Seurakunnat ja järjestöt auttavat yhdessä

Joensuun ja Kontiolahden seurakuntien diakonialla on lukuisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyö mahdollistaa laajemmat avustusmahdollisuudet kuin mihin resurssit muuten riittäisivät.

Joensuun ja Kontiolahden seurakuntien diakonialla on lukuisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyö mahdollistaa laajemmat avustusmahdollisuudet kuin mihin resurssit muuten riittäisivät.

Kampaaja leikkaamassa asiakkaan hiuksia, kuvassa myös kaksi muuta naista.
Joulukuun puolivälissä Siniristillä oli avoimet ovet, jossa kampaaja Laura Lämsä (edessä oikealla) leikkasi asiakkaiden hiuksia veloituksetta. Joensuun Siniristin toiminnanjohtaja Marika Kuittinen (takana vasemmalla) kokee seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön suurena voimavarana. ”Seurakunnat kokevat Siniristin työn vähäosaisten hyväksi merkittäväksi ja haluavat omalta osaltaan olla tukemassa sekä meidän asiakkaitamme että itse yhdistyksen toimintaa”, Kuittinen kiittelee. Kuva: Tiina Partanen

– Yhteistyökumppaneilla on erittäin suuri merkitys diakoniatyölle. Jos esimerkiksi kaupat, muut yritykset sekä koulu eivät lahjoittaisi ylijäämäruokaa, emme voisi jakaa oikeastaan mitään ruokaa vähävaraisille, pohtii diakonissa Lea Vuojolainen Pyhäselän seurakunnasta.

Joensuun ja Kontiolahden seurakunnat tekevät paljon yhteistyötä muun muassa Marttojen, päihde- ja mielenterveys-, eläkeläis- ja lastensuojelujärjestöjen sekä hoitokotien ja kristillisten järjestöjen kanssa. Maaseudun seurakunnissa kyläyhdistykset ja urheiluseurat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

– Hammaslahden seudun kyläyhdistys kutsuu yhteisiin palavereihin suunnittelemaan alueen tapahtumia ja toimintaa. Lisäksi muun muassa kyläyhdistys ja urheiluseurat ovat auttaneet lahjoituksin ja ihan konkreettisesti vanhusten pihatöissä ja klapitalkoissa. Joensuun Ladun kanssa olemme järjestäneet muun muassa Ukraina-keräyksiä viime talvena Pyhäselän jäähiihdon yhteydessä, Vuojolainen kertoo.

Yhteistyökumppaneina muun muassa Siniristi, ViaDia ja Martat

Pielisensuun seurakunnassa diakonialla on pitkälti toistakymmentä yhteistyökumppania. Yksi niistä on päihdehuoltopalvelujen päivätoimintaa tuottava Siniristi ry. Pielisensuun seurakunta ja Siniristi järjestävät yhteistyössä tapahtumia ja retkiä, pitävät esillä ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä, tiedottavat toiminnasta sekä auttavat asiakkaita ja ohjaavat heitä avun piiriin puolin ja toisin.

– Yhteistyö Siniristin kanssa tuo päihdetyöhön kaivattua toimintakenttää, kertoo johtava diakoni Saila Musikka Pielisensuun seurakunnasta.

Rantakylän seurakunnassa tiiveintä yhteistyötä tehdään ViaDian, Utran asukasyhdistyksen ja Rantakylän Marttojen kanssa. Lisäksi seurakunnalla on vakiintunutta yhteistyötä ortodoksisen seurakunnan, Seniorityön verkoston ja Ruoka-apuverkoston kanssa.

Esimerkiksi ViaDialla Rantakylän seurakunnan työntekijöitä käy lähes viikoittain ja heidän kanssaan järjestetään yhteisiä tapahtumia.

– Olemme auttaneet ukrainalaisia pakolaisia sekä järjestäneet kipuryhmän ja päihderyhmiä. Yhteistyötä on myös ViaDian Lähiötalon kanssa lapsiperheiden asioissa, kertoo diakoniatyöntekijä Raija Alhosaari.

Kontiolahdella seurakunta pitää monen järjestön kanssa yhteisiä kerhoja, joissa hyödynnetään molemminpuolista asiantuntijuutta.

– Varsinkin viime vuoden aikana Martat ovat pitäneet meillä luentoja ja kursseja. Olemme olleet mukana antamassa tilat ja osaamisemme, kertoo diakonissa Sanna Mutikainen Kontiolahden seurakunnasta.

