elokuu 2023 – Kirkkotie

Ihminen ja kone – tekoäly haastaa arvopuheeseen

Lehdissä ja netissä on törmännyt tekoälyn tekemiin teksteihin ja kuviin. Suomalaiskaupungeissakin robotit kuljettavat ostoksia ja voi hypätä jopa robottibussin kyytiin. Internetiä on kodeissa jääkaappia myöten. Mihin ihmistä kohta tarvitaankaan?

Muokattu kuva miehestä. — Tekoäly tulee vastaan jatkuvasti jokapäiväisessä elämässä. Jos sitä käytetään terveeltä arvopohjalta, voidaan haasteita, kuten eriarvoisuutta, vähentää. Kuva: Freepik

Ihmisyys korostuu edelleen kaikessa vuorovaikutuksessa. On hämmentävää, että tekoäly pakottaa arvioimaan ihmisyyttä uudelleen, rauhoittelee yliopistonlehtori, kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg Helsingin yliopistosta.

– En usko, että teknologiat vyöryvät orjuuttamaan meidät ja hylättäisiin inhimillinen kanssakäyminen. Teknologia ei uhkaa ihmisyyttä, vaikka omat riskinsä onkin teknologian ylikuluttamisessa ja siihen koukuttamisessa.

Wallenbergin mukaan tekoälyteknologiat ovat loistavia tukemaan muun muassa oppimisvaikeuksissa tai maahanmuuttajien koulutuksessa.

– Ehkä meidän pitää vaalia kulttuurissa säilyvää fyysistä vuorovaikutusta perusasetelmana. Käytetäänkö teknologiaa oikeasti elämän parantamiseen?

Uhkien pelkäämisen sijaan Wallenberg kannustaa terveeseen uteliaisuuteen.

– Hanki tietoa avoimin mielin. Ei tarvitse olla teknologiafriikki tai innoissaan tietokoneista tutustuakseen arjen tekoälyyn.

Tekoäly kaikkien arkea

– Tekoäly ei ole vain tuolla jossain vaan kotona, töissä, koulussa, vapaa-ajalla. Me jokainen käytämme jatkuvasti tekoälyalgoritmeja.

– Algoritmeja on kännykkäkamerassa, ja videopuheluissa niillä parannetaan ääntä ja kuvaa. Algoritmeilla lasketaan hintoja kaupoissa, ohjataan liikennevaloja ja sähköverkkoja ja tehdään säätiedotuksia. Tekoälyä on autonavigaattorissa, jääkaapeissa, pesukoneissa, robotti-imureissa, Wallenberg luettelee.

Tällaista koneoppimista käytetään joka saralla. Monimutkaisempaa tekoälyä taas ei vielä ole olemassa, mutta Wallenbergin mukaan lähimpänä on ChatGPT:n tapaiset kielimallit, jotka pystyvät tuottamaan älykkään oloista tekstiä.

– Vaikka kone olisi ihmismäinen, se on vain teknologia. Esimerkiksi ChatGPT:n kanssa keskustellessa en juttele ihmisen kanssa.

– Tekoäly on matematiikkaa. Kun matemaattisista malleista rakennetaan teknologia, sitä treenataan esimerkiksi massiivisella kieliaineistolla. Käyttöliittymään taas lisätään ihmismäisiä piirteitä, koska on helpompi käyttää teknologiaa, joka tuntuu tutulta.

ChatGPT:n ihmispiirteet on rakennettu sekä ohjelmoimalla että opettamalla sopivaa kielenkäyttöä. Hoiva- tai vastaanottorobotti taas tehdään sympaattisen näköiseksi, jotta käyttökokemus olisi miellyttävä.

Entä jos raja ihmisen ja teknologian välillä hämärtyy?

– Puheen tai kasvojen tunnistuksessa tekoälystä voi tulla outousefektejä ja ristiriitaisia kokemuksia. Pahimmillaan ei pystytä erottamaan, mikä on aitoa ja mikä keinotekoista sisältöä. Nyt puhutaan siitä, mitä seuraa, kun algoritmi kykenee luomaan aidon oloisia kuvia.

Muuttaako tekoäly yhteiskuntamme?

– Tekoäly ei itse tee mitään, vaan muutos lähtee hallitusohjelmista, eduskunnasta ja päättäjistä. Nykyisessä hallitusohjelmassa otetaan selkeä kanta, että digitaalisuudesta tulee ensisijainen tapa toteuttaa julkista hallintoa, Wallenberg sanoo.

Esimerkiksi verottaja hoitaa koneohjatusti jo mekaanisia laskentatehtäviä, kuten verokortin uusimisen.

