Hankkeen kustannusarvioksi on muodostunut 2 466 538 euroa.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan myös Enon seurakuntatalon päivitetyn kustannusarvion. Joulukuussa hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan Enoon rakennetaan uusi yksi kerroksinen seurakuntatalo. Tällä hetkellä Enon seurakunta toimii väliaikaistiloissa vanhalla kunnantalolla.
Pohjois-Karjalan hankintatoimen toteuttaman kilpailutuksen kautta saatujen osatarjousten perusteella hankkeen kustannusarvioksi on muodostunut 2 466 538 euroa. Hankkeen pääurakoitsijaksi valittiin Savon Julkisivurakennus Oy.
Yhtymän tulos oli viime vuonna n. 130 000 euroa ylijäämäinen.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 17.3.2020 yhtymän vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Yhtymän tulos oli viime vuonna n. 130 000 euroa ylijäämäinen. Vuosien 2016-2018 alijäämäisten tilinpäätösten jälkeen talouden tasapainottaminen edellytti tuloveroprosentin nostamista 0,1 prosenttiyksiköllä 1,55 prosenttiin vuodeksi 2019. Viime vuoden kirkollisverokertymä oli noin 11 200 000 euroa.
Joensuun ev.lut. seurakunnissa oli vuoden 2019 lopussa oli 51 700 (2018: 52 130) jäsentä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 67,3 % (68,1 %) joensuulaisista. Vuonna 2019 Joensuun seurakuntiin liittyi 226 (216) henkilöä ja erosi 850 (929) henkilöä.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä haettavana runsaasti kesätöitä. Töitä on tarjolla mm. hautaustoimessa, Vaivion kurssikeskuksessa ja Enon seurakunnassa. Lisäksi kirkkoihin haetaan kesäksi oppaita.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä haettavana runsaasti kesätöitä. Töitä on tarjolla mm. hautaustoimessa, Vaivion kurssikeskuksessa ja Enon seurakunnassa. Lisäksi kirkkoihin haetaan kesäksi oppaita.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä palkkaa liki 70 työntekijää hautausmaille hoitokaudelle 2020. Kuva: Kirkkotien arkisto
Joensuun ev.lut. seurakunnat ja seurakuntayhtymä palkkaa kesän ajalle 80 työntekijää. Tarjolla on monen eri alan tehtäviä. Valtaosa tehtävistä on suunnattu jo 18 vuotta täyttäneille, mutta hautausmaan kesätöihin voivat hakea myös 17-vuotiaat.
– 17-vuotias nuori työntekijä voi tehdä hyvinkin monenlaisia töitä. Rajoitettua on esimerkiksi sellaisten töiden tekeminen, joissa on erityistä tapaturmavaaraa tai terveyshait-taa tai joka tehdään yöaikaan. Lainsäädännön mukaisesti työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Satu Krohns kertoo.
Monesti nuoret ryhtyvät etsimään kesätöitä jo täytettyään 15 vuotta. Seurakuntayhtymästäkin kysellään toisinaan lyhyitä työrupeamia nuorille.
– Monet kesätyötehtävistämme sisältävät fyysistä työtä, koneiden tai laitteiden käyttöä tai sellaista vastuunottoa, joka vaatii kypsyyttä. Ikärajoilla huolehdimme osaltaan siitä, että nuorilla kesätyöntekijöillä olisi kehityksensä puolesta valmiudet toimia työtehtävissä niin, että voimme luottaa työskentelyn olevan heille turvallista, Krohns toteaa.
Valtaosa kesätöistä hautausmailla
Joensuun seurakuntayhtymän alueella eniten kesätöitä on tarjolla hautausmailla. Seurakuntayhtymä hakee parhaillaan kesätyöntekijöitä Joensuun, Enon, Pyhäselän, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran hautausmaiden sekä puistoalueiden hoitoon. 17 vuotta täyttäneet voivat hakea kaksi kuukautta kestävään työsuhteeseen. Täysi-ikäisille hakijoille on tarjolla myös viiden kuukauden mittaisia kausitöitä.
