Kirkkotien verkkolehti on muuttanut uudelle sivustolle, jolle päivittyvät tuoreimmat artikkelit ja näköislehdet vuoden 2024 alusta lähtien.
Kirkkotien verkkolehti on muuttanut uudelle sivustolle, jolle päivittyvät tuoreimmat artikkelit ja näköislehdet vuoden 2024 alusta lähtien.
Tämän sivuston päivittäminen on loppunut. Täältä löydät lehden artikkelit joulukuusta 2018 joulukuuhun 2023. Sen jälkeen ilmestyneet artikkelit ovat uudella Kirkkotie.fi-sivustolla.
Tutustu uuteen verkkolehteen osoitteessa Kirkkotie.fi.
Kiihtelysvaaran uuden kirkon hirsirunko on valmistunut syksyn aikana, ja seuraavat kuukaudet rakennuksella työskennellään kattorakenteiden kimpussa.
Kiihtelysvaaran uuden kirkon hirsirunko on valmistunut syksyn aikana, ja seuraavat kuukaudet rakennuksella työskennellään kattorakenteiden kimpussa.
– Tällä hetkellä on hyvä tilanne. Olemme aikataulussa, jopa hieman edellä. Se on hyvä, koska nyt meillä on varaa mahdollisiin sääriskeihin ja muihin viivytyksiin, toteaa Kiihtelysvaaran kirkon rakennustoimikunnan puheenjohtaja ja rakennuttaja Esa Mustonen Protiimi Oy:stä.
Kirkon hirsirunko on valmistunut syksyn aikana, ja ennen joulukuun puoliväliä rakennuksella päästiin asentamaan yläpohjan CLT-elementtejä. Ne ovat tukevia ja kestäviä puulevyjä, jotka koostuvat useista ristiin liimatuista puulevykerroksista.
Yläpohjan asentaminen on säälle altis rakennusvaihe, jota tuuli voi vaikeuttaa. Kirkko on ympäröity sääsuojalla, jolla estetään veden ja lumen pääsy rakenteisiin. Sääsuojaa joudutaan kuitenkin aukomaan kattoristikoiden ja yläpohjan asentamisen aikana, sillä elementit nostetaan paikoilleen yläkautta. Ne asennetaan väliaikaisen tukitornin varaan.
Harjakorkeutensa kirkko saavuttaa keväällä, kun varsinainen kattolyhty saadaan asennettua. Se nostetaan paikalleen kokonaisena elementtinä.
Mustonen arvioi kattorakenteiden turvallisen asentamisen olevan yksi rakentamisen kriittisimpiä vaiheita. CLT-elementit asennetaan hyvin jyrkkään kulmaan tornin päästä.
– Jyrkässä kulmassa olevat rakenteet ja siellä työskentely vaikeassa asennossa on yksi haaste. Ja haastava on myös rakenne kokonaisuudessaan; lyhtyrakenne ja tukitornin varaan rakentaminen, Mustonen sanoo.
Rakennuksella työskentelee talven aikana työvaiheesta riippuen 5–10 rakentajaa. Hirsirungon rakentamisen aikana heitä on ollut noin viisi, kattorakenteiden nostovaiheessa vahvuus on hieman suurempi.
Rakentaminen on sujunut tähän asti hyvin, joskin vanhasta kirkosta säilyneen viinikellarin sijainti aiheutti perustusvaiheessa mietintää. Kellarin seinärakenteet olivat paksumpia kuin odotettiin, ja sen vuoksi perusrakenteita jouduttiin hieman muuttamaan. Siitä selvittiin Mustosen mukaan kuitenkin kohtuullisesti, eikä säädöllä ollut vaikutusta loppuaikatauluun.
Sääsuoja helpottaa rakentamista ja kosteuden hallintaa, mutta sen katolta pitää poistaa lunta, jotta suoja kestää. Ihan hieno lumipöly livahtaa sääsuojankin sisään, mutta tilanne on kuitenkin Mustosen mukaan hallittavissa ja kosteutta seurataan. Pakkaslumi ei ole niin paha kuin vesi.
Uuden kirkon rakentamista on nyt takana melkein viisi kuukautta, sillä rakennustyöt alkoivat heinä-elokuun vaihteessa perustusvaiheella. Kirkko rakennetaan vuonna 2018 tuhopoltetun vanhan kirkon paikalle, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä.
Rakennuksessa yhdistyy vanha suomalainen ristikirkkoperinne nykyaikaisen talotekniikan ja tilaratkaisujen kanssa. Kaikki seurakunnan toiminnot jumalanpalveluksista kerhoihin ja ruuanlaittoon sijoittuvat samaan rakennukseen.
