Rantakylän seurakunta täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Nuorekas seurakunta panostaa ihmisten kohtaamiseen ja yhteisöllisyyteen. Yksi esimerkki siitä ovat Sunnuntai kirkolla -tapahtumat.
Rantakylän kirkko on Tanja Miettisen lapsuuden kotikirkko, johon liittyy lämpimiä muistoja. Nyt Miettinen on Rantakylässä aktiivinen kirkossakävijä, joka osallistuu myös seurakunnan tapahtumien toteuttamiseen. Sunnuntai kirkolla -tapahtumissa on hänen mielestään parasta se, että siellä tapaa ihmisiä, ja heihin on helpompi tutustua. Kuva: Tea Ikonen
Sunnuntai kirkolla on messun ympärille rakentuva yhteisöllinen tapahtuma, jossa kaikenikäiset seurakuntalaiset voivat viettää aikaa yhdessä mukavan tekemisen ja syömisen merkeissä. Konsepti on lainattu Haagan seurakunnasta, jossa ensimmäisiä tilaisuuksia suunniteltiin jo syksyllä 2017.
– Sunnuntai kirkolla -konsepti tuntui istuvan hyvin myös Rantakylän seurakunnan henkeen ja päätimme kokeilla, miten se toimisi täällä, toteaa kirkkoherra Ari Autio.
Rantakylän seurakunnassa Sunnuntai kirkolla -päiviä on järjestetty keväästä 2022 lähtien. Aution mukaan ne ovat vetäneet kirkolle kaikenlaisia ihmisiä, ja palaute tapahtumasta on ollut positiivista.
Parasta on ihmisten tapaaminen
– Parasta tapahtumassa on se, että tapaa ihmisiä. Tykkään siitä fiiliksestä, joka täällä on, toteaa Tanja Miettinen, joka on ollut mukana Sunnuntai kirkolla -päivissä alusta asti.
Miettinen osallistuu tilaisuuksien toteuttamiseen muun muassa laulamalla ja lukemalla raamatuntekstejä messussa. Lisäksi hän on ollut mukana tilaisuuksien suunnittelupalavereissa.
– Koen, että saan tästä enemmän irti, kun pääsen itse vaikuttamaan. Pakko se ei kuitenkaan ole. Sunnuntai kirkolla -päivään voi myös tulla olemaan, Miettinen sanoo.
Jos tilaisuuksia pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi Miettisen mukaan yhteisöllisyys.
Seurakunta keskellä kylää
Ihmisten kohtaaminen ilman erityistä pokkurointia. Tähän Rantakylän seurakunnassa halutaan Ari Aution mukaan erityisesti panostaa. Rantakylän seurakuntaa on myös kutsuttu laulavaksi seurakunnaksi.
– Merkittävin vahvuutemme on taitava ja osaava henkilöstö. Koska me kaikki työskentelemme saman katon alla, on kommunikaatio nopeaa ja helppoa. Työntekijämme ovat moniosaajia, joilla on taito tehdä asioita yhdessä, Autio kiittelee.
Seurakunnan toiminta on keskittynyt Rantakylän kirkolle, mitä Autio pitää hyvänä asiana. Utran kirkossa on toimintaa vain kesäisin sekä joulun ja pääsiäisen aikaan.
– Rantakylän seurakunta on hyvällä paikalla ”keskellä kylää”.
Kaupunginosan voimakas kasvu herätti tarpeen omalle seurakunnalle
Rantakylän seurakunta perustettiin 1.1.1983. Taustalla oli Rantakylän kaupunginosan voimakas kasvu ja kehittyminen 1960–1970-luvuilla. Alue kuului Joensuun seurakunnalle, joka alkoi kasvaa liian suureksi selvitäkseen tehtävistään.
Ensimmäisen kerran tunnusteluja Joensuun seurakunnan jakamisesta käytiin 1960-luvun puolivälissä, mutta tuolloin katsottiin, ettei uudelle seurakunnalle olisi vielä tarpeeksi väestöpohjaa eikä selkeitä toimintaedellytyksiä. Asiaan kuitenkin palattiin aika ajoin 1960- ja 1970-luvuilla.
Mutala-Rantakylä-Utra-Siihtala-alueella aloitti kirkkopiiri vuonna 1973, ja kun Rantakylään valmistui monitoimikirkko vuonna 1981, koettiin, että puitteet uuden seurakunnan perustamiseksi olivat olemassa. Joensuun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto teki päätöksen Rantakylän seurakunnan perustamisesta 24.9.1981.
Kaikki seurakunnan toiminta on aina merkittävää
40-vuotisjuhlavuottaan viettävän seurakunnan merkittävimpiä tapahtumia ovat olleet Ari Aution mukaan täyskymppisynttärit, piispantarkastukset sekä Mutalan kirkosta luopuminen joitakin vuosia sitten.
– Toisaalta voisi ajatella, että jokainen jumalanpalvelus ja kaikki seurakunnan järjestämä toiminta on aina merkittävä tapahtuma, kirkkoherra muistuttaa.
Tulevaisuuden osalta hän pohtii, että euro voi konsultoida muuttamaan Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnat yhdeksi seurakunnaksi.
– Kirkosta eroaa yllättävän paljon kolmikymppisiä, mikä väistämättä vaikuttaa kirkollisverokertymään, mutta myös kodeissa tapahtuvaan kristilliseen kasvatukseen ja kirkon asemaan yhteiskunnassa.
Haasteista huolimatta Autio katsoo tulevaisuuteen luottavasti.
– Tämä on hyvin subjektiivista, mutta tulkoon nyt sanotuksi, että Rantakylän seurakunta on paras niistä kuudesta seurakunnasta, joissa olen ollut töissä.
Jutun lähteenä on käytetty myös Erkki Kinnusen kirjaa Joensuun uskonnollinen elämä 1954–1999 sekä Rantakylän seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran Pertti Kettusen kommentteja.
Tea Ikonen
Rantakylän seurakunta
- Perustettu 1.1.1983
- Jäsenmäärä: 9 482 (21.8.2023)
- Käsittää Rantakylän, Utran, Mutalan ja Siihtalan kaupunginosat
- Kirkkoherra: Ari Autio