Kaikkiaan Joensuun seurakuntayhtymän hautausmaille palkataan liki 70 työntekijää hoitokaudelle 2020. Työtehtäviin kuuluu hautausmaiden ja puistojen yleishoito sekä hoidettavaksi annettujen hautojen hoitotyöt. Valittavilta työntekijöiltä odotetaan reipasta asennetta, ahkeruutta sekä kykyä fyysiseen ulkotyöhön.
Kausityön tekijöiden valinnassa eduksi katsotaan myös koulutus ja aikaisempi kokemus viheralueiden töistä sekä koneiden käyttötaito.
– Olin itse opiskeluaikaan töissä hautausmaalla ja tykkäsin siitä työstä kovasti. Kasvien hoidon lisäksi opin hyödyllisiä työelämätaitoja ja sain myös tehokasta kunnonkohotusta talven opiskelujen jälkeen. Luonto oli ulkotöissä jatkuvasti läsnä, mistä nautin – ja onneksi on keksitty sadevaatteet!
– Kesätöitä hakeville sanoisin vinkkinä, että kannattaa aina hakemusta tehdessä miettiä, minkälaiset taidot ja kokemus työnantajaa kiinnostaa juuri sen haettavan tehtävän kohdalla. Nuorena varsinaista työkokemusta ei välttämättä ole, mutta kaikki osaaminen ja kyvyt kannattaa tuoda rohkeasti esiin. Moni on voinut esimerkiksi leikata kotona tai isovanhempien pihalla nurmikkoa tai auttaa remonttihommissa ja kerryttänyt niissä osaamista, Krohns vinkkaa.
Kirkon opas tapaa turisteja maailmalta
Perinteisiin kesän töihin kuuluu myös kirkon oppaan työ. Joensuun seurakuntayhtymään palkataan kaikkiaan kahdeksan kirkon opasta. Oppaita tarvitaan sekä Joensuun että Utran kirkkoihin. Oppaat tapaavat kesän aikana mm. matkailijoita, jotka haluavat tutustua kaupungin kirkkoihin. Oppaana on mahdollista myös päästä hyödyntämään kielitaitoaan.
– Eniten ulkomaalaisia vieraita Joensuun kirkoissa kävi viime kesänä Venäjältä, Saksasta ja Ranskasta. Kesän aikana Joensuun kirkkoon kävi tutustumassa noin 6000 vierasta. Utran kirkossa kävijöitä oli noin 600, johtava seurakuntamestari Satu Laakkonen kertoo.
Oppaan valinnassa kiinnitetään huomiota mm. valmiuteen toimia itsenäisesti, vastuullisesti ja palveluhenkisesti opastehtävässä, kielitaitoon sekä seurakuntaelämän tuntemukseen.
”Kesätyöntekijöiltä odotetaan reipasta ja iloista työotetta”
Vaivion kurssikeskukseen haetaan myös useampaa työntekijää kesän ajalle. Varsinaisia kesätyöpaikkoja on tarjolla kaksi. Kesätyöntekijöiden tehtäviin kuuluvat avustavat tehtävät keittiössä, ruokasalityöskentely, astiahuollon tehtävät, kioskimyynnin hoitaminen sekä puhtaanapidon tehtävät.
– Kesätyöntekijöiltä odotetaan reipasta ja iloista työotetta, luotettavuutta ja joustavuutta sekä halua oppia uusia asioita. Tehtäviin ei tarvitse välttämättä olla aikaisempaa kokemusta, sillä perehdytämme heidät kaikkiin tehtäviin, tiiminjohtaja Minna Soikkeli Vaivion kurssikeskuksesta kertoo.
Lisäksi Vaivion kurssikeskukseen haetaan tällä hetkellä kiinteistönhoitajaa ja keittiötyöntekijää kesän ajalle. Kesä on kurssikeskuksen vilkkainta aikaa.
– Kesäkauden rippileirit alkavat heti koulujen päätyttyä ja päättyvät heinä-elokuun vaihteeseen. Viikolle 32 on tällä hetkellä vielä tilaa yhdelle rippikouluryhmälle, mutta muutoin koko kesä on varattu täyteen, Soikkeli kertoo.