Kirkon saliin on suunniteltu 120 istumapaikkaa. Väliovet avaamalla lisätilaa saadaan kahvitilasta ja lasten kappelista, jolloin tilaa on parhaimmillaan 280 henkilölle. Etuosan kuoriin sijoitetaan vanhasta kirkosta pelastettu alttaritaulu.
Tea Ikonen
Kuusi, kynttilät, seimiasetelma, jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan – ja täysi kirkko väkeä virttä laulamassa. Tunnelma joulukirkossa on aivan omanlaisensa. Työ sen aikaansaamiseksi on aloitettu jopa kuukausia aikaisemmin.
Kuusi, kynttilät, seimiasetelma, jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan – ja täysi kirkko väkeä virttä laulamassa. Tunnelma joulukirkossa on aivan omanlaisensa. Työ sen aikaansaamiseksi on aloitettu jopa kuukausia aikaisemmin.
– Minä mietin joulusesongin alla jo seuraavaa joulua. Jos tulee hyviä ideoita, panen niitä muistiin, kertoo Pyhäselän seurakunnan kanttori Liisa Kettunen.
Hän valmistautuu jouluun pohtimalla kappaleita ja näkökulmaa, joka auttaa niiden valinnassa. Näkökulma voi olla valo, toivo tai vaikka seimen lapsi. Joidenkin kappaleiden harjoittelun hän aloittaa jo ennen lokakuuta.
Myös tilojen valmistelu joulukuntoon tapahtuu hyvissä ajoin. Pyhäselän seurakunnan seurakuntamestari Tarvo Pölläsen mukaan on tärkeää, että seimi ja joulukuusi ovat paikallaan ja kirkko muutenkin siistissä kunnossa. Ennen tilaisuuksia Pöllänen huolehtii, että invapaikalta on lumet luotu, jotta huonokuntoiset pääsevät autolla lähemmäksi kirkkoa.
– Sytytän jouluaattona hautausmaalla kynttilät jokaiselle sankarivainajalle tai panen joka riville tervapadan. Sitä ennen pitää putsata haudat lumesta, jotta omaiset pääsevät myös viemään kynttilöitä, Pöllänen kertoo.
Pielisensuun seurakunnan pappi Timo-Ilkka Antikainen valmistautuu joulukirkkoihin pohtimalla, mitä haluaa saarnassa sanoa ihmisille. Hän saattaa pyöritellä aihetta pitkäänkin.
– Olisi hyvä itselle ja kuulijoille, jos löytäisi jonkun uuden näkökulman jouluevankeliumiin. Toisaalta sen sanoma on ikuinen, ja se kyllä kantaa, Antikainen pohtii.
Monissa seurakunnissa jouluaaton ja tapaninpäivän välille mahtuu useita jouluaaton hartauksia, jouluyön messu eli ehtoollisjumalanpalvelus, jouluaamun sanajumalanpalvelus sekä tapaninpäivän messu. Antikainen on tänä vuonna mukana jouluaaton hartaudessa Isossa Ristinkappelissa ja jouluyön messussa Pielisensuun kirkossa.
– Joulukirkoissa on oma tunnelmansa. Normaaleista jumalanpalveluksista ne eroavat siinä, että on tietty koristelu: joulukuusi ja kynttilöitä. Myös tekstit, rukoukset ja laulut eroavat normaalista. Lisäksi ihmisiä on kirkossa paljon tavallista enemmän, Antikainen sanoo.
Seurakunnan työntekijöille joulun pyhät ovat myös tavallista kiireisempää aikaa: tehtäviä on normaalia enemmän ja työpäivät pitkiä.
– Ja kun juhlat loppuvat, pitää jo seuraavaa juhlaa varten valmistautua, imuroida matot, tyhjentää roskikset ja katsoa, että on vessapaperia ja käsipyyhkeitä, Tarvo Pöllänen luettelee.
Se ei silti miestä pahemmin haittaa. Hän kertoo pitävänsä haasteista työssään.
Jouluihmisenä Timo-Ilkka Antikainen ei koe joulun tilaisuuksia raskaina. Hänellä on takanaan lähes 20 vuotta pappina, ja hän on ollut töissä joka joulu viime vuotta lukuun ottamatta.
– Sairastuin juuri joulun alla, enkä päässyt töihin jouluaattona enkä joulupäivänä. Tuntui, että jotakin jäi puuttumaan, Antikainen kertoo.