Järjestöyhteistyö monipuolistaa seurakunnan tarjontaa

Yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistaa laajemman toiminnan järjestämisen kuin muutoin olisi mahdollista taloudellisesti tai henkilöstöresurssien puolesta. Eri näkökulmat myös rikastuttavat tekemistä.

– Kohtaamme samoja ihmisiä, ja heidän tukemisensa miettiminen yhdessä on järkevää, Saila Musikka pohtii.

Myös Sanna Mutikainen huomauttaa, että järjestöyhteistyö monipuolistaa seurakunnan tarjontaa.

– Kaikkea ei seurakunnan tarvitse tehdä yksin, vaan yhteistyössä on voimaa. Voimme tehdä tutuksi itsemme muiden toimijoiden keskuudessa ja saada heistä mukaan vapaaehtoisia, hän sanoo.

Raija Alhosaari lisää, että myös tieto kansalaisille kulkee paremmin, kun sitä välittämässä on useampi taho.

– Yhdessä tekeminen on myös suuri ilo. Järjestöissä on huikean paljon erityisosaamista, ja on rikastuttavaa päästä yhdessä kokemaan erilaisia työtapoja ja työmuotoja, hän kiittelee.

– Kaikenlainen yhteistyö auttaa toimimaan asukkaiden parhaaksi ja luo yhteisöllisyyttä sekä turvaa. Vapaaehtoisten panos on suurta ja tuo rikkautta sekä monipuolisuutta seurakunnan elämään, toteaa Lea Vuojolainen.

Tea Ikonen

5xmielessä: Hane päätti järjestää apua ukrainalaisille

Ukrainan sodan alettua Hannu Hane Vähäkoski ryhtyi organisoimaan ukrainalaisten auttamista, ja toiminnan ympärille perustettiin yhdistys Hane Peace Ukraine. Seuraava yhdistyksen kokoama avustuslasti Joensuusta Ukrainaan starttaa tammikuussa koulubussin muodossa.

Ukrainan sodan alettua Hannu Hane Vähäkoski ryhtyi organisoimaan ukrainalaisten auttamista, ja toiminnan ympärille perustettiin yhdistys Hane Peace Ukraine. Seuraava yhdistyksen kokoama avustuslasti Joensuusta Ukrainaan starttaa tammikuussa koulubussin muodossa.

Tummahiuksinen, harmaapaitainen mies seisoo kahvikuppi kädessään katsoen kameraan.
Hannu Vähäkoski työskentelee Joensuun Tulliportin normaalikoulun yläkoulun ja lukion matematiikan ja fysiikan opettajana. Työnsä ohella Hane on toiminut tarmokkaasti ukrainalaisten auttamiseksi, ja hänet palkittiin Joensuun arjen sankarina marraskuussa. – Toivon, että ihmiset huomaisivat maailmanlaajuisesti avun tarpeen Ukrainassa ja muuallakin, Hane toteaa. Kuva: Tea Ikonen
  1. KOULUBUSSI. Olemme tehneet tähän mennessä viisi avustusmatkaa Ukrainaan, ja tammikuussa teemme kuudennen. Yksi yrittäjä on lahjoittanut linja-auton, joka täytetään avustustarvikkeilla ja viedään Lviviin. Armeija ja pakolaiset saavat avustustarvikkeet, ja linja-auto jää sinne koulubussiksi. Bussiin voi tuoda tavaraa 4. tammikuuta kello 16–20 osoitteessa Lukkotie 9.
  2. TARVE. Ukrainassa tarvitaan erityisesti säilykeruokia, varavirtalähteitä, makuupusseja, lämmittimiä ja sidontatarvikkeita. Käsiapteekkitavaraa menee niin paljon kuin jaksaa viedä. Yksi yritys antaa kamiinoja. Olemme vieneet myös muun muassa maastotakkeja, kumppareita ja kenttäkeittiötarvikkeita.
  3. KOORDINOINTI. Neljällä ensimmäisellä avustusreissulla toimme paluumatkalla Suomeen yhteensä noin 500 ukrainalaista, viidennellä reissulla jätimme maastoauton armeijalle. Ihmisten tuonnin järjestely vaati satoja tunteja vapaaehtoistyötä, sillä viranomaiset eivät organisoi sitä mitenkään. Tällä hetkellä ne, jotka haluavat Ukrainasta pois, pääsevät sieltä kyllä helposti esimerkiksi Varsovaan ja siitä eteenpäin.
  4. KOULU. Suomeen tulleita ukrainalaisia autoimme myös perustamalla koulun, jossa he saattoivat alkaa opiskella kieltä. Nyt kielikursseja on tarjolla jo virallistenkin tahojen kautta, eikä koulullemme ole enää tarvetta. Ukrainaan meidän on tarkoitus rakentaa puukoulu sodan loputtua. Projektiin on lupautunut pääarkkitehti ja porukka vapaaehtoisia rakentajia. Hankkeelle on olemassa osa rahoituksesta ja esilupa. Projekti on kuitenkin jäissä niin kauan kuin sota kestää.
  5. AUTTAMISHALU. Kun Ukrainasta alkoi tulla pakolaisia, ihmiset olivat valmiita tyhjentämään asuntojaan antaakseen tavaroitaan ukrainalaisille. Nyt ovat kodit ja mökit tyhjentyneet, mutta intoa auttaa edelleen on. Kirjoitin kirjan Ukrainan kriisi 2022 vapaaehtoisten silmin – Miten suomalaiset ryhtyivät auttamaan sodan uhreja. Se kertoo, miten suuri panostus vapaaehtoisilla on ollut Suomessa ja Euroopassa. Ilman heitä tilanne olisi todella huono.