Enon seurakunnassa olisi puolestaan tarjolla kesätyöpaikka nuorisotyössä. Tehtävä on suunnattu kirkon nuorisotyöhön tai teologiksi opiskeleville. Työ on pääasiassa leirityötä rippikoululeirillä ja alakoululaisille suunnatuilla lastenleireillä.
– Seurakuntayhtymän seurakunnissa ja muissa yksiköissä on kesätöitä tarjolla maantieteellisesti laajalla alueella kautta Joensuun ja Liperinkin puolella. Myös määrällisesti olemme merkittävä kesätyöllistäjä, Krohns sanoo.
Kesätöitä kannattaa hakea pikaisesti
Kesän ajan töiden haku jatkuu maaliskuun alkupuolelle, hakuajat vaihtelevat tehtäväkohtaisesti. Hakemus kannattaa täyttää mahdollisimman pian, sillä osa tehtävistä voidaan täyttää jo hakuajan kuluessa.
Tehtäviin haetaan sähköisellä hakemuksella. Hakemus ja tarkemmat tehtäväkohtaiset tiedot löytyvät Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän verkkosivuilta osoitteesta www.joensuunevl.fi/rekry.
Epäilevän Tuomaan mukaan nimetty tuomasmessu on avarahenkinen luterilainen jumalanpalvelus, jossa yhdistyvät arkielämän kysymykset, rukous, vanhan kirkon traditio ja mukaansatempaava musiikki.
Maaliskuun 7. päivä 2020 tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Joensuussa vietettiin ensimmäistä kertaa tuomasmessua. Kahta vuotta aiemmin Helsingissä syntynsä saanut, suureen suosioon noussut uudenlainen jumalanpalvelus rantautui Joensuuhun paikallisten seurakuntien työntekijöiden aloitteesta.
Ensimmäisessä Joensuun tuomasmessussa saarnasi yksi Helsingin tuomasmessun pe-rustajista, pastori Olli Valtonen. Täkäläisen Tuomasmessun 30-vuotisen historian ympyrä sulkeutuu sunnuntaina 15.3.2020 Rantakylän kirkossa, kun sama mies, sosiaalineuvos Olli Valtonen, saarnaa juhlamessussa.
Vetävä ja koskettava musiikki luo messulle omaleimaisen ilmeen
Mutta mikä tämä pyöreitä vuosiaan viettävä tuomasmessu oikeastaan on? Kyseessä on luterilainen, ilta-aikaan vietettävä ehtoollisjumalanpalvelus, joka on saanut nimensä Raamatun ”Epäilevästä Tuomaasta”. Nimellä halutaan tuoda esiin tilaisuuden helppoa lähestyttävyyttä kaikenlaisille ihmisille. Tavallisesta sunnuntaiaamun jumalanpalveluksesta tuomasmessu poikkeaa paitsi ajankohdaltaan, myös toteuttamistavoiltaan ja tunnelmaltaan.
Yksi omaleimainen tekijä tuomasmessussa on vetävä hengellinen musiikki, joka koostuu muun muassa tuomaslauluista ja moderneista virsisovituksista. Joensuussa, Rantakylän kirkolla kerran kuukaudessa vietettävien tuomasmessujen musiikista vastaa kanttori Janne Piipponen yhdessä nuorista aikuisista koostuvan Arepa-kuoron ja orkesterin kanssa.
– Eräs tuomasmessun löytänyt nuori aikuinen sanoi, että hän on kaivannut ”tavallisiin” kirkon messuihin enemmän iloa, ja nyt hän on löytänyt tämän ilon näistä messuista, kertoo tuomasmessuja Joensuuhun tuomassa ollut rovasti Aune-Inkeri Keijonen.
Rukousalttareilla tuohuksia, rukouskiviä, esirukoilijoita ja lappuja joille kirjoittaa oma rukous
”Perusjumalanpalveluksesta” tuomasmessu poikkeaa myös siltä osin, että messun rukousjakso on tavallista monipuolisemmin toteutettu. Se tarjoaa kirkkoon tulijalle monia osallistumisen mahdollisuuksia. Toisaalta messussa voi myös vain istua penkissä ja laulaa – tai vain olla läsnä.