Liisa Kettunen on mukana kaikissa Pyhäselän seurakunnan joulun jumalanpalveluksissa. Se asettaa haasteen sille, miten voisi viettää joulua perheen kanssa. Toisaalta hänestä on ilo olla töissä jouluna.
– Joulu on iso juhla kirkkovuodessa, ja se koskettaa kaikkia. Tuntuu hienolta olla tuomassa ihmisten jouluun tunnelmaa ja merkityksellisyyttä. Arvostan myös kovasti sitä, että kirkkokuoro on jouluaamuna Pyhäselän kirkossa laulamassa. Uskon, että kuoro tuo osaltaan juhlan tunnun siihen hetkeen.
Timo-Ilkka Antikainen toivottaa jokaisen tervetulleeksi joulukirkkoihin sellaisena kuin on.
– Iloitsemme kaikista, jotka tulevat jouluna kirkkoon. Joulun sanoma kuuluu jokaiselle ihmiselle.
Tea Ikonen
Joensuun ev.lut. seurakunnat tukevat vähävaraisten joulun viettoa tänäkin vuonna. Merkittävimmät keinot ovat Joulukassikeräys sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava Joulumaa-ruokailutapahtuma.
Seurakunnat tukevat vähävaraisten joulun viettoa tänäkin vuonna. Merkittävimmät keinot ovat Joulukassikeräys sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava Joulumaa-ruokailu.
Joulukassikeräyksellä tuetaan paikallisten vähävaraisten joulun viettoa tänä vuonna 11. kertaa. Vakiosisältöisiä, noin 30 euron arvoisia jouluisia ruokakasseja voi toimittaa Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Pyhäselän ja Vaara-Karjalan seurakuntiin 15. joulukuuta saakka.
Seurakunnat ottavat vastaan myös lahjakortteja sekä rahalahjoituksia kotimaanapu.fi-sivustolla järjestetyn keräyksen kautta. Rahalahjoilla voidaan täydentää saatuja joulukasseja, ostaa kasseja lisää tai hankkia vähävaraisille lahjakortteja joulun järjestämistä varten.
Enossa jaetaan jouluiloa vähävaraisiin koteihin keräämällä kahvipaketteja, pipareita ja suklaata diakoniatyön joulukasseihin. Lahjoituksia otetaan vastaan Enon seurakuntatalolla tiistaina 5. joulukuuta kello 14–16 tai sopimuksen mukaan.
Jos joulukassille on tarvetta, kannattaa olla yhteydessä oman alueensa diakoniatyöntekijään, joka selvittää kysyjän taloustilanteen. Diakoniatyöntekijät jakavat joulukassit etukäteen ilmoittautuneille heidän kanssaan sovittuna ajankohtana ennen joulua.
– Kassien kysyntä on aina suurta. Niiden määrä on Enossa kasvanut vuodesta toiseen, toteaa diakonissa Sari Korhonen.
Joensuun seurakunnan diakoni Pauliina Keikon mukaan Joulukassikeräys on iso apu monille, joille joulun aika on taloudellisesti tiukkaa.
– Joulukassikeräyksen avulla voi auttaa lähellä asuvia ihmisiä. Monet ovatkin kiitelleet, että kassi menee suoraan avun tarvitsijalle. On myös huikeaa nähdä ihmisten kiitollisuus, kun he ottavat kassin vastaan, Keikko toteaa.
Joulumaa on erityisesti yksinäisille ja vähävaraisille tarkoitettu maksuton ruokailutapahtuma. Jouluaattona kello 11–13 Lyseon peruskoulun aula- ja ruokalatilassa järjestettävä tapahtuma sisältää jouluisia yhteislauluja, Rantakylän seurakunnan ja Joensuun ortodoksisen seurakunnan edustajien pitämät alkuhartaudet sekä tietysti jouluaterian. Tilaisuudessa musisoivat Marita Maukonen ja Mari Tiippana Duo.
Nyt 25. kertaa järjestettävä tapahtuma toteutetaan alueen yritysten raha- ja tarvikelahjoituksilla sekä pitkälti vapaaehtoisten avulla. Viime vuonna tapahtumassa kävi noin 280 ruokailijaa. Tänä vuonna heitä odotetaan 350.
– Joulumaa on tärkeä tapahtuma erityisesti niille, joilla ei muuten ole mahdollista päästä kokemaan joulun tunnelmaa. Kun nyt elinkustannukset ovat nousseet, on Joulumaa tärkeä etenkin vähävaraisille, kertoo Joulumaa-työryhmän puheenjohtaja Taina Ben Daoud Pohjois-Karjalan työttömät ry:stä.