– Jos algoritmeja hyödynnetään fiksusti, luukulta luukulle -hyppääminen vähenee. Asiointiin voidaan soveltaa tukiteknologioita, kuten kielenkääntäjiä tai puheavustajia. Muutos ei välttämättä ole kansalaisille suuri. Enemmänkin on kyse työtavoista ja rakenteista.

Valtionvarainministeriössä erityisasiantuntijana työskentelevän Anna-Mari Wallenbergin mukaan päättäjien työtä on kirjoittaa eettinen perusajattelu sääntelyksi. EU:ssa on todettu, että pehmeät ohjauskeinot eivät riitä, vaan nyt valmistellaan tekoälysäännöstä. Se nojaa eurooppalaisiin arvoihin.

– Näin pyritään säätelemään järjestelmien ihmisoikeusriskejä. Tarvitaan samanlaista ohjausta kuin lääkinnällisillä laitteilla tai ajoneuvoilla.

Wallenberg osallistui Suomen delegaatiossa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon eettisten ohjeiden valmisteluun.

– Muutama vuosi sitten eettisiä ohjeita tehtailtiin aina katolisesta kirkosta Microsoftiin ja Euroopan unionista valtioihin. Unescon ohjeissa kuvataan tekoälyn hyötyjä ja haittoja vaikkapa koulutuksessa ja politiikassa. Suomessa tehdään suunnitelmaa näiden ohjeiden soveltamisesta.

Eettistä keskustelua monella tasolla

– Viisi vuotta sitten moni oli kiinnostunut siitä, syrjiikö tekoäly ja kuinka tekoäly tukee ihmisoikeuksien toteutumisesta. Viime vuosina ovat nousseet kysymykset tekoälyn ilmastovaikutuksista, Wallenberg kertoo ja muistuttaa, ettei teknologioiden kehitys mineraalien louhintoineen ole kovin vihreää.

– Viime vuoden ChatGPT:n esiinmarssi muutti etiikkakeskustelun koskemaan kieli- ja kuvamalleja: Mitä tekoäly tarkoittaa arkipäiväistyessään? Entä mikä vastuu tekijöillä on siitä, millaista teknologiaa he rakentavat?

Digitalisuuden lisääntyminen aiheuttaa myös polarisaatiota.

– Keskittyvätkö teknologioiden hyödyt pohjoiselle pallonpuoliskolle? Tekoälyn kehittämisessä käytetään paljon ihmisten käsittelemää dataa. Tämä työ tehdään halpatyövoimamaissa. Tuotantoketjuihinkin liittyy epätasa-arvoisuutta.

Wallenbergin mukaan ensin etiikkapuheessa korostuivat uhkat, haitat ja riskit, ja tekoälyn arviointi keskittyi niiden ennaltaehkäisemineen. Syrjiikö tekoäly? Miten yksityisyydensuojan käy?

Riskit täytyy ottaa huomioon, mutta se ei yksin riitä.

– Jos tekoälyä käytetään terveeltä arvopohjalta, voidaan haasteita, kuten eriarvoisuutta, vähentää. Millaista maailmaa silloin rakennamme? Toivon puhetta siitä, miten teknologiaa voidaan käyttää tuottamaan hyvinvointia lapsille, vanhuksille, ylipäänsä ihmisille ympärillämme. Kypsää keskustelua vaikutuksista käydään vasta vähän.

Sini-Marja Kuusipalo

Tekoäly pähkinänkuoressa

Tekoäly viittaa tietokonejärjestelmiin tai ohjelmiin, jotka on suunniteltu suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat inhimillistä älykkyyttä. Tehtävät voivat sisältää esimerkiksi oppimista, päättelyä, ongelmanratkaisua ja kielentunnistusta.
Tekoälyjärjestelmiä voidaan soveltaa esimerkiksi terveydenhuollossa, kuljetuksessa, taloudessa, viihteessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.
Esimerkkejä tekoälyn sovelluksista ovat puheentunnistus (esimerkiksi virtuaaliavustajat), kuvantunnistus (kuten autonomiset autot), suositusjärjestelmät (Netflixin kaltaiset palvelut) ja lääketieteellinen diagnostiikka.
Tekoäly on edistynyt huomattavasti, mutta se on edelleen monimutkainen alue, joka vaatii jatkuvaa tutkimusta ja kehitystä.
Eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset, kuten tekoälyn vaikutus työpaikkoihin, tietosuoja ja päätöksenteon läpinäkyvyys, ovat myös tärkeitä pohdittavia asioita tekoälyn kehityksen yhteydessä.

