toukokuu 2019 – Sivu 3

Kiinteistöjä esitetään myytäväksi

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 23.4.2019 esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle 1,37 miljoonan euron ostotarjouksen hyväksymistä Rantakylässä sijaitsevista Vuokra-Ollilan kolmesta kerrostalosta ja niiden tontin vuokraoikeudesta. Korkeimman tarjouksen teki myöhemmin perustettavan yhtiön lukuun Korpinurmi & Haapasalo Kiinteistöt Oy ja Manandwork Oy.

Vuokra-Ollilan kiinteistö tuli myyntiin maaliskuun alussa yhteisen kirkkovaltuuston 3.12.2018 tekemän päätöksen mukaisesti. Lopullisen päätöksen myynnistä tekee seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 10.6.2019.

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle myös purettavan Mutalan kirkon maa-alasta tehdyn ostotarjouksen hyväksymistä. Rakennusliike Rakennus Kosunen Oy teki kiinteistöstä maaliskuun lopussa ostotarjouksen, mikä haetun kaavamuutoksen mukaisen rakennusoikeuden toteutuessa tarkoittaisi 334 650 € myyntihintaa.

Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee asiaa kesäkuun kokouksessaan. Kaupan toteutuminen vaatii myös kirkkohallituksen vahvistuksen. Lisäksi kiinteistön kaavamuutoksen tulee olla lainvoimainen.

Sari Jormanainen

Herättäjäjuhlien tunnuskilpailu käyntiin

Joensuussa kesällä 2021 järjestettävien herättäjäjuhlien juhlatunnuksesta järjestetään kaikille avoin kilpailu. Muutamasta sanasta koostuva juhlatunnus tulee olla Siionin virsistä, virsikirjasta tai Raamatusta.

– Löytyisiköhän tunnukseksi sanoja, jotka kuvaisivat karjalaista perinteitä tai elämänasennetta, pohtii Joensuun herättäjäjuhlien pääsihteeri Noora Kähkönen.

Kilpailuun voi osallistua 15.8.2019 saakka lähettämällä kilpailuehdotukset juhlatiimille sähköpostitse osoitteeseen juhlat.joensuu@h-y.fi.

Joensuun herättäjäjuhlien juhlatoimikunta käsittelee kaikki määräaikaan toimitetut ehdotukset. Kolme parasta ehdotusta toimitetaan Herättäjä-Yhdistykselle, joka tekee lopullisen päätöksen juhlatunnuksesta. Kilpailun voittanut tunnus julkistetaan ja suunnittelija palkitaan syksyllä 2019.

Juhlatunnus tulee näkymään kaikessa Joensuun herättäjäjuhlien viestinnässä. Herättäjäjuhlat pidetään Joensuussa 2.-4.7.2021.

Sari Jormanainen

Sana – Hyvän paimenen sunnuntai

Istun kutsuttuna sairaalavuoteen äärellä ja kysyn potilaalta, jonka kohdalla elämän ja kuoleman raja on lähellä: ”Lukisinko sinulle jotain Raamatusta, mikä on sinulle tärkeä kohta?” Potilas on hetken hiljaa ja puhuminen on muutenkin hieman vaikeaa. Hetken päästä hän sanoo hiljaisella sairauden uuvuttamalla äänellä: ”Lue se paimenpsalmi.”

Luen hänelle tutun ja rakkaan psalmin. Potilas kuuntelee ja kyynel vierähtää silmäkulmasta. Sitten kuuluu hiljaa sana kiitos. Siunaan hänet Herran siunauksella ja istun hetken hiljaa hänen vierellään, kunnes hän nukahtaa.

Tuokiokuva sairaalapapin työn keskeltä. Myöhemmin hän sai lähteä turvallisesti kohti iankaikkisuutta ja Taivaan kotia.

Hyvän paimenen psalmi tuo sanoillaan ja tuttuudellaan turvallisuutta monelle ihmiselle. Psalmissa puhutaan vihreistä niityistä ja vedestä ilon ja levon lähteinä. Psalmin paimen on mukana myös elämän kipukohdissa, pimeissä laaksoissa. Hyvän paimenen johdatuksessa ei tarvitse pelätä, vaan voi luottaa Hänen johdatukseensa. Hyvä paimen huolehtii ja kantaa heikointakin lammastaan. Hyvä paimen ei jätä ketään yksin ja turvattomaksi.