Pohjois-Karjalan työttömät ry järjestää tapahtumaa yhteistyössä Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän, Joensuun ortodoksisen seurakunnan, Soroppi ry:n sekä Joensuun Arjesta-Selviytyjät ry:n kanssa. Ben Daoud kokee yhteistyön hedelmälliseksi.
– Verkostolla on selkeät roolit, kuka tekee mitäkin. Yksin ei tätä varmaankaan kukaan toimija saisi tehtyä.
Tea Ikonen
Adventin ja joulun aikaan Joensuun kirkot täyttyvät musiikilla, kun esiintymässä ovat kuorot, lauluyhtyeet, orkesterit ja lukuisat solistit.
Adventin ja joulun aikaan Joensuun kirkot täyttyvät musiikilla, kun esiintymässä ovat kuorot, lauluyhtyeet, orkesterit ja lukuisat solistit.
Jouluisten konserttien sarjan aloittaa adventin aattona Arkihuolesi kaikki heitä -konsertti, joka samalla päättää valtakunnallisen omaishoitajien viikon Joensuussa. Kaikille avoimeen konserttiin kutsutaan erityisesti Joensuun seudulla asuvia omaishoitajia.
– Musiikin virvoittava voima tuo lohtua meille kaikille, mutta erityisesti se voi tuoda lohtua ja antaa voimaa raskasta hoitotyötä tekeville omaishoitajille, sanoo luokanopettaja Mari Hämäläinen, joka on ollut mukana valmistelemassa tilaisuutta.
– Toiveenamme oli, että hoitakoot ja hellikööt kaunis adventinajan musiikki kaikkia konserttivieraitamme niin, että jouluun valmistautuminen pääsisi alkamaan meissä jokaisessa, arkihuolistamme huolimatta, Hämäläinen kuvailee konsertin järjestäjien ajatuksia.
Joensuun kirkon tunnelmallisessa konsertissa esitetään sekä perinteistä joulu- ja adventtimusiikkia että uudempia klassikoita. Musiikin lisäksi kuullaan Joensuun seurakunnan entisen kirkkoherra Petri Karttusen tervehdys. Konsertissa myös yleisö pääsee osallistumaan tuttuihin joululauluihin ja konsertti päättyy yhteisesti laulettavaan Hoosianna-hymniin.
Konsertin järjestää Herättäjä-Yhdistys yhdessä Joensuun ev.lut. seurakuntien ja Pohjois-Karjalan Osuuspankin kanssa.
Hanna Pekkanen
Kaikki Joensuun seurakunnissa järjestettävät joulukonsertit löytyvät Hoosianna.fi-joulusivustolta.
Kirkko on uudistanut maaseutulinjauksensa. Keskeinen ajatus on, että hyvinvoivat kaupungit tarvitsevat hyvinvoivaa maaseutua ja maaseutu kaupunkeja.
Kirkko on uudistanut maaseutulinjauksensa. Keskeinen ajatus on, että hyvinvoivat kaupungit tarvitsevat hyvinvoivaa maaseutua ja maaseutu kaupunkeja.
Tiesitkö, että kaupunki ja maaseutu eroavat toisistaan vähemmän kuin eri maaseututyypit keskenään? Ainakin, jos eri aluetyyppejä verrataan vaikkapa hyvinvoinnin, tulojen tai väestörakenteen näkökulmista.
– Itse asiassa kaupungin lähellä oleva maaseutu on osalla mittareista jopa hyvinvoivempaa kuin kaupunkialueet. Harvaan asutulla maaseudulla puolestaan menee monilla mittareilla katsottuna huomattavasti heikommin, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.
Vihinen oli mukana Kirkon maaseutulinjausten uudistustyöryhmässä, joka aloitti toimintansa vuonna 2022. Tuoreet kirkon maaseutulinjaukset esittävät ratkaisuja siihen, miten eri puolella Suomea vastataan maaseudun voimakkaaseen muutokseen ja maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen muutoksiin. Kirkkohallituksen perustaman työryhmän jäsenet edustivat kirkon eri työntekijäryhmiä eri puolilta Suomea sekä Lukea ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoa, MTK:ta.
Korona-ajan tuoma monipaikkaisuus ja etätyö sekä seurakuntien ja kuntien väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat sote-ratkaisut loivat painetta ajantasaistaa kirkon edellisiä, vuonna 2015 julkistettuja maaseutulinjauksia. Uudistustyön keskeinen ajatus on, että hyvinvoivat kaupungit tarvitsevat hyvinvoivaa maaseutua ja toisin päin.
