Lehdissä ja netissä on törmännyt tekoälyn tekemiin teksteihin ja kuviin. Suomalaiskaupungeissakin robotit kuljettavat ostoksia ja voi hypätä jopa robottibussin kyytiin. Internetiä on kodeissa jääkaappia myöten. Mihin ihmistä kohta tarvitaankaan?
Tekoäly tulee vastaan jatkuvasti jokapäiväisessä elämässä. Jos sitä käytetään terveeltä arvopohjalta, voidaan haasteita, kuten eriarvoisuutta, vähentää. Kuva: Freepik
Ihmisyys korostuu edelleen kaikessa vuorovaikutuksessa. On hämmentävää, että tekoäly pakottaa arvioimaan ihmisyyttä uudelleen, rauhoittelee yliopistonlehtori, kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg Helsingin yliopistosta.
– En usko, että teknologiat vyöryvät orjuuttamaan meidät ja hylättäisiin inhimillinen kanssakäyminen. Teknologia ei uhkaa ihmisyyttä, vaikka omat riskinsä onkin teknologian ylikuluttamisessa ja siihen koukuttamisessa.
Wallenbergin mukaan tekoälyteknologiat ovat loistavia tukemaan muun muassa oppimisvaikeuksissa tai maahanmuuttajien koulutuksessa.
– Ehkä meidän pitää vaalia kulttuurissa säilyvää fyysistä vuorovaikutusta perusasetelmana. Käytetäänkö teknologiaa oikeasti elämän parantamiseen?
Uhkien pelkäämisen sijaan Wallenberg kannustaa terveeseen uteliaisuuteen.
– Hanki tietoa avoimin mielin. Ei tarvitse olla teknologiafriikki tai innoissaan tietokoneista tutustuakseen arjen tekoälyyn.
Tekoäly kaikkien arkea
– Tekoäly ei ole vain tuolla jossain vaan kotona, töissä, koulussa, vapaa-ajalla. Me jokainen käytämme jatkuvasti tekoälyalgoritmeja.
– Algoritmeja on kännykkäkamerassa, ja videopuheluissa niillä parannetaan ääntä ja kuvaa. Algoritmeilla lasketaan hintoja kaupoissa, ohjataan liikennevaloja ja sähköverkkoja ja tehdään säätiedotuksia. Tekoälyä on autonavigaattorissa, jääkaapeissa, pesukoneissa, robotti-imureissa, Wallenberg luettelee.
Tällaista koneoppimista käytetään joka saralla. Monimutkaisempaa tekoälyä taas ei vielä ole olemassa, mutta Wallenbergin mukaan lähimpänä on ChatGPT:n tapaiset kielimallit, jotka pystyvät tuottamaan älykkään oloista tekstiä.
– Vaikka kone olisi ihmismäinen, se on vain teknologia. Esimerkiksi ChatGPT:n kanssa keskustellessa en juttele ihmisen kanssa.
– Tekoäly on matematiikkaa. Kun matemaattisista malleista rakennetaan teknologia, sitä treenataan esimerkiksi massiivisella kieliaineistolla. Käyttöliittymään taas lisätään ihmismäisiä piirteitä, koska on helpompi käyttää teknologiaa, joka tuntuu tutulta.
ChatGPT:n ihmispiirteet on rakennettu sekä ohjelmoimalla että opettamalla sopivaa kielenkäyttöä. Hoiva- tai vastaanottorobotti taas tehdään sympaattisen näköiseksi, jotta käyttökokemus olisi miellyttävä.
Entä jos raja ihmisen ja teknologian välillä hämärtyy?
– Puheen tai kasvojen tunnistuksessa tekoälystä voi tulla outousefektejä ja ristiriitaisia kokemuksia. Pahimmillaan ei pystytä erottamaan, mikä on aitoa ja mikä keinotekoista sisältöä. Nyt puhutaan siitä, mitä seuraa, kun algoritmi kykenee luomaan aidon oloisia kuvia.
Muuttaako tekoäly yhteiskuntamme?
– Tekoäly ei itse tee mitään, vaan muutos lähtee hallitusohjelmista, eduskunnasta ja päättäjistä. Nykyisessä hallitusohjelmassa otetaan selkeä kanta, että digitaalisuudesta tulee ensisijainen tapa toteuttaa julkista hallintoa, Wallenberg sanoo.
Esimerkiksi verottaja hoitaa koneohjatusti jo mekaanisia laskentatehtäviä, kuten verokortin uusimisen.