Aune-Inkeri Keijoselle tuomasmessu onkin ennen kaikkea rukousmessu, jossa pyhä ja arki koskettavat konkreettisesti toisiaan.
– Myös liike on rukousta. Tuomasmessussa voi lähteä liikkeelle rukousjakson aikana sytyttämään rukouskynttilöitä, kirjoittamaan lapulle rukouspyyntöjä ja tulla öljyllä voideltavaksi rukousalttarille. Myös lyhyeen sielunhoidolliseen keskusteluun, henkilökohtaiseen synninpäästöön ja siunaukseen on aina mahdollisuus, hän kertoo.
– Uutena mahdollisuutena messuun ovat tulleet rukouskivet. Yhdellä rukousalttarilla on vesimalja, johon voi pudottaa erivärisiä kiviä sen mukaan, millaisen asian haluaisi tuoda yhteisessä rukouksessa kannetuksi Jumalan eteen, kertoo Keijonen.
Rantakylän tuomasmessuista tällä hetkellä vastaava rovasti Anna Holopainen nostaa näiden messujen erityispiirteenä esiin myös sen, että messu syntyy poikkeuksellisen vahvasti vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin.
– Meillä sitä tekee noin 20 henkilön joukko vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Kuka tahansa voi tulla vapaaehtoistetäviin. Tehtäviä on monenlaisia alkaen kirjojen jakamisesta ja iltateen keittämisestä öljyllä voitelemiseen ja ehtoollisen jakamiseen. Jokaiseen tehtävään annetaan tukea ja ohjausta tarpeen mukaan. Tehtävään ei tarvitse sitoutua, vaan siinä voi palvella vaikka vain yhden messun ajan, rohkaisee Holopainen.
Rantakylän tuomasmessuun kuuluvat joka kerta myös seurakunnan järjestämä lastenkaitsenta sekä kaikille yhteinen iltatee messun jälkeen seurakuntasalissa.
Juhlakevään messut Rantakylän kirkossa
• Juhlamessu su 15.3. klo 18, saarnaa sosiaalineuvos Olli Valtonen.
• Juhlakevään muut tuomasmessut: Pääsiäisyön tuomasmessu la 11.4. klo 22 (saarna Anna Holopainen), tuomasmessu su 3.5. klo 18.
Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa kävi viime vuonna 600 asiakasta. Asiakaskohtaamisia oli kaikkiaan noin 2200.
Kirkon perheneuvonnassa kävi ennätysmäärä asiakkaita vuonna 2019. Koko maassa kirkon perheneuvonnasta apua sai yli 18 500 ihmistä. Kaikkiaan asiakkaita kohdattiin yli 90 000 kertaa. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa kävi viime vuonna 600 asiakasta. Asiakaskohtaamisia oli kaikkiaan noin 2200. Asiakkaita oli kaikista Pohjois-Karjalan kunnista sekä Heinävedeltä. Asiakasmäärät kasvoivat hieman myös Joensuussa vuonna 2019.
Suurin syy hakea apua perheneuvonnasta oli vuorovaikutusongelmat. Joensuussa lähes yhtä paljon perheneuvojan luokse hakeuduttiin erokysymysten tiimoilta. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaista selvä enemmistö oli työssäkäyviä 30-39-vuotiaita, jotka elävät avioliitossa.
Perheneuvojat ratkovat ihmissuhde-ongelmia ja antavat vinkkejä parisuhteen kehittämiseen myös verkossa. Viimeisen kahden vuoden aikana perheneuvojat ovat vastanneet kysymyksiin Parisuhdeneuvolassa Vauva.fi:ssa sekä kirjoittaneet suuren suosion saanutta Rakkauden ammattilaiset -blogia. Parisuhdeneuvolan ja kirkon blogien sisältöjä on luettu yhteensä yli kaksi miljoonaa kertaa kahden vuoden aikana.