Lähde: ChatGTP

Artikkelia muokattu 30.8.2023 klo 12.28: Anna-Mari Wallenbergin oikea titteli on erityisasiantuntija, ei erityisavustaja.

Mikä olisi sopiva vapaaehtoistehtävä sinulle?

Syyskuun messutapahtuma kokoaa yhteen Joensuun alueen vapaaehtoiset, aiheesta kiinnostuneet ja vapaaehtoistoimintaa tarjoavat tahot. Tänä vuonna mukana on seurakuntien lisäksi runsaasti yhdistyksiä.

Nainen ja mies ovat puistonpenkillä kaupungilla. — Ystävätoiminnan vapaaehtoinen Fanni Kantonen ja mielenterveysomaisten parissa vapaaehtoistyötä tekevä Hannu Levaniemi saavat vapaaehtoistoiminnasta iloa ja voimaa. Kuva: Tea Ikonen

Vapaaehtoistoiminnan messuilla voi tutustua seurakuntien vapaaehtoistehtäviin, ja lisäksi mukana on noin 40 Joensuun alueella toimivaa yhdistystä. Nyt toista kertaa järjestettävän tapahtuman taustajoukkoina ovat Joensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan vapaaehtoistoiminnan verkosto.

– Rohkaisen myös sellaista, joka ei vielä tiedä haluaako tehdä vapaaehtoistyötä, kurkkaamaan mitä on tarjolla. Messut tarjoavat mahdollisuuden kohdata toisia vapaaehtoisuudesta kiinnostuneita, sanoo seurakuntayhtymän vapaaehtoistyön koordinaattori Leena Mgaya.

Vapaaehtoisille juttukavereille on paljon kysyntää

Ystävätoiminta on tuonut perspektiiviä siihen, mitkä asiat ovat tärkeitä elämässä, sanoo Joensuun seurakunnan ystävätoiminnassa mukana oleva opiskelija Fanni Kantonen.

Kantonen käy pari kertaa kuukaudessa lähes 90-vuotiaan rouvan luona juttuseurana ja ulkoilukaverina.

Ystävätoiminnan vapaaehtoisille on seurakunnissa juuri nyt suuri tarve.

– Lähdin mukaan, koska haluan käyttää omaa aikaani merkityksellisiin asioihin. Kannustan rohkeasti kokeilemaan, Kantonen sanoo.

Yhdistyksissä on monenlaisia vapaaehtoistehtäviä

Eläkeläinen Hannu Levaniemi haluaa vaikuttaa mielenterveysomaisten asemaan FinFami ry:n kautta. Pohjois-Karjalan yhdistyksen puheenjohtajana ja Mielenterveysomaisten keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajana toimivan Levaniemen mukaan vapaaehtoiset ovat yhdistysten hallituksille erittäin tärkeitä.

Apuja tarvitaan myös kertaluontoisesti:

– Voit olla esimerkiksi jossain tilaisuudessa kahvinkeittäjänä tai tulla yhdistyksen toimistolle postittamaan esitteitä.

– On mitä parhainta ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, että panostetaan omaisten asiaan, psykiatrisena sairaanhoitajana pitkän työuran tehnyt Levaniemi toteaa.

Tukiperhetoiminnassa ilo on molemminpuolista

Nurmeslainen erityisopettaja Riitta Kosola kävi viime syksynä SOS-Lapsikylän järjestämän valmennuksen tukiperhetoimintaan. Nyt hänen kotonaan vierailee kaksi tukiperheessä käyvää lasta kerran kuukaudessa.

– Pieni talo pihapiireineen on mielikuvituksellinen paikka lapsille, Kosola kuvailee.

Lasten kanssa leikitään pihaleikkejä, pelataan lautapelejä, poimitaan mustikoita ja tutkitaan luontoa. Kosolan lapsirakas Albert-koira on usein leikeissä mukana.

– Lasten ilo ja kiitollisuus on kannustavaa ja palkitsevaa. Jos voi omastaan jakaa jollekin toiselle, se on jo itsessään palkitsevaa, Kosola toteaa.

Seurakuntalaisten taidot pääsevät käyttöön vapaaehtoistyössä

Vapaaehtoiset ovat iso voimavara myös Kontiolahden seurakunnassa. Toimintaa tarjotaan sen mukaan, mille on kysyntää. Juuri nyt etsitään erityisesti ulkoiluystäviä ja kerhon vetäjiä.

– Ihmisillä on tosi paljon taitoja ja asioita, joita he haluaisivat tehdä, diakonissa Sanna Mutikainen iloitsee.

Sanna Mutikainen ja kirkkoherra Jukka Reinikainen vastaavat vapaaehtoistyöstä Kontiolahden seurakunnassa. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä keneen tahansa seurakunnan työntekijään.