Tea Ikonen

5xmielessä: Kohtaamisen Kahvila yhdistää eri taustoista tulevia

Joensuun jouluseimipolku on kuljettavissa tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Yksi seimipolun kohteista on Kohtaamisen Kahvila. Leena Kokkonen on kahvilan vapaaehtoistyöntekijä.

Yksi Joensuun seurakunnan kokoaman jouluseimipolun kohteista on tänä vuonna Kohtaamisen Kahvila. Leena Kokkonen on kahvilan vapaaehtoistyöntekijä.

Vaalea nainen istuu seimiasetelman luona.
Kohtaamisen Kahvila on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana seimipolussa. Joulu näkyy ja kuuluu kahvilassa myös muutamien joululaulutuokioiden muodossa. Joulun pyhät ja välipäivät Kohtaamisen Kahvila on kiinni, muutoin ovet ovat auki arki-iltapäivisin. – Kahvilassa on matala kynnys, eikä kävijöiltä udella heidän taustoistaan, Leena Kokkonen kertoo. Kuva: Tea Ikonen

 

  1. TOIMINTA. Tarkoituksemme on kohdata ihmisiä ja tarjota heille hengellisiä ja henkisiä virikkeitä. Yksi tavoitteistamme on myös syrjäytymisen estäminen. Kahvila on auki iltapäivisin, ja täällä on säännöllisesti muun muassa keskustelupiirejä, raamattupiirejä ja musiikkiesityksiä sekä mahdollisuus tavata joku seurakunnan työntekijä. Alakerrassa on kirpputori ja kahvilan yhteydessä on myös Joensuun ainoa kristillinen kirjakauppa, Joelin kirja.
  2. VAPAAEHTOISUUS. Olen mukana Kohtaamisen Kahvilan toiminnassa vapaaehtoisena. Haluan näin välittää Jumalan rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan. Teen muun muassa keittiöhommia, lattian luuttuamista ja vessojen pesua. On myös antoisaa tavata ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan. Koko kahvila toimiikin pääasiassa vapaaehtoisten voimin. Laskin, että työvuorolistoillamme on yhteensä noin 20 nimeä.
  3. KÄVIJÄT. Meillä käy päivittäin yleensä noin 40–50 henkeä, mutta on meillä parhaimmillaan ollut 120 kävijää yhtenä päivänä. Kohtaamisen Kahvilassa on matala kynnys, eikä kävijöiltä udella heidän taustoistaan. Täällä käy myös laitapuolen kulkijoita, mutta sellainen ehto on asetettu, ettei päihtyneenä saa tulla. Kävijöissämme ovatkin kaikki ikä- ja yhteiskuntaluokat edustettuina.
  4. LAHJOITUKSET. Kohtaamisen Kahvilan tuotteista voi maksaa vapaaehtoisen kahvirahan. Sillä hankimme kahvia ja leipien päälle voita, juustoa, kinkkua ja muuta päälle laitettavaa. Leivät ja pullat saamme lahjoituksina muun muassa leipomoista. Taloudellisesti toimintaamme tukevat Pielisensuun ev.lut. seurakunta, Joensuun Vapaaseurakunta, Joensuun helluntaiseurakunta sekä Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys.
  5. YHTEISTYÖ. Yhteiskristillisyys eli kirkkokuntien rajat ylittävä kristittyjen yhteistyö on tärkeä juonne toiminnassamme. Kahvilatoiminnan taustalla on yhteiskristillinen yhdistys, Joensuun kristityt yhdessä ry. Käytännön työ yhdistääkin hyvin eri seurakuntataustoista tulevia ihmisiä. Meillä on todella kiva työyhteys.