Kirkon perheneuvonta on mukana myös perhekeskustoiminnassa, jossa eri lapsiperhetoimijat keskittävät palveluita sekä muodostavat yhteistä palveluverkostoa alueellisesti ja maakunnallisesti.
Suomessa on 41 kirkon perheasiain neuvottelukeskusta, joissa työskentelee yli 180 työntekijää. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelee neljä perheneuvonnan ammattilaista. Perheneuvonta on asiakkaille maksutonta. Joensuun perheasiain neuvottelukeskus toimii koko Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella.
Kirkkotien jakelualueelta eli Joensuun seurakunnista ja Kontiolahden seurakunnasta kirkolliskokoukseen kaudelle 2020-2024 valittiin kaksi edustajaa.
Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston 11.2. käytyjen vaalien tulokset on vahvistettu. Kirkkotien jakelualueelta eli Joensuun seurakunnista ja Kontiolahden seurakunnasta kirkolliskokoukseen kaudelle 2020-2024 valittiin kaksi edustajaa.
Maallikkoedustajaksi valittiin Matti Ketonen Pielisensuun seurakunnasta. Ketonen toimii kirkolliskokousedustajana myös kuluvalla kaudella. Hän on lisäksi Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.
Pappisedustajaksi valittiin Ruut Hurtig Kontiolahden seurakunnasta. Hurtig valittiin nyt ensimmäistä kertaa kirkolliskokoukseen. Hurtig työskentelee Kontiolahdella seurakuntapastorina.
Kuopion hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valittiin kaikkiaan kuusi maallikkoedustajaa ja kolme pappisedustajaa. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.
Kuopion hiippakuntavaltuustoon Kirkkotien jakelualueelta valittiin kolme jäsentä. Maallikkojäseniksi valittiin Matti Ketonen Pielisensuun seurakunnasta ja Eevi Väistö Vaara-Karjalan seurakunnasta. Pappisjäseneksi valittiin puolestaan Ruut Hurtig Kontiolahden seurakunnasta.
Suomen ev.lut. kirkon sairaalapapeilla oli vuonna 2019 kaikkiaan yli 56 000 yksilökohtaamista. Kohtaamisista valtaosa, noin 60 prosenttia oli potilaiden kanssa ja noin joka viides kohtaaminen tapahtui läheisen tai sairaalan henkilökunnan kanssa. Joensuussa sairaalapapeilla oli viime vuonna reilut 2000 kohtaamista, joista yli puolet oli potilaiden kanssa.
Sairaalapastorin kanssa keskusteltiin useimmin terveydestä ja sairaudesta, elämänkriiseistä, sairauden aiheuttamista kriiseistä, elämän merkityksestä ja uskosta sekä ihmissuhteista.
Sairaalasielunhoidossa pyritään ihmisen auttamiseen ja tukemiseen elämän muutostilanteissa, vakavassa sairastumisessa ja kuoleman läheisyydessä. Tavoitteena on tukea ihmistä oman elämän syvempään ymmärtämiseen ja merkityksellisyyden löytämiseen. Sairaalapappi on myös työpaikkapappi. Hän tukee henkilökuntaa hoitotyön arjessa ja vaativissa tilanteissa.
Sairaalapapit ovat koulutukseltaan teologian maistereita, ja heillä on pappisvihkimys sekä lisäksi sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus. Sairaalapappi työskentelee terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikössä; sairaalassa, kotisairaalassa, kotisairaanhoidossa, palveluasmisen yksiköissä ja avohoidossa.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on kaksi sairaalapappia. Papit työskentelevät Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa.
Pielisensuun seurakunnan 1. kappalaisen virkaan on valittu Antti Kyytsönen.
Pielisensuun seurakunnan 1. kappalaisen virkaan on valittu Antti Kyytsönen. Kyytsönen on tällä hetkellä virkavapaalla Rantakylän seurakunnan seurakuntapastorin virasta.