Hanna Pekkanen

Tuu mukkaan!

Vapaaehtoistoiminnan messut tiistaina 19.9. klo 16–19 Joensuun seurakuntakeskuksessa (Kirkkokatu 28). Vapaaehtoistehtävien esittelyä, haastatteluita, musiikkia, grillimakkaraa, pullakahvit. Lapsille oma toimintapiste.

Vapaaehtoistehtäviä myös verkossa: Vapaaehtoistyö.fi ja Lähellä.fi.

5xmielessä: Minnan lampaat tuottavat iloa monelle

Kukkolan tilalla järjestetään aamupaimennuksia jo kolmatta kesää. Lampaat ovat opettaneet Minna Toloselle, että niitä kannattaa paimentaa mieluummin hyvällä kuin pahalla.

Kukkolan tilalla järjestetään aamupaimennuksia jo kolmatta kesää. Lampaat ovat opettaneet Minna Toloselle, että niitä kannattaa paimentaa mieluummin hyvällä kuin pahalla.

Nainen on pellolla lampaiden kanssa. — Minna Tolonen hankki viisi lammasta ensimmäisenä koronavuonna. Pian hän halusi kutsua muitakin kävelylle lampaiden kanssa, ja niin syntyivät yhteistyössä seurakuntien ja Piplia-seuran kanssa järjestettävät Agricolan aamupaimennukset. – Päätin, että nämä ovat seuralampaita. Ne tuottavat iloa ja villaa. Ajattelin, että Agricola-kävelyt voisivat tuottaa iloa muillekin kuin minulle. Kuva: Tea Ikonen

LAMPAAT. Minulla on ollut lampaita Kukkolan tilalla ensimmäisestä koronakeväästä lähtien. Halusin kokeilla, vaikka olenkin ihan kaupunkilainen. Opiskelen teologiaa, ja Raamatussa on paljon vertauksia lampaista, joten niiden pitäminen kiinnosti siltäkin kannalta. Kukkolassa kävijöille lampaiden tervehtiminen on tärkeää. Nyt kesällä täällä on viisi lammasneitoa ja vuotta myöhemmin tulleet 12 ovat maisemanhoitotöissä Enossa. Saan lampaiden pitämiseen taustatukea, jota ilman tämä ei olisi mahdollista.
MIETISKELY. Lampaiden kanssa oli ihana kävellä pitkin Kukkolan tilan puulajipuistoa, ja toisena koronakesänä päätin kutsua muitakin mukaan. Viime keväänä bongasin Piplia-seuran Agricola-kävelyt, joihin kuuluu mietiskelymateriaali. Ajattelin, että myös lampaiden kanssa kävellessä voisi peilata omaa elämäänsä. Olin itsekin laatinut mietiskelymateriaaleja, joita ajattelin voivani hyödyntää lampaiden kanssa.
AAMUPAIMENNUS. Nyt pidän aamupaimennuksia kolmatta kesää, ja Agricola on mukana toistamiseen. Paimennukset alkavat lyhyellä hartaushetkellä Hiljaisuuden huoneessa ja jatkuvat sitten kävellen lampaiden kanssa puulajipuiston läpi kodalle, jossa on nokipannukahvit. Vapaaehtoisella kahvimaksulla voi tukea Afrikan naisten lukutaitokampanjaa Suomen Pipliaseuran kautta. Keräykseen voi lahjoittaa myös Facebookissa.
ILO. Aamupaimennuksilla käy kaikenikäistä porukkaa. Alkuperäinen ajatukseni mietiskelystä on tosin ropissut, kun kaikki ovat niin innostuneita lampaista. On kuitenkin hauskaa, että voimme yhteisöllisesti kuljettaa niitä eteenpäin. Eläinten kanssa läsnäolo on sataprosenttista, ja ne tuottavat paljon iloa. Lammasretkien elämyksellisyys on poikinut nuotiokahveille monenlaisia, joskus pitkiäkin keskusteluja.
OPPIMINEN. Lampaiden kanssa oppii koko ajan jotain uutta. Tänä kesänä olen opetellut heinän tekoa itse työnnettävällä niittokoneella ja koiran kanssa on opeteltu paimennusta. Yksi opetus on se, että lampaita kannattaa paimentaa mieluummin hyvällä kuin pahalla. Ne tunnistavat oman paimenensa jo hyvinkin kaukaa, niin kuin myös hänen autonsa äänen.

Tea Ikonen

Rantakylän seurakunnassa ei pokkuroida

Rantakylän seurakunta täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Nuorekas seurakunta panostaa ihmisten kohtaamiseen ja yhteisöllisyyteen. Yksi esimerkki siitä ovat Sunnuntai kirkolla -tapahtumat.

