen seurakunnalla on oma lahjoitussivunsa:
• yhteisvastuu.fi/eno
• yhteisvastuu.fi/joensuu
• yhteisvastuu.fi/pielisensuu
• yhteisvastuu.fi/pyhaselka
• yhteisvastuu.fi/rantakyla
• yhteisvastuu.fi/vaara-karjala
Yhteisvastuu 2021 vähävaraisten vanhusten äänenä
Runsaat 70 vuotta sitten Suomi oli toipumassa raskaista sotavuosista. Jälleenrakennukseen ryhtynyt kansa oli yhtenäinen. Tuolloin syntyi myös Yhteisvastuukeräys auttamaan niitä ihmisiä, joiden omat voimat eivät riittäneet.
Nyt kohtaamamme koronapandemia on oman sukupolvemme sota. Vastustaja on näkymätön ja arvaamaton. Sen synnyttämät vahingot ovat kuitenkin varsin vahvoja ja laajoja. Ne koskevat koko maailmaa.
Erityisen kovalla kädellä koronakriisi on kohdellut köyhiä vanhuksia. Eristäytyminen tarkoittaa sosiaalisten kontaktien katoamista. Yksi ongelma synnyttää uusia vaikeuksia arjessa. Monet käytännön asiat tulisi hoitaa tietokoneella, jota ei välttämättä ole – ja jos onkin, taidot puuttuvat.
Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys toimii köyhien vanhusten äänenä. Toivon, että voimme yhdessä olla edistämässä ihmisarvoisen arjen toteutumista ikäihmisten elämässä niin täällä kotimaassa kuin kauempanakin. Luodaan toiminnallamme uskoa siihen, että huomenna kaikki onkin paremmin!
Lämmin kiitos sinulle avustasi. Tapio Pajunen, keräysjohtaja
Siunaukset keskitetään helmikuun ajaksi Rauhankappeliin.
Joensuun hautausmaalla sijaitsevan Ristinkappelin vainajien säilytystilat uusitaan helmikuussa. Urakan yhteydessä lisätään säilytyspaikkoja ja parannetaan säilytystilojen tekniikkaa. Remontin valmistuttua Ristinkappelissa on yhteensä 45 kylmäpaikkaa.
Siunaukset keskitetään helmikuun ajaksi Rauhankappeliin. Kappelin siunausaikoja on lisätty ja tilaisuuksia voidaan järjestää tunnin välein. Väliaikaisena omaisten odotustilana toimii Puutarhan työkeskus.
Kaikki arkipäivien siunaukset järjestetään helmikuun ajan Rauhankappelissa. Lauantaisin voidaan sopia tuhkasiunauksia myös Ristinkappeliin. Omaisilla on tällöin mahdollisuus hakea vainaja Rauhankappelista kärryillä suntion avustuksella. Krematoriossa tuhkataan vainajia kaikkina päivinä sunnuntaita lukuun ottamatta.
Seurakuntayhtymän hautaus- ja puistotoimeen palkataan yli 60 kesä- ja kausityöntekijää.
Seurakuntayhtymän hautaus- ja puistotoimeen palkataan yli 60 kesä- ja kausityöntekijää. Haettavana on kahden kuukauden mittaisia työjaksoja nuorille ja opiskelijoille sekä viiden kuukauden mittaisia kausityöpaikkoja Joensuussa, Enossa, Pyhäselässä, Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa.
Kesätyöntekijöitä kaivataan myös Joensuun ja Utran kirkkoihin toimimaan oppaina vierailijoille. Lisäksi Vaivion kurssikeskuksessa on tarjolla kahden kuukauden mittaiset tehtävät kiinteistönhoitajalle, keittiötyöntekijöille ja kesätyöntekijöille. Lisätiedot ja haku verkkosivuillamme: joensuunseurakunnat.fi/rekrytointi.
Puheenjohtajiston lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto on nimennyt myös yhteisen kirkkoneuvoston vuosiksi 2021–2022.
Yhteinen kirkkovaltuusto on valinnut seurakuntayhtymän toimielinten puheenjohtajiston vuosille 2021–2022. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Matti Ketonen Pielisensuun seurakunnasta ja varapuheenjohtajana Topi Linjama Joensuun seurakunnasta. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana jatkaa Eevi Väistö Vaara-Karjalan seurakunnasta.
Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin nimeämänä Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen. Puheenjohtajiston lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto on nimennyt myös yhteisen kirkkoneuvoston vuosiksi 2021–2022.
Kirkkotie 