Tea Ikonen

Apuristi yhdistää avun tarvitsijat ja vapaaehtoiset

Apuristi-toiminnasta voi pyytää apua, jos omasta lähipiiristä ei löydy tehtävälle tekijää, eivätkä omat taidot tai jaksaminen riitä. Tehtävien tulee olla kertaluontoisia.

Sinipaitainen poika haravoi nurmikkoa ja katsoo hymyillen kameraa.
Joensuulainen Roni Heiskanen on valmis tarttumaan vaikka haravaan ja auttamaan pihatöissä seurakuntien maksuttoman Apuristi-toiminnan kautta. Kuva: Kirsi Taskinen

Joensuun seurakuntien uusi Apuristi-toiminta on maksutonta vapaaehtoistoimintaa, jolla autetaan kotiasioissa apua tarvitsevia. Apu voi olla esimerkiksi digiapua, pihatöitä tai pieniä korjaustehtäviä, joiden suorittamiseen ei vaadita ammattitaitoa.

Apuristin tehtävä on tuoda yhteen avun tarvitsijat ja vapaaehtoiset auttajat. Idean takana ovat seurakuntien diakoniatyöntekijät.

– Meille tulee toisinaan kyselyjä käytännön avusta. Ja toisaalta meille on ilmoittautunut henkilöitä, jotka haluavat auttaa ja etsivät itselleen ryhmää, johon kuulua. Nämä asiat yhdistettynä synnyttivät Apuristi-toiminnan, kertoo Pielisensuun seurakunnan diakoni Katja Nuuhkarinen.

Apuristi-toiminnasta voi pyytää apua, jos omasta lähipiiristä ei löydy tehtävälle tekijää, eivätkä omat taidot tai jaksaminen riitä. Tehtävien tulee olla kertaluontoisia.

Kuka tahansa voi tulla mukaan

Palvelua aloitetaan Joensuun, Rantakylän, Pielisensuun, Vaara-Karjalan ja Pyhäselän alueella sitä mukaa, kun vapaaehtoisia ilmoittautuu toimintaan.

Vapaaehtoiseksi voi hakea kuka tahansa, jolla on mahdollisuus auttaa muita.

– Monenlaiset taidot ja lahjat ovat tervetulleita. Vapaaehtoinen voi itse määritellä, millaisissa tehtävissä hän haluaa olla mukana auttamassa ja miten usein hän haluaa ottaa tehtäviä vastaan, Nuuhkarinen kertoo.

Kun tehtäviä tulee, seurakunnan työntekijät välittävät vapaaehtoisia kohteisiin, joissa apua kaivataan.

Auttaminen tuo hyvän mielen

Yksi vapaaehtoisista on Roni Heiskanen, joka on valmistautunut auttamaan muun muassa pihatöissä, kotitöissä ja laitteiden parissa.

Heiskanen ei ole aiemmin toiminut varsinaisena vapaaehtoisena, mutta on esimerkiksi kerännyt roskia luonnosta omin päin. Vapaaehtoistyö on hänelle luonteva tapa toimia.

Minua viehättää ajatus siitä, että voin auttaa avun tarpeessa olevia silloin kun itse pystyn, olettaen että hätä ei ole akuutti.

Heiskaselle ja muille ”apuristeille” järjestetään vuoden aikana muutamia yhteistapaamisia. Diakoni Katja Nuuhkarinen lupaa, että toimintaa kehitetään rennolla otteella vapaaehtoisten ja autettavien toiveet huomioiden.

– Me diakoniatyöntekijät voimme taata hyvän mielen palkaksi kaikille toimintaan osallistuville!

Kirsi Taskinen

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi Apuristi-toimintaan: vapaaehtoistyo.fi / Katja Nuuhkarinen, p. 050 550 8335.

Arkunkantajista puodinpitäjiin

Vapaaehtoistoiminta on monelle mieluinen tapa osallistua seurakunnan toimintaan. Joensuun seurakunnilla onkin tarjolla mitä moninaisimpia tehtäviä lähimmäispalvelusta messuavustajiin, tapahtumien järjestelytehtävistä arkunkantajiin ja Duka-puodin asiakaspalvelusta Kirkon keskusteluavun tehtäviin.