– Jos algoritmeja hyödynnetään fiksusti, luukulta luukulle -hyppääminen vähenee. Asiointiin voidaan soveltaa tukiteknologioita, kuten kielenkääntäjiä tai puheavustajia. Muutos ei välttämättä ole kansalaisille suuri. Enemmänkin on kyse työtavoista ja rakenteista.
Valtionvarainministeriössä erityisasiantuntijana työskentelevän Anna-Mari Wallenbergin mukaan päättäjien työtä on kirjoittaa eettinen perusajattelu sääntelyksi. EU:ssa on todettu, että pehmeät ohjauskeinot eivät riitä, vaan nyt valmistellaan tekoälysäännöstä. Se nojaa eurooppalaisiin arvoihin.
– Näin pyritään säätelemään järjestelmien ihmisoikeusriskejä. Tarvitaan samanlaista ohjausta kuin lääkinnällisillä laitteilla tai ajoneuvoilla.
Wallenberg osallistui Suomen delegaatiossa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon eettisten ohjeiden valmisteluun.
– Muutama vuosi sitten eettisiä ohjeita tehtailtiin aina katolisesta kirkosta Microsoftiin ja Euroopan unionista valtioihin. Unescon ohjeissa kuvataan tekoälyn hyötyjä ja haittoja vaikkapa koulutuksessa ja politiikassa. Suomessa tehdään suunnitelmaa näiden ohjeiden soveltamisesta.
Eettistä keskustelua monella tasolla
– Viisi vuotta sitten moni oli kiinnostunut siitä, syrjiikö tekoäly ja kuinka tekoäly tukee ihmisoikeuksien toteutumisesta. Viime vuosina ovat nousseet kysymykset tekoälyn ilmastovaikutuksista, Wallenberg kertoo ja muistuttaa, ettei teknologioiden kehitys mineraalien louhintoineen ole kovin vihreää.
– Viime vuoden ChatGPT:n esiinmarssi muutti etiikkakeskustelun koskemaan kieli- ja kuvamalleja: Mitä tekoäly tarkoittaa arkipäiväistyessään? Entä mikä vastuu tekijöillä on siitä, millaista teknologiaa he rakentavat?
Digitalisuuden lisääntyminen aiheuttaa myös polarisaatiota.
– Keskittyvätkö teknologioiden hyödyt pohjoiselle pallonpuoliskolle? Tekoälyn kehittämisessä käytetään paljon ihmisten käsittelemää dataa. Tämä työ tehdään halpatyövoimamaissa. Tuotantoketjuihinkin liittyy epätasa-arvoisuutta.
Wallenbergin mukaan ensin etiikkapuheessa korostuivat uhkat, haitat ja riskit, ja tekoälyn arviointi keskittyi niiden ennaltaehkäisemineen. Syrjiikö tekoäly? Miten yksityisyydensuojan käy?
Riskit täytyy ottaa huomioon, mutta se ei yksin riitä.
– Jos tekoälyä käytetään terveeltä arvopohjalta, voidaan haasteita, kuten eriarvoisuutta, vähentää. Millaista maailmaa silloin rakennamme? Toivon puhetta siitä, miten teknologiaa voidaan käyttää tuottamaan hyvinvointia lapsille, vanhuksille, ylipäänsä ihmisille ympärillämme. Kypsää keskustelua vaikutuksista käydään vasta vähän.
Sini-Marja Kuusipalo
Tekoäly pähkinänkuoressa
- Tekoäly viittaa tietokonejärjestelmiin tai ohjelmiin, jotka on suunniteltu suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat inhimillistä älykkyyttä. Tehtävät voivat sisältää esimerkiksi oppimista, päättelyä, ongelmanratkaisua ja kielentunnistusta.
- Tekoälyjärjestelmiä voidaan soveltaa esimerkiksi terveydenhuollossa, kuljetuksessa, taloudessa, viihteessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.
- Esimerkkejä tekoälyn sovelluksista ovat puheentunnistus (esimerkiksi virtuaaliavustajat), kuvantunnistus (kuten autonomiset autot), suositusjärjestelmät (Netflixin kaltaiset palvelut) ja lääketieteellinen diagnostiikka.
- Tekoäly on edistynyt huomattavasti, mutta se on edelleen monimutkainen alue, joka vaatii jatkuvaa tutkimusta ja kehitystä.
- Eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset, kuten tekoälyn vaikutus työpaikkoihin, tietosuoja ja päätöksenteon läpinäkyvyys, ovat myös tärkeitä pohdittavia asioita tekoälyn kehityksen yhteydessä.
Lähde: ChatGTP
Artikkelia muokattu 30.8.2023 klo 12.28: Anna-Mari Wallenbergin oikea titteli on erityisasiantuntija, ei erityisavustaja.