Rantakylän seurakunta täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Nuorekas seurakunta panostaa ihmisten kohtaamiseen ja yhteisöllisyyteen. Yksi esimerkki siitä ovat Sunnuntai kirkolla -tapahtumat.

Nainen istuu isolla kivellä kirkon edessä. — Rantakylän kirkko on Tanja Miettisen lapsuuden kotikirkko, johon liittyy lämpimiä muistoja. Nyt Miettinen on Rantakylässä aktiivinen kirkossakävijä, joka osallistuu myös seurakunnan tapahtumien toteuttamiseen. Sunnuntai kirkolla -tapahtumissa on hänen mielestään parasta se, että siellä tapaa ihmisiä, ja heihin on helpompi tutustua. Kuva: Tea Ikonen

Sunnuntai kirkolla on messun ympärille rakentuva yhteisöllinen tapahtuma, jossa kaikenikäiset seurakuntalaiset voivat viettää aikaa yhdessä mukavan tekemisen ja syömisen merkeissä. Konsepti on lainattu Haagan seurakunnasta, jossa ensimmäisiä tilaisuuksia suunniteltiin jo syksyllä 2017.

– Sunnuntai kirkolla -konsepti tuntui istuvan hyvin myös Rantakylän seurakunnan henkeen ja päätimme kokeilla, miten se toimisi täällä, toteaa kirkkoherra Ari Autio.

Rantakylän seurakunnassa Sunnuntai kirkolla -päiviä on järjestetty keväästä 2022 lähtien. Aution mukaan ne ovat vetäneet kirkolle kaikenlaisia ihmisiä, ja palaute tapahtumasta on ollut positiivista.

Parasta on ihmisten tapaaminen

– Parasta tapahtumassa on se, että tapaa ihmisiä. Tykkään siitä fiiliksestä, joka täällä on, toteaa Tanja Miettinen, joka on ollut mukana Sunnuntai kirkolla -päivissä alusta asti.

Miettinen osallistuu tilaisuuksien toteuttamiseen muun muassa laulamalla ja lukemalla raamatuntekstejä messussa. Lisäksi hän on ollut mukana tilaisuuksien suunnittelupalavereissa.

– Koen, että saan tästä enemmän irti, kun pääsen itse vaikuttamaan. Pakko se ei kuitenkaan ole. Sunnuntai kirkolla -päivään voi myös tulla olemaan, Miettinen sanoo.

Jos tilaisuuksia pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi Miettisen mukaan yhteisöllisyys.

Seurakunta keskellä kylää

Ihmisten kohtaaminen ilman erityistä pokkurointia. Tähän Rantakylän seurakunnassa halutaan Ari Aution mukaan erityisesti panostaa. Rantakylän seurakuntaa on myös kutsuttu laulavaksi seurakunnaksi.

– Merkittävin vahvuutemme on taitava ja osaava henkilöstö. Koska me kaikki työskentelemme saman katon alla, on kommunikaatio nopeaa ja helppoa. Työntekijämme ovat moniosaajia, joilla on taito tehdä asioita yhdessä, Autio kiittelee.

Seurakunnan toiminta on keskittynyt Rantakylän kirkolle, mitä Autio pitää hyvänä asiana. Utran kirkossa on toimintaa vain kesäisin sekä joulun ja pääsiäisen aikaan.

– Rantakylän seurakunta on hyvällä paikalla ”keskellä kylää”.

Kaupunginosan voimakas kasvu herätti tarpeen omalle seurakunnalle

Rantakylän seurakunta perustettiin 1.1.1983. Taustalla oli Rantakylän kaupunginosan voimakas kasvu ja kehittyminen 1960–1970-luvuilla. Alue kuului Joensuun seurakunnalle, joka alkoi kasvaa liian suureksi selvitäkseen tehtävistään.

Ensimmäisen kerran tunnusteluja Joensuun seurakunnan jakamisesta käytiin 1960-luvun puolivälissä, mutta tuolloin katsottiin, ettei uudelle seurakunnalle olisi vielä tarpeeksi väestöpohjaa eikä selkeitä toimintaedellytyksiä. Asiaan kuitenkin palattiin aika ajoin 1960- ja 1970-luvuilla.

Mutala-Rantakylä-Utra-Siihtala-alueella aloitti kirkkopiiri vuonna 1973, ja kun Rantakylään valmistui monitoimikirkko vuonna 1981, koettiin, että puitteet uuden seurakunnan perustamiseksi olivat olemassa. Joensuun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto teki päätöksen Rantakylän seurakunnan perustamisesta 24.9.1981.