Paremman maailman puodin myyjä esittelee kuvassa tarjotinta, jossa on esillä myynnissä olevia tuotteita.
Aira Santanen toimii vapaaehtoisena asiakaspalvelijana Paremman maailman puoti Dukassa Joensuun seurakuntakeskuksella. Puodissa myydään Reilun kaupan ja Naisten Pankin tuotteita sekä pieniä lahjatavaroita ympäri maailmaa. Kuvassa taustalla myös vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgaya. Kuva: Virpi Hyvärinen

– Jokainen vapaaehtoistehtävä on erityinen ja tärkeä, ja vapaaehtoiseksi saa tulla kuka vain, sanoo seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgaya.

Korona-arjessa monet tehtävät ovat olleet Mgayan mukaan tauolla, ja joitakin tehtäviä on voitu toteuttaa toisella tavalla.

– Arkunkantaminen ja Kirkon keskusteluapu ovat tehtäviä, jotka ovat toteutuneet tavalliseen tapaan myös tiukimpana korona-aikana. Myös lähimmäispalvelun ulkoilukaveri-toimintaa on voitu jonkin verran toteuttaa, kertoo Mgaya.

Sopivaa tehtävää voi katsella itselleen vapaaehtoistyo.fi-sivustolla verkossa tai soittamalla seurakunnan työntekijälle tai vapaaehtoistoimintaa koordinoivalle Mgayalle.

– Vapaaehtoistyo.fi-nettisivusto uusiutui valtakunnallisesti syksyn 2020 aikana. Nyt opettelemme uuden sivuston käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan avataan sivustolle tehtäviä. Jos Joensuun seurakunnissa ei ole sivustolla avoinna useita tehtäviä, aina voi ilmoittautua avoimeen tehtävään, joka koskee kaikkia seurakuntia. Jos ilmoittautuu siihen, otamme yhteyttä ja voimme jutella siitä, minkälaiset tehtävät kiinnostavat ja miten voisi edetä, kertoo Mgaya.

Joensuun seurakuntayhtymässä on käynnissä Vapaaehtoisuus voimavarana -hanke, jonka puitteissa toteutettiin loppuvuodesta 2020 kysely vapaaehtoisten ja työntekijöiden parissa. Vastauksia saatiin vapaaehtoisilta 120 ja työntekijöiltä 31.

– Vapaaehtoisten kyselyssä oli mahdollisuus osallistua arvontaan. Arvonta on suoritettu, ja Duka-puodin lahjakortit toimitettu voittajille. Hankkeen raportointia tehdään tammikuun aikana ja tuloksista kerrotaan helmikuussa, kertoo Mgaya. 

Virpi Hyvärinen

 

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia kartoitetaan Joensuussa

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä toteutetaan Vapaaehtoisuus voimavarana -hanke syyskaudella 2020. Hankkeessa tehdään kartoitus yhtymän nykyisestä vapaaehtoistoiminnasta ja selvitetään, mitä vapaaehtoistoiminta voisi olla tulevaisuudessa.

Kuopion tuomiokapituli on myöntänyt hankkeelle kehittämisavustusta 8 600 euroa. Hankkeen rahoituksen ehtoihin liittyy ulkopuolisen henkilöresurssin palkkaaminen. Hankkeen toimistotöihin määräaikaisena ja osa-aikaisena on valittu Zoya Kurvinen.

Loka-marraskuun aikana toteutetaan vapaaehtoistoiminnasta kaksi kyselyä; toinen työntekijöille ja toinen seurakuntalaisille. Seurakuntalaisille suunnattuun kyselyyn pääset vastaamaan Joensuun seurakuntayhtymän verkkosivujen (joensuunseurakunnat.fi) etusivun kautta. Kysely on avoinna marraskuun loppuun saakka.

Kyselyn lisäksi seurakuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuteen osallistumalla Joensuun seurakunnissa syksyn aikana järjestettäviin keskustelutilaisuuksiin.


Vapaaehtoisuus voimavarana -teemalla kokoonnutaan seurakunnissa seuraavasti:

  • Rantakylän kirkolla ti 20.10. klo 18
  • Reijolan srk-talolla su 1.11. klo 12 alkavan messun jälkeen kirkkokahvihetki
  • Joensuun srk-keskus ti 10.11. klo 18
  • Kiihtelysvaaran srk-talo ma 16.11. klo 17.30
  • Tuupovaaran srk-talo ti 17.11. klo 17.30
  • Pielisensuun kirkolla ke 18.11. klo 18
  • Enossa Hyvän mielen tuvalla ke 25.11. klo 18.30