Kuitenkin tässä maailmassa moni ihminen pienimmästä suurimpaan on vailla turvallisuutta ja huolenpitoa. Ei ole sitä hyvää paimenta, turvallista ihmistä, rinnalla huolehtimassa ja kantamassa vaikeiden aikojen yli.

Kuva Hyvästä paimenesta, Jumalasta, voi myös olla murtunut tai Jumala on se ainut turva ja voima, joka auttaa selviämään päivästä toiseen omien kipujen, fyysisten tai henkisten kipujen kanssa. Taivaallinen paimen kutsuu meitä ihmisiä olemaan toinen toistemme tukena Hänen johdatuksessaan.

Hyvän paimenen sunnuntaina saamme muistutuksen myös omasta rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesta tehtävästä. Rakastakaamme, tukekaamme ja kantakaamme toinen toistamme. Me kantajat ja välillä kannettavana olevat saamme luottaa Jumalan, Taivaallisen paimenemme johdatukseen elämämme kaikkina päivinä.

Olkoon rukouksemme virren 378 ensimmäinen säkeistö: ”Kaitse, Jeesus paimen hyvä, laumassasi minua. Eksyvä ja erehtyvä olen ilman sinua. Luonasi saan turvan parhaan, auta, etten koskaan harhaan läheltäsi joutuisi, laumastasi luopuisi.”

Kati Häkkinen
perheneuvoja ja pastori

piirroskuva Hyvän paimenen sunnuntaista — Tulevana sunnuntaina vietetään Hyvän paimenen sunnuntaita. Kuva: Anniina Mikama

Pääkirjoitus: Mitä mietit?

Kun avaan Facebookin, ruutuun tulee kysymys: Mitä mietit, Sari? Viime viikolla Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokouksen jälkeen huomasin kuitenkin miettiväni vaaleja.

Kun avaan Facebookin, ruutuun tulee kysymys: Mitä mietit, Sari? Viime päivien vilinässä olen huomannut, että tämä ei ole kovin yksinkertainen kysymys. Usein työn ja vapaaajan kiireiden lomassa sitä vain miettii hetken jotain ja siirtyy sitten toiseen ajatukseen.

Viime viikolla Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokouksen jälkeen huomasin kuitenkin miettiväni vaaleja. Marraskuun seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat nyt täydessä työn touhussa tekemässä isoja ja vastuullisia päätöksiä. Joukossa on nyt myös paljon uusia luottamushenkilöitä, jotka tuovat mukanaan uusia ajatuksia ja näkemyksiä.

Kokouksessa oli käsiteltävänä useita isoja kiinteistöasioita. On suuri vastuu tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat vielä vuosien ja vuosikymmenien päästä. On uskallettava ja haluttava kantaa vastuuta. On myös oltava valmis perehtymään jokaiseen eteen tulevaan asiaan ja on osattava katsoa isoa kuvaa.

Mietin myös omaa rooliani äänestäjänä vaaleissa. Yksi ääni tuntuu pieneltä, mutta yksi ääni yhdessä muiden yksittäisten äänien kanssa antaa jo vaikuttavuutta. Vaalien teema oli ”minun kirkkoni”. Äänestysprosentti ei ollut korkea, mutta jokainen äänestäjä toi arvokkaan palasen omaa näkemystään kirkon päätöksentekoon.

Marraskuun seurakuntavaalien ja nyt huhtikuussa pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen monella voi alkaa olla jo vaaliähkyä, kun EU-vaalit vielä kolkuttelevat ovella. EU-vaalit saattavat tuntua etäisemmiltä kuin eduskuntavaalit ja etenkin oman seurakunnan vaalit.

Euroopan asiat vaikuttavat kuitenkin myös meidän pohjoiskarjalaisten elämään. Vielä on siis tsempattava ja valittava oma ehdokas Euroopan parlamenttiin, koska vain niin voi vaikuttaa. Tätä siis mietin.

