Utran kirkosta laaditaan parhaillaan uusia rakennuspiirustuksia. Alkuperäisiä piirustuksia ei tiettävästi ole olemassa. Uudet piirustukset tehdään niin sanotun laserkeilauksen avulla.
Laserkeilauksella kirkosta pystytään luomaan kolmiulotteinen pistepilvi, joka mahdollistaa rakennuspiirustusten tekemisen. Kuva: Antti Tuhkanen / Suomen GPS-Mittaus Oy
Utran kirkon julkisivun maalausurakka on edessä lähivuosina. Urakkaan oman haasteensa tuo se, että vuonna 1895 rakennetusta harvinaisesta pystyhirsikirkosta ei ole arkistoituna yhtään rakennuspiirustusta.
– Piirustusten kohtalosta ei ole selvyyttä. Arkistoituja kappaleita ei tiettävästi ole koskaan ollutkaan. Tiedustelimme piirustuksia myös museovirastolta, mutta sieltäkään niitä ei löytynyt, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen kertoo.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä on teettänyt kirkosta maaliselvityksen, jonka avulla kirkon alkuperäinen väri on pystytty selvittämään. Selvityksen mukaan kirkko on maalattu historiansa aikana viisi kertaa. Alkuperäiseltä väriltään Utran kirkko on ollut harmaa.
– Kirkko on ollut täysin harmaa, myös nurkkalaudat ovat olleet harmaat. Maalaustyö tulee palauttamaan kirkon sävyn lähemmäs sen alkuperäistä sävyä. Muutos kirkon ulkonäössä on merkittävä, ja tämän johdosta maalaustyö tulee myös vaatimaan monivaiheisen lupaprosessin, Nevalainen sanoo.
Tarkkoja mittaustuloksia laserkeilauksella
Utran kirkon rakennuspiirustuksia varten kirkon julkisivua mitattiin laserkeilaimella (kuvan alalaidassa) huhtikuussa. Kuva: Antti Tuhkanen / Suomen GPS-Mittaus Oy
Koska Utran vanhasta puukirkosta ei ole löytynyt yhtään alkuperäistä rakennuspiirustusta, on piirustukset täytynyt tehdä jälkikäteen. Kevään aikana Utran kirkon rakenteiden muodot on mitattu niin sanotulla laserkeilauksella. Menetelmässä kohdetta ikään kuin kuvataan lasersäteiden avulla. Tavallisen valokuvan sijaan laserkeilaus välittää miljoonia pieniä pisteitä rakennuksen pintoja mukaillen.
– Kirkon keilaukseen meni paikan päällä noin yksi työpäivä. Aineiston eli pistepilven editoinnissa on yleensä huomattavasti enemmän työtä. Keilaus tehtiin Joensuun kaupungin käyttämään koordinaatistoon sekä korkeusjärjestelmään eli keilausaineisto on kartalla oikeassa paikassa ja korkeusasemassa suhteessa ympäristöön mikä helpottaa myös tarvittaessa jatkosuunnittelua ympäristöön. Lähtöpisteet keilaukseen mitattiin GPS-laitteiston avulla senttimetrin tarkkuudella, aluepäällikkö Antti Tuhkanen Suomen GPS-Mittaus Oy:stä kertoo.
Tavallisen katsojan silmään laserkeilauksella saatava, pienistä pisteistä koostuva kuva eli niin sanottu pistepilvi näyttää sumealta negatiivikuvalta. Pistepilveä onkin työstettävä vielä siihen tarkoitetulla ohjelmalla, jotta kuvasta saadaan käyttökelpoinen työkalu esimerkiksi Utran kirkon maalausurakkaan. Tämä jälkityö tehdään seurakuntayhtymässä.
– Pistepilvi muodostaa kolmiulotteisin pinnan. Muodostunut pilvi muutetaan rakennuspiirustusmuotoon cad-ohjelmiston avulla. Tässä tapauksessa tavoitteena on saada aikaan kirkon julkisivun pääpiirustukset, Nevalainen toteaa.
Laserkeilaus sopii monenlaiseen mittaukseen
Vastaava menetelmä voi mahdollisesti auttaa myös pääsiäisen aikaan tulipalossa tuhoutuneen Pariisin Notre Damen jälleen rakentamisesta. Tivi-lehti kertoi uutisessaan 16.4.2019, että Notre Damen katedraalista on olemassa laserskannauksella saatu pistepilviaineisto, jota voidaan käyttää apuna jälleenrakennuksessa. Laserkeilausta käytetään rakennusten lisäksi myös mm. maaston korkeuskartoituksessa, puuston kartoituksessa, arkeologiassa ja siltatöissä.
– Keilauksella saadaan kohteesta tarkka kolmiulotteinen malli, tarvittaessa myös sisäpuolelta, josta voidaan irrottaa suunnitteluun tarvittavia kohteita. Keilauksessa mitattava pistetiheys kohteesta mahdollistaa sen, että kaikki tarkimmatkin yksityiskohdat tallentuvat ja mukana aineistossa on myös keilaimen ottamat valokuvat kohteesta, Antti Tuhkanen kertoo.
Utran kirkosta on tällä hetkellä siis selvillä alkuperäinen väri ja aikoinaan kadonneet rakennuspiirustukset saadaan korvattua uudella teknologialla hankituilla piirustuksilla. Vanhan kirkon värisävyn palauttaminen ennalleen vaatii kuitenkin vielä monivaiheisen lupakäsittelyn.
– Koska maalaustyö muuttaa olennaisesti Utran kirkon nykyistä ulkoasua, on muutostyöhön haettava lupa Joensuun kaupungin rakennusvalvonnasta, museovirastosta ja kirkkohallituksesta. Lupaprosessi vie noin 6-8 kuukautta, kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen arvioi.
Maalausurakan kustannusarvio tulee Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyyn syksyllä 2019. Varsinainen maalausurakka päästäneen aloittamaan vuonna 2020.
Sari Jormanainen