– Kaupunki ja maaseutu eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan niillä on myönteinen riippuvuussuhde, painottaa Pielisensuun seurakunnan diakoniatyöntekijä Saila Musikka, joka edusti uudistustyöryhmässä Itä-Suomea ja perusseurakuntatyötä.
Monipaikkaisuus ja etätyö ovat maaseutulinjausten isoja teemoja. Monet viettävät kakkospaikkakunnalla pitkiäkin aikoja vuodesta ja ovat silloin pois kotipaikkakunnaltaan.
– Minusta oli hieno oivallus, että ne ihmiset, joilla on kakkosasunto pienellä paikkakunnalla, ovat osa-aika-asujia molemmilla paikkakunnilla, Musikka toteaa.
Ihmiset kiinnostuvat myös kakkospaikkakuntansa asioista ja haluaisivat osallistua sen toimintaan tai käyttää palveluita. Seurakuntien tarjonnasta esimerkiksi kirkkokonsertit ja ystäväpalvelutyyppinen toiminta kiinnostavat monipaikkaisia ihmisiä.
Kakkosasunto on usein sillä paikkakunnalla, jossa suvun juuret ovat, ja usein henkinen sidos kakkospaikkakunnan seurakuntaan on isompi kuin varsinaiseen seurakuntaan. Kun kasteet, häät ja hautajaiset halutaan pitää kakkospaikkakunnalla, se rasittaa pieniä seurakuntia.
– Pääkaupunkiseudulla on vaikea tulla haudatuksi muuten kuin tuhkaamalla. Jos ihminen ei sitä halua, hankkiiko hän hautapaikan jostain muualta? Mikä on maaseutuseurakuntien rooli ihmisten hautaamiskuviossa? Vihinen kysyy.
Myös pienenevät resurssit ovat haaste. Saila Musikan mukaan seurakunnilla on tällä hetkellä osaavaa henkilöstöä, johon on panostettava myös jatkossa.
– Jos resurssit pienenevät, mihin voimavarat käytetään? Kirkon voimavara on yhteisöllisyys, ja seurakunnan työntekijät ovat yhä enemmän toiminnan organisoijia tai mahdollistajia. Se vaatii ammattitaitoa, Musikka sanoo.
Vihinen toivoo, että seurakunnat voisivat olla valveutunut vastavoima kehityksessä, jossa kunnat ja hyvinvointipalvelut keskittävät toimintojaan.
– Miten omaa toimintaa voi viedä yhteisöjen lähelle ja tehdä niiden kanssa? Jos on pakko säästää ja leikata, onko oikein, että leikataan se viimeinenkin yhteinen tila tai lähipalvelu vai vähennetäänkö muualla jostakin sellaisesta palvelusta, johon jää vielä toimintoja, Vihinen pohtii.
Miten uudet maaseutulinjaukset näkyvät seurakuntien elämässä jatkossa, eivätkä jää vain yhdeksi paperiksi, joka nyt julkaistiin? Saila Musikka kertoo, että linjauksiin on koottu toimenpide-ehdotuksia kirkkohallitukselle, hiippakunnille, maaseutuseurakunnille ja kaupunkiseurakunnille.
Kirkkohallitus voi esimerkiksi arvioida seurakuntien kaksoisjäsenyyttä ja ottaa huomioon maaseutunäkökulman uuden strategiakauden valmisteluissa. Tuomiokapitulit voivat mahdollistaa maaseutuseurakunnille räätälöityjä toimintatapoja ja ohjata asiantuntijaresursseja niiden tueksi.
Maaseutuseurakunnat voivat hyödyntää tilojen yhteiskäyttöä muiden toimijoiden kanssa sekä edistää yhteistyötä kylien, kuntien, yhdistysten, yritysten ja hyvinvointialueiden kanssa. Kaupunkiseurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat tarjota erityistyömuotojen, kuten esimerkiksi perheneuvonnan, palveluja yhteistyösopimuksilla myös lähialueiden seurakunnille. Ne voivat myös huomioida hankinnoissaan ekologiset ja alue- ja paikallistaloudelliset vaikutukset.
– Veikkaan, että vähintään seitsemän vuoden päästä kannattaa tarkastella, vieläkö nämä linjaukset ovat ajankohtaisia, Musikka arvioi.
Hilkka Vihisen mielestä maaseutulinjausten laatiminen on kirkolta merkittävä teko, jota kannattaisi tehdä tiettäväksi esimerkiksi Euroopan Unionin elimissä.
– Näin iso panostus ansaitsisi tulla huomatuksi sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella, Vihinen pohtii.