Sari Jormanainen
viestintäpäällikkö
sari.jormanainen@evl.fi

Näkökulma: Velka on veli otettaessa

Me suomalaiset olemme tunnetusti ahkeraa ja aikaan saavaa kansaa. Uuden muistutuksen tehokkuudestamme saimme vajaa kuukausi sitten, jolloin pääsimme juhlistamaan kansallista ylikulutuspäivää. Tarkalleen 5.4. koitti se hetki, kun suomalaiset – myös sinä ja minä – tulimme kuluttaneeksi laskennallisesti oman osuutemme maapallon luonnonvaroista. Loppuvuosi eletäänkin sitten velaksi luonnolta.

Harjoittelu tekee mestarin, niin ylikulutuksessakin. Kun kansallinen ylikulutuspäivämme on yleensä saavutettu huhtikuun puolivälin paikkeilla, niin nyt se tuli vastaan jo mainitun kuukauden alkupäivinä. Reilun viikon petraus ajassa kertoo vahvasta tuloskunnosta ja halustamme sitoutua yhä tiiviimmin markkinavoimiin ja kuluttamiseen. Toki petrattavaakin riittää, sillä olemme vielä kaukana esimerkiksi naapurimaittemme Ruotsin ja Viron takana.

Aikoinaan paratiisista karkotettu ihminen pantiin viljelemään maata. Viljelemiseen on sisäänkirjoitettu velvoite myös varjella niin maata, vesistöjä kuin ilmaakin. Yhä edelleen ihmisellä on vastuu kaiken luodun suojelemisesta. Tehtävänanto on huolehtia luomakunnasta niin, ettei se turmellu eikä sitä käytetä väärin.

Onko ihminen sitten onnistunut tehtävässään? Sekä kansallista että maailmanlaajuista ylikulutuspäivää vasten katsottuna huomaa, että ei ole. 1970-luvulta alkaneelle ylikulutusvimmalle ei näy loppua. Nähtäväksi jää, miten pitkään maapallo kestää tätä menoa.

Ylikulutuksen seurauksena esimerkiksi kotoinen metsäluontomme jatkaa köyhtymistään ja arvokkaat luontotyypit vähenemistään. Maaliskuussa 2019 ilmestynyt uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi on korutonta kertomaa sekin. Raportti osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän vuosi vuoden perään. Joka yhdeksäs maamme eliölaji on jo uhanalainen.

Kiusallista luettavaa meille kristityille, joiden tulisi toimia Jumalan hyvinä, vastuullisina ja osaavina tilanhoitajina. Tilanhoitajuuden ei kuulu olla omistamista, vaan yhteistoimintaa Luojan ja luonnon kanssa. Herramme opetuksen mukaan ihmisen tulee olla luomakunnan ensimmäinen palvelija.

Ylikulutus, ryöstöviljely ja luonnon omaehtoinen saastuttaminen ynnä tuhoaminen on seurausta synnistä – itsekkyyden, ahneuden, rakkaudettomuuden ja vastuuttomuuden synnistä. Miksi niin bruttokansantuotteen kuin kauppojen tuotevalikoiminen on jatkuvasti kasvettava? Eikö meille mikään riitä?! Kristinuskon on oltava yhä pontevammin vastavoimana kulutuskulttuurille. Säästämisen on palautettava sille kuuluvaan arvoon, siitä on tehtävä jälleen hyve. Lisäksi jokainen voi heti aloittaa henkilökohtaisen taisteluna omaa välinpitämättömyyttään vastaan.

Kristitty rukoilee Jumalalta anteeksiantamusta sekä voimaa synnistä nousemiseen ja parannuksen tekemiseen. Samainen tolkun ihminen on myös valmis kriittisesti tarkastelemaan omaa kulutuskäyttäytymistään ja reivaamaan sitä vastuullisempaan suuntaan.

Markku Fräntilä
oppilaitospastori
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

* Näkökulma-artikkeli on julkaistu Kirkkotien ”takarivejä”-palstalla 1.5.2019.