Pielisensuun seurakuntaneuvosto päätti 1. kappalaisen valinnasta kokouksessaan 12.2.2020. Virkaan tuli määräaikaan mennessä kuusi hakemusta.
iinteistötoimelle esitetään 400 000 euron lisämäärärahaa vuoden 2020 talousarvion investointisuunnitelmaan Rantakylän kirkon korjaustöiden toteuttamiseksi.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 18.2.2020 esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lisämäärärahan myöntämistä vuodelle 2020. Kiinteistötoimelle esitetään 400 000 euron lisämäärärahaa vuoden 2020 talousarvion investointisuunnitelmaan Rantakylän kirkon korjaustöiden toteuttamiseksi.
Rantakylän kirkolla on tehty tutkimuksia, joiden tavoitteena on ollut selvittää rakennuksen käyttäjien kokemaa oireilua, jonka syyksi on epäilty sisäilman laatua.
Tutkimuksissa löydettiin perustuksiin jäänyttä muottitavaraa, joka toimii mikrobiperäisen hajun lähteenä rakennuksen sisäilmassa. Korjaustyösuunnitelmien mukaiset korjaustöiden kustannukset ovat noin 400 000 euroa.
Tavoitteena on toteuttaa kirkon korjaustyöt kesän ja syksyn 2020 aikana. Rakennuksessa tehtyjen tutkimusten perusteella kirkon käytön rajoittamiselle ei ole perusteita. Kirkkoa voidaan käyttää myös korjaustöiden aikana. Toimenpiteiden myötä kaikki mikrobilähteet saadaan poistettua perustusten rakenteista.
Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee lisämäärärahan myöntämistä kesäkuun kokouksessaan.
Pielisensuun seurakunta osallistuu tänä vuonna Suomen ev.lut. kirkon Ekopaastoon järjestämällä perhekerhoihin ja Hukanhaudan seurakuntatalolle vaatteidenvaihtotorin. Ekopaastoa vietetään kirkossa vuosittain tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen, eli tänä vuonna 26.2.–11.4.2020. Tämän vuoden teemana on vaatteiden vastuullisuus ja toivon näköalat.
Ekopaaston tämän vuoden teemasta innostuttiin Pielisensuun seurakunnassa niin, että Hukanhaudan seurakuntatalolle järjestetään pidempiaikainen vaatteidenvaihtotori ja Pielisensuun kirkon sekä Pikku-Ketun perhekerhoihin kertaluontoiset vaatteidenvaihtotapahtumat.
Vaatteidenvaihtotori käynnistyy viikolla 12
Hukanhaudan vaatteidenvaihtotori käynnistyy keskiviikkona 18.3., ja on auki pääsiäiseen saakka ma-to klo 9-11. Pielisensuun kirkon perhekerhossa tempaus toteutetaan tiistaina 17.3. klo 9.30-11 ja Karsikossa sijaitsevan Pikku-Ketun kerhohuoneella torstaina 19.3. klo 9.30-11. Pikku-Ketun kerhohuone sijaitsee osoitteessa Kettuvaarantie 25.
– Kirkon ja Pikku-Ketun perhekerhoissa ei ole tilaa säilytellä vaatteita, joten niissä Ekopaastoa toteutetaan kertaluonteisesti, kertoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Riitta Mälkönen.
Mälkönen innostui vaatteidenvaihtotorin järjestämisestä kuultuaan tämän vuoden Ekopaaston teemasta muilta kirkon työntekijöiltä.
– Lisää vettä myllyyn toi se, että kuulin perheiden kyselleen mahdollisuutta lahjoittaa vaatteita eteenpäin. Lastenohjaajat innostuivat ajatuksesta myös, kertoo Mälkönen.
Lihansyönnistä paastoaminen vuosisatoja vanha ekoteko
Valtakunnallista Ekopaasto-kampanjaa on toteutettu vuodesta 2012. Kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.
Suurimmat hiilipäästöt tulevat yksittäisillä ihmisillä ruuasta, liikkumisesta ja asumisesta. Vanha kristillinen tapa luopua paastonajaksi lihan syönnistä on siis vuosisatoja vanha ekoteko. Samoin vaikuttaa elämän tahdin hidastaminen. Ekopaastoajat voivat etsiä itselleen hyvän tavan liittyä paastoon.
Kirkkotie 