Tea Ikonen
Syyskuussa muurattiin Kiihtelysvaaran uuden kirkon peruskivi kohtaan, johon tulee aikanaan kirkon alttari.
Syyskuussa muurattiin Kiihtelysvaaran uuden kirkon peruskivi kohtaan, johon tulee aikanaan kirkon alttari. Peruskiven muurasi joukko kirkkohankkeen keskeisiä henkilöitä, joista kuvassa kirkkokeräystä aktiivisesti edistänyt valtiopäiväneuvos Matti Väistö.
Peruskiven sisään muurattiin myös puoli metriä pitkä metalliputki eli aikakapseli, joka sisältää viestejä jälkipolville. Aikakapseliin suljettiin muun muassa sanomalehtiä, kirkon rakentamisen hallinnolliset päätökset sekä lasten ja nuorten kirjoituksia.
Tilaisuuden hartaushetken toimitti Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo. Puheenvuorot pitävät myös uuden kirkon pääsuunnittelija, arkkitehti Riikka Kuittinen Luo Arkkitehdit Oy:stä ja Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, dir. cant. Helena Hulmi.
Työmaa-alueella järjestettyyn tilaisuuteen osallistui lähes 200 henkilöä.
Syyskuun messutapahtuma kokoaa yhteen Joensuun alueen vapaaehtoiset, aiheesta kiinnostuneet ja vapaaehtoistoimintaa tarjoavat tahot. Tänä vuonna mukana on seurakuntien lisäksi runsaasti yhdistyksiä.
Syyskuun messutapahtuma kokoaa yhteen Joensuun alueen vapaaehtoiset, aiheesta kiinnostuneet ja vapaaehtoistoimintaa tarjoavat tahot. Tänä vuonna mukana on seurakuntien lisäksi runsaasti yhdistyksiä.
Vapaaehtoistoiminnan messuilla voi tutustua seurakuntien vapaaehtoistehtäviin, ja lisäksi mukana on noin 40 Joensuun alueella toimivaa yhdistystä. Nyt toista kertaa järjestettävän tapahtuman taustajoukkoina ovat Joensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan vapaaehtoistoiminnan verkosto.
– Rohkaisen myös sellaista, joka ei vielä tiedä haluaako tehdä vapaaehtoistyötä, kurkkaamaan mitä on tarjolla. Messut tarjoavat mahdollisuuden kohdata toisia vapaaehtoisuudesta kiinnostuneita, sanoo seurakuntayhtymän vapaaehtoistyön koordinaattori Leena Mgaya.
Ystävätoiminta on tuonut perspektiiviä siihen, mitkä asiat ovat tärkeitä elämässä, sanoo Joensuun seurakunnan ystävätoiminnassa mukana oleva opiskelija Fanni Kantonen.
Kantonen käy pari kertaa kuukaudessa lähes 90-vuotiaan rouvan luona juttuseurana ja ulkoilukaverina.
Ystävätoiminnan vapaaehtoisille on seurakunnissa juuri nyt suuri tarve.
– Lähdin mukaan, koska haluan käyttää omaa aikaani merkityksellisiin asioihin. Kannustan rohkeasti kokeilemaan, Kantonen sanoo.
Eläkeläinen Hannu Levaniemi haluaa vaikuttaa mielenterveysomaisten asemaan FinFami ry:n kautta. Pohjois-Karjalan yhdistyksen puheenjohtajana ja Mielenterveysomaisten keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajana toimivan Levaniemen mukaan vapaaehtoiset ovat yhdistysten hallituksille erittäin tärkeitä.
Apuja tarvitaan myös kertaluontoisesti:
– Voit olla esimerkiksi jossain tilaisuudessa kahvinkeittäjänä tai tulla yhdistyksen toimistolle postittamaan esitteitä.
– On mitä parhainta ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, että panostetaan omaisten asiaan, psykiatrisena sairaanhoitajana pitkän työuran tehnyt Levaniemi toteaa.
Nurmeslainen erityisopettaja Riitta Kosola kävi viime syksynä SOS-Lapsikylän järjestämän valmennuksen tukiperhetoimintaan. Nyt hänen kotonaan vierailee kaksi tukiperheessä käyvää lasta kerran kuukaudessa.
– Pieni talo pihapiireineen on mielikuvituksellinen paikka lapsille, Kosola kuvailee.
Lasten kanssa leikitään pihaleikkejä, pelataan lautapelejä, poimitaan mustikoita ja tutkitaan luontoa. Kosolan lapsirakas Albert-koira on usein leikeissä mukana.