Kaikki seurakunnan toiminta on aina merkittävää

40-vuotisjuhlavuottaan viettävän seurakunnan merkittävimpiä tapahtumia ovat olleet Ari Aution mukaan täyskymppisynttärit, piispantarkastukset sekä Mutalan kirkosta luopuminen joitakin vuosia sitten.

– Toisaalta voisi ajatella, että jokainen jumalanpalvelus ja kaikki seurakunnan järjestämä toiminta on aina merkittävä tapahtuma, kirkkoherra muistuttaa.

Tulevaisuuden osalta hän pohtii, että euro voi konsultoida muuttamaan Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnat yhdeksi seurakunnaksi.

– Kirkosta eroaa yllättävän paljon kolmikymppisiä, mikä väistämättä vaikuttaa kirkollisverokertymään, mutta myös kodeissa tapahtuvaan kristilliseen kasvatukseen ja kirkon asemaan yhteiskunnassa.

Haasteista huolimatta Autio katsoo tulevaisuuteen luottavasti.

– Tämä on hyvin subjektiivista, mutta tulkoon nyt sanotuksi, että Rantakylän seurakunta on paras niistä kuudesta seurakunnasta, joissa olen ollut töissä.

Jutun lähteenä on käytetty myös Erkki Kinnusen kirjaa Joensuun uskonnollinen elämä 1954–1999 sekä Rantakylän seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran Pertti Kettusen kommentteja.

Tea Ikonen

Rantakylän seurakunta

Perustettu 1.1.1983
Jäsenmäärä: 9 482 (21.8.2023)
Käsittää Rantakylän, Utran, Mutalan ja Siihtalan kaupunginosat
Kirkkoherra: Ari Autio

Pääkirjoitus: Mitä mieltä on tekoäly?

Tietokoneohjelman kanssa keskustellessa huomaa, että koneilta puuttuvat tunteet. Se ei välttämättä ole huono asia.

Testasin vastikään viime vuoden lopulla julkaistua ChatGPT-tietokoneohjelmaa. ChatGPT on tekoälyyn perustuva ohjelma, joka voi keskustella ihmisten kanssa tekstin avulla. Se ymmärtää kysymyksiä ja antaa vastauksia kuin oikea keskustelukumppani. Sen vastaukset perustuvat suureen määrään tietoa, joka on opetettu sille etukäteen.

Tietokoneohjelman kanssa keskustellessa huomaa, että koneilta puuttuvat tunteet. Se ei välttämättä ole huono asia. Meillä ihmisillä omat mielipiteemme ja tunteemme vaikeuttavat asettumista toisten ihmisten asemaan ja saattavat jopa estää täysin toisen näkökulman ymmärtämisen. Tekoälylle näkökulman vaihto on luonnollista. Se poimii valtavasta tekstimassasta sekä asioiden hyvät että huonot puolet ja listaa ne kylmän viileästi pötköön meidän tunteellisten ihmisten ihmeteltäväksi.

Kysyin ChatGPT:ltä, mitä mieltä se on näkökulman vaihdosta. Vastauksena sain esimerkkejä siitä, miksi näkökulman vaihto on hyödyllistä monissa tilanteissa. Näkökulmaa vaihtamalla näemme tilanteen tai ongelman monipuolisemmin ja syvällisemmin, saatamme keksiä uusia ratkaisuja, kehitämme omaa empatiakykyämme ja parannamme vuorovaikutusta toisten kanssa. Näkökulmaa vaihtamalla luovuutemme pääsee kukoistamaan ja meidän on helpompi sopeutua muutoksiin.

ChatGPT muistutti vastauksessaan, että ”on kuitenkin tärkeää huomata, että näkökulman vaihtaminen voi olla haastavaa ja vaatia avoimuutta uusille ideoille ja ajatuksille. Se voi myös vaatia aikaa ja pohdintaa. Yleensä on hyödyllistä harkita erilaisia näkökulmia ennen päätöksentekoa tai mielipiteen muodostamista, jotta saat mahdollisimman kattavan käsityksen tilanteesta.”

Onpa erikoista ajatella, että koen olevani näkökulman vaihtamisen hyödyistä täysin samaa mieltä sellaisen ohjelman kanssa, joka ei varsinaisesti ole mitään mieltä mistään.

Lisää tekoälystä sekä Helsingin yliopiston kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenbergin ajatuksia ihmisen ja koneen suhteesta jutussa Ihminen ja kone – tekoäly haastaa arvopuheeseen.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi

Sana: Sinä olit, olet ja tulet aina olemaan – Joh. 11:21–45

Jeesus. Olethan tänäänkin siellä, missä surraan ja kaivataan, kipuillaan vailla sanoja ja ihmetellään elämän arvaamattomuutta?