– Lasten ilo ja kiitollisuus on kannustavaa ja palkitsevaa. Jos voi omastaan jakaa jollekin toiselle, se on jo itsessään palkitsevaa, Kosola toteaa.
Vapaaehtoiset ovat iso voimavara myös Kontiolahden seurakunnassa. Toimintaa tarjotaan sen mukaan, mille on kysyntää. Juuri nyt etsitään erityisesti ulkoiluystäviä ja kerhon vetäjiä.
– Ihmisillä on tosi paljon taitoja ja asioita, joita he haluaisivat tehdä, diakonissa Sanna Mutikainen iloitsee.
Sanna Mutikainen ja kirkkoherra Jukka Reinikainen vastaavat vapaaehtoistyöstä Kontiolahden seurakunnassa. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä keneen tahansa seurakunnan työntekijään.
Hanna Pekkanen
Vapaaehtoistehtäviä myös verkossa: Vapaaehtoistyö.fi ja Lähellä.fi.
Joensuun kirkossa järjestetään Hääyö-tapahtuma lauantaina 23.9.2023 kello 16–22. Tunnelmallinen tapahtuma mahdollistaa ainutlaatuisen ja vaivattoman kirkollisen vihkimisen ilta-aikaan ilman suuria kustannuksia.
Joensuun kirkossa järjestetään Hääyö-tapahtuma lauantaina 23.9.2023 kello 16–22. Tunnelmallinen tapahtuma mahdollistaa ainutlaatuisen ja vaivattoman kirkollisen vihkimisen ilta-aikaan ilman suuria kustannuksia. Tilaisuuteen tarvitaan vain vihittävä pari, sormukset, avioliiton esteettömyystodistus ja molempien henkilöllisyystodistukset. Vihkiminen on maksuton.
Hääyö on valtakunnallinen tapahtuma, joka järjestetään Joensuussa nyt kolmatta kertaa. Joensuun, Pielisensuun ja Rantakylän seurakuntien yhdessä järjestämä tapahtuma on saamassa suuren suosion, sillä Kirkkotie-lehden painoon mennessä vapaana oli enää muutama vihkiaika. Vihkiajan voi varata Joensuun seurakuntien verkkosivuilta 4.9.2023 mennessä tai niin kauan kuin aikoja on vapaana. Tapahtumassa pareja vihitään puolen tunnin välein.
Vihittävät parit saavat valita tilaisuuden musiikit viiden kappaleen listasta ilmoittautumisvaiheessa. Vihkivän papin he tapaavat juuri ennen vihkimistä. Tilaisuuteen voi tulla paikalle kaksin, pienellä porukalla tai suurella suvulla.
Myös aiempina vuosina pareja on Hääyössä ollut runsaasti. Viimeksi tapahtuma järjestettiin vuonna 2021, ja ilta on jäänyt Joensuun seurakunnan I kappalaiselle Salla Romolle hyvin mieleen.
– Ilta täynnä rakkaustarinoita kuvaa tunnelmaa hyvin. Iloitsen siitä, että voimme tarjota ihmisille tämän mahdollisuuden, hän toteaa.
Joensuun seurakunnan kanttori Elina Vitri-Viitaniemi uskoo, että monia pareja kiinnostaa matalan kynnyksen vihkiminen.
– Tunnelmallinen ja mieleenpainuva vihkiminen ei tarvitse monen vuoden suunnittelua, askelmerkkejä tai monikymmenpäistä vieraiden joukkoa – voi myös mennä vaivatta vihille ja saada siten omannäköisen juhlan. Tärkein tapahtuu parin ja Jumalan siunauksen välillä.
Hääyö-tapahtuma Joensuun kirkossa la 23.9. klo 16–22. Ajan voi varata 4.9. mennessä osoitteessa joensuunseurakunnat.fi/ilmoittaudu.
Tea Ikonen
Tänäkin kesänä saunat lämpenevät Männikköniemen ja Sulkulan kesäkodeilla. Kontiolahden kesään puolestaan kuuluvat kaikenikäisille suunnatut kotaillat.
Tänäkin kesänä saunat lämpenevät Männikköniemen ja Sulkulan kesäkodeilla. Kontiolahden kesään puolestaan kuuluvat kaikenikäisille suunnatut kotaillat.
Männikköniemen kesäiset saunaillat ovat jo vuosikymmeniä vanha perinne. Myös tänä kesänä paikan sauna on lämmennyt joka keskiviikko toukokuun puolivälistä asti, ja lystiä on luvassa syyskuun loppupuolelle saakka.