”Jos olisit ollut täällä, veljemme ei olisi kuollut”, sanovat Martta ja Maria Jeesukselle Lasaruksen haudalla. Sekä Martalla että Marialla on vahva luottamus Jeesukseen parantajana. Jos hän vain olisi tullut ajoissa auttamaan, kaikki olisi toisin. Äänessä on surua, pettymystäkin. Vastahan kaikki oli hyvin, olit luonamme, vietimme aikaa yhdessä, Martta palveli vieraita ja Maria keskittyi kuuntelemaan sinua. Lupasit, ettei hyvää osaa, joka Marialla on, oteta koskaan pois. Hyvä osa, sinun huolenpitosi, läsnäolosi, eikö sen pitänyt ulottua jokaiseen päivään?

Miksi et ollut täällä, Jeesus? Miksi jätit meidät hädän hetkellä? Olisitpa ollut paikalla, estänyt tapahtuneen. Olisit pystynyt siihen. Mutta viivyit. Miksi, voi miksi? Miksi sallit kärsimystä ja pahaa maailmassasi tänäänkin? Raskaat ajatukset kiertävät mielessä antamatta rauhaa.

Nähdessään sisarusten ja muiden paikalla olevien surun Jeesuskin itkee. Hän jakaa surun ja menetyksen kivun heidän kanssaan. Viipyen vierellä. Häneenkin sattuu.

Jeesus. Olethan tänäänkin siellä, missä surraan ja kaivataan, kipuillaan vailla sanoja ja ihmetellään elämän arvaamattomuutta? Olethan siellä, missä usko huomiseen on koetuksella, missä tie eteen päin näyttää olevan usvan peitossa? Olethan siellä, missä kysellään elämän tarkoituksen perään? Olethan sielläkin, missä kaikki tuntuu olevan umpikujassa? Se hyvä osa, josta sanoit Marialle näin ”sitä ei oteta häneltä pois” – annathan meillekin sen?

Jeesus, sinä kutsuit Lasaruksen ylös haudastaan. Sanot tänäänkin: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää, ja uskoo minuun, ikinä kuole.” (Joh. 11: 25–26).

Kiitos siitä, että sinä annat meille elämän. Anna tarkoitus jokaiseen päivään. Sytytä Hengelläsi luottamus siihen, mitä emme näe. Siihen, että olet kanssamme ja että sinun tuntemisesi antaa sydämeemme ilon, jota kukaan tai mikään ei voi meiltä riistää. Anna usko siihen, että rakastat ikuisella rakkaudella, kaiken anteeksiantavalla, sirpaleistakin uutta kokoavalla, taivaan kotiin kantavalla. Anna meille se armo, että saamme elämässä ja kuolemassa olla sinun omiasi. Aamen.

Kati Nissi
kirkkoherra
Enon seurakunta

Kolumni: Luonto saa kiittämään ja pyytämään anteeksi

Pyysin yliopiston kesäkurssin opiskelijoita pohtimaan suhdettaan luontoon. Ulkomaisen opiskelijan vastaus pysäytti.

Hymyilevä, silmälasipäinen nainen katsoo kameraan Mitä luonto merkitsee sinulle? Mitä haluaisit sanoa luonnolle? Pyysin yliopiston kesäkurssin opiskelijoita pohtimaan suhdettaan luontoon. Ulkomaisen opiskelijan vastaus pysäytti. Etelä-Euroopan suuressa kaupungissa asuvana hän kertoi, ettei hänellä ole koskaan ollut suhdetta luontoon. Vasta Joensuussa opiskeleminen on tuonut hänen elämäänsä luonnon ja luontosuhteen.

Luonto on suomalaisille tärkeä. Kysyttäessä, missä määrin yksilö nauttii ulkona luonnossa olemisesta, yhdeksän suomalaista kymmenestä kertoo nauttivansa suuressa määrin. Heistä valtaosa, lähes kaksi kolmesta, kertoo nauttivansa luonnosta jopa ”erittäin suuressa määrin”. Kansainvälisessä vertailussa luvut ovat korkeita.

Luonnon tärkeys suomalaisille tuli esiin myös, kun keräsimme viime vuonna osana laajaa kansainvälistä tutkimushanketta kyselyaineistoa suomalaisilta luontoihmisiltä. Sama kysely toteutettiin useassa eri maassa eri puolilla maapalloa. Tavoitteenamme oli saada jokaisesta maasta vähintään 500 luonnossa viihtyvää vastaajaa. Suomesta kyselyyn vastasi nopeassa tahdissa yli 3000 henkilöä. Luontoihmisiä ei ollut vaikea Suomesta löytää.