Kesäilta alkaa naisten saunavuorolla ja päättyy miesten vuoroon. Niiden välissä on päärakennuksella hartaus, jonka pitää joku Joensuun seurakunnan papeista. Samalla on mehu- ja keksitarjoilu.
– Tänä kesänä hartauksissa käydään läpi Apostolien tekoja. Kukin opettaa niitä tavallaan ja tyylillään, kertoo Joensuun seurakunnan kirkkoherra Katri Vilén.
Hänen mukaansa saunaillat vetävät eri-ikäistä porukkaa varsinkin työikäisistä ylöspäin. Suurin osa kävijöistä on naisia, joiden saunavuoro on vähän pidempi kuin miesten.
– Naisia käy saunailloissa keskimäärin 10–20 ja miehiä vähän vähemmän, Vilén arvioi.
Männikköniemen kesäkoti sijaitsee Linnunlahdella Pyhäselän rannalla. Vilén kuvailee sitä ainutlaatuiseksi ja kauniiksi paikaksi lähellä kaupungin keskustaa. Hän toteaa, että saunailloille tuntuu olevan tarvetta.
– Onhan se hienoa päästä rantasaunaan ja uimaan melkein kaupungin keskustassa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä esimerkiksi mökille.
Kesäisenä perjantai-iltapäivänä Pauli Leppänen suuntaa Pielisensuun kirkolle hakemaan kahveja ja makkaroita. Sen jälkeen tie vie Sulkulan kesäkodille saunanlämmitykseen. Leppänen on seurakunta-aktiivi, joka on ollut mukana Sulkulan kotailloissa jo vuosikymmeniä.
Kotailta alkaa Pielisensuun seurakunnan työntekijän pitämällä alkuhartaudella. Sen jälkeen juodaan kahvit, paistetaan makkaraa, saunotaan ja uidaan.
– Alkuhartauden jälkeen on monesti antoisa keskustelu. Ihmiset haluavat kysellä, Leppänen kertoo.
Sulkulassa vietetään kotailtoja yleensä kesä-elokuussa. Tänä vuonna ne aloitettiin toukokuun puolivälissä ja tarkoitus on jatkaa syyskuun puoliväliin.
– Viime kesän saunomiset jäivät vähän vähemmälle, kun ei ollut laituria. Nyt saimme laiturin, ja sanoin, että voisimme jatkaa saunailtoja pidemmälle, kun viime kesä meni huonosti, Leppänen kertoo.
Sulkulan kotailloissa käy 10–25 saunojaa per ilta riippuen siitä, millainen sää on. Leppäsen arvion mukaan saunojissa on paljon perheenäitejä, joilla on pieniä lapsia. Heitä saunailtoihin houkuttelee uintimahdollisuus. Jotkut saunojat tulevat Kiihtelysvaarasta asti.
– Jotkut ovat joka perjantai-ilta siellä. He nauttivat paljon siitä, kun saavat käydä saunassa ja uimassa.
Kontiolahden kesään kuuluvat seurakunnan järjestämät, kaiken ikäisille suunnatut kotaillat, joita vietetään tiistaisin seurakuntatalon kodalla elokuun puoliväliin saakka. Iltoihin kuuluu muun muassa mölkyn pelaamista, omien eväiden paistamista grillissä, yhdessä oloa, jutustelua, kesäisiä yhteislauluja sekä hartaus. Kirkkoherra Jukka Reinikaisen mukaan luvassa on erilaisia teemailtoja ja yllätysvieraitakin.
– Kivaa kesäiltaa vietetään. Kotailtaan voi tuoda mukanaan myös jonkun oman pelin, esimerkiksi kroketin, Reinikainen toteaa.
Seurakuntatalon pihassa oleva kota on rakennettu pari vuotta sitten. Kodalla oli viime jouluna jouluseimi, joka on tarkoitus pystyttää siihen myös tänä vuonna. Kodalla on järjestetty erilaisia tapahtumia, se on ollut erilaisten ryhmien ja piirien käytössä, ja sitä voi polttopuineen vuokrata seurakunnalta omaan käyttöön edullisesti. Kesäisiä kotailtoja pidetään tänä vuonna kodalla ensimmäistä kertaa. Ensimmäisessä illassa oli Reinikaisen arvion mukaan 25–30 kävijää.
– Uskon, että tällaiselle kesänvietolle on Kontiolahdella aikamoinen tarve, koska seurakunnan viikkotoiminta hiljenee kesällä. Kotailtaan on helppo tulla. Tämä on pieni keidas kylän keskustassa.
Tea Ikonen
Kirkkotie 