Iso osa kyselyyn vastanneista kirjoitti luonnolle myös kirjeen. Niissä keskeisimmät teemat olivat kiitollisuus ja rakkaus luontoa kohtaan ja anteeksipyytäminen ihmisen pahuudesta luonnon äärellä. Samalla kirjeistä huokuu samanlainen kokemus itseä suuremman edessä olemisesta kuin Jumalan edessä.

”Hei Luonto! Halusin kertoa sinulle, miten tärkeä ja korvaamaton olet. On väärin, kuinka kohtelemme sinua. Kiitos että olet ja pidät meistä huolta ja rakastat meitä, vaikka me emme aina muista osoittaa rakkauttamme sinulle.”

”Kiitos että saan vaeltaa läpi elämän kanssasi. Olet suojani, turvani, inspiraationi, rauhoittajani, kaikkeni. Elän sinusta ja olen pahoillani, että me ihmiset emme aina osaa arvostaa sinua tarpeeksi, yritämme hallita sinua ja tuhoamme sinua.”

”Kiitos, olet kirkkoni, temppelini, uskontoni ja annat minulle sisäisen rauhan.”

Luonto armollisella tavalla osoittaa myös ihmisen pienuuden. Me ihmiset olemme täällä kuin muurahaiset. Kovasti yritämme touhuta ja rakentaa. Mutta olemme yhtä lailla luonnon armoilla ja parhaimmillaankin aika mitättömiä luonnon suuruuden keskellä. Se on lohdullista. Ei sillä niin väliä, vaikken elämässä mitään saavuttaisi tai saisi aikaiseksi. Kunhan en tuhoa. Enkä ainakaan tätä luontoa. Siinä on kaikki. Luomisessa annettu ihmisen suuri tehtävä on varjella luontoa.

Kati Tervo-Niemelä
käytännöllisen teologian professori
Itä-Suomen yliopisto
kati.tervo-niemela@uef.fi

Hääyö on jälleen suosittu

Joensuun kirkossa järjestetään Hääyö-tapahtuma lauantaina 23.9.2023 kello 16–22. Tunnelmallinen tapahtuma mahdollistaa ainutlaatuisen ja vaivattoman kirkollisen vihkimisen ilta-aikaan ilman suuria kustannuksia. Tilaisuuteen tarvitaan vain vihittävä pari, sormukset, avioliiton esteettömyystodistus ja molempien henkilöllisyystodistukset. Vihkiminen on maksuton.

Hääyö on valtakunnallinen tapahtuma, joka järjestetään Joensuussa nyt kolmatta kertaa. Joensuun, Pielisensuun ja Rantakylän seurakuntien yhdessä järjestämä tapahtuma on saamassa suuren suosion, sillä Kirkkotie-lehden painoon mennessä vapaana oli enää muutama vihkiaika. Vihkiajan voi varata Joensuun seurakuntien verkkosivuilta 4.9.2023 mennessä tai niin kauan kuin aikoja on vapaana. Tapahtumassa pareja vihitään puolen tunnin välein.

Vihittävät parit saavat valita tilaisuuden musiikit viiden kappaleen listasta ilmoittautumisvaiheessa. Vihkivän papin he tapaavat juuri ennen vihkimistä. Tilaisuuteen voi tulla paikalle kaksin, pienellä porukalla tai suurella suvulla.

Myös aiempina vuosina pareja on Hääyössä ollut runsaasti. Viimeksi tapahtuma järjestettiin vuonna 2021, ja ilta on jäänyt Joensuun seurakunnan I kappalaiselle Salla Romolle hyvin mieleen.

– Ilta täynnä rakkaustarinoita kuvaa tunnelmaa hyvin. Iloitsen siitä, että voimme tarjota ihmisille tämän mahdollisuuden, hän toteaa.

Joensuun seurakunnan kanttori Elina Vitri-Viitaniemi uskoo, että monia pareja kiinnostaa matalan kynnyksen vihkiminen.

– Tunnelmallinen ja mieleenpainuva vihkiminen ei tarvitse monen vuoden suunnittelua, askelmerkkejä tai monikymmenpäistä vieraiden joukkoa – voi myös mennä vaivatta vihille ja saada siten omannäköisen juhlan. Tärkein tapahtuu parin ja Jumalan siunauksen välillä.

Hääyö-tapahtuma Joensuun kirkossa la 23.9. klo 16–22. Ajan voi varata 4.9. mennessä osoitteessa joensuunseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Tea Ikonen